• Ei tuloksia

Vuoden 1934 ylioppilaskoetehtävä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vuoden 1934 ylioppilaskoetehtävä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Solmu 1/2015 1

Vuoden 1934 ylioppilaskoetehtävä

Lehtori K.

Solmussa 3/2013 jäimme pohtimaan vuoden 1934 ke- väällä ylioppilaskokeessa ollutta kakkostehtävää. Tuol- loin ei lukiossa opiskeltu differentiaalilaskentaa, mutta ääriarvoja kuitenkin määritettiin. Tehtävä oli seuraava:

”PisteP liikkuu vakinaisella nopeudella pitkinx-akse- lia origoa kohti, kunnes se saapuu pisteeseenQ, josta se nopeudella, joka on puolet edellisestä, jatkaa matkaan- sa y-akselilla olevaa annettua pistettä R kohti. Missä kohdassa pisteen Qtulee sijaita, jotta pisteP mahdol- lisimman pian saapuisi pisteeseen R? Piirrä kuvio ja merkitse pisteenQoikea paikka.”

Olkoon lähtöpisteA(a,0), päätepisteR(0,r) ja poikkea- mispiste toistaiseksi tuntematonX(x,0). Reitti näyttää seuraavalta:

R(0, r)

X(x,0) A(a,0)

√ r2

+x2

a−x O

Näillä palikoilla matkaanAXRkuluva aika t=ax

c +2√ r2+x2

c , (1)

missäcon pisteen nopeusx-akselilla. On siis löydettä- vä pienin mahdollinent=tminsiten, että yhtälöllä (1) on reaalinen ratkaisux. Yhtälö sievenee muotoon

(ct−a) +x= 2p

r2+x2. (2)

Selvästi cta >0 jax >0, joten yhtälön (2) molem- mat puolet ovat positiivisia. Neliöimällä saamme sie- vennysten jälkeen

3x2−2(ct−a)x+ 4r2−(ct−a)2= 0.

Diskriminanttiehto sievenee epäyhtälöksi (ct−a)2−3r2≥0, mistä seuraa

ctar

3 tai cta+r√ 3.

Näistä oikeanpuoleinen toteuttaa ehdonct > a, joten

tmin= a+r√ 3

c ,

ja sitä vastaava poikkeamiskohta x= r

√3.

Siis

Q= r

√3,0 .

Pisteen Q paikantaminen onnistunee yksinkertaisim- min piirtämällä aluksi origokeskeinen r-säteinen ym- pyrä. Erotetaan sittenR:stä alkavan halkaisijan toises- ta päätepisteestäS koordinaatiston neljänteen neljän- nekseen 60:een kaari ST. Jana RT leikkaa x-akselin etsityssä pisteessäQ.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Huomautamme, että kun puhumme siitä, onko joku alkulukutesti polynominen, emme tarkoita, että onko ohjelman suoritusaika kor- keintaan joku syötteenä saadun luvun polynomi, vaan

Piste P liikkuu vakinaisella nopeudella pitkin x-akselia origoa kohti, kunnes se saapuu pisteeseen Q, josta se nopeudella, joka on puolet edellisestä, jatkaa matkaan- sa

Nyt tämä piste Q alkaa toimia kierron keskipisteenä, ja suora pyörii myötäpäivään pisteen Q ympäri kunnes se törmää jälleen joukon S pisteeseen.. Tämä prosessi

Puinen kuutio, jonka sivutahkot on maalattu, sahataan 1000

Pisteen Q y-koordinaatti on tietysti 0 ja x-koordinaatin määräämiseksi voidaan käyttää kolmion alan kaavaa: koska C, P ja Q ovat samalla suoralla, niiden määrää- män

Olkoon piste I kolmion ABC sisäänpiirretyn ympyrän keskipiste, piste X ympyrän sivuamispiste janalla BC ja piste Y ympyrän sivuamispiste janalla CA.. Olkoon piste P suoran XY ja

Maan suhteen levossa oleva fyysikko havaitsee korkeudessa 5,0 km miljoona kpl myoneja, jotka liikkuvat maata kohti nopeudella 0,99 c.. Myonien puoliintumisaika on 1,49

Määritä käyrän y = .vr=x pisteeseen (-1, V2) piirretyn tangentin yhtälö ja osoita, että käyrä koko määritysjoukossaan (sivuamispistettä lukuun ottamatta) on tämän