Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus - Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2017

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN

RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA

RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN

VUONNA 2017

© Opetushallitus

Oppaat ja käsikirjat 2017:7 ISBN 978-952-13-6433-4 (pdf) ISSN-L 1798-8950

ISSN 1798-8969 (pdf) Taitto: Grano Oy www.oph.fi

SISÄLTÖ

ESIPUHE 7

1 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ 8

1.1 Yhteys kuntien valtionosuusjärjestelmään. . . . 8

1.2 Käyttökustannusten valtionosuus . . . 8

1.2.1 Valtionosuuden laskennallinen peruste . . . 8

1.2.2 Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus ja kunnan valtionosuus . . . 11

1.2.3 Keskimääräiset yksikköhinnat. . . 12

1.2.4 Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja . . . 12

1.2.5 Koulutuksen järjestäjä-/ylläpitäjäkohtaisten yksikköhintojen määräytyminen . . . 13

1.2.6 Valtionosuusrahoituksessa kertojana käytettävät suoritteet . . . 13

1.2.7 Tiedonkeruu ja seuranta . . . 14

1.2.8 Rahoitusjärjestelmän hallinto . . . 14

2 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 15

2.1 Rahoitettava toiminta. . . 15

2.2 Rahoituksen määräytyminen . . . 15

2.3 Suoritteiden määräytyminen . . . 15

3 PERUSOPETUS 17

3.1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. . . 17

3.2 Valtiovarainministeriön hallinnoima rahoitus . . . 17

3.2.1 Esi- ja perusopetuksen valtionosuus osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta . . . 17

3.2.2 Kotikuntakorvaukset . . . 18

3.3 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus . . . 19

3.3.1 Rahoituksen määräytyminen . . . 20

3.3.2 Valtionavustukset . . . 26

3.3.3 Oppilas- ja opiskelijamäärien laskeminen . . . 26

4 LUKIOKOULUTUS 27

4.1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. . . 27

4.2 Yksikköhinnan määräytyminen . . . 27

4.2.1 Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet . . . . 27

4.2.2 Tunnusluvun laskenta . . . 28

4.2.3 Yksikköhinnan laskenta . . . 28

4.2.4 18 vuotta täyttäneinä opintonsa aloittaneiden yksikköhinta . . . 29

4.3 Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen. . . 29

4.4 Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitus. . . 30

5 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 31

5.1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. . . 31

5.2 Yksikköhinnan määräytyminen . . . 31

5.2.1 Yksikköhintojen laskenta. . . 31

5.2.2 Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet . . . . 35

5.3 Ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytyminen. . . 36

6 OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA TOTEUTETTAVA AMMATILLINEN PERUS- JA LISÄKOULUTUS 37

6.1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet . . . 37

6.2 Yksikköhintojen määräytyminen . . . 37

6.2.1 Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta . . . 37

6.2.2 Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat . . . 37

6.3 Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen määräytyminen . . . 38

6.3.1 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus . . . . 39

6.3.2 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus. . . 39

7 OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 40

7.1 Rahoitettava toiminta. . . 40

7.2 Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen yleiset perusteet . . . 40

7.3 Opiskelijatyövuosi ja yksikköhinnan määräytyminen . . . 40

7.3.1 Opiskelijatyövuosi . . . 40

7.3.2 Yksikköhinnan määräytyminen . . . 41

7.3.3 Yksikköhinnan laskenta . . . 41

7.3.4 Tulosrahoituksen määrän laskenta . . . 42

7.4 Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytyminen . . . 44

8 AMMATILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET 45

8.1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. . . 45

8.2 Suoritteiden määräytyminen . . . 45

8.2.1 Etäopiskelun tunnit . . . 45

8.2.2 Suoritteiden laskenta vuonna 2017 . . . 46

8.3 Yksikköhintojen määräytyminen ja laskenta. . . 46

9 VAPAA SIVISTYSTYÖ 47

9.1 Rahoitettava toiminta. . . 47

9.2 Vapaan sivistystyön rahoituksen yleiset perusteet . . . 47

9.3 Kansanopistot. . . 47

9.3.1 Yksikköhinnan laskenta . . . 48

9.3.2 Rahoituksen määräytyminen . . . 48

9.4 Kansalaisopistot . . . 49

9.4.1 Yksikköhinnan laskenta . . . 49

9.4.2 Rahoituksen määräytyminen . . . 49

9.5 Kesäyliopistot . . . 50

9.5.1 Yksikköhinnan laskenta . . . 50

9.5.2 Rahoituksen määräytyminen . . . 50

9.6 Liikunnan koulutuskeskukset . . . 51

9.6.1 Yksikköhinnan laskenta . . . 51

9.6.2 Rahoituksen määräytyminen . . . 51

9.7 Opintokeskukset . . . 52

9.7.1 Yksikköhinnan laskenta . . . 52

9.7.2 Rahoituksen määräytyminen . . . 53

10 TAITEEN PERUSOPETUS 54

10.1 Rahoitettava toiminta. . . 54

10.2 Rahoituksen yleiset perusteet ja rahoituksen määräytyminen . . . 54

10.2.1 Asukasmäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus . . . 54

10.2.2 Opetustuntimäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus . . . 54

11 MUSEOT 56

11.1 Rahoitettava toiminta. . . 56

11.2 Rahoituksen määräytyminen . . . 56

11.3 Yksikköhinnan määräytyminen . . . 57

11.4 Muu kuin valtionosuusrahoitus . . . 57

12 TEATTERIT JA ORKESTERIT 58

12.1 Rahoitettava toiminta . . . 58

12.2 Rahoituksen määräytyminen . . . 58

12.3 Yksikköhinnan määräytyminen . . . 58

12.4 Muu kuin valtionosuusrahoitus . . . 59

13 KUNTIEN LIIKUNTATOIMI 60

13.1 Rahoitettava toiminta. . . 60

13.2 Valtionosuuden määräytyminen . . . 60

14 KUNTIEN NUORISOTYÖ 61

14.1 Rahoitettava toiminta. . . 61

14.2 Valtionosuuden määräytyminen . . . 61

15 KUNTIEN YLEINEN KULTTUURITOIMI 62

15.1 Rahoitettava toiminta. . . 62

16 KIRJASTOT 63

16.1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen perusteet . . . 63

16.2 Muu kuin valtionosuusrahoitus . . . 63

ESIPUHE

Tämä julkaisu sisältää tiedot opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen määräytymisperus- teista vuodelle 2017. Lisäksi kuvataan koulutus- ja kulttuurimuotojen rahoituksen perusteet.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana laskennallista valtionosuus- järjestelmää. Kuntien valtionosuuksien lisäksi rahoitusjärjestelmä kattaa myös yksityiset koulutuksen ja kulttuuripalvelujen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, lukiokoulutusta, ammatillista peruskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta sekä kansanopistoissa, kansalaisopis- toissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa järjestettävää vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi järjestelmä kattaa ammatillisten erikoisoppilaitosten toiminnan ja opetustuntimäärän perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuksen, kuntien liikuntatoimen ja nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminnan.

Esi- ja perusopetuksen osalta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä kattaa kuntien asukaspohjaista valtionosuusrahoitusta täydentävän rahoituksen. Ahvenanmaalla järjes- tetty koulutus ei kuulu opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän piiriin. Pääosa esi- ja perusopetuksen rahoituksesta sekä kirjastotoimen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen ja asukasperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen rahoitus hallinnoidaan osana val- tiovarainministeriön hallinnonalan mukaista kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta.

Kuntien valtionosuuksien lisäksi valtiovarainministeriön kautta hallinnoidaan myös esi- ja perusopetusta koskevat kotikuntakorvaukset.

Toivomme, että julkaisu antaa tarvittavat tiedot opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjär- jestelmän toiminnasta ja sen ajankohtaisista muutoksista sekä tarjoaa taustatietoa julkaise- millemme opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyville raporteille, joihin voi tutustua osoitteessa: https://vos.oph.fi/rap/

Julkaisun ovat kirjoittaneet Opetushallituksen Valtionosuus-yksikön asiantuntijat. Yhteystie- tomme löytyvät osoitteesta: http://www.oph.fi/rahoitus/valtionosuudet/yhteystiedot

Antti Markkanen Kouluneuvos

1 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ

1 1 Yhteys kuntien valtionosuusjärjestelmään

Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen valtiovarainministeriön kautta. Kun- tien valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtiovarainministeriön hallinnoimasta peruspalve- lujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuri- toimen valtionosuudesta.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestel- mää, mutta se kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koulutuksen ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä aiheutuneita käyttökustan- nuksia ja pieninvestointeja. Ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön osalta liikunnan koulutuskeskuksia lukuun ottamatta rahoitetaan myös investointeja poistojen kautta. Kun- tayhtymä ja yksityinen koulutuksen järjestäjä saavat valtiolta rahoituksena valtionosuuden perusteen (opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan tulo) kokonaisuu- dessaan esi- ja perusopetusta lukuun ottamatta.

Valtion omien oppilaitosten järjestämän koulutuksen rahoitus tulee esi- ja perusopetuksen osalta pääasiallisesti kotikuntakorvaustuloina ja muilta osin valtion talousarvion kautta.

Lisäksi kunnat osallistuvat lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituk- seen kunnan rahoitusosuuden muodossa. Opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjärahoituksessa otetaan huomioon kuntien rahoitusosuus palveluista siten, että kunnille määritellystä val- tionosuuden perusteesta vähennetään kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus.

Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kult- tuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole ”kor- vamerkitty”, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä.

1 2 Käyttökustannusten valtionosuus

1 2 1 Valtionosuuden laskennallinen peruste

Opetus- ja kulttuuritoimessa rahoitus muodostuu koulutusmuodoittain rahoituksen perus- teena olevien suoritteiden ja laskennallisten yksikköhintojen tulosta. Suoritteita ovat tyypilli- sesti opiskelijamäärät, opetustunnit, opiskelijatyövuodet, -vuorokaudet tai -viikot ja kulttuu- ritoimessa kunnan asukasmäärä tai henkilötyövuodet. Eri palvelumuodoissa yksikköhinnan muodostumisperiaatteet vaihtelevat. Yksikköhinta voi olla koulutuksen järjestäjäkohtainen, ryhmittelyyn perustuva tai valtakunnallinen.

Vuoden 2010 alusta pääosa esi- ja perusopetuksen rahoituksesta yhdistettiin osaksi valtiova- rainministeriön hallinnoimaa kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta. Valtiovarain- ministeriön hallinnoima esi- ja perusopetuksen rahoitus määräytyy ikäluokittaisten (6-vuo-

tiaat, 7-12-vuotiaat ja 13-15-vuotiaat) perushintojen ja ikäluokkiin kuuluvien kunnan asuk- kaiden määrien perusteella sekä kunnan olosuhteisiin perustuvien lisäyksien ja lisäosien perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle jääneen esi- ja perusopetuksen rahoitus on opetuksenjärjestäjäkohtainen ja perustuu opetuksen järjestäjän oppilasmääriin ja oppilasta kohden vahvistettaviin yksikköhintoihin.

Lukiokoulutuksen, oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän amma- tillisen peruskoulutuksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavan perusopetuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoit- tamiin oppilas- ja opiskelijamääriin ja opetus- ja kulttuuriministeriön kullekin koulutuksen järjestäjälle määräämään tai valtakunnalliseen yksikköhintaan. Valtiovarainministeriön hallinnon alalta rahoitettavan perusopetuksen rahoitus perustuu vastaavasti väestötietoihin ja hallinnollisena palveluna maksettavat kotikuntakorvaukset tilastointiajankohdan tietoihin oppilasmääristä kotikunnittain ja valtiovarainministeriön vahvistamaan kotikuntakorvauksen perusosaan.

Yksikkö- ja perushinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteu- tuneisiin käyttökustannuksiin. Koulutuksen järjestäjien yksikköhinnoissa otetaan huomioon erilaiset palveluiden kustannuksiin vaikuttavat olosuhde- ja muut tekijät, jotka vaihtelevat koulutusmuodoittain, kunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin. Opetus- ja kulttuuriministe- riö voi korottaa yksikköhintaa myös harkinnanvaraisesti. Yksikköhinnan harkinnanvaraiset korotukset eivät lisää kyseisen koulutusmuodon kokonaisrahoituksen määrää. Esi- ja perus- opetuksen valtakunnallisissa yksikköhinnoissa ei ole harkinnanvaraisen korotuksen mahdol- lisuutta.

Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, ammatillisen lisäkoulutuksen sekä kulttuuri- ja taidelaitosten rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin suoritteiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhin- toihin. Yksikköhinnat lasketaan periaatteiltaan yhdenmukaisesti kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää lisäksi kunnille liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön rahoitusta, joka perustuu kunnan asukasmäärään ja asu- kasta kohti määrättyyn yksikköhintaan.

Valtiovarainministeriön hallinnoiman kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitus perustuu kunnan ikäluokkien asukasmääriin ja ikäluokkien asukasta kohti määrättyihin perushintoihin sekä kunnan olosuhteisiin perustuviin lisäyksiin ja lisäosiin.

TAULUKKO 1 VALTIONOSUUDEN PERUSTEEN MUODOSTUMINEN TOIMINTAMUODOITTAIN

Rahoitettava

koulutusmuoto Yksikköhinta

Euroa / Yksikköhinta-tyyppi Yksikköhinnan

määräytyminen Rahoituksen suorit- teen määräytyminen Aamu- ja

iltapäivätoiminta ohjaustunti valtakunnallinen talousarvioon

perustuva okm myöntää

Esiopetus ikäluokkien asukas,

oppilas valtakunnallinen kustannussidonnainen tilastointi 20.9. ja 31.12.

Perusopetus ikäluokkien asukas,

oppilas valtakunnallinen kustannussidonnainen tilastointi 20.9. ja 31.12.

Lukiokoulutus opiskelija järjestäjä- kohtainen kustannussidonnainen tilastointi 20.1 ja 20.9 Ammatillinen

peruskoulutus opiskelija järjestäjä- kohtainen kustannussidonnainen tilastointi 20.1 ja 20.9, enint.

järjestämisluvan mukainen Oppisopimus-

koulutus, peruskoulutus

opiskelija valtakunnallinen sidottu amm.

perusk. keskim.

yksikköhintaan

tilastointi 20.1 ja 20.9

Oppisopimus- koulutus, Lisäkoulutus

opiskelija valtakunnallinen talousarvioon

perustuva okm myöntää

Ammatillinen

lisäkoulutus opiskelija-työvuosi valtakunnalliset

hintaryhmät sidottu amm.

peruskoul. keskim.

yksikköhintaan

okm myöntää

Ammatilliset erikois oppi- laitokset

opiskelijatyöpäivä valtakunnalliset

hintaryhmät talousarvioon

perustuva okm myöntää

Vapaa sivistystyö

- kansanopistot opiskelijaviikko järjestäjä-kohtainen kustannussidonnainen okm myöntää - valtakunnalliset

liikunnan koulutus- keskukset

opiskelija-vuorokausi valtakunnallinen kustannussidonnainen okm myöntää

- kansalais-

opistot opetustunti valtakunnallinen

-asukastiheys kustannussidonnainen okm myöntää - kesäyliopistot opetustunti valtakunnallinen kustannussidonnainen okm myöntää - opinto keskukset opetustunti,

opintokerhotunti valtakunnallinen kustannussidonnainen (op.tunti), talousarv.

perustuva

okm myöntää

Taiteen perusopetus - tunti perus-

teinen rahoitus opetustunti valtakunnallinen kustannussidonnainen okm myöntää - asukas perus-

teinen rahoitus ikäluokkien asukas valtakunnallinen talousarvioon

perustuva kunnan asukkaat

Kirjasto ikäluokkien asukas valtakunnallinen kustannussidonnainen kunnan asukkaat Kulttuuritoiminta ikäluokkien asukas valtakunnallinen talousarvioon

perustuva kunnan asukkaat

Liikuntatoiminta asukas valtakunnallinen talousarvioon

perustuva kunnan asukkaat

Nuorisotyö asukas valtakunnallinen talousarvioon

perustuva < 29-v. kunnan asukkaat Museo henkilötyövuosi valtakunnallinen kustannussidonnainen okm myöntää Teatteri henkilötyövuosi valtakunnallinen kustannussidonnainen okm myöntää Orkesteri henkilötyövuosi valtakunnallinen kustannussidonnainen okm myöntää

Esimerkki kunnan rahoitusraportista

1 2 2 Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus ja kunnan valtionosuus

Opetus- ja kulttuuritoimen kustannusten rahoitukseen osallistuvat kunnat ja valtio yhdessä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus saadaan laskemalla yhteen kuntien, kuntayhtymien, yksityisten ja valtion järjestämän lukio- koulutuksen sekä oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatilli- sen peruskoulutuksen valtionosuuden perusteista lasketut, kunnan rahoitusosuutta vastaa- vat osuudet ja jakamalla saatu euromäärä maan asukasmäärällä.

Kunnan rahoitusosuuteen ei lasketa ilman kotikuntaa Suomessa olevia opiskelijoita. Rahoi- tusosuuteen ei lasketa myöskään lukion opiskelijoita, joille järjestetään opetusta ulkomailla, eikä ammatillisessa opettajankoulutuksessa olevia opiskelijoita tai tästä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Kunnan rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin vuonna 2017 on 58,11 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista.

Vuodelle 2017 laskettu kunnan rahoitusosuus on 254,32 euroa/asukas. Ammattikorkea- koulujen rahoituksen sääntely siirtyi vuoden 2015 alusta alkaen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetusta laista ammattikorkeakoululakiin ja ammattikorkeakouluja koskeva kuntien rahoitusosuus on laskettu aiemmasta poiketen euromääräisenä lisäeränä kunnan rahoitusosuuteen. Vuoden 2017 kunnan rahoitusosuudessa ammattikorkeakoulujen osuutta on 52,93 euroa/asukas.Vuodesta 2010 alkaen kunnan rahoitusosuuden laskentaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla eivät ole enää kuuluneet valtiovarainministeriön hallin- nonalalle siirtyneet esi- ja perusopetus, kirjastot, kuntien yleinen kulttuuritoiminta ja asu- kaskohtaisesti rahoitettu taiteen perusopetus.

TAULUKKO 2 ASUKASKOHTAINEN KUNNAN RAHOITUSOSUUS VUOSINA 2010 - 2017, EUROA/ASUKAS

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

344,04 346,82 364,63 358,84 345,04 297,99 291,92 254,32

Yksittäisen kunnan rahoitusosuus saadaan kertomalla valtakunnallinen asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus kunnan asukasmäärällä.

Laskelma kunnan rahoitusosuudesta

Kunnalle maksettavan valtionosuuden määrä saadaan, kun kunkin koulutusmuodon val- tionosuuden laskennallinen peruste kerrotaan kyseessä olevan koulutusmuodon rahoitus- prosentilla ja lasketaan näin saadut koulutusmuodoittaiset luvut yhteen ja sen jälkeen vähen- netään saadusta summasta kunnan rahoitusosuus.

Kunnan valtionosuus =

S

1 2 3 Keskimääräiset yksikköhinnat

Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät keskimääräiset yksikköhinnat. Keskimääräiset yksikköhinnat perus- tuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin.

Vuoden 2017 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2014 toteutuneisiin kustannuksiin.

Yksikköhintoihin tehdään lisäksi tarvittaessa vuosittain tarkistukset, jotka aiheutuvat valtion toimenpiteistä seuraavista toiminnan laadun ja laajuuden arvioiduista muutoksista, kuten kunnille annetuista uusista tai laajennetuista tehtävistä. Keskimääräiset yksikköhinnat vah- vistetaan arvonlisäverottomina.

TAULUKKO 3 VALTIONEUVOSTON VAHVISTAMAT KESKIMÄÄRÄISET YKSIKKÖHINNAT VUOSINA 2013–2017

2013 2014 2015 2016 2017

Lukiokoulutus, euroa/opiskelija 6 704,40 6 425,98 6 004,93 6 122,06 6 145,01 Ammatillinen peruskoulutus, euroa/opiskelija 11 137,20 10 970,06 10 782,42 10 465,32 10 278,43 Vapaa sivistystyö kansalaisopistoissa, euroa/opetustunti 82,60 82,60 83,51 83,60 82,91

Taiteen perusopetus, euroa/opetustunti 74,66 74,66 75,48 76,16 76,96

1 2 4 Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja

Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja opetustuntikohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen yksikköhinnat perustuvat kunkin koulutusmuodon valtakunnallisiin toteutunei- siin käyttökustannuksiin. Käyttökustannuksiin ei kuitenkaan lasketa (RahL 1705/2009, 31 §):

− perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutu- neita kustannuksia;

− opiskelijoiden koulumatkojen kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia

− tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa

− lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja

− lukiokoulutuksen poistoja

− kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta

− maksuja toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toi- minnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja lasket- taessa

− maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia

− muita kuin välittömästi koulutuksen järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia.

Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, lue- taan käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata.

1 2 5 Koulutuksen järjestäjä-/ylläpitäjäkohtaisten yksikköhintojen määräytyminen

Yksikköhinnat määrää opetus- ja kulttuuriministeriö. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat määrätään siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräis- ten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä.

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa yksikköhinnat on laskettu syksyn 2016 opiskelijamääristä.

Yksityisten koulutuksen järjestäjien yksikköhintoja korotetaan siten, että korotus vastaa yksi- tyisten koulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta.

Yksikköhintojen määräytyminen selostetaan yksityiskohtaisemmin toimintamuodoittain seu- raavissa luvuissa.

1 2 6 Valtionosuusrahoituksessa kertojana käytettävät suoritteet

Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimus- koulutus), ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalta rahoitettavan perusopetuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin oppilas- ja opiskelijamääriin. Opiskelijatiedot kerätään vuosittain kahden ajankohdan tilastointipäivän (20.1. ja 20.9.) tietoina. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta rahoitettavan esi- ja perusope- tuksen oppilaisiin sovelletaan kuitenkin muista koulumuodoista poiketen vain tilastointipäi- vää 20.9.

Rahoituksen perusteena oleviksi opiskelijoiksi voidaan ilmoittaa päätoimisesti tutkintoa opis- kelevat opiskelijat. Samana tilastointipäivänä oppilas/opiskelija voidaan ilmoittaa oppilas-/

opiskelija-määriin vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain soveltamisalaan kuu- luvassa koulutuksessa. Osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa käytetyistä suoritteista määräytyy suoraan valtion talousarvion perusteella.

Valtiovarainministeriön hallinnoiman esi- ja perusopetuksen rahoituksen perusteena käy- tettävät asukastiedot ja oppilaiden kotikuntatiedot määräytyvät varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopun (31.12.) tilanteen mukaan.

Varainhoitovuoden alusta rahoitus määräytyy ennakollisena edellisvuoden oppilas-/opis- kelijamäärän perusteella. Niissä koulutusmuodoissa, joissa rahoitus perustuu tilastoin- tipäivien oppilas- ja opiskelijamääriin, lopullinen tarkistettu rahoitus määräytyy varain- hoitovuoden päättyessä, kun varainhoitovuoden toteutuneet opiskelijamäärät ovat selvillä.

Valtiovarainministeriön hallinnoimaa perusopetuksen rahoitusta ei tarkisteta varainhoito- vuoden päättyessä.

1 2 7 Tiedonkeruu ja seuranta

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän laskenta perustuu koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin tietoihin koulutuksen taloudesta ja toiminnasta. Koulutuksen järjestäjän on toi- mitettava valtionapuviranomaiselle rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot (RahL 1705/2009, 58§).

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää tietojen oikeellisuuden toteamiseksi suoritettavista rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. Opetus- ja kulttuu- riministeriö voi antaa tarkastuksen suorittamisen Opetushallituksen tai ulkopuolisen tilintar- kastajan tehtäväksi.

1 2 8 Rahoitusjärjestelmän hallinto

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa tarkoitettuja käyttökustannuksia koskevissa asioissa valtioapuviranomaisena toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuri- ministeriön toimeksiannosta Opetushallituksen Valtionosuudet-yksikkö vastaa valtionosuus- järjestelmän tiedonkeruista ja laskenta- sekä raportointipalveluista. Osa laskentaan tarvitta- vista tiedoista ostetaan Tilastokeskukselta.

2 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

2 1 Rahoitettava toiminta

Valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka toteuttavat perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuo- siluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kullekin toimintaan osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tuntiin tai vaihtoehtoi- sesti 760 tuntiin aamu- ja iltapäivätoimintaa koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistumi- nen on oppilaalle vapaaehtoista (L 628/1998, 8a luku, muutettu 1081/2006).

Kunnat voivat käyttää saamaansa rahoitusta aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvien pal- velujen järjestämiseen tai hankkimiseen. Kunta voi järjestää toimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta pal- velujen tuottajalle. Yksityisten ja valtion koulujen oppilaiden osalta ei myönnetä erillistä val- tionosuusrahoitusta vaan myös heille järjestetyn toiminnan rahoitus ohjataan kuntien kautta.

Vuonna 2017 rahoitusta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen saa 288 kuntaa.

2 2 Rahoituksen määräytyminen

Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus perustuu kunnille myönnettyyn suoritepäätökseen.

Valtionosuuden peruste muodostuu suoritteina käytettävien ohjaustuntien lukumäärän ja ohjaustunnin yksikköhinnan tulosta. Yksikköhinta on kaikille kunnille sama. Vuonna 2017 se on 26,00 euroa/ ohjaustunti. Suorite- ja yksikköhintapäätös tehdään valtion talousarvion rajoissa.

Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kunnalle valtionosuuden las- kemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Rahoituspäätös tehdään varainhoitovuotta edeltävän vuoden joulukuussa.

Suoritepäätös ja valtionosuuspäätös tehdään vain kerran. Rahoitusta ei tarkisteta toteutu- neen tuntimäärän perusteella. Toteutunut tuntimäärä otetaan kuitenkin huomioon tehtäessä seuraavan vuoden suoritepäätöstä.

2 3 Suoritteiden määräytyminen

Aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2017 rahoituksen perusteena käytettävät suoritepää- tökset perustuvat toteutuneisiin ohjaustunteihin, jotka kunta ilmoitti syksyn 20.9. tilastointi- päivänä jälkikäteen edelliseltä lukuvuodelta. Tilastointipäivänä 20.9.2016 kunnat ilmoittivat toteutuneet ohjaustunnit lukuvuodelta 2015–2016 (syyslukukausi 2015 ja kevätlukukausi 2016).

Lähtökohtaisesti vuoden 2017 valtionosuuden perusteeksi aamu- ja iltapäivätoimintaan kun- nille on myönnetty ohjaustuntien määrä, joka perustuu kunnan syyslukukauden 2015 toteutu- neisiin tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia /päivä) sekä kevätlukukauden 2016 toteutunei- siin tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia/päivä) seuraavasti:

• Kevään 2017 ohjaustunnit = kevätlukukauden 2016 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä).

• Syksyn 2017 ohjaustunnit = syksyn 2015 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä).

Mikäli kunta ei ole toteuttanut aamu- ja iltapäivätoimintaa syyslukukaudella 2015 tai kevät- lukukaudella 2016, niin silloin syksyn 2015 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää syksylle 2016. Vastaavasti kevään 2016 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää keväälle 2017.

Jos kunta ei ole arvioinut toteuttavansa kevätlukukauden 2016 aikana aamu- ja iltapäivätoi- mintaa niin vuoden 2017 valtionosuuden perustetta laskettaessa on käytetty kevään 2016 ohjaustuntien määränä arvoa nolla. Vastaavasti jos kunta on arvioinut toteuttavansa aamu- ja iltapäivätoiminnan syksystä 2016 alkaen, niin syksyn 2015 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää syksylle 2016.

Myönnettäessä ohjaustuntien määrää vuoden 2017 valtionosuuden perusteeksi, toteutuneet ohjaustunnit lukuvuodelta 2015–2016 on kuitenkin tasattu talousarvion ohjaustuntimäärään kertoimella 0,9703.

Raportti aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisesta perusteesta

3 PERUSOPETUS

3 1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusope- tusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut muulta luvan saaneelta opetuksen järjestäjältä. Kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä.

Kunta voi lisäksi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, lisäopetusta, perusope- tuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa sekä perusopetusta muille kuin oppivelvollisille.

Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuk- sen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annet- tavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten.

Pääosa esi- ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksesta yhdistettiin vuoden 2010 alusta osaksi kuntien peruspalvelujen ns. yhden putken valtionosuutta, jota hallinnoi valtiovarain- ministeriö. Vuoden 2015 alusta kuntien peruspalvelujen tehtäväkohtaiset valtionosuuspe- rusteet yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Valtionosuus perustuu kunnan ikäluokittaisiin perushintoihin ja ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määriin sekä kunnan olosuhteisiin perustuviin lisäyksiin ja lisäosiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima osa esi- ja perusopetuksen rahoituksesta mää- räytyy opetuksen järjestäjän oppilasta kohden määräytyvien rahoitusperusteiden mukaan.

3 2 Valtiovarainministeriön hallinnoima rahoitus

3 2 1 Esi- ja perusopetuksen valtionosuus osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta

Kunnille myönnettävä esi- ja perusopetuksen valtionosuus on osa kunnan peruspalvelu- jen valtionosuutta, jonka myöntää valtiovarainministeriö. Rahoituksesta säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) ja sen muutoksessa (676/2014), joka tuli voimaan 1.1.2015 alkaen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti vuonna 2017 on 25,23 %. Kunnan omarahoitusosuus vuonna 2017 on 3.627,38 euroa asukasta kohden.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu kunnan valtionosuustehtävien laskennallisiin kustannuksiin, sisältäen mm. esi- ja perusopetuksen.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrillä. Näin saatuun summaan lisätään kunnan sairastavuu- den, työttömyyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden ja koulu- tustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.

Perushinnat määrätään erikseen seuraaville ikäluokille:

1) 0-5-vuotiaat 2) 6-vuotiaat 3) 7-12-vuotiaat 4) 13–15-vuotiaat 5) 16–18-vuotiaat 6) 19–64-vuotiaat 7) 65–74-vuotiaat 8) 75–84-vuotiaat

9) 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat.

Kunnalle myönnetään lisäksi syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseu- tualueen kunnan lisäosat.

3 2 2 Kotikuntakorvaukset

Koska kunnan peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan kunnille kunkin kunnan oppilas- ja muiden ikäluokkien perusteella, järjestelmä edellyttää kotikuntalaskutusta oppilaan käy- dessä koulua muussa kuin oman kunnan koulussa (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä oppilaitoksessa). Oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvausta 6-15-vuotiaasta tai muusta oppivelvollisuuttaan suorittavasta oppilaasta sille opetuksen järjestäjälle, jonka opetukseen oppilas on osallistunut. Valtiova- rainministeriö hoitaa kotikuntalaskutuksen keskitetysti hallinnollisena palveluna ns. clea- ring-järjestelmällä.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistuksen johdosta kuntakohtaisista kotikuntakorva- usten perusteista on 2015 alkaen siirrytty yhteen valtakunnalliseen perusteeseen. Kotikun- takorvaus määräytyy vuodesta 2015 alkaen kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7–12- ja 13–15-vuo- tiaille. Valtiovarainministeriö vahvistaa kotikuntakorvauksen laskennan perusteena olevan kotikuntakorvauksen perusosan vuosittain. Kotikuntakorvauksen perusosa vuonna 2017 on 6.573,54 euroa.

Kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa 6-vuotiaiden oppi- laiden osalta kertoimella 0,61, 7–12-vuotiaiden osalta kertoimella 1,00 ja 13–15-vuotiaiden osalta kertoimella 1,60. Muulle oppivelvolliselle oppilaalle (16-vuotiaat) kotikuntakorvaus määräytyy 13–15-vuotiaiden kotikuntakorvausperusteen mukaan. Kotikuntakorvaus kunnalle on 100 % ja vuodesta 2015 alkaen muulle opetuksen järjestäjälle kuin kunnalle se on 94 %.

Kotikuntaa vailla olevien ja ahvenanmaalaisten osalta valtio maksaa kotikuntakorvauksen opetuksen järjestäjälle. Kielikoulujen kotikuntaa vailla olevien osalta kotikuntakorvaus on 57 %. Valtio maksaa myös yksityisille opetuksen järjestäjille kotikuntakorvauksiin liittyvän arvonlisäveron osuuden, joka vuonna 2017 on 3,57 %.

Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen ja lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppi- laan kotikuntakorvaus voidaan laskuttaa erikseen keskimääräisiin tai toteutuneisiin netto- kustannuksiin asti oppilaan opetus- tai koulupäivien mukaan.

Kotikuntakorvauksen perusteena olevat oppilaat ja niiden kotikunnat määräytyvät varain- hoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen (31.12.) mukaan. Vuoden 2017 kotikuntakorvaukset määräytyvät tilanteen 31.12.2015 oppilaiden ja niiden kotikuntien mukaan. Kotikuntakorvauksia ei tarkisteta rahoitusvuoden lopussa.

Siirtymätasaus vuosina 2015–2019

Muille opetuksen järjestäjille kuin kunnille maksetaan siirtymätasausta, jos kotikuntakor- vauksen vähennys on suurempi kuin kolme prosenttia kotikuntakorvauksen määrästä (676/2014, siirtymäsäännös).

Lisätietoja antaa tarvittaessa valtiovarainministeriössä:

Ville Salonen 029 553 0388 Markku Nissinen 029 553 0314

3 3 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää esi- ja perusopetukseen rahoitusta sellaisen toimin- nan osalta, jota valtiovarainministeriön hallinnoima kuntien ikäluokkapohjainen valtionosuus ei kata. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta rahoituksen osuudesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009).

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima esi- ja perusopetuksen rahoitus:

− lisäopetuksen rahoitus

− maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus

− muille kuin oppivelvollisille järjestettävän esi- ja perusopetuksen rahoitus

− perusopetuksen aineopetuksen rahoitus

− pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus

− sisäoppilaitoslisä

− koulukotikorotus

− joustavan perusopetuksen lisärahoitus

− rahoitus yksityisen opetuksen järjestäjän toiminnan aloittamiseen

− ulkomailla järjestettävän perusopetuslain mukaisen opetuksen rahoitus

− yksityisten opetuksen järjestäjien harkinnanvaraiset avustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hallinnoimastaan rahoituksesta järjestäjäkohtaisesti.

Rahoitus perustuu oppilasmääriin ja oppilasta kohti vahvistettaviin yksikköhintoihin. Yksityi- sen perusopetuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osuudella, joka on 3,57 prosenttia vuonna 2017.

3 3 1 Rahoituksen määräytyminen Rahoituksen muutos vuosina 2013–2015

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettiin väliaikaisesti (893/2013, 29 a §) niin, että perusopetuksen yksikköhintoja vahvistettaessa kustannustason muutok- sesta johtuvaa korotusta ei tehty vuosina 2013–2014. Vuosien 2013 ja 2014 kustannustason muutoksen tekemättä jättämisestä syntyvä säästö on tehty pysyväksi (muutos 1410/2014).

Valtiovarainministeriö vahvistaa kunnan kotikuntakorvauksen perusosan vuosittain (ks.

kohta 3.2.2.). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen perusteena on kotikuntakorvauksen perusosa, josta johdetaan esi- ja perusopetuksen yksikköhinnat käyttäen rahoituslain mukai- sia kertoimia. Vuonna 2017 yksikköhintoja laskettaessa kotikuntakorvauksen perusosasta (6.573,54) vähennetään pysyvänä säästönä kuitenkin 197,23 euroa.

Myönnettäessä valtionosuutta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle valtionosuuden perusteena käytettävästä euromäärästä otetaan vuosina 2017—2019 perusopetuksen osalta huomioon 98,97 prosenttia. Tätä ei kuitenkaan sovelleta joustavan perusopetuksen lisään eikä perusopetuksen valmistavan opetuksen siirtymäkorvaukseen vuonna 2017.

Lisäopetuksen rahoitus

Opetuksen järjestäjälle myönnetään lisäopetukseen rahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 1,26 ja perusopetuksen lisäopetuksen oppilasmäärällä.

Jatkossa niistä oppilaista, jotka ovat oppivelvollisuusaikanaan olleet pidennetyn oppivelvolli- suuden piirissä, saa pidennettyä oppivelvollisuutta vastaavaa lisärahoitusta. Oppilasmäärät kerätään Tilastokeskuksen syksyn (20.9.) oppilastiedonkeruulomakkeilla.

Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus kytketään vuosittaisen laskentapäivän sijasta läsnäolokuukausien määrään. Läsnäolokuukaudella tarkoitetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut ope- tuksen järjestäjän oppilaana.

Varainhoitovuoden rahoitus maksetaan valmistavassa opetuksessa arvioidun suoritemäärän perusteella. Arvioon perustuvat rahoitukset tullaan tarkistamaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna (esim. vuoden 2017 arvi- oitu rahoitus tarkistetaan toteutumaa vastaavaksi vuonna 2019).

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen osalta maksetaan vuonna 2017 järjes- telmämuutokseen liittyvää siirtymäkorvausta niistä perusopetukseen valmistavan opetuksen

6-16 –vuotiaista oppilaista, joille on järjestetty opetusta yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuu- kautta vuoden 2015 ja 2016 laskentapäivien välillä. Siirtymäkorvauksen saaminen ei edellytä opetuksen järjestäjältä toimenpiteitä, vaan se myönnetään syksyn 2016 oppilastiedonke- ruussa ilmoitettujen tietojen mukaisesti.

Läsnäolokuukausien arvio- ja toteumatietojen ilmoittaminen rahoitusta varten:

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen perusteeksi voidaan hyväksyä yhden oppilaan osalta enintään yhdeksän läsnäolokuukautta. Tällöin opetuksen laajuuden on vas- tattava yhden vuoden oppimäärää, joten keskimäärin yhtenä rahoitukseen oikeuttavana läs- näolokuukautena opetusta tulisi olla 6-10-vuotiailla 100h ja tätä vanhemmilla 111h.

Mikäli yksityisen opetuksen järjestäjän järjestämisluvassa on perusopetukseen valmistavan opetuksen osalta määritelty opiskelijoiden sallittu enimmäismäärä, voidaan varainhoitovuonna rahoituksen perusteeksi hyväksyä enintään kuukausimäärä, joka saadaan, kun luvan osoittama opiskelijoiden enimmäismäärä kerrotaan luvulla yhdeksän. Opetuksen järjestäjän on huoleh- dittava, että toiminta on järjestämisluvan mukaista myös toiminnan laajuuden osalta.

Yksikköhinta saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 0,186. Opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetukseen val- mistavan opetuksen rahoitusta euromäärä, joka saadaan kertomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta (1.185,99 euroa / yksityisen 1.228,33 euroa) läsnäolokuukau- sien lukumäärällä.

Aikuisten perusopetus (koko oppimäärää suorittavat)

Perusopetuslain 46 §:ssä tarkoitetun muiden kuin oppivelvollisten (aikuisten), perusope- tuksen koko oppimäärää suorittavien rahoitus kytketään suoritettujen kurssien määrään.

Rahoitusjärjestelmän muutos mahdollistaa viiveettömän toiminnan aloituksen ja rahoituksen arvioidulla volyymilla.

Suoritettujen kurssien arvio- ja toteumatietojen ilmoittaminen rahoitusta varten:

Aikuisten perusopetuksessa kurssin hinta on jatkossa järjestäjäneutraali. Kurssin yksik- köhinta on sama riippumatta siitä, järjestetäänkö opetusta sisäoppilaitoksessa vai muussa oppilaitoksessa (esimerkiksi iltalukiot). Erillinen sisäoppilaitoslisä maksetaan kuitenkin edelleen sisäoppilaitoksessa majoittuvien opiskelijoiden osalta.

Rahoitukseen oikeuttavien opiskelijakohtaisten aikuisten perusopetuksen kurssien määrää rajoitetaan, koska tavoitteena on opiskelijan tehokas eteneminen perusopetuksesta edelleen toisen asteen koulutukseen ja/tai työelämään. Aikuisten perusopetuksen rahoituksen perus- teeksi voidaan hyväksyä enintään 100 kurssia sellaisen opiskelijan osalta, joka tarvitsee koko alku- ja päättövaiheen opetuksen ja enintään 130 kurssia sellaisen opiskelijan osalta, joka tarvitsee lisäksi luku- ja kirjoitustaitovaiheen opetuksen.

Mikäli yksityisen opetuksen järjestäjän järjestämisluvassa on määritelty aikuisten perusope- tuksen osalta opiskelijoiden sallittu enimmäismäärä, varainhoitovuoden rahoituksen perus-

teeksi voidaan hyväksyä enintään kurssimäärä, joka saadaan, kun luvan osoittama opiske- lijoiden enimmäismäärä kerrotaan luvulla 30. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava, että toiminta on järjestämisluvan mukaista myös toiminnan laajuuden osalta.

Varainhoitovuoden rahoitus maksetaan aikuisten perusopetuksessa arvioidun suoritemäärän perusteella. Arvioon perustuvat rahoitukset tullaan tarkistamaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna (esim. vuoden 2017 arvi- oitu rahoitus tarkistetaan toteutumaa vastaavaksi vuonna 2019).

Yksikköhinta saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 0,046. Opetuksen järjestäjälle myönnetään aikuisten perusopetuk- sen rahoitusta euromäärä, joka saadaan kertomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta (293,31 euroa / yksityisen 303,78 euroa) kurssien lukumäärällä.

5-vuotiaat esiopetuksen oppilaat, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä

Koska aikuisten perusopetuksen rahoitus alkaa perustua suoritettuihin kursseihin, piden- netyn oppivelvollisuuden piirissä olevat ne esiopetuksen oppilaat, jotka täyttävät viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna, saavat oman rahoituksen aiemman muille kuin oppivelvollisille tarkoitetun rahoituksen sijasta. Rahoituksen tasoa määräävä kerroin pysyy entisen suurui- sena (1,41). Yksikköhinta vuonna 2017 on 8.990,60 euroa (yksityisten 9.311,56 euroa).

Näiden oppilaiden rahoitus muodostuu jatkossakin kahdesta osasta: 5-vuotiaiden pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetuksen rahoituksesta sekä pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoi- tuksesta.

Oppilasmäärät kerätään Tilastokeskuksen syksyn (20.9.) oppilastiedonkeruulomakkeilla.

Kaksivuotisen esiopetuksen ensimmäinen vuosi (yksityiset ns. kielikoulut)

Jatkossa myönnetään valtionosuusrahoitusta niiden oppilaiden osalta, jotka täyttävät viisi vuotta esiopetuksen alkamisvuonna sellaisille yksityisille opetuksen järjestäjille, joilla on järjestämisluvassaan lupa järjestää kaksivuotista esiopetusta. Tähän asti kyseisille oppilaille on voinut hakea valtionavustusta. Oppilasmäärät kerätään Tilastokeskuksen syksyn (20.9.) oppilastiedonkeruulomakkeilla.

Perusopetuksen aineopetuksen rahoitus (yksittäiset oppiaineet)

Aineopetuksen yksikköhinta määrätään jatkossakin vuosittain talousarvion rajoissa. Aine- opetuksen rahoitus säilyy erillään aikuisten perusopetuksesta, mutta jatkossa aineopetuk- sen suoritettuja kursseja ei enää muunneta laskennallisiksi opiskelijamääriksi. Aineopetuk- sen suoritetut kurssit kerätään Tilastokeskuksen syksyn (20.9.) oppilastiedonkeruulomak- keilla.

Opetuksen järjestäjälle myönnetään perusopetuksen aineopetukseen rahoitusta euromäärä, joka saadaan kertomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta (239,63 euroa / yksityisen 248,18 euroa) yksittäisten oppiaineiden kurssien lukumäärällä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole- vien oppilaiden perusrahoituksen (6-15-vuotiaiden VM rahoitus ja 6-16-vuotiaiden kotikunta- korvaukset sekä 5-vuotiaiden esiopetusoppilaiden ja yli 16-vuotiaiden OKM:n rahoitus) lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää rahoitusta opetuksen järjestäjälle. Lisärahoitus ei koske maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilaita eikä aineopetuksen oppilaita.

Muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten osalta lisärahoituksen euromäärä saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten osalta luvulla 2,97 ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas- määrällä. Vaikeimmin kehitysvammaisten osalta kotikuntakorvauksen perusosasta vähenne- tään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 4,76 ja vaikeimmin kehitysvammaisten oppilai- den määrällä. Kunnalle, kuntayhtymälle ja kyseiseen opetukseen luvan saaneelle yksityiselle opetuksen järjestäjälle myönnetyn pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoituksen kokonaismäärä saadaan laskemalla em. tulot yhteen.

Vuonna 2017 vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden yksikköhinta on 30.351,24 euroa oppilasta kohti ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksikköhinta on 18.937,64 euroa. Yksityisen opetuksen järjestäjän arvonlisäverolliset 3,57 %:lla korotetut yksikköhinnat ovat vastaavasti 31.434,77 ja 19.613,71 euroa oppilasta kohti.

Sisäoppilaitoslisä

Jos perusopetuslain mukainen opetus järjestetään sisäoppilaitoksessa, myönnetään ope- tuksen järjestäjälle sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta rahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähenne- tään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 0,46 ja sisäoppilaitoksessa majoitettujen oppi- laiden määrällä. Vuonna 2017 sisäoppilaitoslisä on 2.933,10 euroa oppilasta kohti ja yksityi- sen opetuksen järjestäjän arvonlisäverollinen yksikköhinta on 3.037,81 euroa.

Sisäoppilaitoslisä koskee kansanopistoissa järjestettävää perusopetusta ja niitä yksityisiä opetuksen järjestäjiä, jotka opetuksen järjestämisluvan perusteella järjestävät opetusta sisä- oppilaitoksessa.

Sisäoppilaitoslisä määräytyy varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärän mukaan.

Koulukotikorotus

Yksityiselle perusopetuksen järjestäjälle, jonka perusopetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä koulutustehtävänä on koulukotiopetuksen järjestäminen, myönnetään koulukoti- opetusta saavista oppilaista lisärahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kotikuntakor- vauksen perusosasta vähennetään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 1,86 ja koulukoti- opetusta saavien oppilaiden määrällä.

Vuonna 2017 koulukotikorotuksen yksikköhinta on 11.859,94 euroa oppilasta kohden. Yksityi- sen opetuksen järjestäjän yksikköhinta on 12.283,34 euroa.

Joustavan perusopetuksen lisärahoitus

Perusopetuslain 5 §:n mukaan kunta voi järjestää kunnan päättämässä laajuudessa perus- opetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Ope- tusta ja toimintaa toteutetaan pienryhmämuotoisesti osaksi koulussa ja osaksi työpaikoilla tai muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna, Lisäksi käytetään nuorten tukimuo- toja, kuten ongelmien varhaista havaitsemista ja varhaisen puuttumisen keinoja sekä yksi- löllisesti kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja. Toimintaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä.

Perusopetuksen perusrahoituksen (VM:n rahoitus ja kotikuntakorvaukset) lisäksi opetuksen järjestäjälle voidaan myöntää joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustan- nuksiin lisärahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun joustavan perusopetuksen toimintaan osallistuvien oppilaiden määrä kerrotaan toimintaa varten oppilasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla.

Vuodelle 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö on valtion talousarvion rajoissa vahvistanut joustavan perusopetuksen yksikköhinnaksi 3.100,00 euroa oppilasta kohti. Yksityisen opetuk- sen järjestäjän yksikköhinta on 3.210,67 euroa.

Joustavan perusopetuksen toimintaan vuonna 2017 maksetaan rahoitusta 120 kunnalle ja yhdelle kuntayhtymälle yhteensä 1 829 oppilaasta.

Yksityisen opetuksen järjestäjän alkava ja laajeneva toiminta

Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitusta koskevaa sään- nöstä on tarkennettu vastaamaan vakiintunutta käytäntöä. Rahoitus myönnetään, kun jär- jestäjälle myönnetään järjestämislupa tai kun järjestämislupaa laajennetaan tai kun opetus laajennetaan uudelle luokka-asteelle. Rahoitusta maksetaan aloittamiskuukauden alusta sen varainhoitovuoden loppuun, jolta järjestäjälle ei makseta esi- ja perusopetuksen kotikun- takorvausta.

Opetushallitus pyytää tiedot opetuksen järjestäjiltä vuosittaisella kyselyllä.

Ulkomailla järjestettävän perusopetuslain mukaisen opetuksen rahoitus

Perusopetuslain mukaiseen ulkomailla järjestettävään opetukseen opetuksen järjestäjälle myönnetään rahoituksena euromäärä, joka saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 197,23 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 1,23 ja oppilasmäärällä. Oppilaskoh- taista rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministe- riön asetuksella. Alennus tai korotus voi olla enintään 20 %.

Yksikköhinta vuonna 2017 on 7.842,86 euroa (yksityisten 8.122,85 euroa).

3 3 2 Valtionavustukset

Yksityisten opetuksen järjestäjien harkinnanvaraiset avustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää ylimääräistä avustusta yksityiselle opetuksen järjes- täjälle, jonka kustannukset ovat sille määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä huomattavasti keskimääräistä korkeammat. Avustusta voidaan myöntää myös valtionosuusjärjestelmän muutosten vaikutuksen tasoittamiseen. Avustus maksetaan muun val- tionosuusrahoituksen mukana kuukausittain.

3 3 3 Oppilas- ja opiskelijamäärien laskeminen

Esi- ja perusopetuksen ennakollinen rahoitus 2017 määräytyy edellä kerrotulla tavalla oppi- lasta kohden määrättyjen yksikköhintojen ja 20.9.2016 esi- ja perusopetuksen oppilasmää- rien tulojen summasta.

Rahoituslaissa tarkoitetun perusopetuksen rahoituksen tarkistamisesta luovutaan, mikä tarkoittaa sitä, että rahoitus varainhoitovuodelle määräytyy varainhoitovuotta edeltäneen vuoden syyskuun 20. päivän oppilasmäärän mukaan, eikä enää kahden vuoden keskiarvona.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja aikuisten perusopetuksessa rahoitus mää- räytyy edellä kuvatulla tavalla.

4 LUKIOKOULUTUS

4 1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhtei- sölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulko- mailla järjestettävää opetusta varten. Järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa kou- lutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Järjestämisluvan saanei- den kunnallisten ja yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien lisäksi lukiokoulutusta voivat järjestää myös valtion oppilaitokset ja yliopistojen harjoittelukoulut.

Vuonna 2017 järjestämisluvan saaneita kunnallisia tai yksityisiä lukiokoulutuksen valtion- osuuden/ rahoituksen saajia on 260. Lisäksi lukiokoulutusta järjestetään kolmessa valtion koulussa ja 8 yliopistojen harjoittelukoulussa (normaalikoulussa).

Tässä luvussa käsitellään kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin myönnettävää valtionosuusrahoitusta, joka määräy- tyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta.

4 2 Yksikköhinnan määräytyminen

Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Vuoden 2017 keskimää- räinen yksikköhinta on laskettu vuoden 2014 kustannusten perusteella. Lisäksi lukiokou- lutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan vaikuttaa valtiontalouden säästötoimet, joidenka vaikutuksesta lukiokoulutuksen vuoden 2017 laskennallista keskimääräistä yksikköhintaa alennetaan 14,6 prosentin suuruisesti.

Valtioneuvosto on vahvistanut lukiokoulutuksen vuoden 2017 keskimääräiseksi yksikköhinnaksi 6145,01 euroa /opiskelija. Keskimääräinen yksikköhinta vahvistetaan arvonlisäverottomana.

4 2 1 Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet

Järjestäjäkohtaisia kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan kou- lutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella, kuten jäljempänä tunnusluvun laskennan yhteydessä selvite- tään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikkö- hinta. Yksityisten koulutuksen järjestäjien yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2017 on 3,66 prosenttia yksikköhinnasta.

4 2 2 Tunnusluvun laskenta

Lukioiden yksikköhintojen laskentaa varten määritellään koulutuksen järjestäjän tunnusluku.

Tunnusluku lasketaan lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella. Laskennassa käytetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20.9. tilastointipäivän opiskelijamäärää eli vuoden 2017 yksikköhintoja laskettaessa tilastoin- tipäivän 20.9.2016 opiskelijamäärää.

Mikäli koulutuksen järjestäjä järjestää lukiokoulutusta sekä suomen- että ruotsinkielellä, niin tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Koulutuksen järjestäjän tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Tunnusluku on 100, mikäli koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloit- taneiden lukion opiskelijoiden lukumäärä on vähintään 200. Mikäli opiskelijoiden määrä on alle 200 opiskelijaa ja vähintään 60 opiskelijaa, niin tunnuslukua korotetaan opiskelijaa kohti luvulla, joka saadaan kaavasta 0,4 x (200- lukiossa opiskelevien määrä). Jos opiske- lijoiden määrä on alle 60 opiskelijaa, tunnuslukua korotetaan lisäksi luvulla, joka saadaan kaavasta 2,1 x (60 - lukioissa opiskelevien määrä). Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enin- tään luvulla 106.

Jos yksikköhinnan laskennassa korotetun tunnusluvun piiriin kuulunut lukiokoulutus on vuo- sien 2008-2012 aikana siirtynyt kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuk- sen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, niin tunnusluku lasketaan edelleen erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle.

Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiske- lijamäärien painotettuna keskiarvona. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluvun las- kenta edellä mainitulla tavalla edellyttää, että korotetun tunnusluvun piiriin kuulunut lukio ja sen tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät.

4 2 3 Yksikköhinnan laskenta

Lukion yksikköhinta lasketaan kertomalla koulutuksen järjestäjän tunnusluku lukion kes- kimääräisellä yksikköhinnalla ja jakamalla luvulla 100. Näin saatu yksikköhinta kerrotaan valtakunnallisella tasauskertoimella, jolla tasataan tunnusluvusta aiheutuvien korotus- ten vaikutus lukion keskimääräiseen yksikköhintaan, koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2017 tasauskerroin on 0,9146278.

Laskentakaava koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan laskentaan on seuraava: tasausker- roin (0,9146278) x keskimääräinen yksikköhinta (6145,01) x tunnusluku : 100.

Mikäli lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäop- pilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokai- lun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuk- sen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi korottaa yksikköhintaa erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta erityisestä syystä (harkinnanvarainen korotus). Mahdollinen koro- tus lisätään tunnusluvun mukaiseen tasattuun yksikköhintaan.

4 2 4 18 vuotta täyttäneinä opintonsa aloittaneiden yksikköhinta

Mikäli lukion koko oppimäärää suorittava opiskelija on aloittanut opintonsa sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, jos opetus- ja kulttuuriministeriö niin päättää. Sisäoppilaitoksessa kou- lutusta saavien opiskelijoiden yksikköhintana käytetään myös 18 vuotta täyttäneinä lukiokou- lutuksen aloittaneiden opiskelijoiden osalta koulutuksen järjestäjän alentamatonta nuorten yksikköhintaa.

Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta

4 3 Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen

Lukiokoulutuksen ennakollinen rahoitus määräytyy edellä mainitulla tavalla opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus lasketaan erikseen aikuiskoulutukseen (18 vuotta täyttä- neinä lukiokoulutuksen aloittaneille opiskelijoille) ja muille lukion koko oppimäärää suoritta- ville opiskelijoille.

Lukiokoulutuksen rahoituksen piiriin sisältyy myös yksittäistä oppiainetta tai yksittäisiä oppiaineita suorittavien opiskelijoiden kurssit. Aineopintojen rahoitus koskee aineopiskelijoi- den aikuisille annettavan opetuksen tuntijaon mukaisesti suorittamia lukion pakollisia kurs- seja ja syventävinä opintoina tarjottuja valtakunnallisia kursseja. Rahoitus ei koske rahoitus- lain 48 §:n perusteella toisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opintojaan suorittavia ja kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita.

Rahoituksen laskentaa ja määräytymistä varten aineopiskelijoiden suorittamat kurssit muu- tetaan laskennalliseksi opiskelijamääräksi. Laskennassa käytetään lähinnä laskenta-aikaa päättyneen lukuvuoden suoritettujen kurssien määriä. Vuoden 2017 rahoituksen laskennassa käytetäänaineopiskelijoiden laskennallista määrää, joka on laskettu aikavälillä 1.8.2015–

31.7.2016 suoritetuista aineopiskelun kursseista. Suoritettujen kurssien määrä muutetaan opiskelijamääräksi jakamalla lukuvuoden aikana suoritettujen kurssien kokonaismäärä luvulla 15, mikä on aikuisille tarkoitetun lukion kokonaiskurssimäärä 44 jaettuna lukiossa luvulla 3.

Rahoituksen määräytymistä varten aineopiskelun laskennallinen opiskelijamäärä lasketaan yhteen lukion koko oppimäärää suorittavien 18 vuotta täytettyään lukiokoulutuksen aloitta- neiden opiskelijoiden määrän kanssa ja saatu opiskelijamäärä kerrotaan yksikköhinnalla, joka on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikkö- hinnasta.

Lukiokoulutuksen rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden (tilastointipäivien 20.1.2017 ja 20.9.2017) opiskelijamäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Kertojaopis- kelijamäärät painotetaan siten, että tilastointipäivän 20.1. opiskelijamäärä painotetaan luvulla 7/12 ja tilastointipäivän 20.9. opiskelijamäärä luvulla 5/12. Myös aineopiskelun laskennallinen opiskelijamäärä tarkistetaan varainhoitovuoden 2017 loppuun mennessä. Laskenta perustuu aikavälillä 1.8.2016–31.7.2017 suoritettujen kurssien määrään.

4 4 Maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitus

Lukiokoulutuksen rahoituksen piiriin on sisältynyt 1.8.2014 alkaen maahanmuuttajille ja vie- raskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Valmistavan koulutuksen rahoitus määräytyy koulutuksen järjestäjän valmistavaa koulutusta saavien opiskelijoiden määrän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulosta. Valmistavan koulutuksen yksik- köhinta perustuu lukiokoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Valmistavan koulutuk- sen yksikköhinta saadaan kertomalla lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta luvulla 1,21. Valmistavan koulutuksen vuoden 2017 yksikköhinta on 7435,46 euroa /opiskelija.

Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat aloittaneet lukiokoulutukseen valmistavan koulu- tuksen sen jälkeen, kun ovat täyttäneet 18 vuotta, yksikköhinta on 58 prosenttia asianomai- selle koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä valmistavan koulutuksen yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita.

Sisäoppilaitoksessa koulutusta saavien opiskelijoiden yksikköhintana käytetään myös 18 vuotta täyttäneinä lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden osalta koulutuksen järjestäjän alentamatonta nuorten valmistavan koulutuksen yksikköhin- taa. Lisäksi yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien valmistavan koulutuksen opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

5 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5 1 Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja amma- tilliseen peruskoulutukseen valmentavaa (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmen- tavaa koulutusta (TELMA), jota voidaan järjestää järjestämisluvan mukaisesti ja siten kuin laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) ja valtioneuvoston asetuksessa amma- tillisesta peruskoulutuksesta (811/1998) säädetään. Näyttötutkintoina suoritettavista amma- tillista perustutkinnoista on säädetty laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998).

Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai sää- tiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen.

Järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamää- ristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuk- sen järjestämiseen liittyvistä asioista.

Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia vuonna 2017 on 118.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikkö- hinnan ja opiskelijamäärän tulosta.

5 2 Yksikköhinnan määräytyminen

5 2 1 Yksikköhintojen laskenta

Valtioneuvosto on vahvistanut ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden lokakuussa. Vuonna 2017 ammatillisen koulutuksen kes- kimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 10 278,43 euroa/opiskelija.

Valtiontalouden säästötoimien vuoksi ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan kohdistuva säästö vuonna 2017 on yhteensä 826,73 euroa/opiskelija. Valtio- neuvoston päätöksen mukaisen yksikköhinnan vähimmäishinta vuodelle 2017 on 10 355,64 ja vuoden 2017 indeksillä (-0,7 %) alennettu vähimmäishinta 10 278,43 euroa, jonka keskimää- räisen arvonlisäverottoman yksikköhinnan valtioneuvosto on vahvistanut vuodelle 2017. Ks.

kohta 5.3.

Keskimääräisen yksikköhinnan muutos vuodesta 2016 vuoteen 2017 on - 1,8 %.

Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoi- tusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla