Kuva 10-17-8. Kemin satamien kokonaisliikenne (tonnia/vuosi) vuosina 1990 2010 (Kemin satama2010).
0
1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Raahen sataman kokonaistavaraliikenne (tonnia) 1998‐2010
Kuva 10-17-9. Ilmakuva Raahen satamasta vuonna 2007 (Raahen satama 2012).
Kuva 10-17-10. Raahen sataman kokonaistavaraliikenne (tonnia/vuosi) vuosina 1998–2010 (Raahen satama 2012).
Satamanosat ja syväykset
Kokkolan satama käsittää kolme erillistä satamanosaa:
• Syväsatama – Syväsatamaa on viime vuosikymmenen aika- na kehitetty investoinneilla. Satama on erikoistunut irtota- varaliikenteeseen ja koostuu kuudesta laiturista (Kuvat 10- 17-11 ja 10-17-12), joiden syväykset vaihtelevat välillä 9,5–13 m. Satamassa on viisi erillistä varastoa, kolme kuivalle irtota- varalle ja kaksi terminaalia. Niiden yhteispinta-ala on 30 520 m². Kapasiteetiltaan 40-tonnin nosturit ja kattava kuljetinjär- jestelmä mahdollistavat jopa 40 000 tonnin lastaus- ja pur- kukapasiteetin vuorokaudessa.
• Kantasatama – Kantasatamassa käsitellään pääsääntöisesti kappaletavaraa, kuten sahattua puutavaraa, parruja ja pyl- väitä sekä palletoituja tuotteita. Kantasatama koostuu kuu- desta laiturista, joiden syväykset vaihtelevat välillä 8,3 – 9,5 metriä. Satamassa on seitsemän erillistä varastoa (4 monitoi- mivarastoa, 2 kuivan irtotavaran varastoa ja yksi varastoka- tos) joiden pinta-ala on yhteensä 39 010 m².
• Hopeakiven satama – sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 2011 alussa ja satama vihittiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Uuden 160 metriä pitkän laiturin syväys on 9,5 metriä.
Liikennemäärät
Kokkolan satama on Pohjanmaan suurin ja Suomen vilkkaimpiin kuuluva satama. Kokkolan satama on erikoistunut puutavaraan ja muihin metsäteollisuustuotteisiin, metallituotteisiin, palletoi- tuihin tuotteisiin, suursäkkeihin, kontteihin ja projektitavaroihin.
Vuosittain satamassa käy yli 500 laivaa. Vuoden 2010 kokonaislii- kenne oli 6,36 milj. tonnia (Kokkolan satama2012). Vuonna 2010 ulkomaan liikenteen osalta (5,78 milj. tonnia) Kokkolan satama oli Suomen viidenneksi suurin satama.
Kehittämishankkeet
Kokkolan väylän nykyinen kulkusyvyys on 13 metriä. Sata-massa liikennöi aluksia, joiden syväys on tätä suurempi, joten ne jou- dutaan jättämään vajaalastiin. Kokkolan sataman liikenteen ke- hitysnäkymät ovat hyvät ja nykyisen väylän kulkusyvyyden riit- tämättömyys ilmeinen. Suurimmat liikenteen kasvuodotukset ovat irtotavaraliikenteessä. Tämän liikenteen odotetaan kasva- van erityisesti Venäjän liikenteen osalta. Kotimaan kuljetuksissa suurimmat lisäpotentiaalit koskevat Kolarin ja Soklin kaivosten kuljetuksia. Myös Siilinjärven pasutteen kuljetusten odotetaan kasvavan (Liikennevirasto 2012).
Kokkolan meriväylän parantamishanke käsittää Kokkolan ny- kyisen väylän syventämisen 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä väylään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeen toteutukseen liittyvät myös sataman syvennys- ja laajennustyöt, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Kokkolan satama (Liikennevirasto 2010).
Hankkeen yleissuunnitelma ja vaadittavat tutkimukset tehtiin vuoden 2011 aikana. Joitakin tutkimuksia tehdään vielä kesän 2012 aikana. Hankkeen toteutuspäätös tehdään vuonna 2012.
Koska jatkosuunnittelu ja luvitus vievät vähintään vuoden ja ra- kennustyö vaatii kaksi avovesikautta, hankkeen käyttöönotto ei ole mahdollista ennen kuin vuonna 2014 (Kokkolan satama, tek- nillinen johtaja Tapio Lampinen 24.2.2012).
10.17.2.3 Kokkolan satama
Kuva 10-17-11. Ilmakuva Kokkolan satamasta (Kokkolan satama 2012).
Kuva 10-17-12. Kokkolan syväsatama (vasemmalla) ja Kantasatama (oikealla) (Kokkolan satama 2012).
Satamanosat ja syväykset
Porin satama käsittää kaksi erillistä satamanosaa:
• Mäntyluoto – Mäntyluodon satamanosa keskittyy ensisijai- sesti nostohankkeisiin, kontti- ja rikastekuljetuksiin sekä sa- hatavaraan. Mäntyluodossa on käytössä esimerkiksi kapasi- teetiltaan 200-tonninen satamanosturi, mikä mahdollistaa isojen ja raskaiden tuotteiden käsittelyn. Konttiliikenteen las- taus- ja purkukapasiteetti yltää 25 konttiin tunnissa. Laiturin pituus on 2 000 m ja maksimisyväys 12 m. Alueella on 101 000 m2 varastotilaa, 9 993 m3 kemikaalitankkeja ja 5 462 m3 varastosiiloja. Satamaan on rautatieyhteys (Kuva 10-17-13).
• Tahkoluoto – Tahkoluodon syväsataman laiturin pituus on 450 m ja väylän enimmäissyväys 15,3 m, mikä mahdollistaa isojen alusten käynnit ja käsittelyn. Lastauskapasiteetti on 1200 t/h ja purkukapasiteetti noin 2000 t/h riippuen käsitel- tävän tavaran tyypistä. Syväsatamassa on valmiudet toimia kappaletavaran jälleenlastaussatamana. Alueella on 9 500 m2 varastotilaa. Syväsataman lisäksi Tahkoluodon satama- nosalla on erilliset öljy- ja kemikaalisatamat sekä kappaleta- varasatama. Satamaan on rautatieyhteys.
Kuva 10-17-13. Porin sataman Mäntyluodon satamanosa (edessä) ja Tahkoluodon satamanosa (takana) (Porin satama 2012).
Liikennemäärät
Porin satama on kaupallinen bulk-satama, joka koostuu Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamanosista. Porin satama pal- velee erityisesti energia-, metalli- ja kemian teollisuutta (Kuva 10-17-13). Liikenteen kokonaismäärän ansiosta Porin satama on Suomen viidenneksi suurin satama ja liikennetiheydeltään toiseksi suurin bulk-satama. Vuonna 2009 sataman kautta kulki 5,35 t tavaraa (Kuva 10-17-14). Tuonnin osuus oli 69 % ja viennin 31 % (Porin satama 2012).
Kuva 10-17-14. Porin sataman liikenteen kokonaismäärä (tonnia/vuosi) vuosina 1957–2009 (Porin sataman 2010/2011).
Kehittämishankkeet
Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamissa on runsaasti rakennus- tilaa, mikä tarkoittaa, että satamilla on mahdollisuudet kehittää asiakkaille suunnattuja palveluitaan. Tilaa on käytettävissä 200 ha ja mahdollinen rakennettavissa oleva volyymi on 1,5 Mm3.
Satama voi tarjota myös 3,5 miljoonan tonnin edestä paluukul- jetuksia, sillä satamaan tulee tuon verran kuljetuksia, jotka läh- tevät takaisin ilman lastia. (Porin satama, satamajohtaja Jaakko Nirhama 27.2.2012)
10.17.2.4 Porin satama
10.17.3 Radan varren pohjavesialueet Nykytilatilaselvitykset ja muu lähdemateriaali
Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineis- toa:
• Oiva (2012) Ympäristö- ja paikkatietopalvelu
Rautatie lävistää matkalla Rautuvaarasta satamavaihtoehtoi- hin yhteensä 19 pohjavesialuetta (Kuva 10-17-15). Näistä pohja- vesialueista 14 on I-luokan pohjavesialueita eli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, 4 on II-luokan pohjavesialuei- ta eli vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita ja 1 on III- luokan pohjavesialue eli muu pohjavesialue (Taulukko 10-17-5).
Kuva 10-17-15. Vasemmalla kuvassa rautatien lävistämät pohjavesialueet välillä Rautuvaara – Kemi ja oikealla kuvassa rautatien lävistämät pohjavesialueet välillä Kemi – Kokkolan satama.
Pohjavesialue Pohjavesiluokka Sijaintikunta
Erihnäistenmaa III-luokka Kolari
Kattilakoski II-luokka Ylitornio (Juoksenki)
Lampisenjärvi I-luokka Ylitornio
Kyläjoenkangas II-luokka Tornio
Ajos I-luokka Kemi
Haarainkangas II-luokka Simo
Santamäki I-luokka Ii
Aaltokangas I-luokka Ii
Saviaronkangas I-luokka Haukipudas
Kempeleenharju I-luokka Kempele
Rantakylä I-luokka Liminka
Palokangas-Selänmäki I-luokka Raahe
Antinkangas I-luokka Raahe
Vihanninkangas I-luokka Vihanti
Vaekangas I-luokka Oulainen
Asemakylä I-luokka Sievi
Eskolanharju II-luokka Kannus
Riippa I-luokka Kokkola
Patamäki I-luokka Kokkola
Taulukko 10-17-5. Rautatien lävistämät pohjavesialueet rautatieosuuksilla Rautuvaarasta satama vaihtoehtoihin.
10.17.4 Radan varren luonnonsuojelualueet Nykytilatilaselvitykset ja muu lähdemateriaali
Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineistoa:
• Oiva (2012) Ympäristö- ja paikkatietopalvelu
• Ympäristöhallinto (2012) internet sivut
Rautatien lähietäisyydellä Rautuvaarasta satamavaihtoehtoi- hin on yhteensä 19 Natura–verkostoon kuuluvaa luonnonsuoje- lualuetta ja neljä muuta luonnonsuojelualuetta. Lähietäisyydellä tässä yhteydessä tarkoitetaan noin 1 km etäisyydellä radas- ta olevia luonnonsuojelualueita. Kuvassa 10-17-16 on esitetty kaikkien rajan lähietäisyydellä olevien luonnonsuojelualueiden sijainti ja taulukkoon 10-17-6 on listattu niiden suojeluperuste, taustalla oleva lainsäädäntö, suojellut lajit ja sijainti suhteessa rautatiehen.
Kuva 10-17-16. Rautatien läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet.
Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen Tornionjoen ja Muonionjoen
vesistö FI1301912
SCI Vesilaki
Koskiensuojelulaki Saukko Kulkee lävitse
Niesaselkä FI1300706
SCI Luonnonsuojelulaki Ampuhaukka
Helmipöllö Hiiripöllö Liro Metso Palokärki Pohjantikka Pyy Suokukko Varpuspöllö
Lähietäisyydellä
Teuravuoma –Kivijärvenvuoma FI1300701
SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Saukko
Lettosiemenkotilo Lapinsirppisammal Kiiltosirppisammal Lettorikko
Lähietäisyydellä
Sieppijänkä –Pieruvuoma FI1300702
SCI Luonnonsuojelulaki Saukko
Kiiltosirppisammal Lettorikko Isonuijasammal
Lähietäisyydellä
Pellojärvi – Säynäjäjärvi FI1301005
SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Vesilaki
Kaakkuri Kalatiira Kapustarinta Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Liro Pikkulokki Sinirinta Sinisuohaukka Suokukko Suopöllö Uivelo 2 uhanalaista lajia
Lähietäisyydellä
Paamajärvi FI1301004
SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Vesilaki
Helmipöllö Kaakkuri Kalatiira Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Liro Pikkulokki Sinirinta Sinisuohaukka Suokukko Suopöllö Uivelo Vesipääsky 2 uhanalaista lajia
Lähietäisyydellä
Ratasjärven kulttuurimaisemat MAO120136
Maisema-kokonai-
suudet Lähietäisyydellä
Aavasaksa MAO120154
Maisema-kokonai-
suudet Kulkee lävitse
Taulukko 10-17-6. Rautatien lähietäisyydellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet sekä niiden perusteella suojellut lajit.
Kainuunkylän saaret FI1302105
SCI / SPA Luonnonsuojelulaki
Rakennuslaki
Vesilaki
Pohjansorsimo Kaakkuri Kalatiira Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Liro Pikkulokki Ruskosuohaukka Sinisuohaukka Suokukko Suopöllö Uivelo Vesipääsky 1 uhanalaista lajia
Lähietäisyydellä
Kallinkangas FI1300501
SCI Luonnonsuojelulaki
Rakennuslaki Lapinsirppisammal Kiiltosirppisammal 2 uhanalaista lajia
Lähietäisyydellä
Musta-aapa FI1300507
SCI Luonnonsuojelulaki Lähietäisyydellä
Simojoki FI1301613
SCI Vesilaki
Koskiensuojelulaki Kirjojokikorento 1 uhanalainen laji Kuikka Laulujoutsen Liro Uivelo
Kulkee lävitse
Simojoen suun kulttuurimaisemat MAO120133
Maisema-kokonai-
suudet Lähietäisyydellä
Joutsensuo –Vareputaanojanlehto FI1100402
SCI Luonnonsuojelulaki Lähietäisyydellä
Kiiminkijoki FI1101202
SCI Vesilaki
Koskiensuojelulaki Nahkiainen Kulkee lävitse
Letonniemi FI1103002
SCI Luonnonsuojelulaki Lähietäisyydellä
Limingan lakeus MAO110118
Maisema-kokonai-
suudet Kulkee lävitse
Revonneva –Ruonneva FI1105001
SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Ampuhaukka
Kapustarinta Kurki Liro Metso Pikkulepinkäinen pyy
Sinisuohaukka Suopöllö 1 uhanalainen laji
Lähietäisyydellä
Raahen saaristo FI1104600
SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Vesilaki
Ampuhaukka Kaakkuri Kalatiira Kapustarinta Kuikka Lapintiira Laulujoutsen Liro
Mustakurkku-uikku Pyy Räyskä
Sinirinta Suokukko Uivelo 1 uhanalainen laji
Lähietäisyydellä
Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen
Salmineva – Piurukkajärvi FI1102801
SCI Luonnonsuojelulaki Helmipöllö
Kalatiira Kapustarinta Kurki Lapintiira LiroMustakurkku-uikku Palokärki Suokukko Suopöllö Vesipääsky Viirupöllö
Lähietäisyydellä
Lestijoki FI1000057
SCI Koskiensuojelulaki Saukko
Nahkiainen Kulkee lävitse
Etelänevan -Viitasalonnevan - Seljäsennevan alue
FI1000026
SCI Luonnonsuojelulaki Kapustarinta
Kurki Liro Metso Pyy Pikkulepinkäinen Sinisuohaukka Suokukko Suopöllö 1 uhanalainen laji
Lähietäisyydellä
Rummelön –Harrbådan FI1000003
SCI / SPA Luonnonsuojelulaki
Vesilaki Ampuhaukka
Kalatiira Lapintiira Laulujoutsen Liro
Pikkulepinkäinen Pyy Ruskosuohaukka Suokukko Uivelo Vesipääsky 1 uhanalainen laji
Lähietäisyydellä
Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen
10.17.5 Radan varren porotalouden nykytila Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali
Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineistoa:
• Porotalousselvitys, Hannukaisen kaivoshanke (Itkonen 2011)
• Poromieslehti 2/2012 (Paliskuntain yhdistys 2012)
• Sähköpostikeskustelut Paliskuntain yhdistyksen
Porotalousneuvoja Marja Anttosen kanssa (Anttonen 2012)
• Puhelinhaastattelu Kolarin paliskunnan poroisäntä Mika E.
Satta (Satta 2012)
• Puhelinhaastattelu Orajärven paliskunnan poroisäntä Mikko Koskenniemi (Koskenniemi 2012)
• Puhelinhaastattelu Lohijärven paliskunnan poroisäntä Heikki Holster (Holster 2012)
• Puhelinhaastattelu Isosydänmaan paliskunnan poroisäntä Hannu Krupula (Krupula 2012)
• Puhelinhaastattelu Oijärven paliskunnan poroisäntä Martti Hirvasniemi (Hirvasniemi 2012)
Rautatien varrella Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin sijait- see 6 paliskuntaa. Pohjoisesta lähtien paliskunnat ovat Muonio, Kolari, Orajärvi, Lohijärvi, Isosydänmaa ja Oijärvi (Kuva 10-17-17).
Nykytilanteessa kaikkien muiden paliskuntien alueella on juna- liikennettä, paitsi Muonion paliskunnan alueella (Kuva 10-17- 17).
10.17.5.1 Muonion Paliskunta
Muonion paliskunta harjoittaa porotaloutta alueella, joka sijait- see pääasiassa Muonion ja Kolarin kuntien alueella ja pieniltä osin myös Kittilän kunnan alueella (Kuva 10-17-17). Paliskunnan länsirajana toimii Muonionjoki ja etelässä rajana Kolarin palis- kuntaan on Ylläsjoki. Paliskunnan kokonaispinta-ala on 2674 km2 (Itkonen 2011).
Muonion paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 6000.
Todellinen eloporoluku oli 6120 (Taulukko 10-17-7) poronhoi- tovuonna 2010/2011, jolloin poronomistajia Muonion paliskun- nassa oli 128 (Paliskuntain yhdistys 2012).
Muonion paliskunnan alueen läpi ei tällä hetkellä kulje junalii- kennettä. Perusparannettava rataosa Kolarista Rautuvaaraan si- jaitsee kokonaisuudessaan Muonion paliskunnan alueella.
10.17.5.2 Kolarin paliskunta
Kolarin paliskunta sijoittuu kokonaisuudessaan Kolarin kunnan alueelle (Kuva 10-17-17). Paliskunnan alue rajoittuu pohjoisessa Ylläsjokeen ja etelässä Kolarin ja Pellon kuntarajalle. Paliskunnan kokonaispinta-ala on 2 001 km2. Kolarin paliskunnan suurin sal- littu eloporoluku on 2 600. Poronhoitovuonna 2010/2011 todel- linen eloporoluku oli 2 536 (Taulukko 10-17-7), jolloin porono- mistajia Kolarin paliskunnassa oli 85 (Paliskuntain yhdistys 2012).
Kolarin paliskunta on Suomen pohjoisin paliskunta, jonka alueiden läpi kulkee päivittäistä rautatieliikennettä. Paliskunnan lävitse kulkevan rautatien pituus on noin 41 km (Kuva 10-17- 17) Junaliikennevahinkoja Kolarin paliskunnan alueella tapah- tuu kymmenen vuoden keskiarvolla ilmaistuna 18 vuodessa (Taulukko 10-17-8). Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta aina vuoden 2003 kuudesta porokuolemasta vuosien 2000 ja 2005 24 porokuolemaan. Junaliikennevahingot Kolarin paliskun- nan osalta koskettavat yleensä yksittäisiä poroja, eikä kokonaisia tokkakuntia yleensä jää junan alle. Hankalimmat alueet junalii- kennevahinkojen osalta ovat lähellä Pellon rajaa ja vaikutukset kohdistuvatkin pääasiassa yhteen tokkakuntaan. Porojen talvilai- dun sijaitsee Torniojoen ja radan välissä, minkä vuoksi lokakuus- ta joulukuuhun ne liikkuvat eniten raiteilla, jolloin raiteilla ei ole juurikaan henkilöjunaliikennettä. Paliskunnalla ei ole aitaraken- teita rautatien varrella (Anttonen 2012, Satta 2012).
Kuva 10-17-17. Paliskuntien sijainti kuntarajoihin nähden sekä Hannukaisen hankkeen junakuljetuksille altistuvat paliskunnat.
Paliskunta Poronhoitovuosi Keskiarvo
2000/
2001 2001/
2002 2002/
2003 2003/
2004 2004/
2005 2005/
2006 2006/
2007 2007/
2008 2008/
2009 2009/
2010 2010/
2011
Muonio 4936 5077 5702 5556 5867 5926 5988 5998 5867 5742 6120 5707
Kolari 2243 2548 2565 2739 2567 2529 2729 2649 2429 2638 2536 2561
Orajärvi 1587 1534 1700 1525 1731 1527 1498 1488 1493 1634 1501 1565
Lohijärvi 1352 1433 1386 1385 1423 1401 1384 1296 1359 1420 1477 1392
Isosydänmaa 1741 1843 1908 1898 1925 1962 1760 1722 1702 1902 1931 1845
Oijärvi 1393 1204 1181 1238 1280 1240 1187 1083 1111 1113 1081 1192
Paliskunta Vuosi Keskiarvo
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kolari 24 20 13 6 21 24 17 18 14 24 11 19 18
Orajärvi 91 61 139 56 113 80 74 111 91 54 44 45 80
Lohijärvi 28 31 25 18 29 68 33 73 54 11 7 15 33
Isosydänmaa 17 68 10 16 0 45 12 42 34 14 24 32 26
Oijärvi 20 8 17 21 12 40 22 32 35 7 34 41 24
Yhteensä Suomessa 268 270 268 252 333 406 298 483 336 205 308 355 315
Taulukko 10-17-7. Radanvarren paliskuntien eloporoluvut poronhoitovuosilta 2000/2001 – 2010/2011.
Taulukko 10-17-8. Junaliikenteestä aiheutuneet porovahingot paliskunnittain ja kaikissa Suomen paliskunnissa yhteensä vuosina 2000–2011. Muonion paliskunnan alueella ei tuolloin ollut junaliikennettä (Anttonen 2012).
10.17.5.3 Orajärven paliskunta
Orajärven paliskunta sijoittuu kokonaisuudessaan Pellon kun- nan alueelle (Kuva 10-17-17). Paliskunnan alue rajoittuu poh- joisessa Kolarin ja Pellon kuntarajalle ja etelässä Pellon ja Ylitornion kuntien väliseen rajaan. Orajärven paliskunnan alue on pitkä ja kapea ja sen kokonaispinta-ala on noin 1 257 km2. Orajärven paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 1500.
Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 1501 (Taulukko 10-17-7), jolloin poronomistajia Orajärven paliskun- nassa oli 76 (Paliskuntain yhdistys 2012).
Orajärven paliskunnan läpi kulkevan rautatien pituus on noin 55,2 km (Kuva 10-17-17). Junaliikennevahinkoja Orajärven palis- kunnan alueella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosi- keskiarvolla 80 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta aina vuoden 2010 44 porokuolemasta vuoden 2002 139 porokuo- lemaan (Taulukko 10-17-8). Orajärven paliskunnan koko rauta- tien varsi on täynnä paikkoja, joissa junaliikennevahinkoja syn- tyy. Porojen talvilaidun sijaitsee rautatien ja Torniojoen välissä, jolloin pahin aika junaliikennevahingoille on marraskuusta tam- mikuuhun, jolloin myös henkilöliikenteen määrät raiteella kas- vavat (Anttonen 2012, Koskenniemi 2012).
Paliskunnalla on olemassa kaksipuoleinen aita noin 22 ki- lometriä pitkältä matkalta Kolarin paliskunnan rajalta aina Lempeän teollisuusalueelle saakka. Toisen puolen aidasta on valtio rakennuttanut jo 1980-luvun alussa, mutta toisen puo- len paliskunta aitasi omin varoin vuonna 2007. Paliskunta ko- kee kaksipuoleisen aidan auttaneen vähentämään junaliikenne- vahinkoja. Talvella 2011 he kokeilivat lisäksi itse kehittelemään- sä hälytysjärjestelmää aitojen päässä ja aitojen aukkokohdissa (Kuva 10-17-18). Hälytysjärjestelmässä on liiketunnistin, joka tunnistaa liikkeen noin 5 metrin etäisyydeltä, ja summeri, joka alkaa soida jonkun liikkuessa alueella. Ensimmäisen talven jäl- keen hälytysjärjestelmä tuntuu paliskunnasta toimivalta ratkai- sulta (Koskenniemi 2012).
10.17.5.4 Lohijärven paliskunta
Lohijärven paliskunta sijaitsee kokonaisuudessaan Ylitornion kunnan alueella (Kuva 10-17-17). Pohjoisrajana toimii kuntaraja Pellon kunnan kanssa ja etelärajana poronhoitoalueen raja ja sa- malla kuntaraja Tornion kunnan kanssa. Lohijärven paliskunnan kokonaispinta-alan on 1 236 km2. Lohijärven paliskunnan suu- rin sallittu eloporoluku on 1400. Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 1477 (Taulukko 10-17-7), jolloin po- ronomistajia Lohijärven paliskunnassa oli 58 (Paliskuntain yhdis- tys 2012).
Lohijärven paliskunnan läpi kulkevan rautatien pituus on noin 47 km. Junaliikennevahinkoja Lohijärven paliskunnan alu- eella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosikeskiarvolla 33 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta aina vuoden 2010 7 porokuolemasta vuoden 2007 73 porokuolemaan (Taulukko 10-17-8). Lohijärven paliskunnan alueella eniten junaliikenne- vahinkoja syntyy paliskunnan etelärajalta aina Kaulinrantaan asti ulottuvalla alueella. Pahin aika junaliikennevahingoille on syys- talvi ennen joulua, jolloin porot käyvät Tornionjoen rantaa kaiva- massa. Junaliikenteen vaikutukset kohdistuvat tasaisesti kaikille poronomistajille. Lohijärven paliskunnalla ei ole aitarakenteita (Anttonen 2012, Holster 2012).
10.17.5.5 Isosydänmaan paliskunta
Isosydänmaan paliskunta sijaitsee Simon, Ranuan ja Tervolan kuntien alueilla (Kuva 10-17-17). Rautatien kannalta tär- keimmät paliskunnan raja-alueet ovat idässä Simon ja enti- sen Kuivaniemen kunnan välinen raja ja lännessä Kemin ja Simon kuntien välinen raja. Paliskunnan kokonaispinta-ala on 2 295 km2. Paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on 2 000.
Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 1 931 (Taulukko 10-17-7), jolloin poronomistajia Isonsydänmaan palis- kunnassa oli 68 (Paliskuntain yhdistys 2012).
Rautatietä Isosydänmaan paliskunnan lävitse kulkee noin 21 km. Junaliikennevahinkoja paliskunnan alueella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosikeskiarvolla 26 vuodessa.
Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Vuonna 2004 palis- kunnassa ei tapahtunut ainuttakaan tilastoitua junaliikenneva- hinkoa, kun taas vuonna 2001 niitä tapahtui 68 (Taulukko 10- 17-8). Junaliikennevahinkoja syntyy tasaisesti koko radan varren alueella. Vaikutukset ovat melko tasaisia, mutta joihinkin yksit- täisiin poroisäntiin on suurempia vaikutuksia. Tien varrella sijait- seva riista-aita hankaloittaa porojen kulkua radan yli merenran- nassa sijaitsevalle talvilaitumelle. Pahinta aikaa junaliikenneva- hinkojen osalta on syystalvi ennen joulua. Paliskunnalla ei ole olemassa olevia omia aitarakenteita (Anttonen 2012, Krupula 2012).
