5 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
5.2.1 Yksikköhintojen laskenta
Valtioneuvosto on vahvistanut ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden lokakuussa. Vuonna 2017 ammatillisen koulutuksen kes-kimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 10 278,43 euroa/opiskelija.
Valtiontalouden säästötoimien vuoksi ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan kohdistuva säästö vuonna 2017 on yhteensä 826,73 euroa/opiskelija. Valtio-neuvoston päätöksen mukaisen yksikköhinnan vähimmäishinta vuodelle 2017 on 10 355,64 ja vuoden 2017 indeksillä (-0,7 %) alennettu vähimmäishinta 10 278,43 euroa, jonka keskimää-räisen arvonlisäverottoman yksikköhinnan valtioneuvosto on vahvistanut vuodelle 2017. Ks.
kohta 5.3.
Keskimääräisen yksikköhinnan muutos vuodesta 2016 vuoteen 2017 on - 1,8 %.
Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoi-tusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla
laskettuna saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä koulutusaloittaisilla tasausker-toimilla (tasauskerroin I).
Toisella tasauksella (tasauskerroin II) tasataan korotusten vaikutukset valtioneuvoston asetuksen mukaiseen keskimääräiseen yksikköhintaan kertoimella 0,983308. Kertoimen mukaista tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat keskimääräi-seen yksikköhintaan, kuten esimerkiksi majoituskorotus ja valmistavat koulutukset.
Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulu-tuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä.
Tuloksellisuuden perusteella myönnettävän rahoituksen osuus 3 % on vähennetty laskennan piirissä olevilta koulutuksen järjestäjiltä.
TAULUKKO 4 KOULUTUSALOJEN YKSIKKÖHINNAT VUONNA 2017 SEKÄ ENSIMMÄISELLÄ TASAUSKERTOIMELLA KERROTTUNA:
Koulutusala Koulutusalan yksikköhinta
opiskelijaa kohti v. 2017 Tasauskerroin I Tasattu yksikköhinta v. 2017
1. Humanistinen ja kasvatusala 8 861,97 0,936722 8 301,20
2. Kulttuuriala 11 489,55 0,871292 10 010,75
3. Yht.kuntat., liiket. ja hallinnonala 7 567,27 0,930568 7 041,86
4. Luonnontieteiden ala 8 030,58 0,913317 7 334,47
5. Tekniikan ja liikenteen ala 10 566,28 0,84926 8 973,52
6. Luonnonvara- ja ympäristöala 13 720,56 0,775241 10 636,75
7. Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala 8 320,14 0,941028 7 829,48
8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 10 101,29 0,872817 8 816,58
Yhteensä 10 278,43
Vuoden 2017 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2014 toteutuneisiin ammatillisen peruskoulu-tuksen kustannuksiin. Koulutusaloittaiset yksikköhinnat lasketaan ilman majoiperuskoulu-tuksen ja sisä-oppilaitosmuotoisen koulutuksen kustannuksia.
Koulutusalakohtaisia yksikköhintoja porrastetaan rahoitusasetuksen (1766/2009) mukaisesti niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat ns. porrastuskoulutuksessa tai erityisopetuksessa.
Koulutusalan opiskelijakohtainen yksikköhinta saadaan kertomalla porrastettu alan yksikkö-hinta alakohtaisella tasauskertoimella (tasauskerroin I). Koulutusalan euromäärä yhteensä saadaan kertomalla koulutusalan porrastettu ja tasattu yksikköhinta kyseisen koulutusalan opiskelijamäärällä.
TAULUKKO 5 PORRASTETUT KOULUTUKSET
Koulutusala Koulutus Korotus
%
2. Kulttuuriala - Musiikkialan perustutkintoon johtava koulutus 40
5. Tekniikan ja liikenteen ala - Elintarvikealan perustutkintoon johtava meijerialan koulutusohjelma - Merenkulun perustutkintoon johtava koulutus
- Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma autonkuljettajakoulutus
- linja-autonkuljettajan ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutus - Lentokoneenasennuksen perustutkintoon johtava koulutus
- Rakennusalan perustutkintoon johtava maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma
ympäristöala - Metsäalan perustutkintoon johtava metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma
- Muu metsäalan perustutkintoon johtava koulutus - Hevostalouden perustutkintoon johtava koulutus
90 40 25
7. Sosiaali-, terveys ja
liikunta-ala - Liikunnanohjauksen perustutkintoon johtava koulutus 55
Kaikki alat Erityisopetus 47
Kun koulutuksen järjestäjä järjestää koulutusta kahdella tai useammalla koulutusalalla, koulutuksen järjestäjän yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien joiden määrien ja koulutusaloittain laskettujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskeli-jamäärillä painotettu keskiarvo.
Koulutuksen järjestäjällä voi olla järjestämisluvassaan erityisopetuksen erityinen koulutus-tehtävä (L Ammatillisesta peruskoulutuksesta 20 § ). Erityisopetuksen erityisen koulutusteh-tävän erityisopiskelijoita voidaan ilmoittaa opiskelijoiksi ainoastaan silloin, kun koulutuksen järjestäjälle on koulutuksen järjestämisluvassa annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huo-lehtia erityisopetuksen järjestämisestä.
Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän erityisopiskelijoita voi olla sekä ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, että muussa kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavassa tai valmistavassa koulutuksessa.
Erityisopiskelijoille tulee laatia (L ammatillisesta peruskoulutuksesta 20 §) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (A ammatillisesta peruskoulutuksesta 8 §).
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) rahoitukseen sovel-letaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), 23 §:n nojalla sää-dettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 0,80.
Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja niillä koulutuksen järjestäjillä, joille järjestämislu-vassa on annettu erityiseksi koulutustehtäväksi huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, lasketaan rahoitus seuraavasti:
Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhin-toja korotetaan euromäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,31.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) sekä työhön ja itsenäi-seen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) rahoitukitsenäi-seen sovelletaan opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädettyä ammatillisen koulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 1,65.
Vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta yksikköhintaa korotetaan euromäärällä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 1,12. Jos koulu-tuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi euromäärällä, joka saadaan, kun mainittu keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 2,72. Katso taulukko 6.
TAULUKKO 6 ERITYISOPETUKSEN KOROTUKSET ERITYISOPPILAITOKSISSA
Erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä / tutkintoon
johtava ammatillinen peruskoulutus Yksikköhinta
Erityisopiskelija Koulutusalan keskihinta + koulutusalan keskihinta x 1,31
Vaikeasti vammainen opiskelija Koulutusalan keskihinta + koulutusalan keskihinta x 1,31 + keskimääräinen yksikköhinta x 1,12
Vaikeasti vammainen opiskelija, joka tarvitsee
henkilökohtaisen koulunkäyntiavustajan Koulutusalan keskihinta + koulutusalan keskihinta x 1,31 + keskimääräinen yksikköhinta x 1,12
+ keskimääräinen yksikköhinta x 2,72 Erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä /
ammatilli-seen peruskoulutukammatilli-seen valmentava koulutus (VALMA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)
Yksikköhinta
Erityisopiskelija Keskimääräinen yksikköhinta x 1,65
Vaikeasti vammainen opiskelija Keskimääräinen yksikköhinta x 1,65 + keskimääräinen yksikköhinta x 1,12
( =yksikköhinta x 2,77) Vaikeasti vammainen opiskelija, joka tarvitsee
henkilökohtaisen koulunkäyntiavustajan Keskimääräinen yksikköhinta x 1,65 + keskimääräinen yksikköhinta x 1,12 + keskimääräinen yksikköhinta x 2,72 (=yksikköhinta x 5,49)
Koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan perustetta korotetaan majoitettujen opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 15 %:a keskimääräisestä yksikköhinnasta. Ammatillisissa eri-tyisoppilaitoksissa majoitettujen opiskelijoiden korotus on 63 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Sisäoppilaitosmuotoisesti kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa järjestetyn koulutuksen majoitetuista opiskelijoista keskimääräistä yksikköhintaa korotetaan johtuen 26 %:lla.
Lisäksi yksikköhinnassa otetaan huomioon harkinnanvarainen korotus. Opetus- ja kulttuu-riministeriö päättää erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä tehtävästä yksikköhinnan korotuksesta. Harkinnanvaraista korotusta on myönnetty lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen ns. vauhdittamishankkeisiin perus-teena fuusioiden aiheuttamat lisäkustannukset.
Yksikköhinnan perustetta korotetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella neljälle vii-desosalle tulosrahoituksen piirissä olevista koulutuksen järjestäjistä. Tulosindeksiä ei ole laskettu sellaisille koulutuksen järjestäjille, joista tulosindeksin laskennan edellyttämää tietoa ei ole ollut saatavilla tai joiden opiskelijamäärä on niin vähäinen, että tulosindeksiä ei ole voitu tilastollisesti luotettavalla tavalla laskea. Tuloksellisuusrahoituksen ulkopuolelle on rajattu myös erityisoppilaitokset.
Tulosrahoitus osana yksikköhintarahoitusta on laskettu siten, että ensin on määritelty se tulosindeksin arvo, jota suurempi pistemäärä neljällä viidesosalla koulutuksen järjestäjistä on. Koulutuksen järjestäjän tulosindeksin edellä määritellyn tulosindeksin arvon (928) ylit-tävä pistemäärä kerrotaan tulosrahoitusyksikön hinnalla ja koulutusalakohtaisten opiskelija-määrien summan sekä koulutusaloittain laskettujen yksikköhintojen painotetulla keskiarvon tulolla.
= ((Tulosindeksi – min. pistemäärä 928) * pisteen hinta 0,4039490) * alojen opiskelijamäärä yhteensä * koulutusaloittain laskettu yksikköhinta/1000
Pisteen hinta (0,4039490) lasketaan seuraavasti:
Lasketaan koulutuksen järjestäjäkohtaisesti: (Tulosindeksi – min. pistemäärä 928) * alojen opiskelijamäärä yhteensä * koulutusaloittain laskettu yksikköhinta /1000. Näin saatujen koulutuksen järjestäjäkohtaisten tulojen summalla jaetaan tuloksellisuuteen kokonaisra-hoituksesta erotettu euromäärä (n. 42 milj. euroa ilman alv).
Koulutuksen järjestäjän yksikköhintalaskennassa eri koulutusalojen euromäärät lasketaan yhteen ja lisätään ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitus, majoituskorotus sekä erityisope-tuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden järjestäjien osalta erityisopeerityisope-tuksen korotukset.
Korotuksista on säädetty rahoitusasetuksessa 4, 9 ja 10 §:ssä.
Koulutuksen järjestäjäkohtainen yksikköhinta vuodelle 2017 saadaan siten, että yllä maini-tulla tavalla laskettu euromäärä jaetaan koulutuksen järjestäjän ilmoittamalla tilastointipäi-vän 20.9.2016 opiskelijamäärällä.
5 2 2 Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet
Ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella (RahA 1766/2009, 4§).
Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2017 on 4,58 %.
Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta