• Ei tuloksia

Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla"

Copied!
8
0
0

Kokoteksti

(1)

© Luonnonvarakeskus

1 28.5.2018

Maarit Hellstedt

Luonnonvarakeskus (Luke)

Päätösseminaari

Kalajoki 16.5.2018

BIOARVOLANTA,

Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana

turkistarhoilla

(2)

Hankkeen taustaa

• Pohjanmaalla nauta-ja turkistilojen keskittymä, jolla lantaa tuotetaan enemmän kuin alueen peltoviljelyssä voidaan hyödyntää.

• 10 % nautatilojen ja yli puolet turkistilojen lannasta kuljetetaan tilojen ulkopuolelle

• Muodostuu 2,7 milj.m3 naudanlantaa ja 16 000 m3

turkislantaa, joissa yhteensä typpeä noin 9 400 tonnia ja fosforia noin 2 100 tonnia

(3)

Hankkeen taustaa

• Moni turkistuottaja toimittaa lannan käsittelylaitokselle porttimaksua vastaan, eli lanta on merkittävä kustannus

• Turkistarhojen ympäristöluvat edellyttävät toimia päästöjen ja hajuhaittojen pienentämiseksi

• Toisaalta nettomääräisesti turkistuotanto vähentää

ympäristökuormitusta (kalarehussa poistuu Itämerestä enimmillään 2000 tonnia typpeä ja 300 tonnia fosforia vuodessa, kun tuotannon päästöt olivat vuonna 1993 43 tonnia typpeä ja 50 tonnia fosforia

(4)

Tavoite

• Ravinteiden kierto tehostuu:

– fosforia Itämerestä elintarviketuotantoon

– lannan laajamittainen hyödyntäminen ravinteena

• Turkistarhojen päästöt vähenevät

• Sidotaan hiiltä viljelymaahan ja parannetaan sen kosteudenpidätyskykyä

Liiketoiminnallinen konsepti, jolla alueellista, kansallista ja kansainvälistä kysyntää

(5)

Tutkimus & liiketoiminnan kehitys koskee toimialoja

28.5.2018 Copyright Mirja Mustonen

5

Hake ->

Biohiili

Markkina- selvitys Käyttäjät Tuotteistus Liiketoiminta- mallit

Raaka- aineen tuottajat/

lanta

Vienti

Tulot alueelle

Tuotanto Myynti yritys Markkinointi

Tutkimus

Satama

Golf kenttä Koeviljelyt

innovaatioverkosto

Logistiikka

Metsätalous

Biohiili

Turkistalous Maatalous

Kaupunkiviljely

Teknologia Metalli

Logistiikka

Biotalous

Vientitalous

Aluetalous

Kasvihuoneviljely

(6)

Hankkeen toimijat

• Luonnonvarakeskus

• Kalajoen kaupunki

• 4 turkistarhaajaa

• Tuorilan puutarha

• Stora Enso Oy

Aktiiviset yhteistyötahot mm.

• BSAG

• Evira Rahoittajat

• Pohjois-Pohjanmaan liitto

• ProFur ry

(7)

Mitä saatu aikaan vajaassa kolmessa vuodessa

• Todennettu biohiili-turveseoksen päästöjen vähentämispotentiaali

• Mitattu tarhojen päästöjä sekä optimoitu

kompostointiprosessia ja jälkikypsytysaikaa

• Testattu kompostiseosta erilaisissa kasvatuskokeissa

• Selvitetty markkinoita, tuotteistamisen ehtoja ja tapoja sekä yrityksen toimintamalleja

• Luotu verkostoa jatkamaan ja laajentamaan syntynyttä toimintaa

(8)

© Luonnonvarakeskus

8 Teppo Tutkija 28.5.2018

Kiitos !

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vuonna 2004 siikaa tuotettiin noin 500 tonnia siikaa ja jo noin kolmannes kasvattajista tuotti siikaa.. Siian tuotanto on tämän jälkeen kasvanut melkein 200

Vapaa-ajankalastajien kuhasaalis Kaakkois-Suomen merialueella on ollut vuonna 1997 noin 77 tonnia ja vuonna 2000 noin 52 tonnia (taulukko 9).. Suurin osa saaliista on

Metallijätettä purkamisessa syntyi yhteensä 68,5 tonnia, josta rautaa oli 55,6 tonnia ja sekapeltiä 12,9 tonnia.. Puujakeessa jätettä syntyi 26,7 tonnia ja rakennusjakeessa

Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto [verkkojulkaisu]. Jätteiden käsittely vuonna 2011, 1 000 tonnia vuodessa. Jätteiden käsittely vuonna 2010, 1 000 tonnia vuodessa.

Metallien talteenotto, jossa nykyisen luvan mukaisesti tuotetaan 30 000 tonnia nikkeliä vuodessa, tarvitsee vettä noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.. Raakavedestä

Paliskunnan lävitse kulkevan rautatien pituus on noin 41 km (Kuva 10-17- 17) Junaliikennevahinkoja Kolarin paliskunnan alueella tapah- tuu kymmenen vuoden keskiarvolla ilmaistuna

Esimerkiksi metallipintojen maalauksessa, liimauksessa ja laminoinnissa asetusta sovellettaisiin laitokseen, jossa liuottimien kulutus olisi enemmän kuin 5 tonnia

Mustankorkea Oy:n jätekeskuksen muutoslupahakemuksessa on esitetty loppusijoitettavan vaarallisen jätteen määräksi 30 000 tonnia vuodessa, joten sen osalta