• Ei tuloksia

Tutkija liikkeessä: Heikki Pasanen näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tutkija liikkeessä: Heikki Pasanen näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

66

Tutkija liikkeessä

• Aikuiskasvatuksen 52. vuosikirjan, Koko elämä töihin – Koulutus tietokyky kapitalismissa, toimittajakolmikon (Kristiina

Brunila, Jussi Onnismaa & Heikki Pasanen) jäsen.

• FT, opettajankouluttaja Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuodesta 2000 lähtien.

• Työskennellyt nykyisen työn lisäksi lähes 20 vuotta ohjaavassa koulutuksessa ammatillisissa aikuis koulutuskeskuksissa.

• Asuu Karkkilassa.

Miten päädyit alalle?

”Hakeuduin opiskelemaan aikuiskasvatusta Tampe- reen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan, ylioppilaskirjoitusten ja armeijan jälkeen 1970-luvun alkupuolella. Tähän liittyy sattuma ja harkinta: Ai- kuiskasvatusta opiskelemaan oli edellisenä vuonna päässyt helposti ja siksi sen valitsin. Toinen valintakri- teeri saattoi olla, että aikuiskasvatus antaisi kouluko- kemusten jälkeen monella tavalla toivoa oppimiseen.

Aikuiskasvatusta ja -oppimista pidän päivä päiväl- tä tärkeämpänä, koska maailma muuttuu ja se tarjo- aa mahdollisuuksia muuttaa maailmaa. Inhimillisen pääoman merkitys on kasvanut jo nyt sellaisella ta- valla, jota nykyiset valtiolliset politiikat eivät ole ta- junneet ottaa vakavasti.”

Haastattelu:

Jenni Pätäri tiedottaja

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)

Mitä tutkit?

”En varsinaisesti toimi tutkijana, mutta tämä on hyvä kysymys kaikille ammattikorkeakoulujen yliopettajil- le, joiden tehtävänä olisi huolehtia myös tutkimuk- sesta oman opetustyönsä lisäksi. Yliopettajillamme on kaikilla tieteellinen koulutus tutkimuksen teke- miseen, mutta olemme valitettavasti rahoitusten suh- teen huonommassa asemassa kuin yliopistotutkijat.

Päivät täyttyvät opetuksesta ja ohjauksesta, mutta monet tekevät tutkimusta oman työnsä ohella.

Itse olen tutkinut ohjauksen kysymyksiä. Viime aikoina tutkimuskohteenani on ollut vertaisryhmä- mentorointi, joista olemme tehneet kollegani Merja Alanko-Turusen kanssa useita konferenssiartikkeleita.

Toivomme saavamme aikaan jossakin vaiheessa niitä Sarjassa tutustutaan

aikuiskasvatuksen ajankohtaisiin tutkijoihin, tutkimuksiin ja tapahtumiin.

Heikki Pasanen

Kuva: Martti Minkkinen

(2)

TUTKIJA LIIKKEESSÄ

67

kokoavan julkaisun. Opettajakorkeakoulun opetus- toiminnasta tulee mielekästä tutkivan otteen vuoksi.”

Mitkä teoriat innostavat sinua tutkijana?

”Aikuiskasvatus on hyvin poikkitieteellinen tieteen- ala ja käytäntönä monimuotoinen. Sen tutkimusot- teet ja teoriat voivat nousta melkein millaisesta yh- teiskunta- ja ihmistieteestä hyvänsä. Itselleni antoi- simpia ovat olleet sosiologiset ja sosiaalipsykologiset sekä semioottiset teoriat.

Väitöskirjassani on paljon bourdieulaista teoria- pohjaa, missä yhteiskunnallis-ruumiillis-habituaali- set näkökulmat ovat inspiroivia. Kaikki eivät sulata aikuiskasvatuksen yhteydessä pedagogiikan käsitettä, mutta pidän siitä nykyisin vahvasti kiinni, jotta ope- tus- ja ohjaustoiminnassa voisi säilyä jokin tolkku.

Italialainen Maurizio Lazzarato on kirjassaan Kapitalismin vallankumoukset luonnehtinut peda- gogista suhdetta strategiseksi ihmissuhteeksi, jossa voidaan ylittää yhteiskunnallinen kontrolli ja alistus- suhde. Tällaiseen tarvitaan vahvaa pedagogista näke- mystä ja toimintaa etenkin nyt, kun talouden ja val- lan tendenssit kovertavat yhteistyön, vastuullisuuden etiikan sekä tasa-arvoisuuden pohjaa, ja koulutusrat- kaisuja perustellaan vain taloudellisin tavoittein.”

Mikä liikuttaa tällä hetkellä?

”Toivoisin jatkoa koulutuksen taloustieteelliselle tut- kimukselle. Koko elämä töihin -teoksen näkökulma on poliittisen taloustieteen alueelta. Toivottavasti teos lisää motivaatiota siihen suuntaan, koska olemme vas- ta avanneet tällaisen orientaation, mikä 1970-luvun jälkeen lähestulkoon lopahti. Kun tähän yhdistäisi

pedagogiikan talouden, kvalifikaatioiden tutkimisen sekä myös aina perinteisesti aikuiskasvatukseen kuu- luneen tasa-arvokysymyksen, niin voisimme rakentaa pohjaa myös uudelle koulutuspolitiikalle.”

Mikä on aikuiskasvatuksen merkitys nyt ja tulevaisuudessa?

”’Kaikkihan on aikuiskasvatusta’ voisi tähän todeta.

Aikuiskasvatuksen tutkimuksen tulevaisuudelle, va- paalle ja sivistystä hakevalle sekä kansakunnan hyvää palvelevalle tutkimukselle ei nykyinen koulutuspo- litiikka ole hyväksi. Kansakunnan tilalla on yhä vah- vemmin rahakunta määrittämässä periaatetta, jonka mukaisesti toimitaan niin käytännön aikuiskasvatus- töissä kuin myös tutkimuksessa. Tähän minulla ei ole vastausta, mutta toivon että aikuiskasvatuksen ylin opetus saa edellytykset toiminnalle.

Omasta työstäni nostan esille seikan, jota voin vain jatkuvasti ihmetellä. Ammatillinen opettajan- koulutus tarjoaa erittäin rikkaan toimintaympäristön.

Se vilisee oivia tutkimuskohteita ja monet meistä te- kevät ’itseään säästämättä’, opetustyön ohessa, käy- täntötutkimusta, jonka toivoisin saavan kunnioitusta myös kunnollisen rahoituksen muodossa.”

Terveiset Aikuiskasvatuksen lukijoille

”Haluaisin että aikuiskasvatuksen tutkijat tekisivät enemmän tutkimusta ryhmissä, joissa tutkijat tule- vat eri ihmistieteistä. Mukaan olisi saatava etenkin taloustieteilijöitä ja filosofeja. Haastaisin kaikki ai- kuiskasvatustieteen nykyiset professorit pyöreän pöydän ääreen hakemaan jälleen aikuiskasvatuksen tarkoitusta.”

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Erja Pietiläinen ja Heikki Seppälä (2003, 10) ovat kuvanneet palveluohjauksen käsitettä, tai oikeammin sen suomalaisia sovelluksia,”niiksi toiminnoiksi, joilla asiakkaan

Pekka lsotalus, tutkija, Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos Heikki Kuutti, tutkija, Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos Kylli Paukkudell, PM,

Vetäjä tutkija Heikki Kuutti, Jyväskylän yliopisto.. Yleisö- ja vastaanottotutkimus

Ammattikorkeakoulujen taloustieteen ope- tus poikkeaa opetuksesta tiedekorkeakoulussa erityisesti resurssien osalta mutta myös sekä opiskelija-aineksen että tavoitteiden

Jos ikäryhmittäiset työllisyysasteet on- nistuttaisiin nostamaan yhtä korkeiksi, kuin ne ovat olleet korkeimmillaan vuodesta 1980 läh- tien, niin vuonna 2030 Suomessa olisi

Jotta aineistoa analysoiva tutkija voisi selittää jonkin tietyn vuorovaikutuk- sen piirteen olevan seurausta keskustelun osanottajien institutionaalisista rooleista, hänen olisi

Näkymä kerroksen aulatilan portaikosta Etelä-Töölössä sijaitsevassa Taivallahden kansakoulussa (nyk. Taivallahden peruskoulu), Eteläinen Hesperiankatu 38. Kuva: Heikki Havas,

Mitoitettaessa ope- tustila 16 oppilaan ryhmälle tulee tilan pinta-alan olla noin 120 m 2 , jotta kaikki opetuk- sen toiminnot mahtuvat tilaan siten että opetus voidaan