Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen loppuraportti

(1)

Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen loppuraportti

2010–2012

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

Henk ilöst ön osaaminen Osallisuus

Nuorten masennuksen ennaltaehkäisy (Maestro) Synnytyksen jälkeinen masennus ja isien masennus Pikkulapsiperheiden vanhempien mielenterveys- ja päihdetyön

kehittäminen peruspalveluissa

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelussa

Maestro -ryhmäohjaajakoulutus Mielen hallinta -ryhmäohjaajakoulutus Terveysasemalla toteutettava päihdetyö

Pitkäaikaisesti masentuneen potilaan hoitomalli ja vertaistuki Kynnyksetön mielenterveys- ja päihdepalvelupiste kirjastossa

Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoito neuvolassa

www.vantaa.fi/hyvamieli

(2)

SAATTEEKSI

Vantaalla on mielenterveys- ja päihdetyötä kehitetty systemaattisesti hankkeiden avulla vuodesta 2005 lähti- en. Erilaisten valtionavustusten avulla kaupungin omia palveluja on pystytty tehostamaan ja muuttamaan, jotta ne herkemmin reagoisivat kuntalaisten tarpeisiin. Vantaan mielenterveystyön yksi innovaatioista, dep- ressiohoitajamalli, on myös kehittynyt hankkeiden kautta. Vantaalla on oltu aina kehittämismyönteisiä ja rohkaistu uudenlaiseen ajatteluun. Ehkä tästä syystä Vantaa on erilaisten indikaattoreiden valossa mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyvyyden suhteen mainettaan parempi.

Haasteita kuitenkin vielä riittää. Kaupungin omat mielenterveyspalvelut ovat ohuet ja eri tulosalueilla tapah- tuva mielenterveystyö puutteellisesti koordinoitu. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa tarvitaan lisää ja työnjakoa on tehostettava. Palvelujen alueellisia saatavuuseroja tulee pienentää. Toimintaa on osin myös va- raa tehostaa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa hanke- ja kehittämistyö onkin keskeisessä roolissa jotta nykyisiin palveluihin saataisiin uudenlaista ajattelua ja ketteryyttä.

Vantaalaisen hyvä mieli –hanke syntyi tarpeeseen vuonna 2010. Hankkeen osa-alueet rakennettiin Tervey- den ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän arviointityön suositusten mukaisesti ja aikaisempien hankkeiden te- kemän työn perustalle. Hanke on toiminut rohkeasti yli kaikkien sektorirajojen, lähellä kuntalaisia ja hanke- työntekijät ovat laittaneet persoonansa peliin kehittämistyössä. Hankkeessa kehitetyt innovaatiot jäävät varmasti elämään. Jo nyt on nähtävissä muutoksia työntekijöiden asenteissa suhteessa mielenterveys- ja päihde- ongelmiin, niiden tunnistamiseen ja hoitoon. Hanke on omalla esimerkillään kannustanut kaikkia peruspalveluiden työntekijöitä kohtaamaan näistä ongelmista kärsiviä.

Tässä loppuraportissa esitellään Vantaalaisen hyvä mieli – hankkeen keskeiset toiminnat ja niiden tulokset.

Raportti sisältää rohkeita suosituksia palvelujen kehittämiseksi ja ne varmasti luetaan tarkkaan sekä toimi- alan johdossa että luottamushenkilöiden kokouksissa. Hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet kirkkaasti ja tälle pohjalle on hyvä rakentaa tulevaisuudenkin kehittämistyötä. Hankkeen työntekijöiden ja kuntalaisten kohtaamisissa kuluneen lähes kolmen vuoden aikana on varmasti lisätty vantaalaisten hyvää mieltä!

Timo Aronkytö

Terveyspalvelujen johtaja Vantaan kaupunki

Lauri Kuosmanen Hankejohtaja

Mielen avain – hanke

(3)

TIIVISTELMÄ

Vantaalaisen hyvä mieli -hanke oli Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan kuuluva mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke (www.vantaa.fi/hyvamieli). Se oli osa Vantaan hallinnoimaa Etelä- Suomen alueella toteutunutta Mielen avain -hankekokonaisuutta (www.mielenavain.fi). Hanke toteutettiin 1.1.2010–31.10.2012. Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen 1,56 miljoonan euron rahoituksesta tuli STM:ltä 75 % ja Vantaalta 25 %. Tavoitteena oli parantaa vantaalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä lisäämäl- lä tietoja ja taitoja sekä muuttamalla asenteita. Vantaan palveluita kehitettiin entistä paremmin mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, varhaiseen paneutumiseen ja hoitoon. Asiakkaan ja omaisten osallisuutta vahvistettiin.

Hankkeessa sekä kehitettiin matalan kynnyksen palveluita lähemmäs kuntalaisia että tehostettiin hoitoketju- ja. Lapsiperheiden varhaiseksi auttamiseksi hanketyöntekijät jalkautuivat päiväkoteihin, kerhoihin, neuvoloihin, aikuissosiaalityöhön ja lastensuojeluun. Äitien synnytyksen jälkeistä masennusta hoidettiin esimerkiksi Iloa varhain -ryhmillä ja masentuneiden isien hoitomalli luotiin. Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa - palvelukäytäntö luotiin ja tutkittiin. Nuorten masennusta ennaltaehkäistiin Maestro -toiminnalla. Mielen hallinta -ryhmäohjaajia koulutettiin. Terveysaseman päihdetyömalli valmistui sisältäen kokemusasiantuntijoiden työskentelyn. Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä valmistui sisältäen potilaan osallistamisen omahoitoon ja vertaistuen systemaattisen hyödyntämisen ryhmien ja järjestöjen avulla. Miepä-palvelupiste perustettiin Tikkurilan kir- jastoon vuodeksi 2011 tarjoamaan omahoito- ja palveluneuvontaa nimettömänä ilman ajanvarausta. Uusi Kertakäynnin mielenterveys- ja päihdeinterventio kehitettiin HUS-Psykiatrian kanssa. Interventio sisältää asiakkaan tilanteen arvioinnin ja voimavarojen vahvistamisen, itseapu- ja palveluohjauksen sekä palautteen tiiviissä paketissa, joka kirjautuu automaattisesti sähköisesti ja on raportoitavissa tunnistetiedoitta.

Valtakunnallisestikin täysin uusi esite Masentuneen vanhemmuudesta toteutettiin. Avain-esite masennuksen tunnistamisesta, omahoidosta ja avun hakemisesta päivitettiin. Väestölle järjestettiin aktiivisesti teematapah- tumia. Kaupungin henkilökunnan mielenterveys- ja päihdeosaamista lisättiin runsaalla tarvelähtöisellä koulu- tuksella ja konsultoinnilla. Toiminta eteni tavoitteiden mukaisesti ja palvelulupaus ”Päihde- ja mielenterve-

(4)

SAMMANDRAG

Projektet Väl till sinnes i Vanda var ett projekt för utveckling av mentalvårds- och missbrukarservicen i an- slutning till social- och hälsovårdsministeriets Kaste-program (www.vantaa.fi/hyvamieli). Det utgjorde en del av projekthelheten Sinnets nyckel (www.mielenavain.fi) som genomfördes i södra Finland och admini- strerades av Vanda stad. Projektet genomfördes 1.1.2010–31.10.2012. Social- och hälsovårdsministeriet stod för 75 % och Vanda för 25 % av projektfinansieringen på 1,5 miljoner euro. Målet var att stärka vandabornas psykiska hälsa och minska användningen av berusningsmedel genom ökade kunskaper och färdigheter samt ändrade attityder. Tjänsterna i Vanda utvecklades för att man ännu bättre skulle kunna förebygga, tidigt sätta sig in i och behandla psykiska problem och missbruksproblem. Klienters och anhörigas delaktighet stärktes.

Inom projektet utvecklades tjänster med låg tröskel för att kommuninvånarna lättare skulle ha tillgång till dem och dessutom gjordes vårdkedjorna effektivare. För att tidigt kunna hjälpa barnfamiljer förankrade sig projektarbetare i verksamheten på daghem, klubbar, rådgivningar, inom vuxensocialarbetet och barnskyddet.

Förlossningsdepression behandlades t.ex. i grupper och en behandlingsmodell skapades för deprimerade pappor. Man skapade en servicepraxis för psykiatriskt kunnande inom barnskyddets familjerehabilitering och undersökte hur den fungerade. Depression hos ungdomar förebyggdes genom MAESTRO-verksamhet.

Grupphandledare i sinneskontroll utbildades. En modell för missbrukararbete inom hälsostationerna blev färdig och den innehåller arbete som utförts av experter med egen erfarenhet av mental- och missbrukarvård.

En modell för behandling av långvarig depression utarbetades i samarbete av primärvården och den specialiserade sjukvården. I modellen uppmuntras patienter till egenvård och systematiskt utnyttjande av kamratstöd med hjälp av grupper och organisationer. Serviceenheten Miepä inrättades för en ettårsperiod på Dickursby bibliotek för egenvårds- och tjänsterådgivning anonymt och utan tidsbeställning. Tillsammans med HNS- Psykiatri utvecklades en ny mentalvårds- och missbrukarintervention för engångsbesök. Interventionen om- fattar bedömning av klientens situation och förstärkning av resurser, hänvisning till självhjälp och service samt respons i ett kompakt format som automatiskt registreras elektroniskt.

En helt ny riksomfattande broschyr om föräldraskapet hos deprimerade föräldrar publicerades. Avain- broschyren om identifiering av depression, egenvård och uppsökande av hjälp uppdaterades. Temaaktiviteter anordnades aktivt för invånarna. Kunskaperna hos stadens personal om psykisk hälsa och missbruk utökades med omfattande behovsbaserad utbildning och konsultation. Verksamheten fortlöpte enligt målen och ser- vicelöftet om "missbrukar- och mentalvårdstjänster med låg tröskel över en disk inom tre dagar" uppfylldes.

Samarbetet med den specialiserade sjukvården, Institutet för hälsa och välfärd, Kaste-projektet och andra projekt, läroanstalter, organisationer och församlingen var intensivt. Projektet fick gott om uppmärksamhet i nationella medier, på mässor och vetenskapliga seminarier.

(5)

SUMMARY

The Mental Well-being in Vantaa project was a mental health and substance-abuse services development project, part of the Ministry of Social Affairs and Health's Kaste program (www.vantaa.fi/hyvamieli). It con- stitutes a part of Vantaa-managed Key to the Mind project implemented in southern Finland. The project was carried out from January 1, 2010 to October 31, 2012. The Ministry of Social Affairs and Health covered 75% of the project's €1.5 million funding, whereas Vantaa covered the remaining 25%. The aim was to en- hance Vantaa residents' mental health and abstinence from intoxicants by increasing knowledge and skills, as well as by changing attitudes. Development of Vantaa's services increasingly focused on mental health and substance-abuse problem prevention, early interventions and treatment. Participation of the service users and their relatives was advanced.

During the project, low-threshold services were developed and care pathways were boosted. In order to help children with families as early as possible, project workers aligned with day-care centers, clubs, clinics, social work for adults, and child welfare. Postpartum depression of mothers was treated, for instance, with the help of peer groups, and a treatment model for depressed fathers was created. The model of increasing psychiatric competency in child welfare family rehabilitation was created and researched. Young people's depression was prevented with the help of MAESTRO group activities. Mielen hallinta ("mind management") group counselors were trained. Health centers' substance-abuse model was completed, and it includes work conducted by peer counselors. A treatment model for long-term depression was completed in cooperation with primary health care and specialized care. A low threshold service point was established for a year at Tikkurila library to offer anonymous self-care and service counseling without advance appointment. A one- session mental health and substance abuse intervention was developed in collaboration with HUS Psychiatry.

A new national brochure, Masentuneen vanhemmuus ("Parenting by a depressed guardian"), was published.

The Avain brochure on identifying depression, self-care, and seeking help was updated. Public theme-based events were actively organized. The city employees' health-care and substance-abuse competency was in- creased by needs-based training and consultation. Objectives were obtained and the service promise "low- threshold substance-abuse and mental-health service within 3 days" came true. Cooperation with specialized

(6)

SISÄLLYS

SAATTEEKSI ... 1

TIIVISTELMÄ ... 2

SAMMANDRAG ... 3

SUMMARY ... 4

1. JOHDANTO ... 7

2. PIKKULAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN PERUSPALVELUISSA ... 9

2.1. TAUSTA ... 9

2.2. TAVOITE ... 9

2.3. MENETELMÄT ... 9

2.4. TULOKSET ... 10

2.4.1 Päivähoidossa tehdyn työn tulokset ... 12

2.4.2 Neuvolassa tehdyn työn tulokset ... 13

2.4.3 Seurakunnan kanssa tehdyn työn tulokset ... 13

2.5. JOHTOPÄÄTÖKSET ... 14

2.6. JATKOSUOSITUKSET ... 15

2.7. LÄHTEET ... 16

3. SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN MASENNUKSEN HOITO NEUVOLASSA ... 17

3.1. TAUSTA ... 17

3.2. TAVOITE ... 18

3.7. LÄHTEET ... 20

4. MASENTUNUT ISÄ NEUVOLAN ASIAKKAANA ... 22

4.1. TAUSTA ... 22

4.2. TAVOITTEET ... 23

4.7. LÄHTEET ... 25

5. PSYKIATRISEN OSAAMISEN LISÄÄMINEN LASTENSUOJELUSSA ... 27

5.1. TAUSTA ... 27

5.2. TAVOITE ... 27

5.6. LÄHTEET ... 30

(7)

6. MAESTRO –RYHMÄOHJAAJAKOULUTUS ... 31

6.1. TAUSTA ... 31

6.2. TAVOITE ... 31

6.7. LÄHTEET ... 35

7. MIELEN HALLINTA –RYHMÄOHJAAJAKOULUTUS ... 36

7.1. TAUSTA ... 36

7.2. TAVOITE ... 36

7.7. LÄHTEET ... 40

8. TERVEYSASEMALLA TOTEUTETTAVA PÄIHDETYÖ ... 41

8.1. TAUSTA ... 41

8.7. LÄHTEET ... 44

9. PITKÄAIKAISESTI MASENTUNEEN POTILAAN HOITOMALLI JA VERTAISTUKI ... 45

9.1. TAUSTA ... 45

9.7. LÄHTEET ... 49

10. KYNNYKSETÖN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUPISTE KIRJASTOSSA ... 50

10.1. TAUSTA ... 50

10.2. MENETELMÄ ... 50

(8)

1. JOHDANTO

Kirsi Riihimäki

Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen taustana oli tarve edistää vantaalaisten mielenterveyttä ja ehkäistä päih- deongelmia sekä kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluita vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita.

Hankkeen tavoitteena oli Vantaan alueen mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen, toimeenpano, seuranta, arviointi ja raportointi Mieli 2009 -suunnitelman linjauksien ja Kaste-ohjelman tavoitteiden mukaisesti yh- dessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa.

Hanke alkoi 1.1.2010 ja päättyi 31.10.2012. Hanke oli osa koko Etelä-Suomen alueen Mielen avain - hankekokonaisuutta. Vantaan hankkeen kokonaisrahoitus oli 1,56 miljoonaa euroa, josta Kaste ohjelman osuus oli 75 prosenttia ja Vantaan kaupungin omaa rahoitusta 25 prosenttia.

TAVOITTEET

Vantaalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä parannetaan lisäämällä tietoja ja taitoja sekä muuttamalla asenteita myönteisemmäksi

Matalan kynnyksen ja yhden luukun palveluita kehitetään

Luodaan saumattomat hoitoketjut mielenterveys- ja päihdeongelmissa

Palvelujen saatavuutta parannetaan siellä missä kuntalaiset muutenkin asioivat Asiakkaan ja omaisten asemaa ja osallisuutta vahvistetaan

YHTEENVETO MENETELMISTÄ

Hankkeessa toteutettiin runsaasti potilas- ja asiakaskäyntejä. Vantaan kaupungin henkilökunnalle annettiin runsaasti konsultaatioita ja heitä koulutettiin laajasti vieri- ja ryhmäopetuksella sekä luennoimalla. Oppaita ja julkaisuja laadittiin. Yleisötilaisuuksia järjestettiin eri väestöryhmille. Hankkeen sisällöistä tiedotettiin eri kohderyhmille sekä sähköisissä että kirjallisissa medioissa. Tutkimushaastatteluita ja ohjattuja opinnäytetöitä valmistui. Hanketyötä esiteltiin erilaisissa seminaareissa ja konferensseissa.

Hankkeessa on kaikilla tasoilla osallistettu kokemusasiantuntijoita. Heitä on ollut mukana ohjausryhmissä, asiantuntijoina ja asiakastyössä. Hanke on osallistunut kokemusasiantuntijakoulutukseen, psykiatrisen osas- tohoidon kokemustutkimuksen suunnitteluun ja omaistoimintaan.

(9)

TIIVISTELMÄ TULOKSISTA

Kuntalaisten parantunut tietämys siitä, mitä tehdä parantaakseen omaa ja läheistensä oloa ja ehkäis- täkseen ongelmia, sekä mistä hakea apua päihde- ja mielenterveysongelmiin

Vantaan kaupungin henkilökunnan tietojen ja osaamisen lisääntyminen mielenterveys- ja päihdeasi- oissa

Koulutetut Mielen hallinta-, Iloa varhain- ja Maestro -ryhmänohjaajat Vantaan kaupungin internetsivujen mielenterveysosio

Täysin kynnyksettömän neuvonta- ja palveluohjauspisteen pilotointi Kertakäynnin mielenterveys- ja päihdeinterventio

Uudet hoitomallit

Saumattomat palveluketjut Koulutetut kokemusasiantuntijat Itseapu- ja potilasoppaat

Julkaisut, artikkelit kansallisissa ja kansainvälisissä lehdissä, posterit, esitykset kansallisissa ja kan- sainvälisissä seminaareissa

Opinnäytetyöt

Hanke piti sisällään useita eri kehittämistoimenpiteitä ja vastasi erilaisten kohderyhmien tarpeisiin. Tässä ra- portissa esitetään sekä koko hankkeen että kunkin toimenpiteen tausta, tavoite, menetelmät, tulokset, johto- päätökset ja jatkosuositukset. Lisätiedotwww.vantaa.fi/hyvamieli

(10)

2. PIKKULAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMINEN PERUSPALVELUISSA

Minna Asplund, Kaisa Humaljoki, Pirjo Kotkamo, Sirpa Kumpuniemi

2.1. TAUSTA

Noin joka neljännessä suomalaisessa lapsiperheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia, joita lapsen kehi- tysympäristössä ei ole riittävästi valmiuksia tunnistaa, ottaa puheeksi ja ohjata avun piiriin (Maybery ym.

2005).

Lasten ollessa pieniä, perheiden haasteena on työn ja perheen yhteen sovittaminen. Varsinkin lapsiperheiden isät tekevät muihin verrattuna pitkiä työpäiviä (Hulkko 2007). Kiireisyys, väsymys ja stressi ovat suomalai- sissa lapsiperheissä yleisiä (Rönkä ym. 2009). Vanhemman kokema stressi vaikuttaa kielteisesti lapsen ja vanhemman suhteeseen sekä lasten hyvinvointiin (Crnic ym. 2005). Vanhempien ohjaus- ja tukitoimet vah- vistavat myös lasten hyvinvointia.

2.2. TAVOITE

Hankkeen tavoitteena olivat työntekijöiden osaamisen lisääminen ja asenteiden muuttaminen myönteisem- mäksi mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan. Toisena tavoitteena oli yhteistyön tiivistäminen eri lapsiperhetoimijoiden välillä. Kolmantena tavoitteena oli se, että lapsiperhe saa apua kolmen päivän sisällä avun tarpeen havaitsemisen jälkeen.

2.3. MENETELMÄT

Hankkeeseen nimettiin moniammatillinen työryhmä, johon kuului neljä työntekijää. Minna Asplund vastasi päivähoidon, Kaisa Humaljoki neuvolan sekä seurakunnan kanssa tehdystä yhteistyöstä. Pirjo Kotkamo sekä Sirpa Kumpuniemi vastasivat hankkeen koulutuksista ja lastensuojelun sekä erikoissairaanhoidon kanssa tehdystä yhteistyöstä. Hanke nimettiin Otso -työksi.

(11)

Työmenetelminä olivat asiakastyö sekä vanhemmille suunnattu vertaisryhmätoiminta ja alustukset eri tilaisuuksissa. Lapsen kehitysympäristöön jalkautuneet hanketyöntekijät tapasivat vanhempia ja lapsia neuvolassa, päiväkodeissa sekä seurakunnan lapsikerhoissa. Tarpeen mukaan asiakastapaamisia toteutettiin myös yh- dessä työntekijöiden kanssa. Tapaamisissa käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämää Lapset puheeksi ja neuvonpito–työmenetelmää (Solantaus 2011). Tarvittaessa vanhempia ohjattiin muiden palveluiden piiriin.

Vertaisryhmätoiminta hankkeessa toteutui Ruuhkataidot -vanhempainvalmennusryhmien muodossa. Ryhmi- en tavoite on edistää positiivista vuorovaikutusta perheessä, helpottaa vanhempien omaa jaksamista ja antaa heille valmiuksia tukea lapsiaan. Ryhmän viitekehys pohjautuu tutkittuun tietoon kognitiivisesta teoriasta, positiivisesta psykologiasta sekä ratkaisukeskeisestä valmennuksesta. Ryhmä kokoontui viisi kertaa puolen- toista tunnin ajan.www.skillshelsinki.fi

Päivähoidosta esille tulleen tarpeen vuoksi alueella järjestettiin lasten toiminnallinen tunneryhmä. Ryhmä kokoontui Kartanonkosken päiväkodissa. Lapset ohjautuivat ryhmään vanhempien yhteydenotolla. Ryhmän tavoitteena oli tarjota lapsille keinoja omien tunteiden tunnistamiseen sekä nimeämiseen. Lisäksi tavoitteena oli lasten itsetunnon tukeminen pienessä vertaisryhmässä. Menetelminä tapaamisissa oli lasten tunnetyösken- tely luovia menetelmiä hyödyntäen, teemoina sadut ja lasten omat tarinat. Tapaamisten päätteeksi järjestet- tiin lasten töiden näyttely sekä palautekeskustelu vanhemmille tapaamiskertojen sisällöistä. Tunneryhmästä saatu vanhempien palaute oli myönteistä.

Työntekijöille annettiin mielenterveys- ja päihdekoulutusta sekä heillä oli mahdollisuus konsultoida hanke- työntekijöitä perheisiin liittyvissä asioissa. Koulutusten asiasisällöt olivat lapsen kokemus vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmista, huolen puheeksi ottaminen sekä yleisimmät psyykkiset häiriöt.

Hankkeessa on tehnyt yhteistyötä eri lapsiperhetoimijoiden sekä Vantaalla toimivien muiden lapsiperhe- hankkeiden kanssa. Ohjausryhmä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaryhmä ohjasivat hanke- työtä.

2.4. TULOKSET

(12)

Asiakastapaamiset toteutuivat asetetun tavoitteen mukaisesti kolmen päivän sisällä yhteydenotosta. Hank- keen aikana työntekijöillä oli yhteensä 127 asiakasperhettä. Asiakastyö sisälsi myös kaksi Ruuhkataidot - vanhempainvalmennusryhmää, joihin osallistui 16 perhettä.

Asiakaspalautteita kerättiin palautekyselyn avulla työskentelyn päätyttyä. Tulosten mukaan vanhemmat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun ja kokivat hyötyvänsä saamastaan avusta. Tapaami- sissa he kokivat tulleensa hyvin usein kuulluksi. Palautteen mukaan asiakkaat olivat saaneet riittävästi ohjausta muihin palveluihin sekä tietoa jatkohoitomahdollisuuksista. Kokemuksensa mukaan asiakkaat suositteli- sivat työmenetelmää apua tarvitsevalle omaiselle tai tuttaville. Avoimissa kysymyksissä asiakkaiden mielipi- teet tulivat esille muun muassa seuraavasti: "Ryhmätapaamisten aihepiirit olivat akuutteja, vertaistuki oli meille hyväksi", ”Avun nopea ja helppo saatavuus myös kotiin oli hyvä, " Tapaamiset loppuivat liian nopeasti, hanke päättymässä!” ja "Moniammatillinen osaaminen huippua!".

Hankkeen tavoitteena oli juurruttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämää Lapset puheeksi ja neuvonpito- työmenetelmä osaksi Vantaan kaupungin palveluita. Alle kouluikäisten lasten palveluiden koor- dinointiryhmä piti työmenetelmää hyvänä, mutta he katsoivat, että Vantaalla ei ole tällä hetkellä tarvetta uuden työmallin koulutukseen ja käyttöönottoon.

Työnohjauksellisia yksilö sekä ryhmäkonsultaatioita annettiin työntekijöiden tarpeiden mukaan koko han- keajan. Konsultaatioita annettiin hankkeen aikana yhteensä 672 kertaa. Työntekijät konsultoivat hanketyön- tekijöitä pääosin seuraavissa asioissa: huolen puheeksi ottoon keinot, vanhemman jaksamattomuus ja masennus, vanhempien jatkohoito sekä tukipalvelut, haasteellisten vanhempien kohtaaminen sekä heidän lasten kasvatuskysymykset.

Hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan ja aikaansaamaan asennemuutosta mielenterveys- ja päihdeongelmia kohtaan. Hankkeen alussa työntekijöille tehtiin asennekysely mielenterveys- ja päihdeasioista. Kysely tullaan uusimaan ennen hankkeen päättymistä samalle kohderyhmälle ja raportoidaan hankkeen internet-sivuilla.

Yhteistyötä tiivistettiin eri toimijoiden välillä yhteisillä koulutustilaisuuksilla, suunnittelukokouksilla sekä verkostotapaamisilla. Yhteistyötä tiivistämällä alle kouluikäisten lapsiperheiden vanhempien varhainen tuki ja palveluohjaus tehostuivat. Lastensuojelun kanssa tehty yhteistyö on kuvattu tarkemmin Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelussa -kappaleessa.

(13)

2.4.1 Päivähoidossa tehdyn työn tulokset

Päivähoidosta tarjottu tuki oli ennaltaehkäisevää, kynnyksetöntä perheiden kokonaisvaltaista auttamista eri elämäntilanteissa. Hankkeeseen osallistuneiden perheiden tuen tarpeet vaihtelivat jossakin määrin. Vanhem- man uupumus, jaksamattomuus, masennus sekä parisuhdekriisit olivat yleisimpiä yhteydenoton syitä. Yhtey- denottoja oli myös lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä vanhempia oli ainoastaan muutama. Suurin osa vanhemmista otti yhteyttä päivähoidon työntekijän kehotuksesta. Osa vanhemmista oli suoraan yhteydessä hanketyöntekijään. Tapaamisaikoja sovittiin jousta- vasti vanhempien toiveiden mukaan, useimmiten lapsen päivähoitopaikkaan. Pääosin tapaamisissa oli läsnä vanhempi tai vanhemmat yhdessä, useimmiten kuitenkin perheen äiti. Asiakasperheitä tavattiin keskimäärin kahdesta kolmeen kertaan. Asiakkaita ohjattiin perheneuvolan, lääkärin, depressiohoitajan sekä lastensuojelun työn piiriin.

Hanketyöntekijän työ päivähoidossa koostui lähinnä asiakastapaamisista, lapsiryhmäkäynneistä, työntekijöi- den yksilö- tai ryhmäkonsultoinneista, yhteydenotoista eri yhteistyötahoihin sekä vanhempainilloista. Päivä- hoidon työntekijät kaipasivat tukea huolen puheeksi ottoon, haastavien vanhempien kohtaamiseen, perheti- lanteiden jäsentämiseen, perheiden jaksamisen tukemiseen sekä palveluohjaukseen liittyvissä asioissa.

Työntekijöiden antama palaute oli kannustavaa. He olivat kokeneet hyväksi, että hanketyöntekijä on ollut päiväkodeissa ja hyvin tavoitettavissa, niin asiakasperheille kuin työntekijöille. He pitivät tärkeänä, että yh- dyshenkilöltä sai tarvittaessa tietoa kuntalaisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi he kokivat saaneensa hanketyöntekijältä tukea työhönsä konsultaatioiden myötä. Työntekijöiden palautteen mukaan vanhemmat puolestaan olivat saaneet tukea lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen sekä omaan jaksamiseen.

Päivähoidon työntekijät kommentoivat hanketta muuan muassa näin:"Nopea konsultointimahdollisuus hy- vä asia, hanketyöntekijä jalkautunut päiväkotiin!", "Puheeksi otto on varmasti lisääntynyt sekä työntekijöi- den kesken, että suhteessa vanhempiin", " Apu perheille oikeanlaisen avun etsimisessä", " Työntekijän tuki henkilökunnalle tilanteiden kohtaamiseen ja niihin liittyvien tunteiden käsittelyyn"sekä " Nopeita interventi- oita perheiden tilanteisiin matalalla kynnyksellä, ennen kuin ongelmat ovat paisuneet kauhean isoiksi".

(14)

2.4.2 Neuvolassa tehdyn työn tulokset

Hanketyö neuvolassa koostui asiakastapaamisista, työntekijöiden konsultoinnista sekä koulutuksesta. Suurin osa asiakkaista ohjautui hanketyön piiriin työntekijän ohjaamana. Yleisimmät asiakkaiden ensisijaiset tulosyyt olivat vanhempien parisuhdekriisit ja erot sekä vanhemman tai vanhempien uupumus tai masennus.

Ensisijaisesti vanhempien päihdeongelman vuoksi ei perheitä asiakkaiksi tullut. Monikulttuuriset perheet olivat pieni vähemmistö asiakasperheistä. Asiakastapaamiset toteutuivat sekä neuvolassa että asiakkaiden ko- tona. Pääosin asiakastapaamisessa oli läsnä vanhempi tai vanhemmat sekä lapsi tai lapset. Osa tapaamisista toteutettiin yhdessä neuvolan työntekijän kanssa. Asiakastapaamisia oli keskimäärin neljä asiakasperhettä kohden. Noin kolmannes asiakkaista ohjautui jatkohoitoon lääkärin, depressiohoitajan, perheasiain neuvotte- lukeskuksen tai perheneuvolan vastaanotolle.

Työntekijöiden asiakaskonsultaatiot koskivat pääosin vanhempien mielenterveysongelmia, vanhempien mie- lenterveysongelmien jatkohoitoa sekä työntekijöiden valmiuksia työskennellä asiakasperheiden kanssa.

Työntekijät konsultoivat neljä kertaa vanhempien päihdeongelmien vuoksi Otso – työntekijöitä.

Neuvolan työntekijöiltä saadun palautteen mukaan hankkeen työ koettiin joustavana, nopeana ja tarpeellise- na. Työntekijöiden mukaan hankkeen asiakastapaamisista hyötyivät erityisesti vauvaperheiden vanhemmat sekä perheet, joissa vanhemmilla oli parisuhdeongelmia. Konsultointimahdollisuus koettiin myös tärkeäksi ja hyödylliseksi. Hankeaika koettiin liian lyhyeksi, koska hankkeen loppuvaiheessa hanketyön tarpeellisuus kä- vi ilmeiseksi. Asiakkaiden yhteydenottojen määrä kasvoi hankkeen tuttuuden myötä. Neuvolan työntekijät kommentoivat hanketta muun muassa näin: ”Asiakkaat ovat antaneet positiivista palautetta Otso – työstä”,

”On hyvä, että asiakkaat saivat olla myös suoraan yhteydessä Otso – työntekijään”, ” Keltanokkatyönteki- jälle oli iso apu, kun sai konsultoida Otso – työntekijää”sekä ”Nyt hankkeen loputtua asiakkaat osaavat ha- keutua enemmän avun piiriin, se tulee jatkossa näkymään neuvolatyössä”.

2.4.3 Seurakunnan kanssa tehdyn työn tulokset

Otso – työntekijä teki yhteistyötä Tikkurilan seurakunnan lapsityönohjaajan kanssa, koulutti ja konsultoi seurakunnan lapsityöntekijöitä, tapasi lasten vanhempia erilaisissa ryhmissä alustaen keskustelua eri teemoilla sekä vieraili lapsikerhoissa.

Työ seurakunnan kanssa painottui enemmän yhteistyöhön henkilökunnan kanssa kuin asiakastyöhön. Asia- kasperheitä seurakunnan toiminnan kautta tuli muutamia. Yleisimmät tulosyyt olivat äidin väsymys tai masennus sekä parisuhdeongelmat. Vanhempien päihdeongelmien vuoksi asiakkuuksia tai konsultointeja ei tullut.

(15)

Seurakunnan työntekijöiltä saadun palautteen mukaan hanketyö on ollut tarpeellista ja mielekästä työtä seurakunnan lapsityön piirissä. Koulutuksen aiheena olleet mielenterveys- ja päihdeongelmat koettiin tärkeiksi teemoiksi. Henkilökunta on kokenut keskustelut hanketyöntekijän kanssa informatiiviseksi sekä työnohjauk- selliseksi.

2.5. JOHTOPÄÄTÖKSET

Merkittävää hankkeen aikana oli asiakasperheiden suuri määrä. Työskentely lapsen kehitysympäristössä mahdollisti vanhemmille nopean ja asiakaslähtöisen avun. Hanketyöntekijöiden moniammatillinen koulutus- tausta mahdollisti laaja-alaisen tuen ja konsultaation. Tarvittaessa hanketyöntekijät tapasivat perheitä työpa- rina. Perheitä kuormittivat vanhempien parisuhdeongelmat ja erot sekä vanhempien uupumus ja masennus.

Niitä perheitä, joissa vanhemmalla oli päihdeongelma, ei tavoitettu.

Konsultaatioiden erittäin suuri määrä kertoo työntekijöiden ammattitaidosta tunnistaa perheiden avun tarve, mutta he tarvitsevat lisätietoa ja tukea perheiden kanssa työskentelyyn. Hanketyöntekijöiden antamat yksilö- sekä ryhmäkonsultaatiot ovat sisältäneet työnohjauksellista tukea, joka on edesauttanut työssä jaksamista.

Koulutukset ovat muodostaneet merkittävän osan hanketyöstä. Pilottialueelle kohdennettua koulutusta on laajennettu kysynnän mukaan koko Vantaalle. Osallistuminen Seurakunnan valtakunnallisille lapsityönohjaa- jien neuvottelupäiville sekä Valtakunnallisille lastensuojelun kesäpäiville herättivät kiinnostusta myös laa- jemmin.

Yhteistyön tiivistyminen näkyi yhteisissä koulutuksissa ja kokouksissa tapahtuneissa dialogeissa. Asiakasra- japinnassa työntekijöiden välistä dialogia on hyvä vielä vahvistaa. Päivähoidon ja neuvolan henkilökunta toivoo tiiviimpää yhteistyötä jatkohoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa.

Asiakaspalautteen ja työntekijöiltä saadun kannustavan palautteen mukaan hankkeen tarjoama varhainen, nopea ja kynnyksetön apu lapsen kehitysympäristössä on koettu hyvin tärkeäksi ja tarpeelliseksi tukimuo- doksi perheille.

(16)

2.6. JATKOSUOSITUKSET

Hanketyö osoitti konsultaatioiden suuren tarpeen peruspalveluissa. Konsultaatiotoiminnan vakinaistaminen mahdollistaisi nopean reagoinnin, tukisi työntekijöiden työssä jaksamista ja vahvistaisi ammatillista osaamista. Tiedonkulkua olemassa olevista konsultaatiomahdollisuuksista tulisi tehostaa sekä rakentaa uusia konsul- taatiokäytäntöjä. Yhteistyötä on syytä tehostaa myös kaupungin omien palveluiden sisällä. Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen kehittämä Lapset puheeksi ja neuvonpito -työmenetelmän sisälle on rakennettu tehok- kaaksi todettu malli yhteistyökäytännöistä.

Tutkimustiedon ja hanketyön kokemuksen välillä on ristiriita runsaasti päihteitä käyttävien vanhempien esiintyvyydessä. Lapsen terveen kehityksen kannalta vanhemman päihteiden väärinkäyttö on erityisen va- hingollista (Erkolahti ym. 2000). Hanketyön aikana jäi epäselväksi syyt, miksi hanketyön piiriin ei juurikaan ohjautunut perheitä, joissa on päihdeongelma.

Säännöllisten mielenterveys- ja päihdekoulutusten turvaaminen on merkityksellistä peruspalveluiden henki- lökunnan tietotaidon turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vanhemmille suunnattuja vertaisryhmiä tulisi suunna- ta myös uudelleensynnyttäjille, uusperheiden sekä leikki-ikäisten lasten vanhemmille. Lapsille suunnattuja tunne-elämää vahvistavia ryhmiä tulisi olla tarjolla varhaiskasvatuksessa.

Asiakasperheiden yleisimmät tulosyyt hanketyön piiriin olivat vanhempien uupumus ja masennus sekä parisuhdekriisit ja erot. Näitä vanhempien ongelmia tulisikin ennaltaehkäistä sekä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen kasvu- ja kehitysympäristöissä. Nämä kriisit vievät vanhemmuudelta voimava- roja, siksi onkin erityisen merkityksellistä vanhempien saada varhain apua, jotta koko perhe voisi hyvin. Las- ten kehitysympäristöissä on mahdollisuus tunnistaa riskiperheet, joille tulisi tarjota ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä. Perheiden varhaista tukea olisi vahvistettava palkkaamalla varhaiskasvatukseen mielenterveys- ja päihdeasioihin koulutettuja perhetyöntekijöitä. Vanhempien preventiivistä mielenterveys- työtä kehittämään tarvitaan psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka neuvoloihin sijoitettuina palvelisivat myös päi- vähoidon henkilökuntaa.

(17)

2.7. LÄHTEET

Crnic, K., Gaze, C. & Hoffman, C. Cumulative Parenting Stress Across the Preschool Period: Relations to Maternal Parenting and Child Behaviour at Age 5, Infant and Child Development (2005): 14, 117-132.

Erkolahti, R., Manelius, P., Salminen T. Lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi – kuka kuuntelee lasta? Suo- malainen lääkärilehti 2000;55:4861–4864.

Hulkko, L. Lasten vanhemmat ja työ. Teoksessa Suomalainen lapsi 2007. Väestö 2007. Toim. Kartovaara L.

Helsinki: Tilastokeskus.2007, 245-267.

Maybery D, Reupert A, Patrick K, Goodyear M, Crase L. VicHealth Research Report on Children at Risk in Families affected by Parental Mental Illness. Viktorian Health Promotion Foundation: Melbourne 2005.

Rönkä, A., Malinen K & Lämsä T. (toim.) Perhe -elämän paletti- vanhempana ja puolisona vaihtelevassa ar- jessa. PS - kustannus. 2009.

Solantaus, T., Niemelä, M., Huilaja, T. & Räsänen, S. Mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä sosiaalisen syrjäytymisen ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy. – Toimiva lapsi & perhe THL:n kärkihankkeena. Julkai- sussa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015, 158-162. Toimeenpanosta käytäntöön 2010. Toim. Moring, J., Martins, A., Partanen, A., Bergman, V., Nordling, E. & Nevalainen, V. THL Ra- portti 6/2011. Juvenes Print Tampere 2011

www.skillshelsinki.fi

(18)

3. SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN MASENNUKSEN HOITO NEUVOLASSA

Sirpa Kumpuniemi

3.1. TAUSTA

Sosiaali- ja terveysministeriön Mieli 2009 -ohjelman mukaisesti hankkeessa korostettiin ennaltaehkäisyä, joka on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Valikoitu eli selektiivinen ehkäisy kohdistuu yksilöihin tai väestöryhmään, joiden riski sairastua mielenterveyden häiriöön on suurentunut (Laajasalo & Pirkola 2012).

Sekä raskaudenaikaisen että synnytyksen jälkeisen masentuneisuuden on eri tutkimuksissa arveltu olevan 10- 15 prosentin välillä (Chatillon & Even 2010, Tammentie 2009). Synnytyksen jälkeinen masennus vaikuttaa laaja-alaisesti paitsi äidin, myös isän ja koko perheen hyvinvointiin (Goodman 2004, Horowitz & Goodman 2005). Se altistaa äidin uusille masennusjaksoille ja uusiutuessaan on yhteydessä lapsen nuoruusiän masennukseen (Halligan ym. 2007).

Vantaan Sateenvarjo-projektissa vuosina 2005 -2009 luotiin neuvoloihin käytäntö, jossa pyrittiin tunnistamaan synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet ja ennaltaehkäisemään masennusta tarjoamalla tukea ja vuorovaikutuksen malleja uuden perheenjäsenen kanssa (Kumpuniemi ym. 2009, Kuosmanen ym. 2010;; Vuori- lehto ym. 2010). Käytäntöjen kehittämisestä vastasi psykiatrinen sairaanhoitaja psykiatria konsultoiden.

Hankkeen yhteydessä toteutetut, neuvolan terveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden ohjaamat Iloa Varhain - ryhmät perustuvat Depressiokoulu- ryhmämalliin (Koffert & Kuusi 2002). Sisältöä muokattiin lisäämällä äi- din ja vauvan keskinäiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen liit- tyviä teemoja. Ryhmistä hyötyivät eniten äidit, joilla oli kohonnut depressioon sairastumisen riski, epävar- muutta vanhemmuudessa tai huono tukiverkosto. Valtaosa masennusriskissä olevista äideistä hyötyi joko ryhmän tuesta tai muutamasta tapaamisesta neuvolan psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. (Kumpuniemi ym.

2009, Kuosmanen ym. 2010; Vuorilehto ym. 2010)

(19)

3.2. TAVOITE

Hankkeessa pyrittiin ylläpitämään ja juurruttamaan Sateenvarjo-projektissa käyttöönotettuja käytäntöjä neuvoloissa äitien masennuksen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Masentuneiden äitien hoitoketjun päivitys oli myös yksi tavoite.

Neuvoloita velvoitettiin uudistetun neuvola-asetuksen (380/2009) myötä tarjoamaan laajoja terveystarkas- tuksia kerran raskauden aikana ja lapsen ollessa 4 kk, 18 kk ja 4 v. Käynnille kutsutaan koko perhe ja käyn- nin fokus on vanhemmuudessa ja parisuhteessa painottaen molempien vanhempien roolia ja vastuuta. Terve- ystarkastuksessa kartoitetaan perheen tilannetta laajasti, kuitenkin ongelmien ilmetessä esimerkiksi vanhempien jatkohoitoon ohjaaminen on epäselvää. Toinen tai molemmat vanhemmat voivat tarvita psyykkistä arviota ja tukea. Tähän tehtävään pyrittiin hankkeessa antamaan neuvolan työntekijöille tietoa ja tukea eri ta- voin.

3.3. MENETELMÄT

Hankkeesta annettiin neuvolan työntekijöille pyydettäessä asiakaskonsultaatioita sekä työnohjausta. Hank- keen työntekijät tapasivat pyydettäessä vauvaperheitä neuvoloissa, kun neuvolan työntekijät tarvitsivat psykiatrista arviota vanhemman voinnista ja mahdollisesta vanhemman jatkohoitoon ohjaamisesta. Neuvoloihin nimettiin kuusi mielenterveysasiantuntijatyöntekijää. He toimivat hankesuunnittelijan yhdyshenkilöinä mielenterveysasioissa. Masentuneiden äitien hoitoketjun päivitykseen hanketyöntekijä kutsui hoitoketjuun liitty- viä vantaalaisia asiantuntijoita.

Henkilökuntaa koulutettiin tunnistamaan erilaisia mielenterveysongelmia, ottamaan ne puheeksi ja ohjaamaan vanhemmat sopivan hoidon tai tuen piiriin. Kaikille neuvolan työntekijöille järjestettiin koulutusilta- päivä, jossa aiheena oli päivitetyn masentuneiden äitien hoitoketjun sekä varhaisen vuorovaikutuksen hoidon ja tuen esittely. Koulutuspäivän yhteydessä kuultiin uudistetun HUS:in pienten lasten psykiatrisen vastaanot- totoiminnan esittely. Lisäksi Laurean opiskelijat esittelivät opinnäytetyönsä, jonka nimenä on "Työkaluja, tietoa ja uudenlaista näkökulmaa": Raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kokemuksia Iloa Varhain –

(20)

3.4. TULOKSET

Neuvolan työntekijöiden palaute annetusta konsultaatiosta ja työnohjauksesta on ollut erittäin positiivista.

Konsultaatioita oli reilut parisataa ja ne koskivat vanhempien psyykkistä oireilua ja jatkohoitoon ohjaamista.

Vanhemmat ohjattiin tarvittaessa sopivan hoidon tai tuen piiriin. Työnohjausta on annettu hankkeesta sään- nöllisesti neljään neuvolaan.

Työntekijät kokivat tietonsa mielenterveysasioissa lisääntyneen hanketyöntekijöiden jalkautumisen, konsultaatioiden, koulutuksen ja työnohjausten kautta. Asiakkaiden palaute on ollut pelkästään positiivista, koska he saivat nopeasti psykiatrista asiantuntemusta ja ohjauksen sopivaan hoitopaikkaan omassa neuvolassaan.

Hanketyöntekijät tapasivat kaksisataa perhettä, joskus odottavaa äitiä yksin tai yhdessä vauvan ja puolison kanssa yhdestä viiteen kertaa.

Hanketyöntekijää pyydettiin asiantuntijaksi Vantaan raskaana olevien riskiäitien hoitoketjun työryhmään se- kä Varhaisen tuen työryhmään. Vantaan neuvoloiden masennuksen tunnistamisen ja hoidon käytännöistä se- kä Iloa Varhain – ryhmistä oltiin kiinnostuneita valtakunnallisesti ja niitä esiteltiin myös muualla Suomessa eri tilaisuuksissa ja ulkomailla.

Psykiatriset konsultaatio- ja työnohjauskäytännöt neuvolan työntekijöille ovat osoittautuneet toimiviksi. En- naltaehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen vanhempien mielialaongelmiin ja asianmukainen hoito omassa neuvolassa auttaa perheitä ajoissa ja oikea-aikaisesti ja estää lasten huonovointisuutta myöhemmin.

Psyykkisten oireiden ennaltaehkäisyä sekä preventiivistä mielenterveystyötä olisi lisättävä tarjoamalla psykiatrista apua perheiden omiin ympäristöihin, tässä tapauksessa neuvoloihin. Aikuispsykiatri sekä kolme alu- eellista psykiatrian erikoissairaanhoitajaa voisivat tarjota konsultaatio-, koulutus- ja työnohjauspalveluita niin lastensuojelun kuin varhaiskasvatuksen, koulun kuin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toimialoille.

(21)

3.7. LÄHTEET

Chatillon, O. & Even, C. (2010). Ante partum depression: Prevalence, diagnosis and treatment. Encephale, 36: 443-51.

Goodman, J. H. (2004). Paternal postpartum depression, its relationship to maternal depression, and implica- tions for family health. Journal of advanced Nursing, 45: 26-35.

Horowitz, J. & Goodman, J. (2004). Identifying and treating postpartum depression. Journal of obstetric, Gynelogical and Neonatal Nursing, 34: 264- 73.

Halligan, S., Murray, L., Martins, C. & Cooper, P. (2007). Maternal depression and psychiatric outcomes in adolescent off-spring: a 13- year longitudinal study. Journal of Affective Disorders, 97: 145-54.

Kapanen, N. & Koskeli, R. 2011. "Työkaluja, tietoa ja uudenlaista näkökulmaa": Raskaana olevien ja syn- nyttäneiden äitien kokemuksia Iloa Varhain -ryhmistä. http://urn.fi/URN:NBN:H:amk-201104204554

Koffert, T. & Kuusi, K. (2002). Depressiokoulu: Opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Mielenterveyden koulutuskeskus / Suomen Mielenterveysseura. Vantaa: Dark oy.

Kuosmanen, L., Vuorilehto, M., Kumpuniemi, S. & Melartin, T. (2010). Post -natal depression screening and treatment in maternity and child health clinics, Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing, 554- 557.

Kumpuniemi, S., Kuosmanen, L. & Vuorilehto, M.: Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa, Sateenvarjo- projekti 2005–2009, Vantaan kaupunki 9/2009.

Laajasalo T. & Pirkola, S. Mitä on preventio ja promootio? Ennen kuin on liian myöhäistä- ehkäisevän mie- lenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Raportti 47/2012. Mielenterveys - ja päihdesuunnitelma.

(22)

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2009). Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009/20. Helsinki

Vuorilehto, M., Kuosmanen, L. & Kumpuniemi, S. Psykiatrisen sairaanhoitajan työnkuva neuvolassa. Inno- vaatioita terveyden edistämiseen mielenterveys- ja päihdetyössä – kokemuksia Pohjanmaa- hankkeesta, Sa- teenvarjo- projektista ja Lapin mielenterveys- ja päihdetyön hankkeesta 2005- 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 2010. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f8cb23c3-edb6-4fc6-8fdc- c26650a8108d

(23)

4. MASENTUNUT ISÄ NEUVOLAN ASIAKKAANA

Pirjo Kotkamo

4.1. TAUSTA

Äitien raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus on tunnettu ja tutkittu ilmiö, mutta isien masennus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Isien roolina on pidetty pitkään taloudellisen ja sosiaalisen tuen tar- joamista äideille eikä isien ja lasten suhteen merkitystä ole tunnettu riittävästi. Kahden viime vuosikymme- nen aikana kansainvälinen tutkimus on lisääntynyt (Ramchandani ym. 2005; Ramchandani ym., 2009; Paul- son & Bazemore, 2010), mutta keskittynyt enemmän isien lapsensa syntymän jälkeen puhkeavaan masennukseen kuin odotusaikana ilmeneviin oireisiin. Kansallista tutkimusta isien perheellistymiseen liittyvään masennukseen on tehty vähän.

Isien sekä kumppanin raskauden aikaisen että lapsen syntymän jälkeisen masennuksen esiintyvyyden kes- kiarvo oli meta-analyysitutkimuksen (Paulson & Bazemore, 2010) mukaan noin 10 %. Lisäksi äidin masennus lisäsi isän riskiä sairastua sekä ennen että jälkeen synnytystä (Condon ym. 2004). Tutkimuksissa on myös todettu, että raskauden aikaisen masennuksen jatkuminen synnytyksen jälkeen on tavallista molemmil- la vanhemmilla (Perren 2005). Isien sairastaminen lisää käytös- ja uhmakkuushäiriöiden sekä sosiaalisten ongelmien esiintyvyyttä erityisesti pojilla 3 1/2 vuoden iässä sekä psykiatrisen diagnoosin todennäköisyyttä 7 vuoden iässä. (Ramanchandani 2008).

Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta, joista noin 40 % syntyy ensisynnyttäjille (THL, 2011). Ras- kauden aikainen masennus koskettaa vuositasolla arviolta 6000:ta isää perheineen. Kysymyksessä on siis merkittävä ylisukupolvinen terveysongelma.

Äitiys- ja lastenneuvoloiden palveluja käyttävät lähes kaikki ensisynnyttäjät. Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Neuvolan tuki on suunnattu koko perheelle. Huomiota kiinnitetään parisuhteeseen ja van-

(24)

Neuvolatyössä on kiinnitetty jo pitkään huomiota vanhemmuuden tukemiseen. Isien osuus on kuitenkin jää- nyt vähemmälle tarkastelulle ja osa isistä on kokenut itsensä neuvolassa enemmän sivustaseuraajaksi kuin aktiiviseksi osallistujaksi. Osa neuvolan henkilökunnasta on pitänyt miesten kohtaamista neuvolassa haasteellisena ja toivonut lisää koulutusta kohdatakseen isät miehinä ja erillisinä vanhempina. Miesten sitoutu- mista entistä enemmän lapseen ja vanhemmuuteen osoittaa isien lisääntyneet käynnit lapsen kanssa neuvolassa. (STM, 2008.)

4.2. TAVOITTEET

Tavoitteena oli lisätä vantaalaisten isien hyvinvointia tehostamalla mielenterveys- ja päihde-ongelmien en- naltaehkäisyä, puheeksi ottamista ja hoitoon ohjausta äitiys- ja lastenneuvoloissa, kotipalvelussa, sosiaali- toimessa sekä päivähoidossa. Lisäksi tavoitteena oli tukea neuvoloiden henkilökuntaa uudistetun perheval- mennuksen sekä laajojen terveystarkastusten toteuttamisessa sekä kehittää isien masennuksen hoitomalli äi- tiys- ja lastenneuvolaan. Tärkeänä tavoitteena oli myös lisätä tietoutta isien masennuksen yleisyydestä ja hoitomahdollisuuksista paikallisesti ja valtakunnallisesti.

4.3. MENETELMÄT

Neuvoloiden, kotipalvelun, päivähoidon sekä sosiaalitoimiston työntekijöille tarjottiin koulutusta isien masennuksen tunnistamiseksi ja puheeksi ottamiseksi, konsultaatioita kohtaamiseen, hoitoon ja jatkohoito- ohjaukseen liittyen sekä työnohjausta. Lisäksi isätyöntekijä tutki pro gradu -tutkielmassaan isien kokemuksia masennuksestaan perheen odottaessa lasta. Hankkeen työntekijöiden ohjaamana Laurean terveydenhoita- jaopiskelijat tekivät opinnäytetyön: Sivustaseuraajasta osallistujaksi – Kirjallisuuskatsaus miesten isyyskokemuksista ja tuen tarpeesta sekä terveydenhoitajan tukemiskeinoista (Martikainen ym. 2012).

Itäisen neuvola-alueen isillä oli mahdollisuus varata oma keskusteluaika ilman lähetettä, seulontaa tai erityis- tä syytä isätyöntekijältä (psykiatrinen sairaanhoitaja). Toiminnasta tiedotettiin perhevalmennuksissa ja asia- kastapaamisissa. Lisäksi tietoa oli saatavilla päiväkotien ja neuvoloiden ilmoitustauluilta. Arviointikäynnin jälkeen isille tarjottiin tarpeen mukaan 1-6 kertaa kognitiivis- ja lyhytterapiapainotteisia yksilö-, pari-, perhe- tai verkostotapaamisia, joihin sisältyi hoidon tarpeen diagnostinen arvio, supportiiviset keskustelut, tarvittaessa sähköisesti toteutettava mielenterveys- ja päihdeongelmia kartoittava kysely ja tarpeen mukainen jatkohoitoon ohjaus.

Tutkimustiedon, jalkautuneen isätyön sekä tiiviin neuvoloiden henkilökunnan ja esimiesten kanssa tehdyn yhteistyön pohjalta prosessoitiin Masentuneiden isien hoitoketju ja tuki Vantaalla. Isien masennuksen ylei- syydestä ja hoitomahdollisuuksista luennoitiin sekä paikallisesti että valtakunnallisesti seminaareissa ja kou-

(25)

4.4. TULOKSET

Masentuneiden isien hoitoketju ja tuki Vantaalla -hoitomalli valmistui ja esitettiin isä-seminaarissa 4.9.2012.

Samassa tilaisuudessa vastavalmistuneet terveydenhoitajat esittelivät opinnäytetyönsä Sivustaseuraajasta osallistujaksi – Kirjallisuuskatsaus miesten isyyskokemuksista ja tuen tarpeesta sekä terveydenhoitajan tukemiskeinoista sekä opinnäytetyön pohjalta tehdyn esitteen Sivustaseuraajasta osallistujaksi – työvälineitä isyyden tukemiseen (Martikainen ym. 2012).

Kentälle jalkautunut isätyöntekijä tapasi 40 isää yhteensä 116 kertaa ja soitti 36 sovittua hoidon seurantapu- helua. Yleisin yhteydenoton syy oli parisuhdeongelma. Muita syitä olivat etävanhemmuuden haasteet, vä- kivallan uhka, vaikea raskaus ja masennusoireet. Suurin osa isistä ei sairastanut kliinistä masennusta eikä tarvinnut jatkohoitoa. Viiden perheen asioita hoidettiin vain puhelimitse. Muutaman asiakkaan kanssa kes- kusteltiin myös anonyymisti.

Isä-hankkeen kynnyksetön ja joustava toimintatapa koettiin hyväksi niin henkilökunnan kuin perheitten taholta. Työntekijälle oli helpottavaa, kun oli tarjota konkreettista apua. Isille oli merkityksellistä keskustella luottamuksellisesti ja kiireettömästi. Työntekijän sukupuolella ei ollut väliä. Vanhemmat toivoivat isille omaa käyntiä terveydenhoitajalle. Erityisesti tarvetta oli, mikäli vanhemmilla oli tulehtuneet välit ja eropro- sessi kesken.

Neuvolan henkilökunta tunnistaa hyvin isän tuen tarpeita. Henkilökunnan huolestuneisuus lisääntyy, mikäli jatkohoitoa on vaikea järjestää tai jonot ovat pitkiä. Isien perheellistymiseen liittyvä masennus on edelleen vähemmän tunnettua. On tärkeää jatkaa tiedottamista ja isien masennuksen tutkimista.

Isät tarvitsevat tukea stressaavassa elämäntilanteessa. Apua on tärkeää saada nopeasti ja helposti. Kuunte- lemalla isän tarina tuetaan isyyttä ja isän jaksamista. Isätyöntekijä on koettu tärkeäksi, sillä terveydenhoitaja mielletään usein enemmän äidin ja sikiön/vauvan työntekijäksi. Psykiatrisen sairaanhoitajan työ neuvoloissa

(26)

Masentuneen isän hoitoketjua tulee päivittää yhteistyössä neuvoloiden henkilökunnan kanssa siten, että tar- kistettu versio on käytössä toukokuussa 2013. Isälle tulee tarjota neuvolassa tarvittaessa omia käyntejä sekä isän hyvinvoinnin että vanhemmuuden tukemiseksi joko terveydenhoitajalle tai perhetyöntekijälle.

Masennustietoutta on lisättävä julkaisemalla nettineuvolassa tietopaketti isien masennuksesta. Lisäksi on julkaistava esite isien masennuksesta joko erikseen tai uudistettava äitien masennusesite ja luotava masennus ja vanhemmuus – esite. Perhevalmennuksessa on luontevaa tiedottaa myös isien masennuksen yleisyydestä ja hoitomahdollisuuksista.

Jokaiselle neuvola-alueelle tarvitaan oma psykiatrinen sairaanhoitaja tehostamaan vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyä. Työntekijän tavoitteena olisi tukea neuvoloiden ja päivähoidon henkilökuntaa edelleen tunnistamaan vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmia, ottamaan ne puheeksi ja tarvittaessa ohjaamaan jatkohoitoon sekä vahvistaa moniammatillista yhteistyötä. Työmenetelminä tulisi olla koulutukset, konsultaatiot, työnohjaukset sekä asiakastyö (vieriopetus, haastavat asiakasperheet). Lie- västä masennuksesta tai elämäntilannekriiseistä kärsivät isät olisivat hoidettavissa neuvolassa ja erikoissai- raanhoitoa tarvitsevat ohjautuisivat nopeammin hoidon piiriin. Molemmissa tapauksissa toiminta olisi sekä kärsimystä että kustannuksia säästävää ja ennen kaikkea lasten hyvinvointia lisäävää.

4.7. LÄHTEET

Condon, J.T., Boyce, P. & Corkindale, C.J. (2004). The First-Time Fathers Study: a prospective study of mental health and wellbeing of men during the transition to parenthood. Australian and New Zealand Jour- nal of Psychiatry. 38:56-64.

Martikainen, L., Olaste, S. & Raski, L. (2012). Sivustaseuraajasta osallistujaksi – Kirjallisuuskatsaus miesten isyyskokemuksista ja tuentarpeista sekä terveydenhoitajan tukemiskeinoista. Laurea AMK 2012.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086937.

Martikainen, S., Olaste, S. & Raski, L. (2012). Sivustaseuraajasta osallistujaksi – työvälineitä isyyden tukemiseen. Esite terveydenhoitajan työn tueksi. www.vantaa.fi/hyvamieli

Paulson, J.F. & Bazemore, S.D. (2010). Prenatal and postpartum depression in fathers and its association with maternal depression: a meta-analysis. JAMA. 303(19):1961-9.

(27)

Perren, S., von Wyl, A., Bürkin, D., Simoni, H. & von Köitzing, K. (2005). Depressive symptoms and psy- chosocial stress across the transition to parenthood: associations with parental psychopathology and child difficulty. Journal of Psychosomatic Obstetrics & Gynecology, 26(3):173-183.

Ramchandani, P.G., O`Connor, T.G., Evans, J., Heron, J., Murray, L. & Stein, A. (2008). The effects of pre- and postnatal depression in fathers: a natural experiment comparing the effects of exposure to depression on offspring. Journal of Child Psychology and Psychiatry. 49(10):1069-78.

Ramchandani, P., Stein, A., Evans, J., O´Connor, T. & ALSPAC Study Team. (2005). Paternal depression in the postnatal period and child development: a prospective population study. The Lancet, 365:2201-5.

Ramchandani, P., Stein, A., O´Connor, T.G., Heron, J., Murray, L. & Evans, J. (2008). Depression in men in the postnatal period and later child psychopathology: a polulation cohort study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry. 47(4):390-8.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2008). Isät ja isyyden tukeminen äitiys- ja lastenneuvoloissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:24. Helsinki.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2009). Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009/20. Helsinki.

THL. Perinataalitilasto - synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2010. Katsottu osoitteesta 24.08.2012:

jhttp:///www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr27_11.pdf

(28)

5. PSYKIATRISEN OSAAMISEN LISÄÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Kirsi Riihimäki, Sirpa Kumpuniemi, Pirjo Kotkamo

5.1. TAUSTA

Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmien tiedetään vaikuttavan lapsen terveyteen lapsuudessa ja myöhemmin aikuisena. Ne ovat vahvin ennustaja lapsen omille mielenterveys- ja päihdeongelmille ja suurin syy huostaanottoihin. Masennussairaus on tavallisin mielenterveyden häiriö. Masentuneen vanhemman lapsista noin 40 % sairastuu ennen 20 ikävuottaan ja noin 60 % ennen 25 vuotta. Ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä (Solantaus 2005). Sen ehkäiseminen onkin nostettu yhdeksi Kansallisen mielenterveys- ja päihde- suunnitelman (Mieli 2009) päätavoitteeksi.

Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Vantaalla vuonna 2009 13 % kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja 11 % lapsista oli lastensuojelun asiakkaana (Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelu 2009). Lastensuojelulain 14 pykälä edellyttää moniammatillisen asiantuntemuksen turvaamista. Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään myös terveydenhuollon asiantuntemusta tuen ja avun järjestämiseksi sekä lapselle että hänen vanhemmilleen.

5.2. TAVOITE

Hankkeen tavoitteet olivat vanhempien mielenterveyden arvioiminen, tukeminen ja hoitoonohjaus, lastensuojelun henkilökunnan osaamisen lisääminen mielenterveyteen liittyvissä asioissa, matalan kynnyksen ja yhden luukun palveluiden kehittäminen, palvelujen saatavuuden parantaminen siellä missä kuntalaiset muutenkin asioivat, saumattomien hoitoketjujen luominen mielenterveys- ja päihdeongelmissa sekä asenteiden muuttaminen myönteisemmäksi mielenterveys- ja päihdeasioita kohtaan.

(29)

5.3. MENETELMÄT

Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa -palvelukäytäntö kehitettiin ja rapor- toitiin (tutkimuslupa Vantaan kaupunki 4573/2009). Tavoitteena oli arvioida, kuinka perhekuntoutuksessa onnistuttiin selvittämään: 1) asiakasperheiden vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä hoito- kontaktien määrää ja laatua, 2) vanhempien tarvitsemaa hoitoa, sen käynnistymistä ja hoitomotivaation tu- kemista sekä 3) vanhemman hoitopolkumallin ja konsultaatiokäytäntöjen toimivuutta. Vanhemmista 83 % todettiin mielenterveyden ja 10 % päihdehäiriö. Jatkohoitosuosituksia annettiin 93 % vanhemmista. Lähes kaikkien vanhempien tapaaminen onnistui ja vanhemmilta saatu palaute oli pääosin myönteistä. Vanhemman hoitopolku osoittautui toimivaksi. Psykiatristen sairaanhoitajien työ ja psykiatrian erikoislääkärien konsultaatiot todettiin hyödyllisiksi perhekuntoutuksen muun henkilökunnan taholta. Toiminta on laajennettavissa muualle lastensuojeluun ja sosiaalitoimeen.

"Lapsilähtöinen mielenterveystyö perhekuntoutuksessa: lapsen ja vanhemman hoitopolkumallit" luotiin mo- niammatillisena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Lisäksi lastenkotien vanhem- muustyön kehittämiseen osallistuttiin tiiviisti. Hankkeesta pyydettiin mielenterveysasiantuntijaa lastensuojelun palveluprosesseja kehittävään työryhmään.

"Miten lapset jaksavat kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus" -esite laadittiin hankkeen ja Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen yhteistyönä. Se on tarkoitettu psykoedukatiiviseksi työvälineeksi van- hemmuustyöhön. Se on valtakunnallisestikin uraauurtava ollen ensimmäinen esite masentuneen vanhemmuudesta.

Lastensuojelulain 14 §:n edellyttämän moniammatillisen asiantuntemuksen turvaamiseksi hankkeen psykiatri sekä häntä sijaistaneet psykiatriset sairaanhoitajat osallistuivat viikoittain kokoontuvan lastensuojelun asian- tuntijaryhmän työskentelyyn. Lastensuojelun perhekuntoutuskeskuksen sekä muiden lastensuojelulaitosten ja avopalveluiden henkilökuntaa koulutettiin ja konsultoitiin vanhempien mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Sosiaali- ja terveysministeriölle annettiin pyynnöstä kirjalliset kommentit valtakunnallisiin lastensuojelun laatusuosituksiin.

(30)

Lastensuojelun asiantuntijaryhmän jäsenyys on vahvistanut työryhmän asiantuntijuutta tuomalla ryhmään kaupungilta puuttuvaa aikuispsykiatrista osaamista ainoana vanhempien mielenterveyteen ja niiden hoitoon liittyvien kysymysten asiantuntijana. Aikuispsykiatrinen konsultaatiokäytäntö on nopeuttanut päätöksentekoa ja hoitoonohjausta huomioiden koko asiakasperheen tarpeet. Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelussa on tukenut työssä jaksamista ja antanut valmiuksia kohdata vanhempia sekä ohjata heitä oikeanlaisen hoidon piiriin.

Lapsen ja Vanhemman hoitopolkumallit perhekuntoutukseen sekä Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa -raportti valmistuivat v 2011. Aiheesta Helsingin Sanomien Vieraskynä- palstalle laaditut kaksi kirjoitusta saivat runsaasti myönteistä huomiota ja posteri voitti Lääkäripäivien 2012 terveydenhuollon posterikilpailun kolmannen palkinnon.

Tarve aikuispsykiatriselle asiantuntemukselle lastensuojelussa on huomattavan suurta, sillä suuri osa vanhemmista kärsii aiemmin tunnistamattomasta vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Vanhempien tapaamiset onnistuivat pääasiassa hyvin ja konsultaatiokäytännöt osoittautuivat toimiviksi.

Lastensuojelun lisäksi apua olisi tarjottava varhaisemmin jo ennen lastensuojelutarpeen syntymistä esim.

toimeentulotukeen ja perheiden omiin elinympäristöihin: koteihin, päivähoitoon, kouluun ja kerhoihin, Kan- sallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-2009) mukaisesti. Vanhempien mielenterveys- ja päih- dehäiriöiden vähentämisellä voidaan vaikuttaa lasten ennusteeseen. Hoitamatta jättäminen johtaa suuriin se- kä inhimillisiin että taloudellisiin menetyksiin. Taloudellisten vaikutusten voidaan olettaa olevan huomatta- via, jos lasten huostaanottoja ja psykiatrista sairastavuutta voidaan vähentää.

(31)

5.6. LÄHTEET

Erhola, Marianne, THL. Valtakunnallinen depressiofoorumi 6.9.2011

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmawww.thl.fi/mielijapaihde

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelu 2009. Edita Oy Ab 2010 Helsinki

Lastensuojelulaki 13.4.2007 www.finlex.fi

Riihimäki, K. (2011). Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa www.vantaa.fi/hyvamieli

Solantaus, Tytti. Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja lapset. Suomen Lääkärilehti 2005; 38: 3765-70

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2011/sivut/ 2011-12-13-tyovalineita-mas

(32)

6. MAESTRO –RYHMÄOHJAAJAKOULUTUS

Kaisa Humaljoki

6.1. TAUSTA

Nuorten masennuksen ennaltaehkäisyä tavoittelevan hankkeen taustalla on laajempi yhteiskunnallinen on- gelma. Mielenterveyden häiriöt yleistyvät nuoruusiässä (12–22 vuotta) ja ne ovat keskeisimpiä nuorten elä- mänlaatua heikentäviä sairauksia. Nuorista noin 20 prosenttia kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Aal- to-Setälä & Marttunen 2007). Ennaltaehkäisy on tärkeää, koska monet nuoruudessa kehittyvistä häiriöistä jatkuvat aikuisuuteen. Aikuisiän mielenterveydenhäiriöistä 75 prosenttia on alkanut ennen 24 vuoden ikää ja 50 prosenttia ennen 14 ikävuotta. (Kessler ym. 2005.)

Vuosina 2005–2009 Sateenvarjo -projektin aikana Vantaalla aloitettiin Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeen aikana suomennettiin ja muokattiin suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi The Adolescent Coping With Stress – kurssi (CWS), jonka on kehittänyt Amerikassa G. Clarke työryhmineen. Amerikassa kurssi on todettu tehok- kaaksi keinoksi ennaltaehkäistä nuoruusiän masennusta (Clarke ym. 1995). Kurssin nimenä Suomessa on Maestro – stressinhallintakurssi (MAsennuksen Ehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla). Hankkeen aikana aloitettiin myös Maestro – ohjaajakoulutus. Maestro -kursseista tuli osa koulujen oppilashuollon toimintaa.

(Humaljoki ym. 2009.)

6.2. TAVOITE

Hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa vantaalaisten nuorten hyvinvointia lisäävästi ja tehostaa nuorten masennuksen ehkäisyä, hoitoonohjausta sekä hoitoa Maestro -stressinhallintakurssien avulla nuorten kasvuympä- ristöissä. Hankkeen aikana koulutettiin Maestro -stressinhallintakurssien ohjaajia. Lisäksi hankkeessa kerät- tiin CWS -tutkimusaineistoa.

(33)

6.3. MENETELMÄT

Maestro- kurssilla nuorelle opetetaan ja vahvistetaan heillä jo olevia stressinhallintataitoja vähentäen näin masennukseen sairastumisen riskiä riskitekijöitä omaavilla nuorilla. Menetelmän taustana on tieto siitä, että jos nuoren elämässä stressi on liian kuormittavaa tai se on kestänyt liian pitkään, nuoren mieliala muuttuu masentuneeksi ja riski sairastua masennukseen kasvaa. Kurssilla nuori oppii omien tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen sekä näiden välisten yhteyksien havainnointia. Nuori oppii myös taitoja muuttaa omia toi- mintamalleja siten, että stressi ja depressioalttius erilaisissa elämän muutostilanteissa lievittyvät.

Kurssi koostuu kahdeksasta erillisestä 90 minuuttia kestävästä ryhmäistunnosta. Tapaamiset ovat kerran vii- kossa koulupäivän aikana. Kurssille osallistuu 5-7 nuorta, joilla on erilaisia lieviä masennus- ja stressioireita.

Puoli vuotta Maestro-kurssin loputtua on yksi seurantatapaaminen. Ohjaajilla ja oppilailla on käytössä struk- turoidut työkirjat, joissa on tarkat ohjeet sekä tuntien sisällöstä että ohjaajan roolista. Nuoret täyttävät oman työkirjan oppituntien aikana ja tapaamisten välillä kotitehtävinä.

Vantaan yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa terveystarkastuksen yhteydessä on käytössä R-BDI - mielialaseula. Ne nuoret, joilla todetaan seulan avulla lisääntynyt riski sairastua masennukseen (R- BDI pis- teitä 5-15), tarjotaan mahdollisuus osallistua Maestro -kurssille. Kurssille voivat osallistua myös muut nuoret, joilla on lisääntynyttä ja/tai kuormittavaa stressiä. (Humaljoki ym. 2009.)

Ohjaajakoulutus koostuu teoreettisesta yleiskoulutusosuudesta (1 päivä) sekä metodikoulutuksesta (kurssi- manuaalin läpikäyminen 2 päivää). Teoriakoulutus sisältää luentoja nuoruusiän depressiosta, kognitiivisen psykoterapian viitekehyksestä sekä ryhmän ohjaamisesta. Koulutetukseen sisältyy myös yhden Maestro- ryhmän ohjaaminen ja siihen liittyvä työnohjaus (4x2t).

Maestro- kurssien ohjaajaparina toimivat koulutetut oppilashuoltotyöryhmän työntekijät:

kouluterveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Muissa toimintaympäristöissä ohjaajina ovat toimineet eri sosiaalialan koulutuksen omaavat työntekijät.

”Nuorten depression preventio kouluterveydenhuollossa” oli koulu- ja perusterveydenhuollossa toteutettava

(34)

CWS -tutkimus oli monikeskustutkimus, jonka aineisto oli tarkoitus kerätä Vantaan, Kuopion ja Turun kau- punkien kouluterveydenhuolloista v. 2007–2012. Tutkimusta hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Vantaalla tutkimus alkoi Sateenvarjo -hankkeen toimesta v. 2008. Vantaalla rekrytoitiin 11 tutkimusnuorta, jotka osallistuvat tutkimukseen vaihtelevasti. Osa nuorista jättäytyi pois tutkimusryhmästä. Sama ilmiö ta- pahtui myös muissa tutkimuskaupungeissa, jonka vuoksi tutkimus päätettiin keskeyttää vuoden 2011 lopus- sa. Tutkimuksen lopettamisesta informoitiin tutkimusnuoria ja heidän huoltajiaan.

6.4. TULOKSET

Maestro-ohjaajien kouluttajina ovat toimineet hankesuunnittelija Kaisa Humaljoki, lukiokuraattori Tuija Koskinen sekä psykiatrian että kognitiivisen psykoterapian asiantuntijat. Työnohjaajina ovat toimineet nuori- sopsykiatrian erikoissairaanhoitajat. Maestro -ohjaajakoulutuksiin osallistui työntekijöitä Vantaan kaupungin yläkouluista, lukioista, Varian ammatillisesta oppilaitoksesta, Viertolan vastaanottokodista sekä muista Mie- len avain - hankekunnista (Hyvinkää, Raasepori, Kerava ja Imatra). Koulutuksiin osallistui 50 koulutettavaa.

Maestro – ohjaajakoulutuksia järjestettiin yksi jokaisen lukuvuoden aikana. Vuonna 2012 järjestetty ohjaajakoulutus päättyy joulukuussa. Koulutuksista saatu palaute oli pääosin myönteistä. Koulutetut Maestro - ohjaajat kokevat Maestro -ryhmät mielekkääksi ja tarpeelliseksi työmuodoksi nuoren omassa kasvu- ja kehi- tysympäristössä. Laura-ammattikorkeakoulussa tehtiin opinnäytetyö "Masennuksen ehkäisyä stressinhallintaa oppimalla - kurssin ohjaajien kokemuksia kurssin ohjaamisesta". Opinnäytetyön tuloksien mukaan Maestro -kurssien ohjaaminen koetaan merkitykselliseksi työksi nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukemi- sessa. Ohjaajat kokemuksien mukaan nuoret olivat kiinnostuneita kurssista ja kurssista oli heille apua, mikä näkyi mielialapisteiden laskuna. Kurssin tuoma sisältö oli koettu positiivisena, mutta myös raskaana toteut- taa. Nuorten sitouttaminen kurssiin koettiin myös haasteellisena. Ohjaajat toivoivat esimiehiltä tukea ja kan- nustusta kurssien toteuttamiselle. (Talja & Suanto 2010).

Maestro – kursseja nuorille toteutui koulutusryhmissä hankeaikana (syyslukukauden 2012 loppuun mennes- sä) yli 18. Koulutusryhmien ulkopuolisia Maestro – ryhmiä toteutui kolme. Nuoria on osallistunut Maestro – kursseille hankeaikana noin 105 ryhmäläistä.

Maestro -työkirja nuorille sekä Maestro -käsikirja ohjaajille saatettiin valmiiksi alkuvuodesta 2010 . Kirjat painettiin Vantaan kaupungin painossa. Hankkeen aikana on järjestetty oppilashuollon työntekijöille koulutus, jossa eri alojen asiantuntijat luennoivat vantaalaisen masentuneen nuoren hoitopolusta, nuorisopsykiatri- an uudistuksesta, R-BDI – mielialaseulan käytöstä sekä Nuorten mielenterveystalo – internetsivustosta.