Kansalaisopistojen liitto

(1)

Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen rakenne- ja rahoitusuudistus

Liisa Vornanen

10.11.2014

(2)

Kuulemistilaisuuksissa

kirjoitettua ja kuultua

(3)

Kansalaisopistojen rakenteellinen

kehittäminen

Opistojen määrän kehittyminen

– 1999 – 279 opistoa – 2014 – 187 opistoa

Rakenteellisen kehittämisen lähtökohtia

– kuntaliitos – opistofuusio

– sopimuskuntayhteistyö

Jaosto ei pidä tarpeellisena esittää erillisiä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä.

Kansalaisopistojen liitto KoL - Medborgarinstitutens förbund MiF ry

(4)

Rakenteellinen kehittäminen

• Rakenneuudistus hyvä

– Kokonaisuuden tarkastelu – VST ja toinen aste – Huomioidaanko sivistystarve uudistuksessa – Vahvat hartiat

– Rakenteita tarvitaan

– Yhdistäminen – horisontaalinen vai vertikaalinen malli yhteistyölle/yhdistämiselle…

hallintorajat ylittävä…alueellinen…sektorikohtainen… isot ylläpitäjät sektorilla?

• Ylläpitäjän tahtotila

– Taloustilanne vrt. SoTe – SoTe sotkii – Kunta ja yksityinen – yksin – yhdessä – Kuntauudistukset

• Taloudellisten edellytysten arviointi – Henkilökunnan määrä ja laatu

– Huoli ylläpitämisluvasta

• Yhteistyön tiivistäminen kaikilla tasoilla

• Opetuksen päällekkäisyyksien karsiminen – Yksi oppilaitosmuoto

– Erilaisten oppilaitosmuotojen yhdistäminen – Verkostotyö

• Koulutuksen laatu esille !!!! LAATUTYÖ!

• Alueellisen tasa-arvon turvaaminen vrt. syrjäseutu ja –kylät

– Koulutustarve on suuri - saavutettavuus on turvattava – Kaksikieliset alueet

(5)

Kansalaisopistojen rahoituksen muutokset

Kansalaisopistojen liitto KoL - Medborgarinstitutens förbund MiF ry 1993

Laskennallinen viisiportainen laskenta- järjestelmä – asutusrakenne- ryhmittely

2006

Kaksiportainen järjestelmä => ns.

tiheään asuttujen alueiden opistojen yksikköhinta on 15 % korkeampi, kun asukastiheys yli 100.

2010

Rahoitusryhmä esitti yhteen

yksikköhintaan siirtymistä

2016

Yksi yksikköhinta

(6)

Rahoitusuudistusta ohjaavat periaatteet

• Rahoituksen ennakoitavuus

• Yksi yksikköhinta

• Keskituntihinta

• Kompensaatio

• Rahoitus koostuu

• Valtionosuudesta

• Valtion avustuksista

• Jaoston esitys: Valtionosuus- ja valtionavustusrahoituksen suhde säilytetään nykyisellä tasolla. Jaosto esittää myös, että nuorisotakuun opintoseteliavustukset säilytetään

edelleen harkinnanvaraisina valtionavustuksina.

• VOS 57 %

(7)

Yhteen yksikköhintaan siirtyminen

• Kansalaisopistot siirtyvät yhteen yksikköhintaan vuoden 2016 alusta lukien.

• Asukastiheyslisä kompensoidaan korotuksen menettävälle ylläpitäjälle suoritemäärässä.

• Tavoitteena on ollut minimoida haitat – ei suuria häviäjiä tai voittajia.

(8)

Yksikköhinnan määräytyminen

UUSI

yksikköhinta

Korotettu yksikköhinta

+ 15 %

Yksikköhinta

(9)

Jaoston esitys kansalaisopistojen

valtionosuuden määräytymiseksi v. 2016

Vuosittain muuttuva osa 1%

Kriteerinä yli 63-vuotiaiden määrän muutosprosentti

Kriteerinä vieraskielisten määrän muutosprosentti

Kriteerinä työttömien määrän muutosprosentti

Kriteerinä asukasmäärän muutosprosentti

Kiinteä osa 90%

Opiston pysyvä osuus, pohjana vuoden 2014 myönnetyt tunnit

Muuttuva lisäosa

10 %

Kiinteä osa 90 %

(10)

Kiinteän osan toteutuminen

• Mikäli opiston kolmen vuoden (3) toteutuneiden tuntien keskiarvo jää alle myönnettävissä

olevan suoritemäärän, opistolle myönnetään korkeintaan keskiarvon mukainen määrä suoritteita.

• Mahdollisesti näin vapautuvat tunnit lisätään

liikkuvaan osaan muille kansalaisopistoille

jaettaviksi.

(11)

Perusteluita

Kriteerien valinta

– Suurin hyöty vapaan sivistystyön koulutuksesta on niille, joiden koulutustaso on matala.

Koulutukseen osallistuminen nostaa motivaatiota ja itseluottamusta ja madaltaa jatkossa kynnystä osallistua myös muuhun koulutukseen. (Benefits of Lifelong Learning)

Liikkuvan osan kriteereitä

– muutokset opiston toiminta-alueen väestön kokonaismäärässä,

– työttömien määrässä, – vieraskielisten ja

– 63 vuotta täyttäneiden määrässä.

Muutos

– Liikkuvan osan kriteereinä käytetään

absoluuttisen arvon sijasta väestöpohjan ja eräiden koulutuspoliittisesti tärkeiden

väestöryhmien muutosta verrattuna koko maan tilanteeseen.

Tiedot

– ovat saatavissa tilastokeskuksen tilastoista, – ovat valtakunnallisesti vertailtavia

– eivät edellytä erillistä tiedonkeräystä ja raportointia.

(12)

Yksi yksikköhinta ja ennakoitavuus

• Yhteinen suorite

– hyvä ja perusteltu asia

– Onko tiheään asutulle alueelle annettu liikaa tunteja?

– Miten opistojen talouteen vaikuttaa yksi yksikköhinta?

– Miten tuntikehys säilyy, kun kilpailijana on kaupungin ylläpitämä oppilaitos?

• 90 % + 10 %

– Turvaa (laadun) kehittämisen – Tasa-arvo

– Työrauha – 80 % + 20%

– 10 % - kriteeriksi lapset ja nuoret

– Kasvukeskusten sivistystyö turvattava jatkossakin – vos 2013 12,11% ei vastaa väestömäärän (20 %) osuutta

– 10 % - Miten parantaa ennakoitavuutta?

• Maksullinen palvelutoiminta

– rangaistaanko maksullisesta palvelutoiminnasta vähentämällä tunteja?

(13)

VOS/VAS

VAS

• Hyvä asia - Mahdollisuus yhteistyöhön

• Hyvä säilyttää vos/vas-suhde nykyisellään

• Kuntaan tulevat pakolaismäärärahat myös koulutukseen ->

keskustelua sinne päin

OPINTOSETELIT

– Opintosetelien jako aikaistettava

– Opintosetelit aiheuttavat byrokratiaa, olisi helpompaa jos voitaisiin alentaa hintoja

– Miten kohdennetaan resursseja tukemaan ihmisiä joilla talous todella tiukalla? Opintosetelit ovat hyvä tapa, mutta sitä tukea olisi hyvä

kohdentaa laajemmin, esim. lapsiperheille

– Koulutustaso, sosioekonominen taso huomioon

LAKE

– Lake-rahojen säilyttäminen kannatettavaa

(14)

VST:n yhteinen suorite

• Mielipiteet jakautuivat

(15)

Avoin amk ja muu yhteistyö

• Kansalaisopistojen rooli

– Onko kansalaisopistolla oltava rooli avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisessä?

– yhteistyöstä tulee vain kustannuksia - toteuttaminen kallista

– avoin korkeakoulutarjonta vähentynyt ja vähentymässä - muita tarjoajia paljon – yliopisto järjestää avointa korkeakouluopetusta paljon halvemmalla kuin vst:n

oppilaitos - aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa

– pääkaupunkiseudulla avoin yo-opetuksen kysyntä lisääntymässä - yhteistyö muiden VST-oppilaitosten kanssa siten, että näkyy asiakkaalle yhtenä palveluna,

• Alueellinen tasa-arvo

– Alueellisen tasa-arvon kannalta on hyvä, että myös vst:n oppilaitokset voivat järjestää avointa korkeakouluopetusta

– Avointa yliopisto-opetusta halutaan jatkaa edelleen korkeista kustannuksista huolimatta

– Opiskelijoille valintamahdollisuuksia, – Oppilaitoksille yksi yhteys yliopistoihin.

– Kiinnostusta järjestää etäopetusta yhteistyössä

– Kansalaisopisto voi tarjota avoimen yo:n tai amk:n etäopetuksena järjestämän opetuksen lisäksi yhteistä lähiopetusta

• Profiloituminen

– Miten eri vst:n oppilaitosmuodot profiloituvat avoimen korkeakoulu-opetuksen toteuttamisessa?

(16)

Etäopetus

Etäopetuksen määrä

• Kansalaisopistot tarjoavat etäopetusta vain muutaman tuhatta tuntia vuodessa, mutta suuri osa ylläpitäjistä arvioi toiminnan lisääntyvän - Osuus pieni, erilaisia yhteistoimintakokeiluja

• Kasvussa - paljon mahdollisuuksia

• Kuntaliitokset aiheuttavat tarvetta etäopetuksen lisäämiseen

Etäopetuksen määrittely

• Mitä on etäopetus - monenlainen toiminta saatetaan katsoa etäopetukseksi

• On selkeytettävä, mitä on etäopetus, kaivataan hyvää ohjeistusta.

Sosiaalinen pääoma

• Kansalaisopiston koulutus tukee sosiaalisen pääoman kehittymistä. Tätä tarkoitusta etäopetus ei palvele

• Opiston toimintaa halutaan kehittää myös lähipalveluina

• Etäopintojen kehittäminen niin, että myös sosiaalinen aspekti otetaan huomioon

Laatua!

(17)

(18)

Mahdollisuudet

• Koti oppimisympäristönä - on tulevaisuutta, että opiskelijat ovat kotona – ei ole varaa lähettää opettajia kauas.

• Maahanmuuttajien koulutus - sttk:n verkko-opisto järjestää opetusta erityisesti eri puolilla Suomea asuville maahanmuuttajille

• Koulutuksellinen tasa-arvo - avointa korkeakouluopetusta on mahdollista tarjota ainoastaan etäopetuksena syrjäisillä alueilla, Etäopetus on tärkeää erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Taiteen perusopetuksen vienti

kyläkeskuksiin. Kokeiluja, etämateriaalia käytetty musiikin opetuksessa etupäässä täydentävänä osana.

• Yhteistyö - etäopetuksessa on hyvä tehdä yhteistyötä – järjestelmien käytössä

– kunnan eri toimijoiden kanssa

– verkkokurssien toteuttaminen yhteistyössä

– Avoin yliopisto ja avoin AMK – organisaatio yhteen yliopiston kanssa.

Palvelun tarjoajana alueellisella tasolla kansalaisopistot

• Uudet kohderyhmät - Diginatiivit tulevat!

• Kansainvälinen yhteistyö - Kansalaisopistotyö yli rajan on tärkeätä – rajan toisella puolella asuville – tukee myös opiston perustoimintaa, mutta onko luvallista?

• Ryhmäkoko - etäopetus antaa mahdollisuuden pienempiin ryhmiin/opisto

(19)

Resurssit

• Asenteet - opettajia koulutetaan etäopetukseen, mutta opettajat haluttomia osallistumaan, tekniset edellytykset olisivat olemassa

• Osaaminen - ei välttämättä edellytä niin paljon uutta tekniikkaa, mutta osaamista kylläkin

• Talous - ei ole taloudellisia resursseja järjestää etäopetusta (tekniikka)

• Laajakaistayhteydet - Tarvitaan laaja-kaistayhteyksiä esim. kylätaloille, koska silloin voidaan viedä opetusta kylille, Tasapuoliset nettiyhteydet koko valtakuntaan

• Laitteet - Etäopetuksen tarjoamisen edellyttämiin laitehankintoihin ja vastaaviin tulisi olla mahdollista saada valtionavustusta (investointiavustukset)

(20)

Työnjako

• Yhteistyömalli

– Samanlainen malli kuin avoimen korkeakouluopetuksessa: yksi järjestää toisella tutorointi

– Pitäisi rakentaa tiiviimpi yhteistyömalli

• Työnjako

– Saattaisi olla hyvä työnjako järjestäjien kesken, vaikka ihmisten hyvinvoinnille face to face on tärkeää

• Opistojen rooli

– Mikä on välittävien opistojen rooli jatkossa?

(21)

Suoritteiden jakaminen ja laskeminen

• Suoritteiden ja kustannusten kirjaamista koskevaa menettelyä yhteistyötapauksissa tulisi selkeyttää, myös teostomaksut

• OHJEISTUS JA LASKENTAPERUSTEET Tarvitaan selkeä järkevä malli, mahdollistettava myös pienelle ryhmälle.

Muuta etäopetuksesta

• Verkkokurssit eivät ole vetovoimaisia, ryhmiä ei välttämättä saada kokoon ilman yhteistyötä

• Verkkokurssit ostopalveluna (verkko-opetusympäristö)

• Etäopetuksen suorittajat eivät välttämättä ole kansalaisopistojen kohderyhmä - yleensä houkuttimena etäopetuksen/suorituksen tekemiseen on tutkinnon saaminen

• Onko omat ylläpitäjät etäopetusopistoille mahdolliset/tarpeelliset.

Miten uusi rakenne liittyy tähän asiaan?

• Etäopetus vahvistaa toimintaa. (Opiskelijamäärä lasketaan yhteen)

(22)

Palvelutoiminta

Opistojen toiminnan kokonaisuudessa

• maksullinen palvelutoiminta opiston ”pelastuksena”

• yksityisten ylläpitäjien järjestettävä maksullista palvelutoimintaa selviytyäkseen

• tuo monipuolisuutta koulutustarjontaan

• (Pääkaupunkiseudulla) jonkin verran kysyntää

• Miksi kunnan on myytävä palveluja, jotta voi tarjota lain mukaista palvelua?

Kilpailulainsäädäntö rajoittaa

• Kilpailulainsäädännön uudistus ei saa hankaloittaa, hidastaa, estää toiminnan tehostamista

• Kilpailulainsäädäntö uudistaminen niin, että se mahdollistaa joustavan toiminnan myös kanasalaisopistoissa

• Maksullinen palvelutoiminta/ kilpailulainsäädäntö?

• Loppuuko osallistuminen työvoimapoliittisiin koulutusten kilpailutuksiin?

Tuotteistaminen

• Kansalaisopistojen on aika tuotteistaa osaamisensa ja myydä sitä toisille

(23)

Muuta

• Opiston tehtävä

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

– Kestävä kehitys - Kansalaisopistojen vahvempi tuleminen ns. kestävän kehityksen/kulttuurisen kestävyyden eteenpäin vienti

• Kohderyhmät

– Työttömät ja syrjäytyvät nuoret – Ikääntyvät

• Lähiopetus

– Väestön vanheneminen tuo haasteet pienen paikkakunnan laadukkaan opetuksen takaamiseksi

• Laatu

– Asiakastyytyväisyys, henkilöstötyytyväisyys – Laatukriteerit käytössä ja käyttöön.

• Tiedon keruu ja tilastointi - Yhteiset kriteerit taustatiedoille

– Suoritteiden kirjaaminen - Oppilaitos järjestää koulutusta, jossa ei ole opettajaa ja tämä ilmoitetaan suoritteina

– Tiedonkeruu täsmälliseksi ja tietopohjaiseksi, ei kyselyitä

• Yksikköhinta - Laskennalliselle yksikköhinnalle yhtenäiset perusteet!

• Oppilaitosverkon yhteistyö - Alueen toimijoiden (lukio, opisto) vahvuuksien hyödyntäminen

• Kaksikielisyys - Kaksikielisten opistojen huomioiminen

• Ylläpitäjäneutraalisuus - Kokonaisharkinta tärkeää

• Kansainvälinen toiminta – Ruotsi - Venäjä - Norja

(24)

Opisto on kuin aspiriini - se auttaa.

Opisto on kuin nastarengas - se ei petä.

Opisto on kuin sadekuuro - se virkistää.

Opisto on kuin kesä - se on aina odotettu.

Opisto on kuin koti

- siitä ei voi koskaan luopua.

(25)