1
Glukoosin variabiliteetin merkitys sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä tyypin 1 diabeetikolla, kirjallisuuskatsaus
Eveliina Puhalainen Laaja kirjallisuuskatsaus Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto
Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteenlaitos / sisätaudit huhtikuu / 2020
2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
Lääketieteen koulutusohjelma
Puhalainen, Eveliina Silva Linnea.: Glukoosin variabiliteetin merkitys sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä tyypin 1 diabeetikolla, kirjallisuuskatsaus.
Opinnäytetutkielma, 38 sivua
Tutkielman ohjaaja: kliininen opettaja Auni Juutilainen, LT, dos, ja sisätautien erikoistuva lääkäri Liisa Korhonen
Huhtikuu 2020
Asiasanat: nuoruustyypin diabetes; sydän- ja verisuonitaudit; hyperglykemia; hypoglykemia;
verensokeri
Tyypin 1 diabeetikoilla on tiedettävästi kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.
Osittain kohonnut riski selittyy hyperglykemian aiheuttamilla patologisilla vaikutuksilla elimistössä, mitä voidaan tutkia määrittämällä HbA1c-arvo. Eräiden tutkimuksien mukaan hyperglykemia selittäisi kuitenkin vain noin 11% aiheutuvista makro- ja mikrovaskulaarisairauksista. Merkittävä osa patologisista mekanismeista on siis vielä epäselviä.
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kartoittaa sitä tutkimustietoa, mitä on kertynyt glukoosin variabiliteetin merkityksestä tyypin 1 diabeteksen komplikaatioiden kehittymiselle. Lisäksi haluttiin selvittää glukoosin variabiliteetin määrittämiseen käytössä olevia menetelmiä, kunkin hyviä ja huonoja puolia. Kokonaisuudesta oli tarkoitus luoda näkemys, joka voisi tukea yksittäisiä potilaita heidän tavoitellessaan hyvää ja turvallista omahoitoa.
Kirjallisuuskatsauksen laatimiseen käytettiin tieteellisistä tietokannoista tarkkaan valikoituja artikkeleja, jotka käsittelivät tyypin 1 diabeetikon glukoosin variabiliteettia ja kardiovaskulaarisairauksia. Lopulliseen työhön valikoitui yhteensä 22 julkaisua.
Suoraa yhteyttä glukoosin variabiliteetin ja sydän- ja verisuonisairauksien välillä ei ollut osoitettavissa. Tutkimusaineisto sisälsi sekä negatiivisia että positiivisia havaintoja k.o. yhteydestä.
Nykyinen tutkimustieto aiheesta on vähäistä, ja siksi aihe vaatii vielä merkittävissä määrin lisätutkimuksia, jotta yhteys voitaisiin poissulkea tai vahvistaa. Ilmeistä on, että lisääntynyt glukoosin varibiliteetti lisää myös hyperglykemian osuutta ja sitä kautta ainakin epäsuorasti myös riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisätutkimuksien tekoon on nykyteknologialla otolliset puitteet, esimerkiksi jatkuva glukoosin seuranta erilaisilla sensoreilla antaa paljon arvokasta lisätietoa diabeetikon verensokeriarvoista. Vähäinen glukoosin variabiliteetti suojelee tyypin 1 diabeetikoita akuuteilta diabeteksen komplikaatioilta, kuten hypoglykemialta, ja näin parantaa omahoidon onnistumista. Lisäksi sillä saattaa olla vähentävä merkitys pitkäaikaisten liitännäissairauksien ilmaantumiseen.
3
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Health Sciences School of Medicine
Medicine
PUHALAINEN, EVELIINA Silva Linnea.: The relevance of glucose variability as a risk factor for cardiovascular disease in people with type 1 diabetes, literature review.
Thesis, 38 pages
Tutors: Auni Juutilainen, Clinical Lecturer, MD, PhD, docent, and Liisa Korhonen, Specialising Physician in Internal Medicine
April 2020
Keywords: diabetes mellitus type 1; cardiovascular diseases; hyperglycemia; hypoglycemia; blood glucose
Individuals with type 1 diabetes are known to be at increased risk of developing cardiovascular disease. The increased risk is partly explained by the pathological effects, which can be examined by determining the HbA1c value. However, according to some studies, hyperglycemia per se would explain only about 11% of the resulting macro- and microvascular diseases. Thus, a significant part of the pathological mechanisms are still unclear.
The aim of the literature review was to map the research data that has accumulated on the role of glucose variability in the development of type 1 diabetic complications. In addition, it was wanted to find out the methods used to determine glucose variability, the pros and cons of each. The aim was to create a vision of the whole that could support individual patients in their pursuit of good and safe self-care.
Carefully selected articles from scientific databases dealing with glucose variability and cardiovascular disease in patients with type 1 diabetes were used to compile the literature review.
A total of 22 publications were selected for the final work.
No direct association between glucose variability and cardiovascular disease was demonstrated. The research material included both negative and positive observations on the connection. The current research data on the topic is limited and therefore the topic still requires a significant amount of further research to rule out or confirm the link. It is evident that increased glucose variability also increases the incidence of hyperglycemia and thereby indirectly the risk of cardiovascular disease.
The current technology provides a favorable framework for further research, for example, continuous monitoring of glucose with various sensors provides a lot of valuable additional
information about the blood sugar levels for people with diabetes. Low glucose variability protects individuals with type 1 diabetes from acute complications of diabetes, such as hypoglycemia, and thus improves the success of self-medication. In addition, it may play a reducing role in the occurrence of long-term comorbidities.
4
Sisällysluettelo
1. Käsitteet ja määritelmät ... 5
2. Katsauksessa käytytyt lyhenteet ... 6
3. Johdanto ... 6
4. Kirjallisuushaun suorittaminen ... 7
4.1 Diabetes Control and Complications Trial ... 9
4.2 Tarkempaan käsittelyyn valikoituneet artikkelit ... 9
4.2.1 Review-artikkelit ja meta-analyysit ... 10
4.2.2 Alkuperäiset tutkimusartikkelit ... 11
5. Sydän- ja verisuonisairauksien patologiaa ... 12
5.1 Makrovaskulaarisairaudet ... 12
5.1.1 Ateroskleroosi ja sepelvaltimotauti ... 13
5.1.2 Rytmihäiriöt ... 14
5.1.3 Kohonnut verenpaine ... 14
5.2 Mikrovaskulaarisairaudet ... 15
5.2.1 Retinopatia ... 15
5.2.2 Nefropatia... 15
5.2.3 Neuropatia ... 15
6. Variabiliteetin patologia ... 16
6.1 Hyperglykemia ... 16
6.1.1 Polyolitie ... 16
6.1.2 Heksoamiinitie ... 17
6.1.3 PKC:n aktivaatio ... 17
6.1.4 Oksidatiivinen stressi ... 17
6.2 Hypoglykemia ... 18
7. Variabiliteetin etiologiaa ... 19
8. Variabiliteetin määrittäminen ... 20
8.1 Pitkän aikavälin variabiliteetti ... 20
8.1.1 Glykosyloitunut hemoglobiini, HbA1c ... 20
8.1.2 Time in range, TIR ... 21
8.2 Lyhyen aikavälin variabiliteetti ... 21
8.3 Lyhyen aikavälin variabiliteetin määrittämisen mittausmenetelmät ... 22
8.3.1 Keskihajonta, SD ... 22
8.3.2 Mean amplitude of glucose excursion, MAGE ... 22
8.3.3 Mean of daily differences, MODD ... 23
8.3.4 M-arvo ... 23
8.3.5 Continuous overlapping net glycemic action, CONGA ... 23
8.4 Variabiliteetin määrittämisen biomarkkerit ... 24
8.4.1 Anhydroglucitol, 1,5-AG ... 24
8.4.2 Glykatoitu albumiini, GA... 24
8.4.3 Fruktosamiini, FA ... 25
5
9. Liiallisen variabiliteetin ehkäisy ... 25 10. Tulokset ja päätelmät ... 28 11. Lähdeluettelo ... 30
1. Käsitteet ja määritelmät
Euglykemia: plasman glukoosipitoisuus, joka on terveellä kahdeksan tunnin paaston jälkeen tasolla eli 4,0-6.0 mmol/l ja 75 gramman oraalisen glukoosirasituskokeen 2 tunnin kohdalla laskimoverinäytteestä mitattuna < 7.8 mmol/l ja kapillaariverinäytteestä mitattuna < 8.9 mmol/l.
Jatkuva glukoosin seuranta (Continuous glucose monitoring, CGM): ihonalaiskudokseen asennettava sensori mittaa jatkuvasti tai tietyllä aikavälillä (esimerkiksi 5min välein)
glukoosipitoisuuden kudosnesteestä. Tulos tallentuu sensoriin 8 tunnin ajaksi ja se luetaan erillisellä lukulaitteella. Mittaus perustuu entsyymiteknologiaan. Verraten verensokerin glukoosipitoisuuteen, kudosnesteen glukoosipitoisuus voi muuttua noin 10 min viiveellä. CGM parantaa diabeetikon hoitotasapainoa seuraamalla glukoosipitoisuuden muutoksen suuntaa ja lisäämällä mittauskertoja. [1] [2]
Glukohemoglobiini A1c, HbA1c: glykosyloitunut hemoglobiini. Kertoo veren punasolujen glykolysoituneen osuuden, jonka perusteella voidaan arvioida pitkäaikaisen verensokerin tasoa.
Sillä seurataan diabeteksen hoitotasapainoa. Viitearvona diabeetikolla on alle 53mmol/l. [3] [4] [5]
Hyperglykemia: verensokerin glukoosipitoisuus on yli 10,0 mmol/l. Insuliinin liian vähäinen saanti, sairastaminen ja stressi aiheuttavat hyperglykemiaa. [1]
Hypoglykemia: verensokerin glukoosipitoisuus on alle 4,0 mmol/l. Hypoglykemialle voi altistaa liian suuri insuliiniannos, runsas liikunta ja alkoholi. [6]
Insuliinipuutosdiabetes = tyypin 1 diabetes: autoimmuunisairaus, jossa haiman beta-solut tuhoutuvat T-soluvälitteisen reaktion myötä. Tämä aiheuttaa insuliinin merkittävän puutoksen, jonka seurauksena verensokeripitoisuus on kohonnut. [7]
Makrovaskulaarinen komplikaatio: suuriin verisuoniin kohdistuva vaurio.
Mikrovaskulaarinen komplikaatio: pieniin verisuoniin liittyvä komplikaatio, joka voi johtaa elinvaurioon. [8]
6
Self monitoring of blood glucose, SMBG: veren glukoosipitoisuuden omatoiminen seuraaminen, usein sormenpäästä otettuna kapillaariverestä määritettynä, siihen tarkoitetulla pikamittarilla.
Variabiliteetti: vaihtelevuus, muuntelevuus. Tässä työssä sana variabiliteettia käytetään kuvaamaan nimenomaan veren glukoosin vaihtelua sisältäen muun muassa hypoglykemiat ja aterioiden jälkeiset glukoosipiikit. Variabiliteettiä voidaan vertailla eri aikaväleissä, esimerkiksi vuorokauden sisällä tai eri päivien välillä. [9] Tässä työssä variabiliteetillä tarkoitetaan
vuorokauden sisäisiä vaihteluja.
2. Katsauksessa käytytyt lyhenteet
CGM continous glucose monitoring, jatkuva glukoosin seuranta CV coefficient of variation, vaihtelukerroin
CVD cardiovascular disease, sydän- ja verisuonisairaudet DM1 diabetes mellitus, tyyppi 1
DM2 diabetes mellitus, tyyppi 2 FA fruktosamiini
GA glykolisoitu amiini
GV glycemic variability, vaihtelevuus, veren glukoosipitoisuuden variabiliteetti HbA1c glykosyloitunut hemoglobiini, sokerihemoglobiini
MBG mean blood glucose, keskimääräinen glukoosipitoisuus PPG post prandial glucose, aterian jälkeinen glukoosipitoisuus
SMBG self monitoring of blood glucose, verensokerin omaseuranta tai itse mitattu verensokeri (kapillaariverestä)
TIR time in range, aika tavoitteessa
3. Johdanto
Yleisesti tiedetään, että kaikilla diabetesta sairastavilla on kohonnut riski
kardiovaskulaarisairauksiin terveisiin verrokkeihin verrattuna. Lisäriskin syistä on kuitenkin tutkimusten välillä ristiriitoja ja epäselvyyksiä.
Niin kroonisen kuin akuutinkin hyperglykemian tiedetään olevan merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksien synnylle, erityisesti tyypin 2, mutta jossain määrin myös tyypin 1, diabetesta
7
sairastavilla. Tämän takia diabeetikot kuuluvat suuren riskin ryhmään kyseisten komplikaatioiden suhteen. [10] [9] [11]
On epäilty, että myös verensokerin suuri variabiliteetti myötävaikuttaisi muun muassa proteiinien glykaatioon, oksidatiiviseen stressiin sekä tulehdussytokiinien tuoton lisääntymiseen
diabeteksessa. Tämän teorian mukaan olisi mahdollista, että korkean glykohemoglobiinitason rinnalla myös verensokerin suuri variabiliteetti lisäisi diabeetikkojen sairastumista mikro- ja makrovaskulaarisairauksiin. [12] [13] [14] [15] [16]
Edelleenkään verensokerin variabiliteetin itsenäistä riskimerkitystä ei tunneta. Paitsi myöhäisriskin kannalta, verensokerin suuri variabiliteetti huonontaa elämänlaatua ja vaarantaa omahoidon turvallisuutta. Näistä kaikista syistä verensokerin variabiliteetille tarvitaan helppoja mittaustapoja ja selkeitä tulkintaohjeita, tavoitteena turvallinen ja hyvä hoito sekä mikro- ja
makrovaskulaarisairauksien riskin minimoiminen.
4. Kirjallisuushaun suorittaminen
Kirjallisuuskatsaukseen haetut artikkelit etsittiin PubMed -tietokantaa hyödyntäen kesäkuussa 2019. Tarkempaan tarkasteluun valittiin julkaisut, jotka ovat julkaistu viimeisen 10 vuoden aikana ja jotka koskevat ihmisillä tehtyjä tutkimuksia (taulukko 1). Tällä rajauksella pyrittiin takaamaan mahdollisimman ajankohtaisen ja relevantin tiedon saanti.
Laadukkaan aineiston takaamiseksi artikkeleja karsittiin lisäksi julkaisevan lehden Julkaisufoorumi- luokituksen (Jufo-luokitus) perusteella, joten vain arvostetuissa lehdissä julkaistut artikkelit hyväksyttiin työn aineistoksi. Luokituksen täytyi olla arvioitu välille 1-3, jotta se hyväksyttiin mukaan tarkasteluun. Tämän jälkeen jäljelle jääneet artikkelit käsiteltiin huolella ja niiden sisältämää tietoa sovellettiin tämän työn tekemiseen. Lisämateriaalia kerättiin vielä löydettyjen katsausartikkelien pohjalta. Hakusanat valittiin taulukko 1:n vasemmanpuoleisen sarakkeen mukaisesti ja tarkasteluun sopivia julkaisuja kertyi kaiken kaikkiaan 22 kpl.
8
Hakusanat Löydetyt julkaisut (kpl)
Glycemic variation AND Mortality 45
Glycemic variability AND Mortality 148
Glycemic variability AND Mortality AND Type 1
Diabetes 11
Glycemic excursion AND Mortality 13
Microvascular complications AND Glucose variability 60
Microvascular complications AND Glucose variability
AND Type 1 diabetes 28
Microvascular complications AND Type 1 diabetes
AND Mortality 81
Microvascular complications AND Glucose variation
AND Type 1 diabetes 10
Microvascular complications AND Glucose variation
AND Type 1 diabetes 17
Microvascular complications AND Glycemic variation
AND Type 1 diabetes 7
Macrovascular complications AND Glycemic
variability AND Type 1 diabetes 8
Macrovascular complications AND Glycemic
variation AND Type 1 diabetes 3
Macrovascular complications AND Glucose
variability AND Type 1 diabetes 15
Macrovascular complications AND Glucose variation
AND Type 1 diabetes 4
Taulukko 1.
9
4.1 Diabetes Control and Complications Trial
Merkittävä osa tyypin 1 diabeetesta koskevista tutkimuksista perustuu Diabetes Control and Complications Trial (DCCT) aineistoon. Siinä tutkimukseen osallistuneet henkilöt (N=1441) olivat 13-39-vuotiaita tyypin 1 diabeetikkoja, joilla oli käytössä insuliinihoito. Henkilöistä 726 sairasti jo aineistonkeruun alussa retinopatiaa. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä noudatti tavanomaista hoitoa ja toisille määrättiin tavanomaista intensiivisempi hoito. Potilaista kerättiin säännöllisin väliajoin kattavat tutkimukset, muun muassa verikokeet,
silmäpohjakuvaukset ja virtsanäyte albuminurian toteamiseksi. Niiden avulla seurattiin
komplikaatioiden mahdollista syntyä sekä niiden yhteyksiä muihin tekijöihin. Tämä seuranta kesti keskimäärin 6,5 vuotta.Aineiston keruu loppui 1993. Sen jälkeen tätä aineistoa on hyödynnetty useiden tyypin 1 diabetesta koskevien tutkimuksien aineistona. [17]
Myöhemmin Epidemiology of Diabetes Interventions and Complications (EDIC) suoritti vuosittain DCCT:n tutkimukseen osallistuneista potilaista katsauksen, jossa selvitettiin, oliko intensiivinen hoitojakso vaikuttanut jotenkin potilaiden elämään ja komplikaatioiden ilmenemiseen pidemmällä aikavälillä. Tämän aineiston keruuseen osallistui 96% alkuperäisestä otannasta.
Vaikka kyseinen aineisto on hyvin kattava ja huolella kerätty, on siinä myös heikkoutensa.
Aineiston keruusta on kulunut aikaa lähes 16 vuotta. Tänä aikana diabeteksen hoitotavoitteet ja toteuttamiskeinot ovat kehittyneet merkittävästi, esimerkiksi jatkuva glukoosin seuranta
(continous glucose monitoring, CGM) on yleistynyt huomattavasti ja siten myös hyvästä
omahoidosta huolehtiminen on helpottunut. Koska potilasaineistoon kuului vain nuoria potilaita, ei tietoa makrovaskulaarisairauksista juurikaan ilmennyt, sillä ne kehittyvät tyypillisesti vasta myöhemmällä iällä useiden vuosien kuluessa. [18] Olisi kiinnostavaa tutkia vastaavassa aineistossa uusien teknisten annostelu- ja seurantavälineiden sekä lääkkeiden vaikutuksia hoitoon ja
ennusteeseen. Samalla voitaisiin hyödyntää uusia näkökulmia aineiston keruuseen, jotta tietoa saataisiin mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti.
4.2 Tarkempaan käsittelyyn valikoituneet artikkelit
Oheisissa taulukoissa on koottuna kaikki artikkelit, joista tietoa on kerätty ja joita on hyödynnetty tämän kirjallisuuskatsauksen laatimisessa (taulukko 2 ja 3).
10 4.2.1 Review-artikkelit ja meta-analyysit
Tekijä Otsikko Julkaisuvuosi Tutkimuskohde
Caroline Pereira Dominugueti et al
Diabetes mellitus: the linkage between oxidative stress, inflammation, hypercoagulability and vascular complications [97]
2016
Endoteelin dysfunktion, inflammaation ja yliaktiivisten hyytymistekijöiden merkitys diabeetikon komplikaatioiden
synnyssä.
Catherine Gorst et al
Long-term glycemic variability and risk of adverse outcomes: a systematic review and meta-
analysis [95]
2015
HbA1c:n ja variabiliteetin assosiaatioiden vertailua suhteessa mikro- ja makrovaskulaarisairauksille.
D. Hill et al
The effect of intensive glycaemic control on cardiovascular
outcomes [98]
2010
Miten intensiivinen hoito vaikuttaa myöhempään hoitotasapainoon ja komplikaatioiden ilmentymiseen DM1
potilailla?
E.S. Kilpatrick
The rise and fall of HbA1c as a risk marker for diabetes complications
[99]
2012
Vaikuttaako variabiliteetti itsenäisenä tekijänä mikro- tai
makrovaskulaarisairauksien kehittymiseen DM1 potilailla?
F. Cavalot
Do data in the literature indicate that glycaemic variability is a
clinical problem? Glycaemic variability and vascular complications of diabetes [11]
2013 Mikä on variabiliteetin merkitys DM1 ja DM2 komplikaatioiden kehityksessä?
F. Picconi et al
Impact of glycemic variability on cardiovascular outcomes beyond
glycated hemoglobin. Evidence and clinical perspectives [62]
2012
Päivänsisäisen variabiliteetin vaikutus CVD:hen ja sen korrelaatio HbA1c:hen. Kuinka GV:tä voidaan
mitata?
G.E. McVeigh et al
Cardiovascular risk in the young type 1 diabetes population with a
low 10-year, but high lifetime risk of cardiovaskular disease [18]
2013 Mikä on nuorien DM1 potilaiden CVD- riski ja miten sitä voidaan tutkia?
International Diabetes Federation Guideline Development Group
Guideline for management of postmeal glucose in diabetes
[100]
2014 Ohjeet aterian jälkeisen veren glukoosipitoisuuden hallintaan.
J. Smith-Palmer et al
Assessment of the association between glycemic variability and diabetes-related complications in type 1 and type 2 diabetes [47]
2014 Mikä on variabiliteetin merkitys DM1 ja DM2 komplikaatioiden kehityksessä?
L. Nalysnyk et al
Glycaemic variability and complications in patients with diabetes mellitus: evidence from systematic review of the literature
[101]
2010
Diabetesta sairastavien variabiliteetin vaikutus mikro- ja
makrovaskulaarisairauksen kehitykselle.
Richard M. Bergenstal
Glycemic Variability and diabetes complications: does it matter?
Simply put, there are better glycemic markers! [102]
2015 Voisiko variabiliteetti kuvastaa HbA1c:tä paremmin hoidon laatua?
Simona Frontoni et al
Glucose variability: an emerging target for the treatment of
diabetes mellitus [82]
2013
Variabiliteetin arviointi riskitekijänä, eri lääkkeiden vaikutus variabiliteettiin,
variabiliteettia kuvaavien mittasuudeiden havainnollistaminen.
Taulukko 2.
11 4.2.2 Alkuperäiset tutkimusartikkelit
TekijäOtsikkoJulkaisuvuosiAineistoTutkimustyyppiTutkimuskohdeTulos D. Gordin et alGlucose variability, blood pressure and arterial stiffness in type 1 diabetes [103]
200822 DM1 sairastavaa miestä FinnDiane -tutkimuksestakohorttitutkimus Vaikuttaako päivittäinen variabiliteetti makrovaskulaarisairauksien esiasteiden ilmentymiseen?
Ei havaittavaa korrelaatiota MAGE:n ja valtimoiden jousavuuden välillä. Krooninen hyperglykemia merkittävin tekijä. David M. Nathan et al
Relationship of glycated albumin to blood glucose and HbA1c values and to retinopathy, nephropathy and cardiovascular outcomes in the DCCT/EDIC study [104]
2014DCCT + EDICpoikkileiketutkimus, tapaus-verokki Miten diagnostisesti eroavat HbA1c, sokeroitunut albumiini ja SMBG, kun halutaan määritellä variabiliteettia ja sen aiheuttamia komplikaatioita?
HbA1c:llä ja sokeroituneella albumiinilla olivat yhtäläiset, vahvat assosiaatiot nefro- ja retinopatiaan. Vain HbA1c:llä oli merkittävä yhteys CVD:hen. E. S. Kilpatric et al
The effect of glucose variability on the risk of microvascular complications in type 1 diabetes [56]
2006DCCTretrospektiivinen tutkimus Vaikuttaako variabiliteetti retino- tai nefropatian syntyyn?
Variabiliteetilla ei ole merkitystä kyseisten komplikaatioiden syntyyn, mutta vaikuttanee HbA1c-arvoon. Myöskään ateriaa edeltävät tai sen jälkeiset hyperglykemiat eivät vaikuta itsenäisenä tekijänä komplikaatioihin. E. S. Kilpatrick et al
Effect of glucose variability on the long-term risk of microvascular complications in type 1 diabetes [105]
2009EDICpoikkileiketutkimus
Onko DCCT:hen osallistuneilla potilailla riskiä nefro- tai retinopatiaan 4 vuoden jälkeen tutkimuksen loputtua?
Variabiliteetilla ei vaikutusta. HbA1c lisää riskiä mikrovaskulaarisairauksille, kun arvo nousee. Assosiaatio glykemian ja retinopatian välillä on voimakkaampi, kuin glykemian ja nefropatian. E.S Kilpatric et al
A1C variability and the risk of microvascular complications in type 1 diabetes [106]2008DCCTretrospektiivinen tutkimus Mikä on HbA1c:n variabiliteetin vaikutus nefro- ja retinopatiaan?
Korkea HbA1c-arvo ja sen variabiliteetti ovat molemmat riskitekijöitä mikrovaskulaarisairauksien kehittymiselle. E.S. Kilpatrick et al
Mean blood glucose compared with HbA1c in the prediction of cardiovascular disease in patients with type 1 diabetes [25]
2007DCCTpoikkileiketutkimusOnko kliinisesti eroa CVD:n kannalta, määritetäänkö HbA1c vai MBG?
MBG p=0.019, HbA1c p=0.858, eli MBG olisi parempi indikaattori. Indikoi, että CVD assosioituu hyperglykemiaan. Variabiliteetillä ei ole merkitystä. Jan Soupal et al
Glycemic variability is higher in type 1 diabetes patients with microvascular complications irrespective of glycemic control [24]
2014
23 DM1 potilasta, jotka sairastanut 10-30v, 16 ilman mikrovaskulaarisairauksia 16 mikrovaskulaarisairauksilla poikkileiketutkimusOnko variabiliteetin ja mikrovaskulaarisairauksien välillä assosiaatiota?
Lisääntynyt variabiliteetti saattaa olla assosiaatiossa mikrovaskulaarisairauksien kanssa. HbA1c ei välttämättä kuvaa täydellisesti diabeetikon hoitotasapainoa. Johan Wadén et al
A1C variability predicts incident cardiovascular events, microalbuminuria, and overt diabetic nephropathy in patients with type 1 diabetes [107]
20092107 potilasta FinnDiane - tutkimuksestaprospektiivinen kohorttitutkimus Mikä on pitkällä aikavälillä tapahtuvan HbA1c:n variabiliteetin merkitys DM1 komplikaatioille?
Suuri HbA1c:n variabiliteetti lisää riskiä mikroalbuminuriaan, munuaisten vajaatoimintaan sekä CVD:hen. R. Borg et al
HbA1c and mean blood glucose show stronger accosiations with cardiovascular disease risk factors than do postprandial glycaemia or glucose variability in persons with diabetes: the A1C-Derived Average Glucose (ADAG) study [108]
2011268 DM1 potilasta ja 159 DM2 potilastapoikkileiketutkimusMillainen assosiaatio eri glykeemisillä indekseillä on CVD:n riskitekijöille?
Vahvin assosiaatio CVD:n synnylle löytyi kroonisesta hyperglykemiasta (määritys HbA1c tai MBG). Variabiliteetti ei ilmentänyt merkittävää assosiaatiota, mutta vaikutti osaltaan keskimääräisen verensokerin arvoihin. Rose A. Gubitosi-Klug
The Diabetes control and complications trial/epidemiology of diabetes interventions and complications study at 30 years: summary and future directions [109]
2014DCCT + EDICkohorttitutkimus
Miten intensiivinen diabeteksen hoito vaikuttaa mikrovaskulaarisairauksien ilmentymiseen?
Solujen metabolinen muisti vaikuttaa komplikaatioiden syntyyn. Hyvä, intensiivinen hoitojakso vähentää sairastumisriskiä myös myöhemmin.
Taulukko 3.
