Täydentyvä lisäraportti
Pohjavesialueiden pohjavedestä riippuvaiset maa- ja pintavesiekosysteemit
Kymenlaakso
Versiohistoria
Pvm Tehty lisäys/muutos Päivittäjä
17.10.2019 Luotu tiedosto ja lisätty vuoden 2019 aikana tehdyt havainnot.
Mäkelä, P. (KASELY) 1.12.2020 Lisätty tiedot vuodelta 2020 ja tarkistettu raportin
asettelua.
Mäkelä, P. (KASELY)
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO... 1
2 VUONNA 2019 KYMENLAAKSOSSA KARTOITETUT KOHTEET ... 2
2.1 Tulokset... 2
3 VUONNA 2020 KYMENLAAKSOSSA KARTOITETUT KOHTEET ... 4
3.1 Tulokset... 4
LIITE 1. TÄYDENTYVÄSSÄ LISÄRAPORTISSA ESITELTYJEN E-LUOKAN POHJAVESIALUEEN PERUSTEEKSI SOPIVIEN EKOSYSTEEMIEN KUVAUKSET POHJAVESIALUEITTAIN ... 5
05 909 01 Selänpää (Kouvola) ... 5
1 JOHDANTO
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kartoitti Kymenlaakson pohjavesialueiden pohjavedestä mah- dollisesti riippuvaisia ekosysteemejä osana pohjavesialueiden luokitus- ja rajausten tarkista- mistyötä vuosina 2016–2018. Systemaattisen kartoituksen tulokset julkaistiin kuntakohtaisina tutkimusraportteina vuosina 2018–2019 osana pohjavesialueiden luokitus- ja rajausten tarkis- tamistyön kuulemisaineistoja. Tieto pohjavesialueiden pohjavedestä riippuvaisista ekosystee- meistä on kuitenkin kuulemisen jälkeen täydentynyt ja tulee jatkossakin täydentymään, jolloin alkuperäiset tutkimusraportit eivät enää vastaa parasta ajantasaisinta tietoa. Tämä ajantasai- sena pidettävä lisäraportti täydentää Kymenlaakson kuntakohtaisia pohjavesialueiden pohja- vedestä riippuvaisten maa- ja pintavesiekosysteemien tutkimusraportteja näiden raporttien valmistumisen jälkeen karttuneilla tiedoilla. Tähän lisäraporttiin voidaan päivittää myös jo aiem- min tarkistettujen kohteiden mahdollisesti tarkentunut tai muuttunut tieto.
Tässä lisäraportissa ei toisteta alkuperäisten raporttien johdanto- ja aineisto ja menetelmät - osioita, vaan nämä tiedot pyydetään tarkistamaan alkuperäisistä tutkimusraporteista. Huomi- oitavaa kuitenkin on, että ELY-keskus ei ole jatkanut systemaattisesti uusien kohteiden kartoi- tusta, vaan maastossa tarkistettavaksi valikoituneet kohteet ovat löytyneet eri lähteistä sattu- manvaraisesti. Kuitenkin, mikäli ELY-keskuksen tietoon on tullut epäilys mahdollisesta uudesta pohjavesialueen pohjavedestä riippuvaisesti kohteesta, on tällaisen kohteen maastokartoitus tehty yhdenmukaisesti alkuperäisissä tutkimusraporteissa esitettyjen menetelmien ja kriteerien kanssa.
2 VUONNA 2019 KYMENLAAKSOSSA KARTOITETUT KOHTEET
2.1 Tulokset
Vuonna 2019 Kymenlaaksossa tarkastettiin maastossa viisi ennakkotietojen mukaan mahdol- lisesti pohjavesivaikutteista luontokohdetta (Taulukko 1, Kuva 1). Näistä neljä oli vanhoissa pohjavesitutkimuksissa mainittua lähdettä ja yksi kaavoitusta varten laaditussa luontoselvityk- sessä esitetty lähdepaikka.
Viidestä kartoitetusta kohteesta yhden arvioitiin täyttävän E-luokan pohjavesialueen perus- teeksi sopivan ekosysteemin kriteerit (Liite 1). Tämä vesilain suojelema kohde sijaitsee Selän- pään pohjavesialueen (0590901) vaikutuspiirissä, joka on jo aikaisemmin luokiteltu 1E-luok- kaan alueen muiden ekosysteemien perusteella. Uusi E-luokan pohjavesialueen perusteeksi katsottava kohde ei siis aiheuta tarvetta muuttaa luokitusta. Muilla tarkastelluilla kohteilla ei todettu olevan suojeluperustetta.
Taulukko 1. Vuonna 2019 maastossa tarkastettujen kohteiden ja arvioinnin jälkeen E-luokan pohjavesialueen perusteeksi todettujen ekosysteemien lukumäärät pohjavesialueittain.
Kunta Pohjavesialue
Maastossa tarkastetut kohteet
E-luokan pohjavesialueen perusteeksi sopivat
ekosysteemit Kappaletta
Kouvola 0575404, Takamaa 2 0
Kouvola 0590901, Selänpää 2 1
Kouvola 0590906, Utti 1 0
Yhteensä 5 1
Kuva 1. Yleiskartta vuonna 2019 kartoitetuista E-luokan pohjavesialueen perusteeksi sopi- vista ekosysteemeistä ja kohteista, jotka eivät maastokartoituksen perusteella täyttäneet E- luokan pohjavesialueen perusteeksi sopivan ekosysteemin kriteerejä.
3 VUONNA 2020 KYMENLAAKSOSSA KARTOITETUT KOHTEET
3.1 Tulokset
Vuonna 2020 Kymenlaaksossa tarkasteltiin yksi E-luokan pohjavesialueen perusteeksi sopiva ekosysteemi. Kyseinen kohde löytyi sattumalta muiden maastotöiden ohessa, jonka jälkeen kohteelle palattiin toistamiseen tekemään tarkempi maastokartoitus.
Vesi- ja metsälain suojelema kohde sijaitsee Selänpään pohjavesialueen (0590901) vaikutus- piirissä Lautakorven alueella (Liite 1). Selänpään pohjavesialue on jo aikaisemmin luokiteltu 1E-luokkaan alueen muiden ekosysteemien perusteella, eikä uusi E-luokan pohjavesialueen perusteeksi katsottava kohde ei siis aiheuta tarvetta muuttaa luokitusta.
LIITE 1. TÄYDENTYVÄSSÄ LISÄRAPORTISSA ESITELTYJEN E-LUOKAN POHJAVESIALUEEN PERUSTEEKSI SOPIVIEN EKOSYSTEEMIEN
KUVAUKSET POHJAVESIALUEITTAIN
05 909 01 Selänpää (Kouvola)
KOU_127, Kuoppaniityn pohjoinen lähteikkö
Sijainti: Kouvola, Selänpään eteläosa, Kuoppaniityn pohjoispuoli.
488327:6768856 (ETRS-TM35FIN).
Ekosysteemiin vaikuttava pohjavesialue: 0590901, Selänpää Maastokäynti: 17.6.2019
Suojeluperuste: Vesilaki (587/2011) 2:11 § Ekosysteemin kuvaus:
Kohteen yleispiirteet
Selänpään deltamuodostuman etelärinteen jyrkähkön alaosan raviinimaisessa notkelmassa on ollut laaja lähteikkö, joka on sittemmin ojitettu. Ojitus on muutta- nut oleellisesti valtaosan notkelman vesitaloudesta, mutta alueen lounaislaidalla on säilynyt yksi vesitaloudeltaan luonnontilainen lähteikkösysteemi. Kyseessä on noin 50 neliömetrin laajuinen allasmainen lähteikkö (Me(-Eu)LäKö), joka sisältää norolähteen, hetteikköä ja tihkupintaa sekä avovesipintaa. Lopulta lähteiköltä pur- kautuvat vedet muodostavat luonnontilaisen noron, joka laskee omana uomanaan alueen pääojan länsipuolella kohti etelää ja päätyy lopulta pellon reunaojaan. Läh- teikön kasvillisuus on vahvasti pohjavesivaikutteista, mutta koska lähteikkö on jää- nyt avohakkuun alle oletettavasti noin kaksi vuotta ennen maastokartoitusta, kas- villisuus lähteiköllä näyttää taantuneen ja kärsineen pienilmaston huomattavasta avautumisesta (Kuvat 2 ja 3).
Kohteen luonnontila
Alueen ojikosta irrallinen lähteikkökokonaisuus on vesitaloudeltaan luonnontilai- nen tai ainakaan sen kohdalla ei ole havaittavissa näkyviä muokkaustoimia ja sen vedenpinnan taso vaikuttaa olevan luonnontilaisella tasolla. Tällä lähteiköllä on
myös oma, niin ikään luonnontilainen purkunoro, joka liittyy vasta selvästi läh- teikön alapuolella ja pohjavesivaikutuksen jo hiivuttua kaivettuun ojaan. Vesita- loudeltaan tämä lähde on siis luonnontilainen ja näin vesilain suojelema. Läh- teikön ympäristö on kuitenkin avohakattu joitakin vuosia sitten huomioimatta alu- een luontoarvoja ja näin toimien muutettu lähteikön biologisia ominaispiirteitä.
Hakkuu on avartanut lähteikön pienilmaston ja lähteikön kasvillisuus vaikuttaa taantuneen. Lähteikön allasta metsätyökoneet eivät kuitenkaan ole rikkoneet, eikä hakkuusta ole näin ollen lähteikön vesitaloudelle haittaa.
Kohteen pohjavesivaikutus ja merkittävyys
Alueella purkautuu pohjavettä veden värin ja lämpötilan perusteella ojiin sekä alu- een yhä luonnontilaiselle lähteikölle. Luonnontilaiselle lähteikölle pohjavettä pur- kautuu useasta eri paikasta, joista runsain on lähteikön koillisreunassa oleva no- rolähde, josta virtaa silminnähden pohjavettä. Vaikka lähteikön kasvillisuus on sel- västi paikoin taantunut, alueella tavataan yhä runsaasti edustavaa ja ympäristöstä erottuvaa lähdelajistoa. Etenkin lähteikön varjopaikoilla lajisto on säilynyt edusta- vana. Oletettavasti tilanne voi kuitenkin vielä heiketä tältä osin muutaman vuoden ajan, mutta sen jälkeen lähteikön varjostus alkanee palautua lehtipuuvesojen kas- vaessa varjostuskorkeuteen. Kysymys siitä, täyttääkö kohde nykyisessä tilassaan E-luokan ekosysteemin kriteerin on haastava, sillä avohakkuun alle jääneenä se ei toki ole ympäristöltään ja pienilmastoltaan luonnontilainen. Kohde on tältä osin samankaltainen esimerkiksi Utin pohjoisosan kohteiden (KOU_004, KOU_005) kanssa ja saman linjan mukaisesti tämänkin kohteen voi myös nykytilassaan kat- soa täyttävän E-luokan pohjavesialueen perusteeksi sopivan ekosysteemin kri- teerit. Tämä arvio pohjautuu ennen kaikkea lähteikön luonnontilaiseen vesitalou- teen ja monipuoliseen kasvillisuuteen. Huomattavaa toki on, että kyse on kuiten- kin tuoreesta hakkuusta johtuen rajatapauksesta.
Kuva 2. Lämpökamerakuva, joka paljastaa pohjaveden purkautumispaikan lähteikön noroläh- teestä.
Kuva 3. Lähteikön ympäristön avohakkuu on avartanut kohteen pienilmaston, mutta tästä huo- limatta alueella tavataan yhä monipuolista edustavaa pohjavesivaikutuksesta hyötyvää ja sitä ilmentävää putkilokasvi- ja sammallajia.
KOU_129, Lautakorven lähteikkö g
Sijainti: Kouvola, Selänpään eteläosa, Lautakorven pohjoispuoli.
493523:6771165 (ETRS-TM35FIN).
Ekosysteemiin vaikuttava pohjavesialue: 0590901, Selänpää Maastokäynti: 3.9.2020, 4.9.2020
Suojeluperuste: Metsälaki (1093/1996) 10 §, Vesilaki (587/2011) 2:11 § Ekosysteemin kuvaus:
Kohteen yleispiirteet
Selänpään reunamuodostuman etelärinteen raviininotkelma koordinaattipisteen paikalla Lautakorven pohjoispuolella on kauttaaltaan pohjavesivaikutteinen. Ra- viinin pohjaa hallitsevat laajalla alueella tihkupinnat (MeLäKö), jotka vaihettuvat lähdekorpiin (LäK, LäLhK). Lisäksi raviinin alaosassa tavataan pieniä avolähteitä, norolähteitä sekä upottavaa hetteikköä. Lähteistä alkunsa saavat pienet noron vir- tailevat alas rinnettä, mutta painuvat pääosin melko pian ilmestyttyään takaisin maan sisään. Aivan raviininotkelman alaosassa on myös yläpuolisista lähteistä purkautuneesta pohjavedestä muodostunut allikko, jossa ei havaintojen mukaan ollut suoraa pohjavesiyhteytyä. Pohjavesivaikutteinen alue ulottuu koordinaattipis- teeltä noin 40 metriä luoteeseen ja kaakkoon. Kohteella tavataan runsaasti ja laa- jalla alueella harsosammalta (Trichocolea tomentella). Pohjavesivaikutteisen alu- een ulkopuolella maasto on talouskäytössä olevaa tuoretta kangasta (MT). (Kuvat 5 ja 6).
Kohteen luonnontila
Kohde on vesitaloudeltaan luonnontilainen. Alueella ei ole ojitusta, eikä kohteen alapuolinen ojituskaan ole havaittavasti vaikuttanut alueella lähteiden vesitalou- teen. Kaikkien havaittujen lähteiden vedenpinnat olivat havaintojen perusteella luonnontilaisella tasolla. Lähteikköjen ja lähdekorven alueella puusto on hyvin luonnontilaisen kaltaista: alueen puusto on erirakenteista ja alueella on järeitä lehti ja havupuita. Myös lahopuuta on varsin paljon. Kokonaisuudessaan alue on hyvin luonnontilainen ja selvästi metsälain suojelema. Alueen lähteet ovat vesialun suo- jelemia.
Kohteen pohjavesivaikutus ja merkittävyys
Paikalta purkautuu useista eri kohdista veden värin ja lämpötilan perusteella poh- javettä, ja paikoin pohjaveden virtaaminen maan sisästä on myös silmin nähtä- vissä. Selvien lähteiden lisäksi alueen eteläosassa havaittiin yksittäinen matalalta avolähteeltä näyttävä vesiallikko, jossa ei lämpötilahavaintojen perusteella kuiten- kaan ollut suoran pohjavesiyhteyttä. Alueen useilla tihkupinnoilla pohjaveden pur- kautumista ei ole havaittavissa, mutta selvästi ympäristöstä erottuva ja voimak- kaasti pohjavesivaikutusta indikoiva kasvillisuus osoittaa myös näiden alueiden suoran pohjavesiyhteyden. Varsinaisten lähdeluontotyyppien lisäksi alueella tava- taan pohjavesivaikutteisia korpityyppejä. Kaikki alueen pohjavesivaikutteiset alu- eet ovat edustavia ja lisäksi alueella tavataan hyvin laajasti harsosammalta (VU).
Kohde erottuu selvästi laajemmasta ympäristöstä. Paikalla on merkittävä suoraan pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi.
Kuva 5. Lähteisen raviinin alaosassa on useita pohjavesinorona, hetteikkölähteitä ja tihku- pintoja.
Kuva 6. Raviinin yläosassa maapohja on laajasti tihkupintaa. Tämä näkyy kuvassa puuston avoimuutena. Tihkupintoja reunustaa järeä ja erirakenteinen puusto.
