PL 77, Torikatu 40, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06-367 5211, faksi/fax 06-367 5610
PÄÄTÖS
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asiassa.
Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2005
Diaarinumero
LSU-2004-Y-936 (131)
ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen biokaasulaitoksen toimintaa koskeva ympäristö- lupa.
HAKIJA
Riihimäki Harri Meriläisentie 62 69510 Halsua
TOIMINNAN SIJAINTI JA KUVAUS
Biokaasulaitos sijaitsee Halsuan kunnan Halsuan kylässä tilalla Hirsineva RN:o 4:313.
Biokaasulaitoksessa on käsitelty pääasiassa maatilalla muodostuvaa lantaa. Jätteiden käsittelymäärän kasvaessa laitoksessa tullaan käsittelemään vuosittain noin 2 300 m3 lantaa, noin 2 000 m3 perunan kuorintajätettä, noin 2 700 m3 kasviperäistä jätettä, noin 1 000 m3 erilliskerättyä ruokajätettä, noin 1 500 m3 Genencorin solumassaa, noin 800 m3 puhdistamolietettä ja noin 400 m3 sakokaivolietettä.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on ympäristö- lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohdan 4 ja ympäristön- suojeluasetuksen 1 §:n 3 momentin perusteilla.
TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n kohdan 12 d) perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee kompostointilaitoksen taikka muun jätteiden käsittelylaitoksen tai -paikan ympäristöluvan, jos jätettä hyödynnetään tai käsitellään vähintään 5 000 tonnia vuodessa.
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristökeskukseen 7.10.2004. Hakemusta on täydennetty 19.1.2005, 20.6.2005 ja 21.6.2005.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 22.3.2002 ympäristönsuojelulain nojalla myöntämä ympäristölupa. Alue on Halsuan kunnan 7.3.2001 hyväksymässä yleiskaavassa merkitty M-alueeksi.
BIOKAASULAITOKSEN YMPÄRISTÖ
Biokaasulaitos sijaitsee Halsuan kunnan Halsuan kylässä tilalla Hirsineva RN:o 4:313 Isokangas-Venetjärvi N:o 18118 paikallistien välittömässä läheisyydessä maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Samalla kiinteistöllä sijaitsee myös hakijan omistuksessa oleva emakkosikala. Sikalan toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntänyt 22.3.2002 ympäristöluvan. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 800 metrin ja lähin kesäasunto noin 500 metrin etäisyydellä biokaasulaitoksesta. Pohjoissuunnassa alue rajoittuu metsään, idässä Halsua-Venetjärventiehen sekä etelä- ja länsisuunnassa peltoalueeseen. Biokaasulaitos sijaitsee Venetjoen valuma-alueella no 49.071. Venetjokeen on etäisyyttä 1,3 kilometriä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on Isoharjun pohjavesialue, joka sijaitsee noin 1,8 kilometrin etäisyydellä laitoksesta.
BIOKAASULAITOKSEN TOIMINTA Yleistä
Biokaasukäsittelyssä orgaaninen aines hajotetaan hallitusti suljetussa anaerobisessa reaktorissa biokaasuksi, joka sisältää noin 65% metaania ja noin 35% hiilidioksidia.
Biokaasulaitos on prosessiteknisesti ohjattu yksikkö, jossa lämpötilaolosuhteet on hallittu ja lietteen käsittelyä on tehostettu riittävällä sekoituksella. Liete viipyy reaktorissa 21 vuorokautta ja käsitelty liete poistetaan syöttöpumppauksen yhteydessä katettuihin lietevarastoihin. Anaerobisesti käsitellyssä lietteessä jäljelle jäänyt orgaaninen aines on humusmaisina yhdisteinä. Ravinnehävikkiä ei käsittelyn aikana tapahdu, vaan ravinteet pysyvät lietteessä ja huomattava osa ravinteistä liukoistuu.
Käsiteltävät jätteet
Olemassa olevassa biokaasulaitoksessa tullaan käsittelemään vuosittain noin 2 300 m3 lantaa, pääasiassa biokaasulaitoksen yhteydessä sijaitsevan emakkosikalan lietelantaa, noin 2 000 m3 perunan kuorintajätettä, noin 2 700 m3kasviperäistä jätettä, kuten peltoviljelyssä
ja puutarhataloudessa muodostuvaa vihermassaa. Lisäksi laitoksessa tullaan käsittelemään vuosittain noin 1 000 m3 erilliskerättyä ruokajätettä, noin 1 500 m3 Genencorin solumassaa, noin 800 m3 puhdistamolietettä ja noin 400 m3 sakokaivolietettä (taulukko 1.). Solumassa on peräisin Genencor International Jämsänkosken tehtaalta, jossa valmistetaan teollisia entsyymejä. Entsyymien tuotannon pääprosessi on fermentointi. Fermentoinnissa mikrobisoluja kasvatetaan ilmastetuissa, sekoittimin varustetuissa reaktoreissa eli fermentoreissa. Useimmissa fermentointiprosesseissa mikrobit erittävät entsyymit solujen ulkopuolelle liuokseen. Fermentoinnin jälkeen mikrobisolut erotetaan entsyymiliuoksesta vakuumirumpusuodattimilla, joissa piimaa tai perliitti toimii suodatusapuaineena.
Solumassan on tutkittu soveltuvan mädätykseen sekä peltolannoitukseen ja sen kaasuntuotantopotentiaalin on todettu olevan hyvä.
Taulukko 1. Biokaasulaitoksessa vuosittain käsiteltävät jätteet.
Käsiteltävä jäte Jäteluokka määrä m3/a
Lanta 02 01 06 2 300
Kasviperäinen jäte 02 01 03, 02 01 07 2 700
Perunan kuorijäte 02 03 01 2 000
Ruokajäte 20 01 08 1 000
Genencorin solumassa 07 07 99 1 500
Puhdistamoliete 02 07 05 800
Sakokaivoliete 20 03 04 400
Mädätysprosessi
Biokaasureaktorissa biokaasua tuottavat orgaanisista yhdisteistä hapettomissa olosuhteissa elävät bakteerit. Biokaasu on lähinnä metaanin ja hiilidioksidin seos. Anaerobihajoamisen vaiheet ovat hydrolyysi, happokäyminen, asetogeneesi sekä metaanintuotto. Hydrolyysissä entsyymit muuttavat partikkelimaisia yhdisteitä liukoiseen muotoon. Tämän jälkeen haponmuodostajabakteerit tuottavat happoja, esimerkiksi voi- ja propionihappoa.
Asetogeeniset bakteerit tuottavat näistä muun muassa asetaattia. Lopulta metaanibakteerit tuottavat metaania, joko asetaatista tai hiilidioksidista. Jotta metaania muodostuu, on näiden kaikkien vaiheiden toimittava.
Biokaasulaitoksen rakenteet ja toimintaperiaate
Biokaasulaitoksen rakenteet muodostuvat 200 m3 kokoisesta vesitiiviistä materiaalista rakennetusta ja katetusta pumppusäiliöstä, johon sikalan lietekanavat tyhjennetään 1-2 viikon välein ja varastoidaan ennen biokaasureaktoriin syöttöä. Perunan kuorintajätteelle ja Genencorin solumassalle on rakennettu vesitiiviistä materiaalista noin 200 m3 kokoinen katettu vastaanottosäiliö ja puhdistamo- sekä sakokaivolietteelle on rakennettu vesitiiviistä materiaalista noin 50 m3 kokoinen katettu vastaanottosäiliö. Molemmat säiliöt on sijoitettu biokaasulaitoksen huoltorakennuksen taakse reaktorin läheisyyteen. Lietteet hygienisoidaan tarvittaessa 50 m3 kokoisessa katetussa vastaanottosäiliössä. Hygienisointi tapahtuu kuumentamalla materiaali 70 asteeseen tunnin ajaksi. Reaktorin ja säiliöiden viereen on varattu biojätteen vastaanotolle ja esikäsittelylle alue, jossa tapahtuu tarvittaessa esimerkiksi biojätteen lajittelu ja murskaus. Alueella voidaan varastoida myös kasvijätteitä.
Kaikki prosessissa käytettävät jätteet, joko sellaisenaan tai hygienisoituna, siirretään maanalaista putkistoa pitkin kokonaistilavuudeltaan noin 250 m3 kokoiseen biokaasureaktoriin. Biokaasureaktori on täyssekoitteinen ja lämpötila pidetään 55 asteessa (termofiilinen prosessi). Lietettä pumpataan biokaasureaktoriin neljä kertaa päivässä,
jolloin syöttömateriaalin virtaamaksi tulee maksimissaan noin 15 m3 päivässä, kun mitoitusviipymänä käytetään 21 vuorokautta. Biokaasu poistetaan reaktorin yläosasta.
Biokaasureaktorista liete pumpataan 500 m3 kokoiseen kaasuvarastokuvulla varustettuun jälkikaasuuntumisvarastoon, jossa se viipyy noin 2-3 kuukautta. Jälkikaasuuntumisvarasto on katettu kalvolla, joka toimii biokaasuvarastona sekä kuitukangaskalvolla, joka suojaa kaasukalvoa säältä ja UV-säteilyltä. Kuitukangaskalvo on jännitetty ylipaineen avulla.
Biokaasuvarasto tasaa eroja kulutuksen ja käytön välillä ja siten laitosta ei tarvitse ajaa alas esimerkiksi aggregaattihuoltokatkojen takia. Lisäksi kaasuvarasto estää kasvihuonepäästöt ja ammoniakin haihtumisen käsitellystä lietteestä. Käsitelty liete siirretään jälkikaasuuntumisvarastosta kahteen 1 500 m3 kokoiseen katettuun säiliöön varastoitavaksi ennen loppukäyttöä.
Biokaasun ja käsitellyn lietteen hyödyntäminen
Tuotetun biokaasun metaani hyödynnetään maatilalla sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä polttoaineena. Biokaasureaktorin yhteyteen on rakennettu lämpökeskus, johon on sijoitettu biokaasuaggregaatti ja –poltin sekä valvomo tietokoneohjausyksikköineen. Kaasu käytetään bioreaktorirakennuksessa sijaitsevassa kaasuaggregaatissa ja kaasupolttimossa.
Aggregaatin tehoalue on noin 17-32 kVA. Biokaasua syntyi vuonna 2004 noin 3 000 m3:n käsiteltävästä jätemäärästä noin 104 000 m3. Energiamäärä tästä oli sähkönosalta noin 64 000 kWhe/a ja lämmön osalta noin 164 000 kWht/a. Käsiteltävän jätteen määrän Lisäpolttoaineena käytetään tarvittaessa kevyttä polttoöljyä.
Käsitelty liete käytetään pääasiassa peltolannoitteena joko toiminnanharjoittajan hallinnoimilla tai luovutussopimuksiin perustuen muiden viljelijöiden pelloilla.
Toiminnanharjoittajalla on käytettävissä lannoitukseen soveltuvaa peltopinta-alaa noin 100 ha. Käsiteltyä lietettä voidaan hakemuksen mukaan toimittaa myös maanparannusaineeksi ja viherrakentamiseen tai laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä käsiteltyä lietettä esimerkiksi kompostoitavaksi.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Biohajoavan jätteen käsittelyä mädättämällä voidaan pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisena. Biokaasulaitoksessa syntyvää biokaasua voidaan hyödyntää prosessin ylläpitämisessä. Kaasua hyödynnetään lähinnä maatilan lämpö- ja sähköenergian tuotannossa. Sitä voidaan myydä myös ulos verkkoon. Tulevaisuudessa biokaasua voidaan käyttää jopa auton polttoaineena.
Biokaasuprosessi ei edellytä merkittävissä määrin lisäpolttoaineiden käyttöä. Maatilan yhteydessä oleva laitos hyödyntää energiatehokkaasti tilalla muodostuvan jätteen.
Mädätysprosessi on suljettu järjestelmä, jolloin esimerkiksi hajukaasujen muodostuminen on erittäin vähäistä. Käsitellyn lietteen käyttö peltolannoitteena vähentää huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää verrattaessa sitä esimerkiksi lietelannan käyttöön sellaisenaan.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään
Mädätysprosessissa ei muodostu jätevesiä. Lietelannan varastosäiliö, nestemäisten jätteiden vastaanottosäiliö, hygienisointiyksikkö, biokaasureaktori, jälkikaasuuntumisallas ja käsitellyn lietteen varastosäiliöt on rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Myös
biokaasulaitoksen putkistot ovat vesitiiviitä. Toiminnasta ei katsota muodostuvan päästöjä pinta- tai pohjavesiin taikka maaperään.
Käsitelty liete käytetään peltolannoitteena. Pidemmän jälkikaasuuntumisen ansiosta huomattava osa lietteen kiintoaineen sisältämästä orgaanisesta typestä hydrolysoituu ja liukoistuu ammoniumtypeksi, joka on peltolevityksessä kasvien hyödynnettävissä joko suoraan ammoniuminoneina tai nitrifikaation kautta nitraattina. Ravinteiden huuhtoutumisriski vähenee anaerobikäsittelyn myötä.
Toiminnanharjoittajan peltopinta-alasta 4 ha sijaitsee Isoharjun I-luokan pohjavesialueella ja osa levityspelloista rajoittuu vesistöihin. Toiminnanharjoittaja on huomioinut pohjavesialueelle ja vesistön varrelle sijoittuvan peltoalan lietteen levityssuunnitelmassaan.
Päästöt ilmaan
Ilmapäästöjä ei arvioida syntyvän mädätyksen tapahtuessa suljetussa kaasutiiviissä reaktorissa. Myös jälkikaasuuntumisvarasto ja kaikki säiliöt on katettuja. Mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään energiana. Biokaasun polton ei suoranaisesti katsota aiheuttavan hajuhaittoja. Palamistuloksena muodostuu huomattavasti vähemmän hiilidioksidia kuin esimerkiksi polttoöljyn poltossa.
Levityksen yhteydessä orgaanisten yhdisteiden aiheuttama hajuhaitta vähenee. Käsitellystä lietteestä 60% levitetään keväällä ja 40% syksyllä. Liete pyritään levittämään ja multaamaan mahdollisimman nopeasti.
Melu ja liikenne
Toiminnasta ei suoranaisesti arvioida syntyvän melua tai tärinää ympäristöön. Laitoksen liikenne on pääasiassa noin kerran viikossa tapahtuvaa jätteiden tuontikuljetusta ja käsitellyn lietteen peltolevityskuljetusta. Toiminnan sisäinen liikenne on normaalia laitoksen ja samalla kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan hoitoon liittyvää auto- ja työkoneliikennettä.
VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN
Biokaasulaitoksen aggregaattihuone, toimisto- ja valvontatilat ja pannuhuone on varustettu automaattisella hälytysjärjestelmällä. Lisäksi alkusammutuskalustona on jauhesammuttimia.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Prosessin seuranta
Biokaasulaitoksessa käsiteltävien jätteiden määrää ja laatua seurataan. Laitokselle vastaanotetut jätteet tarkastetaan. Solumassasta, puhdistamo- ja sakokaivolietteistä otetaan tarvittavat analyysit ravinteiden ja raskasmetallien osalta. Biokaasulaitoksen toimintaa seurataan atk-pohjaisella prosessinohjaus- ja seurantajärjestelmällä. Prosessin kannalta tärkeitä parametreja mitataan jatkuvatoimisesti. Materiaalivirtaa ja syntyvän biokaasun määrää ja painetta seurataan. Prosessin toiminnasta aiheutuvat hälytykset ohjautuvat GSM- hälytysviestinä toiminnanharjoittajalle. Prosessin toimintatiedot tallentuvat
automaatiojärjestelmään, josta tietoja voidaan hyödyntää kehitettäessä prosessin toimivuutta. Käsitellyn lietteen laatua seurataan ravinneanalyysein.
ASIAN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 11.11-10.12.2004. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 b sekä Halsuan kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kauppisentie 5, Halsua. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Halsuan kunnan kunnanhallitukselta, rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osastolta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Halsuan kunnantoimistolla ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.
Tarkastus
Biokaasulaitoksella on suoritettu tarkastus 13.7.2004 eikä uutta tarkastusta ole katsottu tarpeelliseksi suorittaa lupahakemuksen vireille tulon myötä toiminnan sijaintipaikan ja rakenteiden pysyessä ennallaan.
Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto
Rakennus- ja ympäristölautakunta on tutustunut hakemukseen ja toteaa 15.12.2004 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa:
Kaavoitus
Halsuan kunnassa on 7.3.2001 hyväksytty koko kunnan kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava. Hanke sijoittuu alueelle, joka yleiskaavassa on merkitty M-alueeksi.
Hakemuksen alainen biokaasulaitos sijoittuu olemassa olevan sikalan yhteyteen ja Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on tehnyt suunnittelutarveratkaisun sikalalle ja biokaasulaitokselle 6.6.2002. Päätös on myönteinen ja perusteluissa mainitaan seuraavaa:
kyseinen rakentaminen on yleiskaavan mukaista. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta, eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista (MRL 137 §) Lautakunta katsoo, ettei haetulle toiminnalle ole maankäytön suunnittelun näkökulmasta esteitä.
Suojelualueet ja muinaisjäännökset
Alueella tai alueen läheisyydessä ei ole suojelualueita eikä muinaismuistolain mukaisia muinaisjäännöksiä, joihin haetulla toiminnalla mahdollisesti olisi vaikutusta. Tiedossa ei myöskään ole, että alueella olisi uhanalaisia eläimiä tai kasveja.
Pohjavesialueet
Lähin pohjavesialue on Isoharjun pohjavesialue, joka on lähimmillään noin 1 800 metrin etäisyydellä varsinaisesta laitoksesta. Myös pellot, joille laitoksesta tuleva käsitelty lanta ja
massa sijoitetaan, sijaitsevat pääsääntöisesti pohjavesialueiden ulkopuolella. Toiminnasta ei lautakunnan käsityksen mukaan aiheudu uhkaa tärkeille pohjavesialueille.
Liikenne
Kyseinen laitos sijoittuu Isokangas-Venetjärvi N:o 18118 paikallistien välittömään läheisyyteen, joten laitos ei rasita yksityisteitä vaan laitokselle suuntautuva liikenne käyttää yleisiä teitä. Alueella on useita karjataloutta voimakkaasti harjoittavia suurehkoja yksiköitä, joten laitoksen aiheuttama liikenne ei ole alueella muutenkin harjoitettavasta liikenteestä poikkeavaa.
Ympäristö- ja terveysvaikutukset yleisesti
Laitos on lautakunnan käsityksen mukaan kunnallisesti ja alueellisestikin myönteinen uraauurtava kehittämishanke, johon ei sisälly erityisiä riskejä ympäristön tai terveysvaikutusten kannalta, mutta saadaan uudenlaista hyötykäyttöä niin eläinten lannalle kun muulle suunnitelmassa esitetylle biomassalle. Lisäksi lienee kiistatonta, että esimerkiksi kasvihuonepäästöt vähenevät perinteisiin lannankäsittelymenetelmiin verrattuna.
Naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukainen kohtuuton rasitus
Lautakunnan käsityksen mukaan ei biokaasulaitoksen toiminnan tehostaminen/kapasiteetin suurentaminen edelleenkään aiheuta naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta huomioiden muun muassa alueen asutusrakenne, maasto-olosuhteet ja naapurien etäisyydet laitoksesta. Lisäksi biokaasulaitos vähentää hajuhaittoja myös vieressä sijaitsevan sikalan osalta.
Rakennus- ja ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan ei ole olemassa sellaisia esteitä, etteikö haetulle hankkeelle voitaisi myöntää ympäristölupaa.
Halsuan kunnan kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus esittää 31.12.2004 saapuneessa lausunnossaan, ettei laitoksen toiminta tule poikkeamaan alkuperäisestä eikä siinä ole esiintynyt minkäänlaisia haittoja tai ongelmia, joten ympäristölupahakemusta puolletaan.
Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maatalouskemian osaston lausunto
Ensinnä KTTK haluaa korostaa, että mikäli maatilakohtaisessa biokaasulaitoksessa käsitellään yksinomaan tilan omaa lantaa, ei käsittely ole lannoitelain alaista toimintaa eikä laitokselta vaadita sivutuoteasetuksen mukaista KTTK:n laitoshyväksyntää (MMM:n asetus 195/2004 4§). Mädätysjäte on tällöin ns. käsittelemätöntä lantaa ja sitä saa vapaasti käyttää tilalla. Sitä saa myös lannanluovutussopimusten puitteissa luovuttaa muille tiloille edellyttäen kuitenkin, ettei tilalla ole eläintauteja.
Harri Riihimäen ympäristölupahakemuksessa haetaan lupaa maatilakohtaiselle biokaasulaitokselle, jossa oman tilan lannan (sianlanta) ja muun lannan (mm.
turkiseläinlantaa) 2 300 m3 lisäksi tullaan käsittelemään hakijan ilmoituksen mukaan puhdistamolietettä 800 m3, sakokaivolietettä 400 m3, Genecorin solumassaa 1 500 m3, ruokajätettä 1 000 m3, perunan kuorintajätettä 2 000 m3 ja muuta kasviperäistä jätettä 2 700 m3 vuodessa.
Ruokajätteen käsittelyä koskee EY:n asetus 1774/2003. Harri Riihimäen biokaasulaitoksen, jätteiden kuljetuksen ja varastoinnin sekä valmistetun lopputuotteen tulee näin ollen täyttää tämän asetuksen asettamat vaatimukset. Laitoksen on oltava KTTK:n hyväksymä. Myös lannan yhteiskäsittely puhdistamolietteen kanssa aiheuttaa lannan käsittelylle kansallisesti annettujen helpotusten ja erityisehtojen poistumisen (tarkemmin MMM:n soveltamisoppaassa III ”Lannan käsittely ja käyttö maatiloilla”).
Sivutuoteasetuksen mukaan laitokselta vaaditaan mm. seuraavia asioita, jotka ympäristölupaa myönnettäessä tulee huomioida:
Asetuksen mukaan maatilalla sijaitsevan biokaasulaitoksen on oltava fyysisesti erillään tuotantolaitoksesta. Eläinperäinen jäte (tilan ulkopuolelta tuotava lanta sekä erilliskerätty ruokajäte) on tilalla kuljetettava, varastoitava ja käsiteltävä fyysisesti täysin erillään tuotantoeläimistä ja niiden rehuista. Myös lopputuote, mädätysjäte, tulee tilalla varastoida niin, ettei sen uudelleen kontaminaatiota pääse tapahtumaan.
Hakemuksen liitteenä olevasta asemapiirroksesta käy ilmi suunnitellun biokaasureaktorin sekä vastaanotettavien ulkopuolelta tulevien jätteiden varastojen sijainti sikalarakennuksen ulkopuolella, joten näiltä osin asetuksen vaatimukset näyttävät toteutuvan. Hakemuksen liitteenä olevassa aiesuunnitelmassa selvitetään myös erilaisten jätelajikkeiden vastaanotto altaisiin/säiliöihin, mutta siitä ei ilmene miten eri alkuperää olevat massat on tarkoitus sekoittaa ennen biokaasureaktoriin syöttämistä.
Aiesuunnitelmassa ei lainkaan oteta kantaa EY:n asetuksen 1774/2002 asettamista vaatimuksista lantaa ja ruokajätettä käsitteleville laitoksille, eikä niitä ole suunnitelmassa huomioitu. Viittaus komission teettämään selvitykseen puhdistamolietteiden hygienisointivaatimuksista (Taulukko 1 aiesuunnitelmassa) ei ole riittävä.
Käsiteltäessä ruokajätettä (sivutuoteasetuksen luokka 3) yhdessä lannan, puhdistamo- ja sakokaivolietteen kanssa biokaasulaitoksessa on koko jätemassa käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisessa hygienisointiyksikössä (70oC, yksi tunti maksimi partikkelikoko 12 mm). Tämä on otettava laitossuunnitelmissa huomioon. Hygienisoinnin jälkeen mädätys voidaan tehdä joko mesofiilisesti tai termofiilisesti. Siinä tapauksessa, että lantaan ei sekoiteta ruokajätettä, ei muuta eläinperäistä jätettä eikä puhdistamo- tai sakokaivolietettä, voidaan termofiilinen mädätys hyväksyä ns. kansallisena menetelmänä ilman hygienisointivaatimusta. Tällöin katsotaan kuitenkin, että syntynyt mädäte on edelleen ns. käsittelemätöntä lantaa. Laitoshyväksynnän ehdottomana edellytyksenä on, että mädäte täyttää asetuksen mukaiset mikrobiologiset kriteerit, jotka ruokajäte- lantaseoksen kyseessä ollen ovat seuraavat: salmonellaa ei todettu ja enterobakteerien määrä on alle 10 PMY/g kolmessa näytteessä viidestä, kahdessa näytteessä viidestä voi määrä olla yli 10, mutta ei yli 300 PMY/g (tarkemmin MMM:n soveltamisoppaassa V).
Mädätetty liete levitetään hakemuksen mukaan osin omille pelloille ja osin luovutetaan lannanluovutussopimusten mukaisesti vastaanottaville tiloille. Luovutussopimuksissa on ehdottomasti huomioitava, että sivutuoteasetuksen mukaan 3. luokan jätettä sisältäviä tuotteita ei saa käyttää laitumilla.
Kasviperäisen teollisuuden jätteen käsittely lannan kanssa ei vaadi mitään erityistoimenpiteitä tämänhetkisen kansallisen eikä EY lainsäädännön puitteissa.
Edellytetään kuitenkin, ettei kasviperäiseen jätteeseen liity sellaista kasvitautiriskiä, joka voi vaikuttaa mädätteen loppukäyttöön lannoitevalmisteena. Perunan kuorintajätteeseen liittyy ainakin peruna-ankeroisen leviämisriski, jollei jätettä asianmukaisesti käsitellä.
Euroopan ja Välimeren kasvinsuojelujärjestö (EPPO) on valmistellut luonnoksen kasviperäisen biojätteen kasvinsuojeluriskeistä (Draft Phytosanitary procedure
”Management of plant health risks associated with the use of biowaste of plant origin”).
Tässä suosituksessa todetaan, että biokaasutuksen on täytettävä tietyt kriteerit, jotta voidaan olla varmoja, ettei käsitelty kasvijäte enää sisällä kasvitautiriskiä. Biokaasutuksessa jätemassa on käsiteltävä siten, että 55oC:een minimilämpötila ylläpidetään massassa yhtäjaksoisesti vähintään 24 tuntia ja että ns. hydraulinen viipymäaika reaktorissa on vähintään 20 vuorokautta. Mikäli näitä ehtoja ei prosessissa saavuteta, jätemassa on käsiteltävä ns. hygienisointiyksikössä joko ennen tai jälkeen mädätyksen. Luonnoksen mukaan hygienisoinnin aikana massan tulee olla 74oC:ssa 4 tunnin ajan tai mädäte on vaatimusten mukaisesti kompostoitava.
KTTK haluaa edellä esitettyyn viitaten korostaa lausunnossaan, että ympäristölupaa myönnettäessä tulee edellyttää maatilakohtaiselta biokaasulaitokselta käsiteltävän jätemassan hygienisointia, ainakin ruokajätteen, puhdistamolietteen ja perunan kuorijätteen osalta, ennen biokaasutusta tai sen jälkeen. Mikäli lantaa ei käsitellä hygienisointiyksikössä, tulee lannan olla tautivapaata. Laitoksen tulee myös hakea sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) mukaista laitoshyväksyntää KTTK:sta ja huomioida mädätteen loppukäytössä asetuksen asettamat käyttörajoitteet.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen
Toiminnanharjoittajaa on kuultu annettujen lausuntojen ja lisäselvitysten johdosta 2.9- 30.9.2004 välisenä aikana.
Hakijan vastine
Toiminnanharjoittaja toteaa vastineessaan, että eri alkuperää olevien massojen sekoitus tapahtuu seuraavasti: sikalaliete, Genencorin solumassa ja perunankuorintajäte sekoitetaan sikalan pudotuskaivossa tai vastaanottoaltaassa (vastaanottoallas 50 m3, sikalan pudotuskaivo 200 m3). Kunnan puhdistamoliete, sakokaivoliete, ruokajäte ja muu kasviperäinen jäte sekoitetaan "kunnansäiliössä", jonka jälkeen se hygienisoidaan ja syötetään reaktoriin. Vastoin KTTK:n kantaa perunajätettä ei tarvitse kasviperäisenä hygienisoida ja koska alueella ei ole ammattimaista perunanviljelyä. Muilta osin ruokajäte, kunnan puhdistamo-/sakokaivolietteet hygienisoidaan. Muodostuvaa lopputuotetta ei käytetä nurmelle vaan viljapeltojen lannoitukseen.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Harri Riihimäen biokaasulaitoksen toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Halsuan kunnan Halsuan kylässä tilalle Hirsineva RN:o 4:313 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin.
Tämä päätös, saadessaan lainvoiman, kumoaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 22.3.2002 myöntämän biokaasulaitosta koskevan ympäristölupapäätöksen.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin
Länsi-Suomen ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon annetut lausunnot.
Biokaasulaitos on rakennettu fyysisesti erilleen tuotantorakennuksesta ja biokaasulaitoksessa käsiteltävän jätteen kuljetukset ja tuotantolaitoksen rehu- ja eläinkuljetukset tapahtuvat eri reittejä pitkin kontaminaatioriskin välttämiseksi. Laitokselle tuotavat jätejakeet varastoidaan omissa vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa katetuissa säiliöissä. Jätejakeiden sekoitus hygienisoimattomien jätteiden osalta tapahtuu 200 m3 kokoisessa pumppusäiliössä ja hygienisoinnin vaatimien jätteiden osalta 50 m3 kokoisessa puhdistamo- ja sakokaivolietteen vastaanottosäiliössä. Ympäristökeskus on määrännyt ruokajätteen esikäsittelylle vähimmäispalakoon sekä hygienisoinnin, joka on vaadittu myös puhdistamo- ja sakokaivolietteeltä. Lannan ja kasviperäisen jätteen hygienisointia ympäristökeskus ei ole katsonut tarpeelliseksi määrätä ympäristönsuojelulain tai jätelain perusteilla. Hygienisoinnin jälkeen kaikki jätteet on määrätty sekoitettavaksi pumppusäiliössä ennen reaktoriin syöttöä hakemuksessa ilmenevällä tavalla.
Ympäristökeskus on lupamääräyksissä lisäksi edellyttänyt, että käsitelty liete tulee täyttää KTTK:n laatuvaatimukset ja, että käytössä tulee huomioida myös sen asettamat rajoitukset.
Lupamääräykset
Käsiteltävät jätteet ja mädätysprosessi
1. Biokaasulaitoksessa voidaan käsitellä lupamääräyksessä 2. lueteltuja biohajoavia jätteitä yhteensä enintään 10 700 m3/a.
2. Laitos saa vastaanottaa ja käsitellä seuraavia jätteitä: eläinten lantaa ja virtsaa kuivikkeet mukaan lukien 2 300 m3/a (jätenimike 02 01 06), maa- ja metsätaloudessa sekä puutarhataloudessa muodostuvaa jätettä 2 700 m3/a (jätenimikkeet 02 01 03 ja 02 01 07), perunateollisuuden kuorintajätettä 2 000 m3/a (jätenimike 02 03 01), biohajoavaa Genencorin solumassaa 1 500 m3/a (jätenimike 07 07 99), erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä 1 000 m3/a (jätenimike 20 01 08), asumisjätevesien käsittelyssä syntyvää lietettä 800 m3/a (jätenimike 02 07 05) ja muuta yhdyskuntajätettä 400 m3/a (jätenimike 20 03 04).
3. Jätteet tulee käsitellä hakemuksen mukaisesti termofiilisessa mädätysprosessissa, jonka lämpötila tulee olla noin 55 astetta. Jätteen kokonaisviipymä reaktorissa tulee olla vähintään 20 vuorokautta.
Jätteiden vastaanotto ja varastointi
4. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja jätteen soveltuvuudesta prosessiin. Laitos ei saa ottaa vastaan sellaista jätettä, jossa on mädätysprosessin toiminnalle haitallisia aineita niin, että prosessin toiminta vaikeutuu tai mädätetyn lietteen loppukäyttö maataloudessa estyy. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa tai käsittelyä ei ole tässä päätöksessä sallittu, tulee jäte toimittaa viipymättä hyväksyttyyn käsittelypaikkaan tai laitokseen tai jäte tulee palauttaa sen haltijalle. Vaihtoehtoisesti toiminnanharjoittajan tulee selvittää jätteen soveltuvuus prosessiin ja antaa asiasta selvitys ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus tarkastaa selvityksen ja antaa asiasta tarvittaessa määräyksiä.
5. Käsiteltävät jätteet tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen tai ne on varastoitava asianmukaisella tavalla ennen käsittelyä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa
ympäristölle. Jätteiden vastaanotto laitoksella tulee järjestää siten, että jätteet voidaan ohjata välittömästi niille osoitettuihin paikkoihin.
6. Muiden, paitsi kasviperäisten kiinteiden jätteiden, kuten säilörehupaalien varastot, tulee olla rakennettu vesitiivistä materiaalista ja niiden tulee olla kiinteällä katteella katettuja.
Kasviperäisenkin jätteen varastopaikka tulee olla riittävän kovapohjainen niin, että mahdolliset valumat ympäristöön voidaan estää.
Jätteiden esikäsittely
7. Ruokajäte tulee murskata vähintään 12 mm palakokoon. Toiminnanharjoittajan tulee esittää ympäristökeskukselle suunnitelma ruokajätteen murskaus- ja seulontajärjestelmästä vähintään kuutta kuukautta ennen ruokajätteen vastaanottamisen aloittamista.
Ympäristökeskus tarkastaa suunnitelman ja antaa asiasta tarvittaessa määräyksiä.
8. Ruokajäte, puhdistamo- ja sakokaivoliete tulee hygienisoida ennen reaktoriin syöttöä hygienisointiyksikössä. Käsittelylämpötilan tulee olla vähintään 70 astetta ja hygienisointiajan tulee keskeytyksettä kestää vähintään 60 minuuttia. Hygienisointiyksikkö tulee varustaa lämpötilan valvontalaitteistolla ja lämpötilan laskemisen estävällä järjestelmällä. Reaktoriin syötetyt eri jätejakeet tulee sekoittaa keskenään hygienisoinnin jälkeen hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Päästöt ilmaan ja metaanin hyödyntäminen
9. Biokaasulaitosta tulee käyttää siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Metaani tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti energiana. Mikäli metaania ei voida hyödyntää, tulee laitos varustaa erillisellä kaasunpolttosoihdulla.
Jätehuolto
10. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse vuotoja ympäristöön.
11. Jätteen kuljetuksessa käytetyille ajoneuvoille, kuljetusastioiden ja –säiliöiden puhdistukselle ja desinfioinnille tulee olla erikseen osoitettu alue. Pesuvedet tulee johtaa tiiviiseen säiliöön ja edelleen mädätysprosessiin, mikäli vedet eivät sisällä prosessille haitallisia kemikaaleja.
12. Laitoksen huolto-, toimisto- ja sosiaalitiloissa muodostuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti niille osoitettuihin keräyspisteisiin.
Hyödynnettävät jätteet ja ongelmajätteet tulee erottaa muista jätteistä. Ongelmajätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä.
13. Toiminnassa muodostuvan käsitellyn lietteen sekä muiden, kuten lupamääräyksessä 12 kuvattujen jätteiden varastointi alueella tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
Melu
14. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ulkona lähimmässä häiriintyvässä kohteessa melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7.00-22.00) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22.00-7.00) 50 dB.
Käsitellyn lietteen hyödyntäminen
15. Biokaasulaitoksessa käsitelty liete tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena ja maanparannusaineena. Liete voidaan toimittaa myös luvan omaavaan laitokseen. Peltolannoitteena ja maanparannusaineena käytetyn käsitellyn lietteen tulee täyttää kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) asettamat laatuvaatimukset ja käytössä tulee huomioida myös sen asettamat rajoitukset.
Lietteen levityksessä tulee huomioida mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on säädetty.
Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Levitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole.
Lisäksi tulee huomioida, että lietettä ei saa levittää pohjavesialueille tai viittä metriä lähemmäksi vesistöjä tai 30 metriä lähemmäksi kaivoa. Liete on levitettävä koko peltoalalle tasaisesti ja pelto on mullattava mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Käsitellyn lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve.
16. Lietteen käytössä tulee huomioida mitä valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) on säädetty. Lietettä saa käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa taikka sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tai eläimen rehuksi. Puhdistamo- tai sakokaivolietettä sisältävää lietettä voidaan käyttää perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla liete huolellisesti. Viljelmillä, joilla on käytetty kyseistä lietettä, ei saa kahteen vuoteen kasvattaa perunaa eikä vihanneksia, eikä kasvualustaa saa käyttää taimikasvatukseen.
17. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen levityssopimuksen tehneet vastaanottajat ovat tietoisia mitä lietteen levityksestä on kulloinkin voimassa olevissa määräyksissä säädetty.
18. Käsitellyn lietteen kuormaus varastosäiliöistä ja kuljetus pelloille tulee hoitaa siten, että lietettä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin ja, ettei kuljetuksesta aiheudu häiriötä paikallistien varrella asuville tai muille tien käyttäjille.
Toiminnan tarkkailu ja raportointi
19. Laitokselle vastaanotetusta puhdistamo- ja sakokaivolietteestä tulee vuosittain analysoida kadmium, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy ja sinkki. Myös teollisuuden solumassasta tulee vuosittain analysoida pH, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja kokonais-COD.
20. Mädätysprosessin metaanipitoisuutta ja käsitellyn lietteen laatua tulee seurata säännöllisesti. Lietteestä tulee vuosittain analysoida ainakin pH, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, kokonaistyppi ja kalium. Näytteitä otetaan, kunnes valvontaviranomainen toisin katsoo.
21. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida biokaasulaitoksen toiminnasta. Edellistä kalenterivuotta koskeva kirjanpito tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimittaa ympäristökeskukseen tiedoksi.
Vuosiyhteenvedon tulee sisältää seuraavat tiedot:
- laitokselle vastaanotetun jätteen laji, tuottaja tai alkuperä, määrä, laatu, kuljettaja sekä vastaanottopäivämäärä
- käsitellyn lietteen laatu ja määrä
- käsitellyn lietteen käyttökohde, toimituspaikka, vastaanottaja sekä toimituspäivämäärä
- yhteenveto prosessin toimivuudesta
- muut toimenpiteet, joilla on merkitystä ympäristöhaittojen syntymiseen tai ehkäisyyn, niiden tarkkailemiseen tai havainnoimiseen, kuten häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet
22. Koneet ja laitteet tulee pitää hyvässä kunnossa ja niiden kuntoa on säännöllisesti tarkkailtava. Myös mittauslaitteet tulee säännöllisesti kalibroida. Mikäli rakenteissa, katteissa tai muissa toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, tulee ne välittömästi korjata.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
23. Jos onnettomuudesta, vahingosta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa, on toiminnanharjoittajan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalle sekä Halsuan kunnan palo- ja pelastusviranomaiselle.
Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
Muut määräykset
24. Länsi-Suomen ympäristökeskus hyväksyy hakijan esittämän 3 000 euron vakuuden.
Hakijan on toimitettava vakuus ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Vakuus tulee olla voimassa toistaiseksi.
25. Laitosta käyttävällä henkilöstöllä tulee olla riittävä koulutus ja ammattitaito laitoksen toiminnan asianmukaiseen hoitamiseen. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että jätteen toimittajat ja kuljettajat ovat tietoisia, mitä jätelainsäädännössä on jätteen kuljettamisesta määrätty.
26. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan.
27. Biokaasulaitoksen toiminnassa tapahtuvista tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ympäristökeskukselle.
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut
Hakemuksen mukainen muutos, biokaasulaitoksen kapasiteetin lisääminen ja uusien jätemateriaalien hyödyntäminen prosessissa, vaikuttaa jätteiden laadun seurantaan ja esikäsittelyyn sekä lopputuotteen käyttöön niin, että ympäristökeskus on katsonut
tarpeelliseksi tarkistaa 22.3.2002 annetun biokaasulaitoksen toimintaa käsittävät kaikki lupamääräykset. Tuolloin annettu lupapäätös on sisältänyt myös biokaasulaitoksen yhteydessä olevan emakkosikalan lupamääräykset, koska toiminnan on silloisen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti katsottu muodostavan toimintakokonaisuuden. Tämän lupapäätöksen lainvoimaisuuden myötä 22.3.2002 annetun biokaasulaitosta koskevan ympäristöluvan osa raukeaa.
Vakuus
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnalle tulee toiminnanharjoittajan asettaa toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esittää muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.
Luvan myöntämisen perustelut
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän lupapäätöksen ja –määräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Lupamääräysten perustelut
Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt toiminnassa käsiteltävät jätteet, jotka on lupamääräyksessä luokiteltu ympäristöministeriön päätöksen (1129/20901) mukaisesti.
Laitoksessa käsiteltävien jätteiden määrät on rajattu vastaamaan hakemuksessa esitettyä.
(lupamääräykset 1, 2)
Käsiteltäessä jätteet lämpötilaltaan ja viipymältään riittävässä prosessissa voidaan varmistua jätteen anaerobikäsittelyn onnistumisesta. (lupamääräys 3)
Tarkkailemalla laitoksessa käsiteltävien jätteiden laatua ja sisältöä voidaan varmistaa, että ne soveltuvat prosessiin eivätkä estä mädätetyn jätteen loppukäyttöä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan velvollinen, jos jäte-erää ei palauteta takaisin, toimittamaan jäte asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai laitokseen. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 4)
Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia asianmukaisesta jätteiden vastaanotosta, varastoinnista ja esikäsittelystä siten, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. (lupamääräykset 5 ja 6)
Puhdistamo- ja sakokaivoliete sekä ruokajäte tulee hygienisoida taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi. Ruokajätteen esikäsittelyä ja kyseisten jätteiden hygienisointia
koskevat toimenpiteet perustuvat terveyshaitan ehkäisemiseen ja sivutuoteasetuksen kansallisiin määräyksiin. (lupamääräykset 7 ja 8)
Hyödynnettäessä toiminnassa syntyvä biokaasu energiana estetään toiminnasta muutoin ilmaan kohdistuvat päästöt. Koska laitos toimii suljetussa ympäristössä ja biokaasun poltossa ei ole katsottu aiheutuvan savukaasuja, ei poltolle ole ollut tarpeen määrätä päästöraja-arvoja.
(lupamääräys 9)
Pitämällä laitosalue siistinä ennaltaehkäistään hajuhaittojen muodostumista ja haittaeläinten alueelle kerääntymistä. Tarkkailemalla varastotilojen, koneiden ja laitteiden kuntoa riittävän usein voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet ja korjata mahdolliset viat nopeasti. Puhdistamalla ajoneuvot tarvittaessa erikseen osoitetulla alueella ja johtamalla pesuvedet tiiviiseen säiliöön ja edelleen prosessiin voidaan varmistaa, ettei pesuvedet kuormita ympäristöä ja, ettei tautivaara leviä laitoksen ulkopuolelle.
(lupamääräykset 10 ja 11)
Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (lupamääräykset 12 ja 13)
Asettamalla melulle raja-arvot ehkäistään siitä aiheutuva terveyshaitta ja turvataan alueen yleinen viihtyvyys. Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. (lupamääräys 14)
Liete tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Lietteen ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Multaamalla pelto mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään johtuvaa kuormitusta. Lietettä ei saa levittää tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille eikä pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia.
Jättämällä vesistöjen varsille lannoittamaton kaista estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Käytettäessä puhdistamo- ja sakokaivolietettä sisältävää lietettä lupamääräyksen mukaisilla pelloilla ehkäistään siitä mahdollisesti aiheutuva terveyshaitta. (lupamääräykset 15 ja 16)
Huolehtimalla, että lietteen vastaanottajat tietävät, mitä kyseisen lietteen levityksestä on kulloinkin voimassa olevien säännösten mukaan määrätty, voidaan varmistua, että liete levitetään ympäristön kannalta turvallisesti. Lietteen kuormaus ja kuljetus ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. (lupamääräykset 17 ja 18)
Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä biokaasulaitoksessa käsiteltävien jätteiden ja käsitellyn lietteen laadusta prosessin toiminnan ja käsitellyn lietteen loppukäytön varmistamiseksi. Jätelain mukaan jätteen haltijan on oltava lisäksi selvillä hallinnassaan olevien jätteiden muista tarpeellisista ominaisuuksista, kuten terveys- ja ympäristövaikutuksista. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva kirjanpitomääräys on annettu valvonnan ja suunnitelmallisen lietteen lannoituskäytön järjestämiseksi sekä häiriöiden ennakoimiseksi ja välttämiseksi. (lupamääräykset 19, 20 ja 21)
Tarkkailemalla ja huoltamalla koneet ja laitteistot säännöllisesti voidaan ennalta ehkäistä rikkoutumisesta tai muusta mahdollisesta viasta aiheutuneet ympäristövahingot.
(lupamääräys 22)
Mahdollisista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista olosuhteista tulee tiedottaa ja ilmoittaa määräyksessä ilmenevällä tavalla ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tai luvan noudattamiseen.
(lupamääräys 23)
Toiminnanharjoittajan esittämä vakuus on riittävä jätehuollon asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi. Vakuus vastaa ympäristöministeriön työryhmän vakuuden asettamista koskevan käytännön yhtenäistämisohjetta (9.3.2005). (lupamääräys 24)
Ympäristönsuojelulain mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelyä harjoittavan käytettävissä tulee olla toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä voidaan olennaisesti vähentää. (lupamääräykset 25 ja 26)
Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 27)
LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2016 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2015 koskevat tiedot.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
7-8 §, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-59 §, 96 § ja 105 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)
1 §, 6 §, 16-19 §, 21-22 § ja 30 § Jätelaki (1072/1993)
4 §, 6 §, 9 §, 15 §, 17 §, 19 §, 51 § ja 52 § Jäteasetus (1390/1993)
3 §, 5 §, 7 § ja 8 §
Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
Lisäksi on huomioitu
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinperäisten sivutuotteiden käsittelystä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa sekä lannan käsittelystä teknisissä laitoksissa (195/2004)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 500 euroa.
Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) nojalla. Asetuksen mukaan kompostointilaitoksen tai muun yli 5 000 tonnia vuodessa käsittelevän jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen perusmaksu on 2 500 euroa.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä Halsuan kunnanhallitus
Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
Kasvintuotannon tarkastuskeskus Ilmoitus päätöksestä
Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnon-suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs
Ylitarkastaja Anne Polso
LIITTEET Sijaintikartta Asemapiirros Valitusosoitus
Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois.
Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikonIlmoitus päätöksestäalla oleva luettelo poistettu.
