KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 029 000 Kirjaamo
www.ely-keskus.fi PL 1041, 45101 Kouvola
Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi
Yhteenveto Lappeenrannan pohjavesialueiden muutosehdotuksista saaduista lausun- noista ja mielipiteistä sekä vastineet niille
Lappeenrannan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutosesitykset ovat olleet nähtävillä 21.6. – 31.8.2021. Esityksistä on toimitettu neljä lausuntoa ja yksi mielipide.
Lain vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (VMJL, 1299/2004) 10 b §:n mukaan ELY-keskus luokit- telee pohjavesialueet vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella:
- 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m3/vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin
- 2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan mukaiseen käyttöön.
- E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvai- nen.
Pohjavesialueiden luokituksesta ja määrittämisestä kerrotaan tarkemmin muun muassa ympäristömi- nisteriön oppaassa Pohjavesialueet - opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laa- dintaan (Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2018, Ritva Britchgi, Jari Rintala, Suvi-Tuuli Puharinen).
LAUSUNTO TAI MIELIPIDE VASTINE (KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUS)
Lappeenranta
Lappeenrannan kaupungin lupalautakunta ilmoit- taa Lappeenrannan kunnan ympäristön- ja ter- veydensuojeluviranomaisen lausuntonaan (29.7.2021) seuraavaa:
Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto:
Pohjavesialueiden luokituksen ja rajausten tarkistamisen yhteydessä Lappeenrannan alu- eella siirtyy 1-, 1E- tai 2E-luokkaan alueita, jotka ovat olleet luokituksesta poistettuja tai III-luokan pohjavesialueita. Meijerin pohjavesialueen luoki- tus muuttuu I-luokasta 2- luokkaan. Rännikorpi ja Selkäharju palaavat luokitukseen 2E- luokkaan.
Keskusta-Lauritsalan alue yhdistetään Huhtinie- men pohjavesialueeseen ja luokka muuttuu 1E- luokaksi. Nämä alueet sijaitsevat Lappeenrannan taajamatoimintojen ja aktiivisen kehittämisen alu- eella. Niille on ohjattu maankäytön suunnittelussa toimintaa, joka nyt luokituksen muuttuessa olisi- kin luvanvaraista. Muilla pohjavesialueilla muu- tosten vaikutus on pienempi.
Luokituksen tarkistuksen yhteydessä uudel- leen 1- , 2.- tai 2E-luokan pohjavesialueiksi
Merkitään lausunto tiedoksi.
Konnunkankaan pohjavesialueella sijaitse- van Konnun vedenottamon omistavalla Konnun vesihuolto-osuuskunnalla on 14.1.2008 hyväk- sytty vesihuoltolaitoksen toiminta-alue. Vesihuol- tolain (119/2001) 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mu- kaan vesihuoltolaitoksella tarkoitetaan laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Konnunkankaan pohjavesialueen voidaan katsoa täyttävän ve- sienhoitolain (1299/2004) 10 b §:n mukaiset 1- luokan pohjavesialueen kriteerit, koska pohjave- sialueen vettä käytetään yhdyskunnan veden- hankintaan, vaikka vettä käytetäänkin alle 10 m3/vrk ja alle 50 ihmisen tarpeisiin. Edellä maini- tun perusteella ELY-keskus luokittelee Konnun- kankaan pohjavesialueen luokkaan 1.
määriteltävillä alueilla on olemassa olevan toi- minnan osalta tehty lainsäädännön muutoksista johtuvia ratkaisuja kuten aikaisemmin luvanvarai- sen toiminnan rekisteröintejä. Kun alue nyt siirtyy luokitelluksi pohjavesialueeksi, tulee arvioita- vaksi toiminnan edellytykset jatkaa toimintaa ja toiminnat tulee luvittaa uudelleen. Koska uudet luokitukseen siirtyvät alueet sijaitsevat pitkälti ra- kennetulla alueella, (esim. Keskusta-Lauritsala ja Huhtiniemen laajennusalue länteen) näitä uudel- leen arvioitavia toimintoja, niiden toimintaedelly- tyksiä ja luvitustarvetta on merkittävästi, mikä tu- lee työllistämään ympäristönsuojelun henkilös- töä.
Muutokset edellyttävät myös Lappeenrannan ympäristönsuojelumääräysten tarkistamista, joi- den soveltamisen piiriin siirtyy merkittävä määrä ympäristönsuojelumääräyksillä ohjattua toimin- taa. Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen on välttämätöntä luokitus- ja rajaustarkistusten jälkeen.
Muutokset tulevat lisäämään ympäristönsuo- jelun luvittamiseen ja valvontaan liittyvää resurs- sitarvetta.
Lappeenrannan pohjaveden suojelusuunni- telma on myös päivitettävä pohjaveden luokitus- ja rajausmuutosten valmistuttua.
Terveydensuojeluviranomaisen lausunto:
Terveydensuojelulaissa (763/1994 17 §) sää- detään talousveden yleisistä vaatimuksista ja asi- oista, jotka talousveden laadun turvaamiseksi on otettava huomioon. Terveydensuojeluviranomai- nen ottaa valvonnassaan huomioon myös veden- ottamoiden suoja-aluemääräykset, pohjavesialu- eiden luokitukset ja rajaukset sekä pohjavesien suojelusuunnitelman, joiden yhtenä tavoitteena on turvata talousveden laatu. Talousvettä toimit- tavien laitoksien toiminnan ja valvonnan tulee pe- rustua riskinarviointiin, jossa huomioidaan myös pohjavesialueen ominaispiirteet ja mahdolliset riskitekijät.
Luokituksen tarkistuksessa on 1-luokan poh- javesialueiksi luokiteltu Lappeenrannan alueella Tiuruniemen, Ukonhaudan, Leppäsmäen, Jout- senonkankaan, Huhtiniemen, Hanhikempin, Jou- sikankaan, Konnunkankaan, Multamäen, Mus- lähteenmäen sekä Metsonkankaan pohjavesialu- eet. Näistä muilla paitsi Konnunkankaan pohjave- sialueella sijaitsee vedenottamo tai vedenotta- moita, jotka toimittavat vettä yli 10 m3/vrk tai yli 50 henkilön tarpeisiin. Konnunkankaalla sijaitsevan
vedenottamon toimittaman veden määrä on ter- veydensuojeluviranomaisen saamien tietojen mukaan 3,8 m3/vrk.
Lausuntopyynnön pohjavesiselvityksen mu- kaan Tiuruniemen pohjavesialueen pohjaveden laatu on pääosin hyvää, mutta pohjavesialue on nimetty vesienhoidossa riskialueeksi, koska poh- javedessä on havaittu paikoin ihmistoiminnan vaikutuksesta haitta-ainepitoisuuksia. mm.
AOX:a, öljyhiilivetyjä, typpiyhdisteitä ja raskas- metalleja on havaittu vanhojen kaatopaikkojen alueilta. Pohjavesialueella sijaitsevien Korvenky- län ja Honkalan vedenottamoiden toimittamasta talousvedestä tutkitaan säännöllisesti mm. tor- junta-aineita, liuottimia, PAH-yhdisteitä. Talous- vedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatutavoit- teet ovat täyttyneet. Vedenottamoiden omaval- vonnassa on huomioitu haitta-ainepitoisuuksien seuranta raakavedestä. Myös Tiuruniemen vara- vedenottamon vedenlaatua seurataan vuosittain.
Selvityksen mukaan Ukonhaudan pohjavesi- alueen pohjaveden laatu on pääosin hyvää, mutta länsiosassa teollisuuden suolavaraston alueella on havaittu korkeita kloridipitoisuuksia ja eteläosassa pieniä alle talousveden laatuvaati- musten olevia pitoisuuksia torjunta-aineita. Mylly- puron vedenottamon ja Kemiran vedenottamon toimittamasta talousvedestä on tutkittu säännölli- sessä valvonnassa mm. torjunta-aineita, liuotti- mia, PAH-yhdisteitä ja kloridipitoisuuksia. Talous- veden laatuvaatimukset ja -tavoitteet ovat täytty- neet. Myllypuron vedenottamon raakaveden klo- ridipitoisuus on ollut edellisinä vuosina 5,6-6,2 mg/l ja Kemiran vesilaitoksen toimittaman ver- kostoveden kloridipitoisuus on edellisinä vuosina ollut 10-21 mg/l.
Leppäsmäen pohjavesialue on nimetty ve- sienhoidossa riskialueeksi. Pohjaveden nitraatti- pitoisuus on paikoin koholla pohjaveden luontai- sesta tasosta. Pohjaveden laatu on pääosin hy- vää. Pohjavesialueella sijaitsee Leppälän veden- ottamo, jonka vedenlaatua seurataan säännölli- sesti. Terveydensuojeluviranomainen seuraa nit- raattipitoisuutta tihennetysti neljä kertaa vuo- dessa. Vedenottamon toimittaman talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatu- vaatimukset ja -tavoitteet.
Raipon pohjavesialueella on sijainnut Raipon vedenottamo (käyttöönottovuosi 1971), mutta ve- denottamo ei ole enää yhdyskuntien vedenhan- kinta- tai varavedenottokäytössä. Vedenotto on
lopetettu syksyllä 2016. Koepumppauksen perus- teella alueelta on arvioitu saatavan pohjavettä noin 127 m3/vrk. I-luokan pohjavesialue on muu- tettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti.
Konnunkankaan pohjavesialueella Konnun vesihuolto-osuuskunnan vedenottamo, jonka ta- lousveden käyttö on 3,8 m3/vrk ja käyttäjiä on 33.
Pohjavesialue on nimetty vesienhoidon riskialu- eeksi kohonneen nitraattipitoisuuden vuoksi. Ve- denottamon vedenlaadun tarkkailussa on todettu myös kohonneita nitraattipitoisuuksia, mutta ta- lousvedelle asetetut laatuvaatimukset ovat täytty- neet. Konnunkankaan pohjavesialueen luokituk- sen perusteiden mukaan pohjavesialue soveltuisi 2-luokkaan.
Metsonkankaan pohjavesialueella sijaitsee Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Vainikkalan vedenottamo, joka on otettu käyttöön 1990-luvun loppupuolella. Pohjavesi johdetaan Vainikkalan taajamaan 9,5 m3/vrk, käyttäjien määrä on noin 65 henkilöä. Vedenottamon toimittaman talous- veden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet.
Hanhikempin pohjavesialueella sijaitsee Nordkalkin Hanhikempin tekopohjavesilai- tos/pohjavedenottamo, joka on otettu käyttöön vuonna 1971. Vedenottamolta on otettu vuodesta 2016 lähtien ainoastaan luonnon pohjavettä, josta suurin osa käytetään Nordkalk Oy Ab:n pro- sessivetenä. Talousvetenä käytetään 17 m3/vrk.
Luokitus 1 on perusteltu. Vedenottamon toimitta- man talousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet.
Jousikankaan pohjavesialueella sijaitsee Nui- jamaan vedenottamo, jonka talousveden käyttö on noin 50 m3/vrk. Vedenottamon toimittaman ta- lousveden laatu on täyttänyt talousvedelle asete- tut laatuvaatimukset ja -tavoitteet.
Multamäen ja Muslähteenmäen pohjavesi- alueiden pohjavettä käytetään Ylämaan taaja- man talousvetenä yhteensä noin 50 m3/vrk. Toi- mitetun talousveden laatu on täyttänyt talousve- delle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet.
Pohjavesiselvityksen mukaan Joutsenonkan- kaan pohjavesialue on nimetty vesienhoidossa riskialueeksi ja pohjavesialueen tila on luokiteltu huonoksi. Pohjavedessä on havaittu vanhoja, käytöstä poistettuja torjunta-aineita Lampikan- kaan vanhan taimitarhan alueella. Muukko-Ilot- tula alueella on havaittu pohjavedessä korkeita, talousveden laatuvaatimukset ylittäviä
pitoisuuksia liuottimia (tetrakloorieteeniä). Pohja- vedessä on havaittu paikoin myös kohonneita raskasmetallipitoisuuksia teollisuus-, ampuma- rata- ja kaatopaikka-alueilla. Joutsenonkankaan pohjavesialueella sijaitsevat Ilottulan, Pusla- mäen, Haukilahden ja Peräsuonniityn vedenotta- mot, joiden toimittaman talousveden laatua ter- veydensuojeluviranomainen valvoo säännölli- sesti. Säännöllisessä valvonnassa tutkitaan mm.
liuottimet, PAH-yhdisteet ja torjunta-aineet. Ver- kostoveden laatu on täyttänyt talousvedelle ase- tetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Vesilaitos seuraa omavalvonnassa toimintaympäristöä ja raakaveden laatua. Ahvenlammen varavedenot- tamon vedenlaatua tutkitaan myös vuosittain.
Tetrakloorieteenipitoisuutta seurataan tihenne- tysti Lappeenrannan vedenjakelualueen verkos- tovedestä 4 kertaa vuodessa ja Ilottulan vedenot- tamolta lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa.
Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ovat täyttyneet verkostoon johdetussa vedessä, vaikka tetrakloorieteeniä on havaittu. Joutsenon- kankaan pohjavesialueella sijaitsee myös Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaan vedenottamo, jonka vettä käytetään talousvetenä osana julkista ja kaupallista toimintaa yli 10 m3/vrk.
Luokitus- ja rajaustarkistuksissa pohjavesi- alueet Huhtiniemi A ja B on yhdistetty ja pohjave- sialue laajennettu kattamaan Lpr keskusta-Laurit- sala pohjavesialueen, joka aiemmin oli III-luokan pohjavesialue. Huhtiniemen pohjavesialue on luokiteltu luokkaan 1E. Lappeenrannan keskus- tan alueelta on havaittu korkeita liuotinpitoisuuk- sia (tetrakloorieteeniä) ja vt 6:n läheisyydessä kloridipitoisuus on paikoin koholla. Nitraattipitoi- suus on koholla lentokentän alueella ja lentoken- tän pohjoispuolella on todettu pieniä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä. Jakeluasemien ympäristöissä on todettu pieniä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä ja bensiinin lisäaineita. Pohjavesialue on nimetty vesienhoidossa riskialueeksi. Pohjavesialueella sijaitsee Huhtiniemen tekopohjavesilaitos. Ter- veydensuojeluviranomainen valvoo laitoksen toi- mittaman veden laatua säännöllisesti. Talousve- delle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet ovat täyttyneet.
Terveydensuojeluviranomaisen tiedossa ei ole lausuntopyynnön selvityksessä esitettyjen ve- denottamoiden ja vesilaitoksien lisäksi sellaisia vedenottamoita, joiden toimittaman veden määrä on yli 10 m3/vrk.
Etelä-Karjalan liitto toteaa lausunnossaan (30.8.2021) seuraavaa:
Etelä-Karjalan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiaan.
Liitolla ei ole huomauttamista pohjavesialuei- den rajauksiin ja onkin tärkeää, että tavoitteet pohjavesien suojaamiseksi ovat korkealla. Il- masto- ja energianäkökulmien ja alueen elinvoi- man kannalta pidämme kuitenkin tärkeänä, että alueen maankäyttöä ei tarpeettomasti rajoiteta esimerkiksi lämpökaivojen osalta. Pohjavesialu- eita koskevia rajoituksia tulee tarkastella aina vii- meisimpien tutkimustulosten perusteella ja huo- mioida niissä valtakunnallisesti yhdenmukaiset linjaukset.
Lappeenrannan Lämpövoima Oy toteaa lausun- nossaan (30.8.2021) seuraavaa:
Lappeenrannan alueella tarkastelussa on mukana kaikkiaan 32 pohjavesialuetta. Lappeen- rannan Lämpövoiman yhdyskunnan vedenhan- kintakäytössä olevia vedenottamoita on kahdek- salla pohjavesialueella. Näiden osalta luokitus Tiuruniemen, Ukonhaudan, Joutsenonkankaan sekä Huhtiniemen pohjavesialueiden osalta muuttuu nykyisestä I-luokan pohjavesialueesta luokkaan 1E. Uusi merkintä E tarkoittaa, että poh- javesialueilla sijaitsee pohjavedestä suoraan riip- puvaisia pintavesi ja/ tai maaekosysteemejä. Nui- jamaan Jousikankaan, Ylämaan Multamäen ja Muslähteenmäen sekä Vainikkalan Metsokan- kaan pohjavesialueille on tehty lain mukainen merkinnän muutos I-luokan pohjavesialueesta luokaksi 1. Lisäksi Lappeenrannan meijerin ja Raipon pohjavesialueiden luokitus muuttuu I-luo- kasta luokkaan 2. Lämpövoima on lopettanut näillä alueilla olleiden kaivojen varavedenottamo- käytön.
Luokitusmuutosten osalta Lämpövoima to- teaa, että uuden luokituskäytännön merkitystä ja tulevaa vaikutusta yhdyskunnan nykyisiin tai uu- siin vedenhankintapaikkoihin tulisi avata ja arvi- oida esitettyä laajakantoisemmin. Uudessa luoki- tuksessa E-merkintä annetaan koko pohjavesi- alueen kattavana. Erityisesti laajoilla pohjavesi- alueilla on merkinnän aiheuttaneiden ekosystee- mien vaikutusalueita tarpeen rajata paikallisem- miksi. Tarkasteluissa tulisi määritellä
Merkitään lausunto tiedoksi.
Vesienhoitolain (1299/2004) mukaan ELY- keskus luokittelee E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosys- teemi on suoraan riippuvainen. Merkintää ei voi osoittaa koskemaan vain osaa pohjavesialu- eesta.
E-luokan pohjavesialueiden perusteena ole- vien suoraan pohjavedestä riippuvaisten maa- tai pintavesiekosysteemien valuma-alueen laajuu- den yksiselitteinen määrittely ei ole mahdollista.
Erilaisten hankkeiden ja toimintojen vaikutukset E-luokan pohjavesialueen perusteena olevalle ekosysteemille tulee selvittää aina tapauskohtai- sesti asiaan liittyvien lakien mukaisesti.
ELY-keskus ei ole muuttanut rajaus- ja luoki- tustyön yhteydessä Toikansuon jätevedenpuh- distamon tontin läpi kulkevaa pohjavesialueen ra- jausta. Rajauksen muutokselle ei ole perusteita, sillä pohjavesialueiden rajausten tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon, eikä rajauksia muuteta olemassa olevan maankäytön ja siihen liittyvien tavoitteiden perus- teella.
vedenhankintapaikkojen valuma-alueiden laa- juus, huomioiden kuitenkin tarvittaessa esitysten rajoitukset vain viranomaiskäyttöön. Muilta osin luokitusmuutoksiin Lämpövoimalla ei ole huo- mauttamista.
Rajauksien osalta pohjavesialueita on paikoin tarkistettu, muutettu mm. rantaviivojen mukai- sesti ja laajennettu eri pohjavesialueita yhdistä- mällä. Lämpövoiman laitoksiin liittyen suurimpina huomioina on, että Huhtiniemen pohjavesialue on laajennettu kattamaan A ja B osa-alueet, Huhti- niemen edustalla olevan Nuottasaaren sekä koko Lpr keskusta–Lauritsalan alueen. Toikansuon puhdistamo jää edelleen eteläosassa Huhtinie- men pohjavesialueen rajalle. Joutsenonkankaan pohjavesialuetta on puolestaan laajennettu Hon- kalahdessa siten, että Oravaharjun jäteveden- puhdistamo ja viereinen tehdasalue jäävät koko- naan pohjavesialueelle, aiemman rajasijainnin si- jaan. Ukonhaudan pohjavesialueen rajaa on mm.
hieman laajennettu eteläosassa sijaitsevan ve- denottamon suhteen.
Rajausmuutosten osalta Lämpövoima tulkit- see, että uudet pohjavesialuerajaukset eivät ny- kykäytäntöön verraten merkittävällä tavalla muut- taisi tilannetta, joka vaikuttaa yhtiön laitosten, ku- ten vedenottamoiden ja varavedenottamoiden taikka jätevedenpuhdistamoiden toimintaan ja käytäntöihin. Lämpövoima esittää, että Huhtinie- men pohjavesialueen eteläosalla sijaitsevan Toi- kansuon jätevedenpuhdistamon tontin läpi kulke- vaa pohjavesialueen rajausta olisi tarpeen tarkis- taa ja määrittää se tontin kannalta kokonaisvaltai- semmin.
Aineiston mukaan pohjavesialueiden rajauk- sella ja luokituksella ei ole itsenäisiä oikeusvaati- muksia, vaan vaikutukset tulevat aina muun lain- säädännön, kuten ympäristönsuojelulain ja vesi- lain kautta. Lämpövoima näkee siltikin tärkeänä tuoda esille, että uudet määrittelyt eivät itsessään saa johtaa sellaiseen merkitykseen ja yleistasoi- seen tulkintaan, mikä suoraan vaarantaisi tai es- täisi yhdyskunnan käyttöön tarkoitetun vesihuol- lon toiminnan nykyisillä tai tulevilla laitoksilla.
Lappeenrannan kaupunginhallitus saattaa (31.8.2021) Lappeenrannan lupalautakunnan ja kaupunkikehityslautakunnan lausunnot tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Kaupungin- hallituksella ei ole täydennettävää lausuntoihin.
Lappeenrannan lupalautakunnan lausunto:
[katso edellä].
Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunnan lausunto:
Pohjavesialueiden rajauksissa ja luokituk- sissa on tehty merkittäviä muutoksia, jotka koh- distuvat erityisesti Lappeenrannan kaupungin tii- veimmän kaupunkirakenteen alueelle. Lauritsa- lan ja Huhtiniemen pohjavesialueiden yhdistymi- nen yhdeksi 1E-luokan pohjavesialueeksi sekä Huhtiniemen pohjavesialueen laajeneminen län- teen Selkäharjuun saakka aiheuttavat laajakan- toisia vaikutuksia maankäytön suunnitteluun.
Merkittävä muutos on myös Joutsenon alueella olevien pohjavesialueiden laajennukset.
Lappeenrannan keskustaajama on rakentu- nut ensimmäisen Salpausselän alueelle, jolla pohjavesimuodostumat ovat merkittävät. Lap- peenrannassa riskitoimintoja on aikojen saatossa sijoittunut myös pohjavesialueille ja vesistöjen ääreen. Salpausselällä sijaitsevat myös moninai- set liikenneväylät ja -alueet. Näiden kaikkien käy- tössä riskienhallinnalla on keskeinen merkitys pohjavesien suojelulle. Pohjavesialueiden luoki- tukset ovat muuttuneet kaupungin kehittymisen aikana useampaan kertaan ja vie aikaa ennen kuin pohjavesien suojelun edellyttämät maankäy- tön ja toimintojen muutokset toteutuvat tulevai- suudessa.
Lappeenrannassa on tulevan pohjavesiluoki- tuksen muuttuessa tehtävänä haasteellisia rat- kaisuja muun muassa maa-ainesten ottoalueilla.
Viime vuosina vahvistuneiden oikeusvaikutteis- ten yleiskaavojen pohjalta on jo tehty ratkaisuja, jotka voivat muodostaa ristiriitaisia tilanteita päi- vittyvän pohjavesiluokituksen ja -rajauksen kanssa tulevassa suunnittelussa.
Pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten muutokset huomioidaan tulevissa kaavoitus- hankkeissa ja toimintojen sijoittamisessa. Tulee pohdittavaksi, aiheutuuko luokitusten ja rajausten muutoksesta esimerkiksi yhdyskuntarakenteen hajautumista teollisten toimintojen sijoittautuessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Lappeenrannassa sijaitsee tulevilla ensimmäisen luokan pohjavesi- alueilla merkittävää teollisuutta, joiden toiminnot
Merkitään lausunto tiedoksi.
Lappeenrannan lupalautakunnan lausun- nossa esitettyihin huomioihin vastataan edellä.
kehittyvät jatkuvasti. Kaupungille on erittäin tär- keätä, että näiden yritysten toimintaedellytykset pystytään turvaamaan jatkossakin ja toimintojen kehittäminen on mahdollista myös nykyisillä pai- koilla. Erityisesti UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan sekä Joutsenon Metsä Groupin tehdasintegraat- tien ja muun suurteollisuuden toimintaedellytyk- set osana 1E-luokaksi muuttuvaa pohjavesialu- etta on ensiarvoisen tärkeää turvata. Kyseiset tehtaat ovat sijoittuneet aikaisemmin I-luokan pohjavesialueiden ulkopuolelle ja nyt aiheutuva rajaus- ja luokitusmuutos on niiden näkökulmasta merkittävä. Tämä kuitenkin tarkoittanee entistä tarkempia ja laajempia riskien arviointeja ja selvi- tyksiä. Toimintojen sijoittaminen ensimmäisen luokan pohjavesialueelle tulee edellyttämään pohjavesien suojaukseen liittyviä rakenteita, jotka lisäävät sekä kaupungin että kiinteistönomistajien kustannuksia alueiden toteuttamiseksi.
Pohjavesien luokituksen nostaminen erityi- sesti keskusta-alueella ja sen itäpuolella tarkoit- taa, että kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä lupamenettelyiden yhteydessä laadittavat selvi- tykset lisääntyvät ja tarkentuvat. Muun muassa keskusta-alueella maanalaisia tiloja osoitetta- essa on tehtävä tarkempia selvityksiä myös ra- kennuslupavaiheessa. Lisäksi luokitusmuutos edellyttää hulevesien hallinnan osalta entistä tar- kempia käsittelytapoja ja kaavamääräyksiä. Luo- kitusmuutos vaikuttaa myös maalämpökaivojen rakentamiseen sekä maa-ainestenottoon ja siten sillä voi olla vaikutuksia tulevien alueiden valmis- teluun rakentamista varten. Riskienhallintaa kos- kevissa yleis- ja asemakaavamääräyksien muo- toilussa on tehtävä varhaisessa vaiheessa yh- teistyötä ELY-keskusten sekä seudullisen ympä- ristötoimen kanssa.
Lappeenrannassa yleiskaavassa teollisuus- alueiksi osoitetut keskustaajaman läheisyydessä sijaitsevat Mustolan alue sekä Valtatie 6:n etelä- puoleinen Pajarilan alue sijaitsevat pohjavesialu- een ulkopuolella, joten kyseisten alueiden kehit- täminen teollisuusalueena on jatkossa tärkeää.
Esimerkiksi Pajarilan alueen rakentaminen vaatii kaupungilta huomattavia taloudellisia panostuk- sia, sillä alueella tarvitaan merkittäviä valmistele- via pohjatöitä, kuten kallion louhintaa ja katuver- kon rakentamista.
Pohjavesien luokituksen ja aluerajauksen muutoksilla on välittömiä ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Tulee pohdittavaksi, tutkitaanko
ennestään tutkimattomat I-luokan pohjavesialuei- den PIMA riskikohteet. Samoin vuonna 2014 tehty pohjavesien suojelusuunnitelma on päivitet- tävä yhteistyössä kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa. Taloudellisia resursseja tarvitaan myös kriittisten kohteiden seurantaan sekä jo pilaantu- neiksi varmistuneiden kohteiden puhdistamiseen ja kunnostamiseen.
Pohjavesien luokituksen ja rajauksen muu- toksilla on vaikutuksia olevaan maankäyttöön, tu- leviin kaavoitushankkeisiin ja erityisesti lupame- nettelyyn. Pohjavesien suojelussa on tehtävä sy- vällistä yhteistyötä eri viranomaisten kesken ja laadittava ohjeistusta ja selvityksiä, jotta pohjave- sien tilaa ei heikennetä tai vaaranneta pohjave- sivarantoja.
MTK metsälinja / Kaakkois-Suomi esittää mielipi- teessään Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohja- vesialueiden luokituksesta ja rajauksista (31.8.2021) Lappeenrannan osalta seuraavaa:
Puhdas talousvesi on kaikkien eduksi ja onkin tärkeää, että siitä huolehditaan kaikessa toimin- nassa. Pohjavesialueista huolehtiminen kuuluu normaaliin maa- ja metsätalouteen. Onkin tär- keää, että tiedämme mahdollisimman tarkasti tut- kittuun tietoon perustuen käyttöön soveltuvat pohjavesialueet ja niiden rajat. Rajausten, luoki- tusten ja käyttötarpeiden lisäksi on syytä huomi- oida pohjavesialueiden muut vaikutukset elin- keinotoiminnalle.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen uudet luo- kitus- ja rajausperusteet:
”Pohjavesialueet rajataan geologisina kokonai- suuksina saatavilla olevan hydrogeologisen tie- don perusteella. Pohjavesialueet luokitellaan ve- denhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelu- tarpeen perusteella luokkiin 1, 2, 1E, 2E tai E.
1-luokkaan kuuluvat alueet, jotka ovat vedenhan- kintaa varten tärkeitä, ja joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankin- taan tai talousvetenä yli 10 m3/vrk tai yli viiden- kymmenen ihmisen tarpeisiin
2-luokkaan kuuluvat muut vedenhankintakäyt- töön soveltuvat alueet, jotka pohjaveden antoi- suuden ja muiden ominaisuuksien perusteella so- veltuvat 1- luokan mukaiseen käyttöön.
Uutena tarkistuksen yhteydessä on otettu mu- kaan luokitukseen muun lainsäädännön nojalla
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on luokitellut ja rajannut Lappeenrannan pohjavesialueet vesien- hoitolain (1299/2004) ja vesienhoitoasetuksen (1040/2006) mukaisesti. ELY-keskus on huomi- oinut luokitus- ja rajaustyössä myös aiheeseen liittyvän ympäristöministeriön oppaan (Pohjavesialueet - opas määrittämiseen, luoki- tukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan).
Kuulutus Lappeenrannan pohjavesialueiden luokituksista ja rajauksista on ollut nähtävillä 21.6. – 31.8.2021 Lappeenrannan kunnan verk- kosivuilla, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen verkkosivuilla sekä ympäristöhallinnon yhtei- sessä verkkopalvelussa (www.ymparisto.fi).
Nähtävillä olon ja kuulemisen tarkoitus on vä- littää tietoa rajaus- ja luokitusehdotuksesta kun- talaisille sekä antaa mahdollisuus toimittaa tietoa ELY-keskuksen käytettäväksi. Ympäristöministe- riön oppaan mukaan kunta voi harkinnan mukaan tarvittaessa tiedottaa asiasta vielä erikseen kiin- teistönomistajia ja toiminnanharjoittajia.
Pohjavesialueiden luokittelu on aiemmin pe- rustunut ympäristöhallinnon ohjeeseen. Aiempi ohjeistus eroaa osin nykyisistä luokitusperus- teista. ELY-keskukset ovat aiempaan luokitusoh- jeistukseen perustuen voineet tutkimusten perus- teella poistaa pohjavesialueluokituksesta alueita, jotka tarkastellaan nyt uudelleen vesienhoito- laissa säädettyjen kriteerien pohjalta.
Lappeenrannan E-luokituksen perusteet ja E- luokan pohjavesialueiden perusteina olevat ekosysteemit on kuvattu erillisessä
suojellut, suoraan pohjavedestä riippuvaiset, luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset, mer- kittävät pintavesi- ja maaekosysteemit, joiden pe- rusteella pohjavesialue saa lisämerkinnän E. ” Yleisesti muutoksista
Pohjavesialueita on yhdistetty ja vanhoja jo pois- tettuja IV-luokan pohjavesialueita on nostettu joko 1E, 2 tai 2E-luokkaan. Luottaen siihen, että IV-luokan alueet ovat aikanaan poistettaessa luo- kiteltu oikein, on näiden alueiden käyttöä suunni- teltu siltä pohjalta. Nyt tehtävät muutokset voivat aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia alueen toimi- joille ja maanomistajille.
Tiedottaminen / kuuleminen
Kuulemismenettelyn avoimuus on erittäin tär- keää, koska se näyttää olevan ainoa tapa asian- osaisten vaikuttaa, kun päätöksistä ei voi valittaa.
Ennen luokituksen ja rajausmuutosten aloitusta olisi ollut syytä lähestyä kaikkia pohjavesialuei- den maanomistajia, jotta he olisivat voineet jo prosessin aikana käydä keskusteluja tarvittavilta osin ELY-keskuksen kanssa. Tämä koskee eten- kin vanhojen IV-luokan pohjavesialueen maan- omistajia, joille vaikutukset ovat suurimmat. Olisi- kin hyvä järjestää maanomistajille esim. teams tms. tilaisuus, jossa pohjavesiluokituksen ja ra- jausten perusteista kerrotaan ja maanomistajat voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä.
E-luokassa tarkennettavaa
Osalla E-luokan kohteista on todettu myös ihmis- toiminnan vaikutuksia olevan vielä olemassa ja vesien virtauksissa erilaisia pohja- ja pintave- sivaikutuksia. Kohteilla, joilla on ihmistoiminnan vaikutuksia, on syytä vielä tarkentaa, täyttävätkö ne E-luokan metsälain ja vesilain vaatimukset.
Luonnontilan kuvausten perusteella tällaisia koh- teita olisivat mm. LAP 001, LAP 007, LAP 008, LAP 11, [Taipalsaarelle sijoittuvia kohteita].
Yksityiskohtaisemmin luokka ja rajausmuu- toksista
Lappeenranta
Ukonhauta 0517302 laajentaminen kattamaan Kurkikangas 0517304, Arposenniemi 0517308 ja Lapinsuo 0517311 pohjavesialueet → Ukonhauta 0517302, 1E-luokka
”I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Ukonhaudan (0517302) ja aiemmin luokituksesta poistetut Kurkikankaan (0517304), Arposenniemen (0517308) ja Lapinsuon (0517311) pohjavesialu- eet ovat samaa geologista muodostumaa, eikä
tutkimusraportissa (Tutkimusraportti, Pohjave- destä riippuvaisten ekosysteemien tarkastelu, Lap- peenranta). ELY-keskus on tarkistanut kaikki Lap- peenrannan kunnan alueella sijaitsevat E-luokan pohjavesialueiden perusteina olevat ekosystee- mit maastossa ja arvioinut niiden soveltuvuuden E-luokan pohjavesialueen perusteeksi.
Ukonhaudan ja Joutsenonkankaan pohjave- sialueiden laajentumiset perustuvat parhaaseen olemassa olevaan hydrogeologiseen tietoon. Ra- jausmuutoksissa on otettu huomioon myös ym- päristöministeriön opas, jonka mukaan pohjave- sialueet tulee ottaa huomioon geologisina muo- dostumakokonaisuuksina.
Pohjavesialueiden luokitus perustuu pohja- vesimuodostuman vedenhankintakäyttöön ja sii- hen soveltuvuuteen sekä pohjavedestä riippuvai- siin ekosysteemeihin. Pohjaveden laatu tai se, että alueella on pohjaveden laatua uhkaavia ris- kitekijöitä, ei ole peruste jättää pohjavesimuodos- tumaa luokittelematta 1-, 2- tai E-luokan pohjave- sialueeksi.
Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaiku- tukset tulevat aina muun lainsäädännön, kuten ympäristönsuojelulain (527/2014) tai vesilain (587/2011), kautta.
Mielipiteessä mainittujen IV-luokasta takaisin luokitukseen nostettujen pohjavesialueiden luoki- tusperusteet on selvitetty kuulemisaineistoon kuuluvassa selvityksessä (Selvitys Lappeenran- nan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tar- kistamisesta).
Ränninkorven pohjavesialueella muodostuu
arvion mukaan pohjavettä 685 m3/vrk ja lisäksi pohjavesialueen vaikutuspiirissä on yksi sen poh- javedestä riippuvainen E-luokan pohjavesialueen perusteeksi sopiva ekosysteemi. Selkäharjun pohjavesialueella pohjavettä muodostuu arvion mukaan 685 m3/vrk ja myös sen vaikutuspiirissä on yksi sen pohjavedestä riippuvainen E-luokan pohjavesialueen perusteeksi sopiva ekosys- teemi. Huosiaharjun pohjavesialueella arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä on 435 m3/vrk, Vuolteenkankaan pohjavesialueella 465 m3/vrk ja Lakiakankaan pohjavesialueella 600 m3/vrk. La- kiakankaan pohjavesialueen vaikutuspiirissä on myös yksi pohjavedestä riippuvainen E-luokan pohjavesialueen perusteeksi sopiva ekosys- teemi. Ympäristöministeriön oppaan mukaan 2- luokkan pohjavesialueiksi luokitellaan alueet,
pohjavesialueiden välisille rajoille ole hydrogeolo- gista perustetta.”
Veden laadun kerrotaan olevan pääsääntöisesti hyvä, mutta pitoisuuksia mm. kloridista on to- dettu.
Joutsenonkangas 0517351 A ja B pohjavesialu- eiden yhdistäminen ja pohjavesialueen laajenta- minen kattamaan Pykälämäki 0517306 pohjave- sialueen→ Joutsenonkangas 0517351, 1E- luokka
”Torjunta-ainepitoisuudet ylittävät paikoin talous- vedelle asetetut laatuvaatimukset. Muukko-Ilot- tula alueella pohjavedessä on havaittu korkeita, talousveden laatuvaatimuksen ylittäviä pitoisuuk- sia liuottimia (tetrakloorieteeni maks. 1500 μg/l).
Pohjaveden kloridipitoisuus on VT6:n läheisyy- dessä paikoin koholla (maks.120 mg/l) ylittäen ympäristönlaatunormin. Pohjavedessä on ha- vaittu myös paikoin kohonneita raskasmetallipi- toisuuksia (Co, Cu, Cr Pb, Ni, Zn) teollisuus-, am- pumarata- ja kaatopaikka-alueilla sekä kohon- neita ammoniumpitoisuuksia kaatopaikka-alu- eella. Pohjavesialue on vesienhoidossa nimetty riskialueeksi ja pohjavesialueen tila on luokiteltu huonoksi.”
Alla oleva koskee molempia edellä mainittuja pohjavesialueiden yhdistämisiä:
- Koska molemmissa pohjavesialueissa pohjave- sialueeseen on yhdistetty aiemmin poistettuja IV- luokan pohjavesialueita ja niistä tulee IV-luokan sijaan 1E-luokan pohjavesialueita ja vaikutukset maanomistajille voivat olla merkittävästi vaati- vammat, tulee yhdistämisen perustua mitattuun tietoon.
- Molemmissa tapauksissa on todettu olevan myös jonkinasteisia veden laatuongelmia.
- Koska kyseisestä luokittelusta maanomistaja ei voi valittaa mihinkään ja mahdolliset vaikutukset maanomistajille ovat vaikeasti ennakoitavia, tulee maanomistajan oikeusturvan ja omaisuuden käy- tön vuoksi maanomistajia kuulla henkilökohtai- sesti. Ennen tätä ei yhdistämistä tulisi tehdä.
IV-luokan pohjavesialueiden luokkamuutok- set
Seuraavat alueet ovat nostettu IV-luokasta takai- sin luokiteltuihin pohjavesialueisiin.
Ränninkorpi 0540508, muutos 2E-luokkaan Selkäharju 0540509, muutos 2E-luokkaan Huosiaharju 0540552, muutos 2-luokkaan Vuolteenkangas 0597805, muutos 2-luokkaan Lakiakangas 0597806, muutos 2E-luokkaan
joilla muodostuu pohjavettä yli 100 m3/vrk ja joi- den hydrogeologiset ominaisuudet mahdollista- vat pohjaveden muodostumisen ja varastoitumi- sen.
Ränninkorven, Selkäharjun, Huosiaharjun, Vuolteenkankaan tai Lakiakankaan pohjavesialu- eita ei ole esitetty yhdistettäviksi muihin pohjave- sialueisiin.
- Luokkamuutokseen johtaneet perusteet tulee selvittää. Koska kyseisestä luokittelusta maan- omistaja ei voi valittaa mihinkään ja mahdolliset vaikutukset maanomistajille ovat merkittävämpiä ja vaikeasti ennakoitavia, tulee maanomistajan oikeusturvan ja omaisuuden käytön osalta maan- omistajia kuulla henkilökohtaisesti. Ennen tätä ei yhdistämistä tulisi tehdä.
[Taipalsaarelle kohdennettuja huomioita]
Vastineissa mainitut raportit ja selvitykset ovat saatavissa toistaiseksi osoitteessa: www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suo- jelu > Pohjavesialueet > (valitse) Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Asian valmisteluun on osallistunut ympäristöasiantuntija Pyry Mäkelä.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä asianhallin- tajärjestelmässä. Asian on esitellyt hydrogeologi Heidi Rautanen ja ratkais- sut alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola.
Jakelu Lausunnon/mielipiteen toimittaneet
Asiakirja nähtävillä osoitteessa www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu >
Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Kaakkois-Suomen ELY- keskus
