Vetäytymisoperaatio

Vetäytymisoperaatio

Kirjoittanut yleisesikuntaeverstiluutnantti L K V ä I i maa

ALKUSANAT

Sotien antama kokemusten tulva on hyökynyt meilläkin laajana, joskus yli sotilaallisten patojemmekin pursuavana virtana taktilliseen ja operatiiviseen ajatteluumme. Näissä tyrskyissä on kuitenkn vetäyty- misen pahaenteinen käsite ja sen sisältö jäänyt. julkisuudessa taka- alalle. Huolimatta siitä, että meillä nimenomaan vuoden 1944 pohjoi- sen rintamanune vaiheet antoivat käytännöllisiä ja perusteellisia viit- teitä vetäytymisestä, eivät vetäytymisoperaation vaikeudet eivätkä sen erikoispiirteet ole sanottavammin sotilaallista ajatustoimintaa kiihot- taneet. Tämä johtunee toisaalta siitä, että vetäytyminen katsotaan liian usein sodan epämiellyttäviin, kaikin tavoin vältettäviin perverssi- ilmiöihin kuuluvaksi, toisaalta siitä, että vuoden 1944 kaakkoisen rin- tamanune kriisiaikojen karvaat kokemukset ja surkeat näkymät hiip- pareineen, materiaalimenetyksineen, pikaoikeuksineen, apaattisine mieslaumoineen jne ovat liian tuoreina muistissa.

Vetäytymistä ei ole yleensä teoriassa käsitelty eikä missään ta- pauksessa käytännössä harjoiteltu. Tilanne on edelleen sama kuin en- simmäisen maailmansodan jälkiaikoina, jolloin mm ohjesäännöissä ve- täytymistä ainoastaan lyhyesti sivuttiin. Toinen maailmansota osoitti kuitenkin alusta alkaen, että vetäytymisestä oli muodostunut yksi mer- kittävimpiä ja keskeisimpiä sotaliikkkeitä. Näin lienee tulevaisuudes- sakin. Viitteitä tästä ovat jo nyt mm hyökkäyksen murtovoima, liik- kuvuuden ja ulottuvuuden jatkuva kohoaminen, uusien taisteluväli- neiden ennen tuntematon moraalinen ja alueellinenkin tuhovoima, pys-

16

tysuoran saarrostuksen yhä laajentuvat suoritusmahdollisuudet jne.

jotka aivan olennaisesti ovat vaikuttaneet nykyaikaisten operaatioiden ja taistelujen luonteeseen sekä päämääriin.

Aiheen tämän tutkimuksen syntymiseen ovat antaneet paitsi vetäy- tymisoperaation suuret vaikeudet erityisesti myös sen hienoudet, kos- ka niiden tunteminen ja omaksuminen johtajakoulutuksessa on vetäy- tymisen meneStyksellisen suorittamisen perusedellytyksiä. Näiden seikkojen teoreettinen selvittäminen onkin asetettu tutkimuksen kes- keiseksi päämääräksi, jolloin erityisesti vetäytymisen käsite, sen luon- teenomaiset piirteet sekä suorituksen periaatteet on pyritty saamaan tarkastelun kohteeksi. Myös sotataidon (sotatieteen) alalla teorian- muodostuksen on oltava kaiken käytännön ja sovellutusten pohjana.

Ilman teoriarunuodostuksen jatkuvaa kehittämistä jäävät sovellutukset yleensä vanhoihin ja tuttuihin kehyksiinsä eivätkä niin ollen pysty seuraamaan yleistä kehitysrytmiä.

1 VETÄYTYMISEN KÄSITE JA SEN SISÄLTÖ

Ohjesäännöissämme on myös taaksepäin, siis vihollisesta poispäin suuntautuvasta toiminnasta ja yleensä enemmän passiiviasenteessa tapahtuvista suorituksista useita käsitteitä, joiden yhtenäisenä - sös kokonaiskysymyksenä - suoritettu analyysi vasta voi selvittää kunkin yksityisen sisimmän merkityksen ja puitteet. Tällaisia käsitteitä ovat taistelun keskeyttäminen, irtautuminen, viivytys ja vetäytyminen.

1. Taistelun keskeyttäminen - irtautuminen - vetäytyminen Ohjesääntömme määrittelevät v e t ä y t y m i sen "rintamavastuus- sa olevan joukon siirtymisenä taaksepäin taistelua välttäen" sekä ko- rostavat sisällön tulkinnassa erityisesti, että

- vetäytymisen edellytyksenä on taistelun keskeyttäminen ja ir- tautuminen vihollisesta,

- vetäytymisen luonteenomaisena piirteenä on pää voimien nopea vetäminen kokonaan pois taistelujen vaikutuspiiristä,

- tehtävän ja tilanteen salliessa vetäytyminen muodostuu vetäy- tymismarssiksi.

17 Vetäytymisen käsite sellaisenaan ja sen ohjesäännön mukainen si- sältö k 0 r 0 s t a v a t s i i s s e 1 v ä s t i v e t ä y t Y m i sen suo r i t- t a m i s t a t a v alla a n m a r s s i e n, jopa siinä määrin, että itse vetäytyminen saattaa muod~stua vetäytymismarssiksikin. Tätä koros- tusta lisää vielä ilmaisu "vetäytymisen edellytyksenä on irtautu- minen vihollisesta". 1 r t a utu m i n enon nimittäin määritelmän mu- kaan "joukon suunnitelmallinen erkaneminen taistelusta, viivytysase- masta tai -linjasta ja yleensä vihollisesta" ja se suoritetaan pääasialli- sesti siten, että:

- jokainen johtaja valitsee etulinjan takaa edullisen linjan vas- taanottolinjaksi taaksepäin siirtymistä varten;

- viimeistään irtaustumishetkellä tiedoitetaan kokoontumisalueet.

irtaustumiskaistat tai -tiet sekä mahdollisuuksien mukaan myös lähimmät vastaanottolinjat;

- vastaanottolinjan miehitysjoukko tai osa siitä muodostaa jälki- joukon, joka portaittain siirtyen ja viivytystaistelua käyden suojaa joukon pääosan siirtymisen ylemmän johtoportaan vas- taanottolinjan taakse;

- irtautuminen suoritetaan viivytystaistelun periaatteiden mukai- sesti.

Kaavamaisesti ottaen ja edellä oleva ankaran johdonmukaisesti tulkiten voitaisiin esim komppanian - prikaatin irtautuminen esittää kaaviollisesti kuvan 1 mukaisesti. Taistelulajista ja yleensä tilanteesta riippuen kyseiset vastaanottolinjat voivat tietysti useissa tapauksissa osittain yhtyäkin tai joskus jäädä kokonaan poiskin, mutta itse irtau- tumisen käsitteen periaatteelliseksi selventämiseksi . esitetty kuva vas- tannee tarkoitustaan. Tästä voidaan nimittäin tehdä ainakin seuraavat johtopäätökset:

- Irtautuminen jo prikaatin puitteissa epäedullisessa tilanteessa vaatii paitsi aikaa myös alueellista syvyyttä, joka voi muodos~

tua melkoiseksikin määräytyen ennen kaikkea vihollisesta ja sen toiminnasta, maastosta, käytössä olevan raskaan tulen mää- rästä jne. Alueen syvyys kasvaa yhä, jos kuvan esittämässä tilanteessa tulisi kyseeseen esim armeijakunnan (siis useamman prikaatin) irtautuminen.

2 - Tiede ja Ase

18

- Irtautuminen koostuu suorituksen suhteen paitsi kaikista tais- telulajeista myös vetäytymisestä, marsseista jne; ts irtautu- minen kuvan 1 tilanteessa olisi oloissamme oikeastaan jo pie- noinen vetäytymisoperaatio.

Kuva 1

Voitaisiin mun ollen väittää irtautumisen sisältävän myös vetäyty- misen, koska esim pataljoonan irtautumisessa ja siirtymisessä kokoon- tumisalueelleen prikaatin vastaanottolinjan taakse tulee selvästi kysee- seen "rintamavastuussa olevan joukon siirtyminen taaksepäin taistelua välttäen", tarkoituksena vetää päävoimat nopeasti kokoontumisalueel- leen. Tätä väitettä korostaa vielä ohjesäännön määräys, että jokai- selle vastaanottolinjalle on jätettävä miehitysjoukko jälkijoukoksi

19 (vetäytymiseen liittyvä käsite) suojaamaan kyseisen joukon siirtymistä ylemmän johtoportaan vastaanottolinjan taakse.

Tämän mukaan irtautuminen ja vetäytyminen olisivat päällekkäisiä ja vuorottaisia toimintoja etulinjasta aina viimeiselle vastaanottolin- jalle saakka. Näin asiaa ei pidä kuitenkaan oivaltaa, koska toisaalta korostetaan "irtautumisen olevan vetäytymisen edellytyksenä", joten vetäytyminen voisi näin ollen alkaa vasta joukon irtautumisen jälkeen ja olisi siitä erillinen toimintamuoto. 0 len nai s i n ero i r t a u t u- m i sen j a v e t ä y t Y m i sen v ä Ii 11 ä on kuitenkin siinä, että

- irtautuminen kohdistuu kyseiseen joukkoon kokonaisuudessaan, - vetäytymisessä taas ainoastaan pääosa kyseisestä joukosta irtau-

tuu.

Joka tapauksessa kokonaiskäsite, johon irtautuminen ja vetäyty- minen kuuluisivat, jää vaillinaiseksi tai ainakin vaikeasti tulkittavaksi.

Aikaisempien tulkintojen mukaan tai st e l un k e s k e y tt ä m i n e n muodosti tämän kokonaiskäsitteen, sillä se määritettiin "joukon pää- voimien irroittaminen taistelusta ja vetäminen pois taistelujen vaiku- tuspiiristä jälkijoukkojen suojaamana". Tähän mennessä ilmestyneet ohjesäännöt eivät ole taistelun keskeyttämistä määritelleet, ja oman kysymyksensä muodostaakin, onko tämä perinteellinen käsite enää tällaisenaan oikeutettukaan sotilassanastoomme.

Eräs tapa, joka selventäisi nykyisin epäilemättä tulkinnanvaraista irtautumisen ja vetäytymisen välistä suhdetta, olisi

- tulkita irtautuminen puhtaaksi taktilliseksi suoritukseksi, joka tähtää kyseisen joukon irtautumiseen kokonaisuudessaan irti vihollisesta tai jostain maastokohdastq;

- korostaa vetäytymisen oivaltamista yksinomaan operatiivisena suorituksena operatiivisissa puitteissa;

- kohottaa vetäytyminen yläkäsitteeksi, jonka alaisia ovat mm tais- telun keskeyttäminen, irtautuminen, viivytys ja vetäytymismars- sit (kuva 2).

2. Vetäytyminen - viivytys

Näiden välisestä suhteesta on ennen kaikkea todettava, että v i i- v Y t Y s on meillä voimassa olevien käsitysten mukaan tai s tel u-

20

1 a j i, jonka "tarkoituksena on vihollisen etenemisen hidastaminen".

Sitä vastoin v e t ä y t y m i s t ä ei meillä saa oivaltaa taistelulajina, vaan se tulee nähdä pikemminkin 0 per a t i i v i sen a k ä s i tt e e- n ä tai aja t u k sen a, joka ei niinkään koske joukkoja. Tässä yh- teydessä huomautettakoon kuitenkin, että mm Saksassa lähinnä vuo- sien 1941-42 Moskovan suunnan katkerien kokemusten kirvoittamina on esiintynyt julkisuudessa mielipiteitä, jotka vaativat pitämään vetäy-

Veföf/l9.minen

• • • ' -

TO/~Mun

illlllmllll~'llllmllllr'IIIIII!~:!lilll~ ~::eV~ömi.

_{J J} ]rfoufummen

___ V ___ U ___

^~

__ _

•

~ ~ ViivVf~s

r---

_{" y}

_c

_~

_,

)

(

)

T,...u, -.

^JÖIKI·

T '

^'aukkO

)

! ^{1 1 1 1 1}

---

^{Kuva 2}

VtlfÖtjftjmls.

morulf (folsfeluineen)

PUOluSfUS tOI /lIIsi tehtövö jossOln mllllOllo

tymistä jopa omana taistelulajinaan - - - "Die Fiihrung muss im Rlickzuge eine Kampfart sehen - - - die Verachtung dieser Kampf-

21 art in der deutschen Truppenausbildung ist fehlerhaft".1 Tällöin on kuitenkin syytä muistaa, että mm 1942-43 sotamarsalkka von Kleist suoritti samalla tavoin koulutetuilla joukoilla ja erittäin vaikeasta lähtökohtatilanteesta kuuluisan ja menestyksellisen vetäytymisensä Kaukasukselta Rostovin seuduille.

Vetäytyminen olisi siis operatiivisen (strategisen) johdon eräs me- nettelytapa säilyttää tai hankkia epäedulliseksi kehittyneessä tilan- teessa itselleen jälleen toimintavapaus, ja vetäytymisen joukot joutu- vat suorittamaan paitsi siirroin myös taistellen eri taistelulajeja käyt- täen. Vetäytymisen käsite koskisi näin ollen ainoas- taan suurempia joukkoja ja pitäisi se oivaltaa o per a a t i 0 n a, j 0 k avo i s isä 1 t ä ä s 0 dan kai k k i eri t 0 i- m i n t a m u 0 d 0 t. Näiden esiintymisajat ja -paikat ovat tietysti riip- puvaisia kulloisestakin tilanteesta, operaatioalueen syvyydestä sekä asetetusta kokonaismäärästä, mihin vetäytymisellä pyritään. Voitai- siin sanoa vetäytymisen suorituksen olevan jopa enemmän kuin sodan muut toimintamuodot kaikista säännöistä ja kaavoista riippumatonta.

Pu n ai sena 1 ankana siimä k ui:te nkin on saada p ää- voimat toimintakykyisinä ja operaatiokelpoisina i r t i v iholli sen maa voi m i en i s k u j e n u 1 0 t t u vii t a. Tä- mä taas merkitsee nykyaikana usein voimakk8idenkin osien sitomista katkeriin taisteluihin (viivytys, puolustus, hyökkäys) hyökkääjän ete- nemisen hidastamiseksi.

Kun kysymys oivalletaan näin, voidaan asettaa tulkinnan varaiseksi, onko yleensä mahdollista ja asiallistakaan vertailla vetäytymistä ja vii- vytystä keskenään. Jos näin tehdään, yhtä mielekästä olisi vertailla esimerkiksi eten~mistä ja hyökkäystä toisiinsa tarkoituksena löytää näistä sisältöeroja. Samaa voidaan väittää käsitteestä vetäytyminen ja taistelulajista viivytys, joka puolestaan on aina sekä defensiivinen että offensiivinen. Ajatuksen selventämiseksi esitettäköön seuraava

I

kuva.

Tämän mukaan et e n e m i n en voi sisältää erilaisia operaatio- menetelmiä, kuten esim saarrostushyökkäyksen ja rintamahyökkäyksen.

I Kenr-ev Hans Reinhardt; Wehrkunde 9/1953, s 7

22

EII?flt?m;mn

Kuva 3

b)

... "

Vetåyty·

yt

mlsmorSSlf

<...>

VE'löy~ymint?n

Samoin etenemlsen vastakohta v e t ä y t Y m i n en voisi vastaavasti sisältää erilaisia operatiivisen johdon menetelmiä tilanteesta ja mah- dollisuuksista riippuen, kuten esim päävoimien suorittaman viivyt yk- sen, päävoimien nopean marssittamisen pois maataistelujen vaikutus- piiristä jne. Näin vetäytymisen sisältö on usein julkisuudessakin omaksuttu ja myös sotilaallisessa käskemisessä paljon käytetty; esim

"vetäytyy viivyttäen", "päätti aloittaa suunnitelmallisen vetäytymisen ja siirtyä erikseen määrättävänä ajankohtana viivytystaisteluun vetäy- tyäkseen - - ^_"1 jne.

Yleisesti ottaen asia tuntuisi tällä tavalla oivallettuna selvältä ja johdonmukaiselta. Mutta on muistettava

- toisaalta se, ettei etenemisen ja vetäytymisen ilmaisuja voida sotilaallisessa tekstissä verrata keskenään, koska etenemistä sel- laisenaan ei ole käsitteellisesti täsmennetty, sekä

- toisaalta se, että ohjesääntöjen mukainen vetäytymisen sisältö ei voi tällaista tulkintaa edellyttää.

Vaikka siis viivytys muodostaa vetäytymisoperaatiossa erään varsin olennaisen osan ja sisältyy myös omana taistelulajinaan vetäytymiseen, on meidän kuitenkin nähtävä olosuhteissamme vii v y t Y s m Y ö s

1 Kuussaari-Niitemaa: Suomen sota 1941--45; Mantere 1948, s 181

23

i t sen ä i sen ä tai s tel u n a tai 0 per a a t i 0 n a. Tällöin viivytys olemukseltaan ja päämäärältään on täysin eroava vetäytymisestä (vrt kuvat 2 ja 4). Viivytyksessä on joukkojen käytön suhteen nimit- täin ominaista suunnitelmallinen, taistellen tapahtuva u u s iin per ä k k ä i s iin ase m iin s i i r t y m i n e n tarkoituk- sena ennen kaikkea

- ajan voittaminen ja

- viholliselle tappioiden tuottaminen.

1

I

\

Kuva 4

Olennaisin ero vetäytymisoperaation ja viivytysoperaation välillä on näin ollen siinä, ettei vetäytyminen voi eikä saa olla koskaan siinä mielessä vihollista kuluttamaan pyrkivää ja aikavoit- t 0 a t avo i t tel eva a kuin viivytysoperaatio.

24

3. Vetäytymisoperaatio ja sotahistoria

Aikoinaan, varsinkin 1600- ja 1700-luvulla, taistelun keskeyttä- minen ja sitä välittömästi sew-annut vetäytyminen tulivat yleisesti sekä käsitteen puhtaassa merkityksessä kyseeseen. Kuten tunnettua silloinen taktiikka ja strategia tähtäsivät yleensä taistelun välttämi- seen taidokkaalla manooveroinnilla kallisarvoisten sotajoukkojen sääs- tämiseksi. Jos silloinen sotajoukko kärsi taistelussa tappion, merkitsi se yleensä myös sodan menettämistä. Tämän vuoksi olennaiseksi osaksi sodankäyntitaidosså muodostuikin taitavin liikkein toisaalta välttää vihollista ja toisaalta saattaa sen makasiinisysteemiin tukeutuvat sel-

käyhteydet uhanalaisiksi. Näissä olosuhteissa käsite taistelun keskeyt- täminen ja sen itsestään selvä seuraus, vetäytyminen päävoimin pois taistelualueelta, olivat varsin yleisiä.

Vaikka operatiiviset tekijät ovatkin muuttuneet kokonaan noiden aikojen jälkeen, voimme kuitenkin löytää myöhäisempienkin aikakau- sien sodista vetäytymisoperaatioita, jotka antavat selvän yleiskuvan itse vetäytymisen olemuksesta ja sen käsitteellisestä sisällöstä. Näistä esitettäköön seuraavat neljä (a-d).

a. S a k sai a i sen 9.A:n v e t ä y t y m i ne n s y k s yllä 1 9 1 4 Kenr-ev Hindenbw-g oli kuten tunnettua syksyllä 1914 joukkoineen Etelä-Puolassa ja Galitsiassa 1400 km leveällä puolustusrintamalla yli- voimaisia venäläisiä joukkoja vastaan ja oli tehnyt päätöksen lyödä hyökkäyksellä venäläiset Veikselillä voimakkaan oikean siiven avulla.

Joukkojen saavutettua lujien taistelujen jälkeen Veikselin alkoivat venäläiset leveällä rintamalla laajasuuntaisen vastahyökkäysoperaa- tion painopiste Varsovan alueelta kohti 9.A:n avointa pohjoista sivus- taa. Jouduttuaan sitomaan näihin taist~luihin jo 8 jvdivisioonaa ja 2 rvdivisioonaa sekä venäläisten ylivoiman yhä kasvaessa - 18 jvdiv ja 6 rvdiv - Hindenbw-g päätti keskeyttää hyökkäyksensä. Edelly- tykset venäläisten lyömiseksi Veikselillä oli menetetty ja hyökkäys- operaatio näin ollen epäonnistunut. Venäläisten ylivoimaisen "Dampf- waIzen" (painopisteen) muodostettua vaarallisen sivustauhkan 9.A:n pohjoiselle sivustalle ja hyökkäyksen paineen siellä yhä kasvaessa

9. A velöyf!l'/"

misen jol-/

kPl'fl / I I

I

'.

----,

... .:.-_

...

,

⁾

SAKSA

'X _{( ...}

_~

"

^'-'\.

F

~

L:.A -

lOrllJr '-N''''''''V'' )

1 Rintama velöytgml-

]TÄVAL TA IINKARI sen

PÖÖ'9

¹¹

9

⁴

o $0 fI)(J KM

Kuva 5

25

lfindenburgille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä. Oman byökkäyksen kulminoituminen ja venäläisten ylivoima pakottivat siis '9.A:n aloittamaan s u unn i te 1m a11 is en v e t ä y tym i sen. Teki- jät, jotka näinkin uhkaavassa pakkotilanteessa aikaansaivat tietyn joh- donmukaisen suunnitelmallisuuden, olivat monet. Tässä yhteydessä ko- :rostettakoon vain, että

- joukot olivat ulkoisilta taisteluedellytyksiltään (aseistus, varus- tus, liikuntavälineistö jne) vähintään tasavertaiset,

- alueellinen syvyys ei kahlehtinut toimintavapautta ja

- ennakkovalmisteluihin oli ryhdytty jo 9.A:n etenemisen alkaessa laajoin ja perusteellisin operatiivisin suluttein.

26

Joka tapauksessa näin alkanut vetäytymisoperaatio suoritettiin sitkein jälkijoukkotaisteluin irtautuen, hyökäten ja puolustaen sekä pitkin päivämarssein ja päätyi vetäytyminen aluksi puolustukseen, mikä samalla loi edellytykset uuden operaation alkamiselle.

b. K ann a k sen J 0 ukk 0 j e n o per a a t i 0 t k e s ä 11 ä 1 9 4 4

Kannuksen jpuKKo/.:en op-eruofiol ke-

SÖ//li

1944

~1

\ =

~

SUOMEN Lf\trn

ID D '0 21) 3O"f"I

Kuva 6

p

!Jlivoimo

elövö voimo f: .5 E:

tuli ~fS-eO

Edellä esitetystä vetäytymisoperaatiosta 30 vuotta myöhemmin jou- tuivat Karjalan kannaksen joukkomme materiaalin suhteen ylivoi- maisen ja operaationopeudeltaan korkeaa luokkaa olevan NL:n hyök- käyksen kohteeksi, joka nopeasti johti vaikeaan kriisitilanteeseen ja pakotti joukkomme siirtymään taaksepäin. Voimasuhteita liikkeen

27 alkaessa osoittavat seuraavat luvut: suomalaisilla 5 div, 2 prik ja 1 psdiv; Neuvostoliitolla todennäköisesti ainakin 16 jvdiv, 3 ka-div,.

3 pspr, 3 psläpimurtorykm ja 1 rynntkirykm.

Koska on .paljon väitelty siitä, oliko Karjalan kannaksella kesällä.

1944 kyseessä vetäytymis- vai viivytysoperaatio vaiko näiden molem- pien "sekasotku" ja koska kyseessä olevat sotatoimet antavat myös.

valaistusta käsiteselvittelyllemme, on erääksi vertailuesimerkiksi tä- män tutkielman puitteisiin otettu kyseiset tapahtumat.

Tutkittaessa sotatoimiamme kesällä 1944 Karjalan kannaksella on muistettava ennen kaikkea

- salliko strateginen ja operatiivinen tilanne sekä käytettävissä olevan voiman määrä ns klassillisen vetäytymisen suorituksen tarkoituksena saada päävoimat nopeasti VKT -asemaan,

- rnahdollistiko alueellinen syvyys Karjalan kannaksella riittävän toimintavapauden vetäytymisen suorittamiseksi.

Kysymyksiin on vastattava kieltävästi. Voimien vähyys, jalan liik- kuvien joukkojemme suhteellinen hitaus viholliseen verrattuna, tär- keä ajanvoittamispyrkimys, operaatioalueen mataluus jne eivät mah- dollistaneet päävoimien suoraa vetämistä taakse, vaan oli kaikki saa- tavissa oleva voima sidottava tilanteen hallitsemiseksi, ajan voittami- seksi ja vihollisen kuluttamiseksi ankaraan viivytystaisteluun. Koko- naan eri asia on, miten tässä onnistuttiin. Mutta jos verrataan Kan-:

naksen Joukkojen ja Hindenburgin 9.A:n suorituksia toisiinsa puh- taasti vetäytymisen käsitteen kannalta, niin näitä ei voida rinnastaa keskenään. Kannaksen Joukkojen operaatiota ei voida käsitteellisesti.

pitää vetäytymisoperaationa, vaan se on tulkittava selvästi vii v y- t y s 0 per a a t i 0 k s i, jossa viivytysalueen takarajana oli VKT-linja ..

Tämän osoittaa selvästi myös PM:n toimintaohje 15. 6. 44 kenrI Oeschil- le: "Karjalan kannaksen joukot siirtyVät johdollanne tilanteen vaa- tiessa vii v y t Y ~ tai s tel u u n - - - "

Väite, että Karjalan kannaksella kesällä 1944 olisi ollut kyseessä puhdas vetäytymisoperaatio, ja tämän todistelu viitaten eroon, mikä on nähtävä operatiivisen tehtävän (vetäytymisen) ja sen toteuttami- sessa hyväksi käytetyn taistelulajin (viivytyksen) välillä, eivät voine' olla hyväksyttäviä. Tällöin päädytään nimittäin samaan ajatuskulkuun ..

:28

mikä on esitetty jo kuvan 3 yhteydessä, ja asetetaan samalla kyseen- .alaiseksi itsenäisen viivytysoperaation esiintymisen oikeutus olois- samme .

.c. Armeijaryhmä B:n vetäytymisoperaatio 1942-43

. \ .

. I

ICRIH

Selite

_ _ _ rinfoma marraskuun puollvlilissli 194 e

• ... rintama f9. '2. ^f9/Jt!

... _ ,.inluma 18. f. f9/J3 _ . _ . - rintamo 22. ~.f943

Kuva"

Kun taistelu Stalingradista oli jo saavuttanut saksalaisten kannalta .epätoivoisen vaiheensa ja vaivalloisesti aikaansaatu rintama Donetsin

suun ja Voronesin välillä joutui vastaanottamaan yhä toistuvia puna-- armeijan iskuja, oli Armeijaryhmä B (l.PsA ja 17.A) edelleen Moz- dokin - Maikopin eteläpuolella: Hitler oli jatkuvasti estänyt armeija-- ryhmän vetäytymisen yleistilanteen vaatimusten mukaisesti Donin_

mutkaan. Näin oli armeijaryhmä joutunut tilanteeseen, jossa sen jou-- tuminen saarroksiin oli ilmeinen. Sotamarsalkka von Kleistin mukaan_

"tammikuun alussa muodostui uhkaava vaara vasemmalla sivustalla Elistan suunnasta ja vielä suurempi uhka venäläisten edetessä Stalin-·

gradista Donin suunnassa kohti Rostovia kaukana armeijaryhmän selus-·

tassa. Kun venäläiset olivat enää ainoastaan 70 km:n päässä' Ros- tovista ja Armeijaryhmä B:n joukot Rostovista kaakkoon n 650 km:n päässä, Hitler yhä edelleen kielsi vetäytymisen"} Tilanteen yhä kär- jistyessä saapui kuitenkin vetäytymiskäsky ja vaatimus kaiken kalus- ton mukana kuljettamisesta.

4.PsA:n (von Manstein) sekä muutamien Armeijaryhmä B:n sille·

avuksi lähettämien divisioonien suojatessa itäistä sivustaa onnistui_

von Kleistin vetää päävoimansa (lähinnä 1.PsA) Rostovin "pullonkau- lasta" Stalinon alueelle. Täältä se pystyi osallistumaan vielä maalis- kuussa 1943 vastaoffensiiviin, joka pysäytti venäläisten hyökkäyksen,.

valtasi uudelleen mm Harkovin ja vakiinnutti tilanteen etelässä maa- liskuun loppuun mennessä ylimalkaiselle linjalle Donets - Stalino._

17. A:lla 'oli suhteellisesti helpompi tehtävä. Se vedettiin pääasialli- sesti Kubanin sillanpään kautta Krimin niemimaalle.

Armeijaryhmä B:n vetäytyminen 1942-43 Kaukasukselta lienee- ainutlaatuinen sotahistoriassa - vetäytyminen, jolla pelastettiin erin- omaisen vaikeissa olosuhteissa (talvi, pitkät etäisyydet, ankara vihol-·

lisen painostus kaikkialla jne) kokonainen armeija. Liian myöhään.

saapuneeseen vetäytymiskäskyyn perustuvat liikkeet voitiin suorittaa.

ainoastaan paikallisten johtajien taidon ja jo~stavuuden sekä joukko- jen suuren suorituskyvyn ja kurin avulla.

Kyseinen vetäytymisoperaatio jouduttiin aloittamaan siis eräässä.

sodan pakkotilanteessa vetämällä joukot nopeasti t~e, minkä toi- menpiteen tarkoituksena oli paitsi kyseisen tilanteen menestyksellinen selvittäminen myös muualla syntyneen vaikean kriisin poistaminen.

uudella operaatiolla.

I Liddel-Hart: Nu törs de tala; 1948, s 247

.30

d. A u n u k sen r y h m ä n v e t ä y t y m i n en k e s ä 11 ä 1 9 4 4 Aunuksen Ry.hmön velrJ~!M,minen

kesällä f944

YlivOima

elövö vOima ,: 3"

tuli f: .10-12·

Kuva 8

pääVOlmal V,ivvlYSPUltol

/

E

p

Aunuksen ryhmän operaatioita kesällä 1944 voidaan taas pitää ta- vallaan kouluesimerkkinä suu n n i tel malI i se s t a v a p a a e h- toi s e s t a ve t ä y t y m i s e s t ä. Jo Neuvostoliiton offensuvin al- kaessa Karjalan kannaksella Ylipäällikkö oli käskenyt ensin 4. D:n ja pian sen jälkeen myös 17. D:n ja 20. Pr:n siirrettäväksi Aunuksesta

31 Karjalan kannakselle sekä 12. 6. antamallaan käskyllä oikeuttanut

"Aun. R:n ylivoimaisen vihollisen pakottamana siirtymään taempaan asemaan ratkaisutaisteluun antautumatta" ..

Tilanteen kehittyessä Karjalan kannaksella yhä uhkaavammaksi saapui vihdoin 16. 6. käsky, jossa mainittiin mm seuraavaa (PM:n käsky n:o 1554/0p. l/5d/sal./16. 6. 44)

"Vihollisen suurhyökkäys Karjalan kannaksella ja siinä todettu ma- teriaaliylivoima ja operaationopeus pakottavat vetämään voimia pois Itä-Karjalasta Karjalan kannaksen kautta uhkaavan, vielä syvemmän etenemisen ehkäisemiseksi ja täten myös Itä-Karjalan rintamia välil- lisesti uhkaavan selustavaaran välttämiseksi.

Tämän johdosta käsken

1. Aun.R ja - - - siirtyvät suunnitelmalliseen vetäytymiseen Suomen rajaa kohti, joka käsittää - viivytystaistelun minimi- voimin ja irtisaatavin voimin (Aun.R kaksi divisioonaa) matka- marssin Kanta-Suomeen.

2. Aun.R:n toimesta - Äänisen Rannikkoprikaatin raskas kalusto henkilöstöineen on heti irroitettava ja kuljetettava - - -."

Tämä erinomaisesti muotoiltu käsky ilmaisee sellaisenaan jo, min- kälaatuisesta operaatiosta oli kysymys. Strategisen johdon oli p a k k ⁰ kokonaisrintaman lyhentämiseksi ja uhkaavan tilanteen selvittämiseksi v a p a a e h toi s e s t i asettua myös Aunuksessa passiiviasenteeseen, irrottaa elävää voimaa (mm yhtymien osalta melkein puolet) ja kalus- toa Karjalan kannakselle ja antaa Aun. R:lle oikeus vetäytymiseen.

Se että vetäytyminen voitiin suorittaa ns klassillisen vetäytymisen mer- keissä, johtui ennen kaikkea

- vetäytymispäätöksen oikea-aikaisuudesta, - toimintavapauden säilymisestä ja

- operaatioalueen maastosta ja sen suhteellisesta syvyydestä.

e. J 0 h t 0 pää t ö s

Jo näiden muutamien sotahistorian esimerkkien mukaisesti voim- me päätellä vetäytymisoperaation tulevan kyseeseen pääasiallisesti seu:"

raavan kaltaisten tilanteiden yhteydessä ja näiden mukaan myös erot- taa k a k s i v e t ä y t Y m i sen per u s 1 a j i a.

32

En s i k s i: Omien joukkojen saamiseksi itselle epäedulliseksi ke- hittyneessä pakkotilanteessa ylivoimaisten vihollisjoukkojen iskujen alta suojaan ja niiden päävoimien ryhmittämiseksi ajallisesti ja pai- kallisesti edullisempaan asemaan jatkuvaa taistelutoimintaa tai koko- naan uutta operaatiota varten. Tätä voitaisiin kutsua esiIn p a k 0 II i- s e k s i v e t ä y t Y m i s e k s i. Esimerkkeinä tästä mainittakoon Sak- san 9. A:n vetäytyminen 1914, saksalaisten vetäytyminen Marnen tais- telun jälkeen syys-lokakuussa 1914, Anneijaryhmä B:n vetäytyminen 1942-43.

Toi s e k s i: Strategisen rintaman lyhentämiseksi voimien yhdis- tämiseksi, toimintavapauden saavuttamiseksi sekä kaluston irrottami- seksi vapaaehtoisesti defensiiviseen tai offensiiviseen toimintaan siir- tymistä varten jossakin uudessa operatiivisessa suunnassa. Tätä voi- taisiin kutsua esim v a p a a e h toi s e k s i v e t ä y t y m i s e k s L Esimerkkinä tästä mainittakoon mm Aun. R:n vetäytyminen kesällä 1944, saksalaisten Orelin mutkan oikaisu 1943 ja vetäytyminen Poh- jois-Suomessa 1944-45, useat Rommelin vetäytymisliikkeet Pohjois- Afrikassa jne.

On selvää, etteivät nämä kaksi vetäytymisen peruslajia voi aina esiintyä itsenäisinä ja toisistaan irrallisina. Nykyaikana ja tulevaisuu- dessakin ne esiintynevät useissa tapauksissa osittain päällekkäinkin.

Edelleen on huomattava, että vapaaehtoisessakin vetäytymisessä me- nettelytavan taustana on usein strateginen pakkotilanne. Joka tapauk- sessa vetäytymisen primäärinen syy on yleisesti ottaen itselle mitä epäedullisimmaksi kehittynyt kokonais- tai paikallinen t i 1 ann e, joka ei ole korjattavissa enää il- man päävoimien siirtymistä pois maataistelujen vaikutuspiiristä. Tällöin näiden kahden vetäytymisen peruslajin esiintyminen on useissa tapauk- sissa riippuvainen vetäytymispäätöksen oikea-aikaisuudesta; ts anne- taanko vetäytymiskäsky tarpeeksi ajoissa vai ei.

4. Yhdistelmä

Jos halutaan näiden esimerkkien ja edellä olevan teoreettisen tar- kastelun perusteella laajentaa ja syventää vetäytymisen sisältöä, niin voitaisiin päätyä esimerkiksi seuraavanlaiseen yhdistelmään. Vetäyty-

33 minen operaatioiden johtamistaidon eräänä osana merkitsee viholli- sesta poispäin suuntautuvaa sotaliikettä (sotatointa), joka joudutaan suorittamaan itselle epäedullisissa olosuhteissa ja aina alivoimaisena ja joka aluksi päättyy puolustukseen. Vetäytyminen toteutetaan joko vapaaehtoisesti tai vihollisen pakottamana sellaisissa tapauksissa, jol- loin alueiden luovutuksen sekä erilaisten taistelumenetelmien avulla katsotaan mahdolliseksi saavuttaa päävoimille toimintavapaus uutta operaatiota varten ja muuttaa epäedulliseksi kehittynyt tilanne itselle jälleen edulliseksi.

Vaikka vetäytymisen käsite johtaakin näin ollen helposti kuvitte- luun tappioon johtavasta ratkaisusta, päinvastoin kuin esim etenemis- ajatus, v e t ä y t Y m i sen e i ta r v i t s e k u i t e n k aan m e r k itä vie 1 ä 1 0 p u 11 i s t a t a p p i 0 t a, koska sen keskeisin tarkoitus on vain säästää voimien pääosaa uutta menestyksellisempää operaatiota varten. Ve t ä y t Y m i n e n ta voi t tel e e s ii sai n a p 0 s i t i i v i- sia päämääriä.^l

n

VETÄYTYMISPÄÄTÖS

Operaatioiden johtamisessa korostetaan erityisesti nykyaikana va- pautta ja itsenäisyyttä sekä kaukonäköisyyttä, koska vain täten katso- taan operatiivisen johdon pystyvän oikea-aikaisesti ja tarkoituksen- mukaisella tavalla reagoimaan operaatioiden nykyaikaiseen rytmiin ja sen vaihteleviin muotoihin. Tässä suhteessa vetäytymispäätös ei kui- tenkaan voi olla niin vapaa ja itsenäinen kuin esim paikallaan pysyt- televissä tai eteenpäin suuntautuvissa operaatioissa tehdyt päätökset.

Toisaalta taas vetäytymispäätös jos mikään vaatii kaukonäköisyyttä.

koska sen seuraukset saattavat vaikuttaa erittäin kohtalokkaasti yleis- tilanteeseen asianomaisella operaatioalueella ja ulottaa samalla epä- edullisen heijastusvaikutuksensa sotaan kokonaisuudessaankin.

Koska vetäytymisen käsite ei ole yleensä juurtunut sotilaalliseen

1 Toimituskunnan huomautus: Ohjesääntömme edellyttävät aivan samaa.

Niiden mukaan vetäytyminen suoritetaan oman toimintavapauden palauttami- seksi niin kauas, että joukkojen ryhmittäminen uutta toimintaa varten on mah- dollinen. - Tämä huomautus koskee myös kohdan 1: 1 alussa esitettyjä koros- tuksia.

3 - Tiede ja Ase

34

ajattelutapaan johtamistaidollisena asiana, vaan vetäytyminen tulkitaan usein johdon ja joukkojen kykenemättömyyden ilmaukseksi, voidaan hyvin kuvitella, millaisen valtavan kamppailun itsensä ja ulkonaisten tekijöiden kanssa vetäytymispäätöksen tekevä komentaja saa käydä.

Paitsi yleistä mielipidettä, joka tulkitsee vetäytymisen liian helposti paoksi tai "altajuoksemiseksi" tai vähintään liian nopeaksi väistymi-

seksi, ovat vaikutukset mm kotiseutuun, sisä- ja ulkopolitiikkaan, vi- holliseen ja mahdollisiin liittolaisiin aina vetäytymispäätöksen tekijää rasittamassa. Lisäksi tulevat johtajien ja joukkojen sielulliset rasituk- set fyysisten ohella, demoraalisaation vaara, mahdolliset suuretkin osa- tappiot jne, jotka kaikki yhdessä ainakin alitajunnassa asettuvat vas- tustamaan vetäytymispäätöksen tekoa. Ei olekaan näin ollen ihmetel- tävää siinä, e t t e i v e t ä y t Y m i s pää t ö s o i e t u s k i n k 0 s- kaan sotahistoriassa syntynyt nopeasti, vaan vasta vähitellen ikäänkuin vaiheittain kypsynyt. Vai- keaan kriisitilanteeseen jouduttaessa on luonnollisena reaktiona ollut aluksi selvittää tilanne millä muilla tavoin tahansa kuin vetäytymisellä, ja näiden toimenpiteiden aikana tehdyt päätökset ovat sitten vähitellen

aivan kuin huomaamatta valmistelleet lopullista vetäytymispäätöstä.

Esimerkiksi Saksan 9. A:n (kuva 5) vetäytymispäätös lokakuussa 1914 ei syntynyt niinkään välittömästi, vaan sitä edelsi raju kamppai- lu, joka tähtäsi tilanteen selvittämiseen ilman vetäytymistä. Kun Hin- denburgille tuotiin 9. 10. 1914 asiakirja, joka paljasti venäläisten saar- rostusaikeet, 9. A:n johto ei suinkaan tässä uhkaavassa tilanteessa ilman muuta tehnyt vetäytymispäätöstä, vaikka selustassa oli ryhdytty kaiken varalta mm laajasuuntaisiin sulutusvalmisteluihin jo hyökkäys-

operaation alkaessa. Päinvastoin vaikeasta tilanteesta pyrittiin selviä- mään suuntaaInalla yhä uusia voimia pohjoiseen kohti Varsovaa ja le- vittämällä Itävalta-Unkarin rintamaa aina Ivangorodiin saakka sak- salaisten divisioonien irrottamiseksi taisteluihin Varsovan suunnalle.

Vasta venäläisten tehtyä läpimurron Ivangorodin alueella ja ylivoi- man Varsovan suunnalla yhä kasvaessa pakotettiin 9. A vetäytymään.

Tämä päätös ei ollut kuitenkaan vielä lopullinen, koska tarkoituksena oli vain vetää Mackensenin voimaryhmä Kutnon-Radomin tasalle, josta jälleen laajasuuntaisella hyökkäyksellä kriisitilanne selvitettäi-

~5 siin. Vasta kun ltävalta-Unkai-in armeija joutui luopumaan Veikse-

listä ja Radomin alueestakin, teki Hindenburg lopullisen vetäytymis- päätöksensä, joka käskytettiin joukoille 27. 10. 1914. N ä i den k a t- kerien taistelujen aikana kypsyi siis ikäänkuin vai hei t tai n 10 pullinen ve tä ytym i sp ää tö s.

Sama iliniö voidaan todeta myös Hitlerin ja von Kleistin armeija- ryhmän vetäytymistä koskevaa päätöstä edeltävistä tapahtumista

(kuva 7) sekä edelleen Karjalan kannaksellakin kesällä 1944. Täällä tosin vetäytymistä ei olosuhteiden ja operaatioalueen mataluuden vuoksi kyetty suorittamaan sen käsitteellisessä mielessä, mutta taiste- lut ja tapaht~at ennen antautumista taaksepäin suuntautuvaan liik- keeseen osoittavat selvästi sen katkeran kamppailun, mikä joudutaan yleensä käymään ennen kuin vihollisen tahdolle ja ylivoimalle an- netaan periksi. Venäläisten hyökkäyksen alettua 9. 6. 1944 aamulla ja jatkuessa seuraavana päivänä entistä voimakkaampana säilyi PM:ssa tietenkin vielä ajatus, että tilanne oli selvitettävä pääase- massa suuntaamalla käytössä olevat reservit vastahyökkäykseen. Huo- limatta joukkojemme väistymisestä VT:linjalle pysyi PM yhä alku- peräisessä suunnitelmassaan, jonka mukaan pääasema oli VT -linjaan tukeutuvan vastahyökkäyksen avulla palautettava entiselleen. Tämän jälkeen jatkui sitkeä taistelu yötä päivää yleistilanteen samanaikaisesti yhä kärjistyessä, kunnes 14. 6. oli pakko luopua laajasuuntaisista vas- tahyökkäyksistä tilanteen palauttamiseksi Karjalan kannaksella enti- selleen ja jätettävä VT:linja. Tilanne oli kehittynyt tällöin kuvan 9 mukaiseksi, josta ilmenee, esiIn voi m asu h t e i den 0 saI t a h y ö k käy k sen p a i no p i s t e suu n n a s s a (ainakin 15 div: 3--4 div) joukkojemme torjuntakykyä jännitetyn kestä- v y y den ä ä r i r ajo i 11 e. 15. 6. annettiin PM:sta ensimmäiset oh- jeet, joiden mukaan oli oikeus tilanteen niin vaatiessa siirtyä viivytys- taisteluun tarkoituksena saattaa joukot toimintakykyisinä VKT-linjalle.

Joukoille nämä käskyt saapuivat 16.6.1944.

Vetäytymisoperaatioon liittyvät suuret päätökset ovat siis syntyneet yleensä olo s u h t e i den p. a k 0 s t a. Päätökset, jotka tällöin on teh- ty (esim Hindenburg lokakuun lopulla 1914) eivät liene kuitenkaan vaikeimpia. Verrattaessa näitä päätöksiä esimerkiksi vetäytymispää-

36

!!§.hmitY.,s VT- '0/10 - = - f4.6.fV, -

H T 1

Kuva 9

töksiin, jotka on jouduttu kriisitilanteessa tekemään v a p a a e h t 0 i- s e s t i (mm venäläisten päätös heinäkuussa 1942 vetäytymisestä Kau- kasukselle ja päävoimien keskittämisestä Donin pohjoispuolelle) - siis tilanteissa, joissa ei ole välitöntä vetäytymispakkoa - on ilmeistä, että näissä tapauksissa vetäytymispäätöksen julistaminen asettaa kyseisen komentajan henkiselle lujuudelle huomattavasti suuremmat vaatimuk- set. Sotahistoria osoittaa myös pakottavan syyn puutteen tai olosuh- teista piittaamattoman "härkäpäisyyden" (Hitler - mm Biiffel-vetäy- tyminen, Dnjepr-aseman vetäytyminen jne) usein aikaansaaneen ti- lanteen, jossa oikeaan aikaan suoritettu päätös laiminlyödään, vaikka se oivallettaisiinkin ainoaksi tarkoituksenmukaiseksi ja välttämättö- mäksikin.

Edellä olevien esimerkkien mukaan on joka tapauksessa todetta- va johdon ponnistelleen viimeiseen saakka taistelun keskeyttämistä ja vetäytymispäätöstä vastaan. Kun se vihdoin julkituotiin, ei mm po- liittisella johdolla voinut olla enää vastaväitteitä esitettävänä, vaan sotilaalliselle johdolle jätettiin täysi vapaus (ja myös vastuu) synty-

37 neen tilanteen selvittämiseksi. Näin tullaankin erääseen vetäytymis- operaation ensimmäisistä kl'iisikysymyksistä. Vetäytymispäätöksestä aiheutuvat käskyt saapuvat joukoille yleensä tilanteessa, jolloin

- tuli ja elävä voima ovat äärimmilleen etupainoitetut,

- niin operatiiviset kuin taktillisetkin reservit on sidottu tai ovat sitoutumassa taisteluun,

~ rintamassa saattaa olla hajalle lyötyjä, taaksepäin liikkuvia joukkoja,

- rintamassa on aukkoja, joita yritetään tukkia kokoonhaalituilla tilapäisosastoilla,

- vihollinen on saanut työnnetyksi syvän killan, jonka hallitsemi-' nen tuottaa paikallisille joukoille suuria vaikeuksia,

- vihollisen ylivoimainen lentoase . terrorisoi selustaa ja erityisesti siellä tapahtuvaa liikennettä, komentopaikkoja jne,

- maahanlaskuhyökkäykset, kaukorakettien tuli, atomiammukset, napalmpommit jne järkyttävät selustaa.

Tunnusomaista vetäytymisoperaation lähtötilanteille on siis käyt- tääksemme Clausewitzin ilmaisua "gewöhnlich ist da Not an allen Ecken und Enden". Kun tähän ajatukseen lisätään vielä nykyaikaisen hyökkääjän omaksumat takaa-ajon periaatteet sekä ne suuret eroa- vuudet, mitä meidän organisaatiomme edellyttää esim tie- ja yleensä maaston liikkuvuudessa ja iskuvoimassa motomekanisoituun viholli- seen verrattuna, voidaan helposti kuvitella, millaiselta edessä oleva vetäytymisoperaatio niin johdon kuin joukkojenkin kannalta näyttää.

m

NYKYAIKAINEN TAKAA-AJO JA VETÄYTYMINEN Tutkittaessa toisen maailmansodan jälkeen tehtyjä johtopäätöksiä hyökkäyksestä ja sen suoritusperiaatteista voidaan yleismaailmallisena toteamuksena korostaa ta k aa-aj on j'äll e en ole v an hy ök-

käy s 0 per a a t i ⁰ n ero t t a m a tt 0 m a n 0 san, joka seuraa v ä:- 1 i t t ö m ä s t i ratkaisevaa murto-operaatiota ja jonka päämääränä on väistyvän vihollisen saartaminen ja tuhoaminen. Mm Neuvostoliitossa käsitetään "takaa-ajon olevan nykyaikaisen hyökkäysopel'aation eli-

mellisen osan ja samalla sen vastuullisimman vaiheen".1

I Ev P Boldyrev: Operatiivinen takaa-ajo; Krasnaja Zvezda 1945

38

Nykyaikainen hyökkääjä ei näe siis hyökkäystä ainoastaan puolus- tajan asemien murlamisena, vaan myös jo hyökkäyksen alkuvalmiste- luista lähtien takaa-ajon sen erottamattomana osana. Toisen maailman- sodan kokemukset ovat nimittäin osoittaneet, että

- ilman huolellisia ennakkovalmisteluja takaa-ajo ei tule onnis- tumaan,

- on epäedullista ryhtyä järjestämään takaa-ajoa hetkellä, jolloin vihollinen on jo aloittanut vetäytymisensä ja että

- takaa-ajo on harvoin alkanut vihollisen tarkoituksellisesti ve- täytyessä (vrt kohta II); yle e n s ä s e 0 n p y s t y tt y aio i t- ta maa n v a s t a m u r ron j a 0 per a t i i v i se ss a s y v y y- de ssä ta p ah t un e e n v ih 0 lli sen v oim i e n 1 y ömi- sen seurauksena.

Takaa-ajon onnistumisen katsotaan sodan kokemusten mukaan riippuvan näin ollen suuresti siitä, miten voimakas isku viholliselle murron yhteydessä annetaan, ^ts vihollisen puolustus on ennen menes- tyksellistä takaa-ajoa järkytettävä perustuksiaan myöten.

Takaa-ajon ollessa vetäytymisen selvänä vastatekijänä on takaa- ajon päämäärien - vihollisen saartaminen ja tuhoaminen - saavut- tamiseksi takaa-ajavien joukkojen ennen kaikkea

- pyrittävä nopeasti tuhoamaan vetäytyvän vihollisen jälkiosastot, - estettävä vihollinen saamasta päävoimiaan pois niiden iskujen

alta,

- edettävä häikäilemättä vihollisen päävoimien vetäytymisteille jne.

Takaa-ajossa vaaditaan näin ollen rohkeaa voimain jännittämistä, keskeytymätöntä toimintaa sekä päivällä että yöllä ja kaikkien joh- tajien laajaa aloitekykyä. Neuvostoliiton takaa-ajon jatkuvuutta ja sen piirteitä kuvaa erinomaisesti eräs v 1943 annettu käsky: " - - - yh- täjaksoisesti ja itsepäisesti on vihollista ajettava takaa, ei saa antaa sen ryhmittyä puolustuslinjoille, ei saa antaa sille lepoa ei yöllä eikä päivällä, on katkaistava vihollisen yhteystiet, saarrettava vihollinen ja tuhottava se, jos se kieltäytyy laskemasta aseitaan."

Ratkaisevaa osaa- takaa-ajossa esittävät- kevyet joukot, koska ne omaavat suuren liikkuvuuden ja laajan toimintasäteen, mikä tekee mahdolliseksi niille sopivassa maastossa takaa-ajon suurella voimalla ja

39 nopeudella sekä huomattavan syvälle. Jo etukäteen koottuina ja ryhmi- tettyinä sellaisille alueille, mistä ne voivat siirtyä nopeasti mihin mw-- tokohtaan tahansa, takaa-ajo-osastot syöksyvät eteenpäin pitkällisiin rintamataisteluihin ryhtymättä, pirstoen vetäytyvät joukot eristettyihin osiin ja saartaen ne.

Juw-i hyökkääjän liikkuvat, panssaroidut joukot muodostavat täkä- läisissäkin oloissa toimittaessa yhden vetäytymisoperaation suurim- mista vaaroista pyrkiessään rintamatakaa-ajolla "ajamaan joukkojem- me yli" ja samanaikaisesti saarrostustakaa-ajolla ehtimään vetäytyvien joukkojemme edelle selustassa. Kun tähän lisätään vielä tulevaisuu- den mahdollisuudet saarrOstaa vetäytyvät joukot myös ilmasta, lento- aseen "selvänäköisyys" ja terrorisoiva vaikutus sekä vielä atomiaika- kauden joukkotuhoamismahdollisuudet, voidaan helposti spekuloida niitä edellytyksiä, joita takaa-ajo liikkeensä nopeuttamiseksi saattaa käyttää hyväkseen.

Takaa-ajon ja samalla vetäytymisen nopeutta käsiteltäessä on syytä kuitenkin korostaa, että kai k i s s a ta p a u k s i s saa vai n t e k i- Jan ä 0 n s i t t e n k i n tai s tel eva j 0 ukk 0 eivätkä suinkaan pelkät doktriinit ja teknilliset edellytykset.

Mielenkiintoisina lukuina, jotka sellaisenaan luovat myös pohjaa kysymyksen asettelulle, esitettäköön tässä yhteydessä toisen maail- mansodan sotaretkien etenemisnopeuksia Ew-oopassa (kuva 10). Koska Karjalan kannaksen viivytySoperaation tempo kaikkine sew-aamuksi- neen on meille suomalaisille läheinen sekä liiankin karvasmakuinen ja koska sen suoritusta on todennäköisesti liiaksi moitittu, todettakoon tämän taulukon perusteella eräänlaisena lohtuna se, että muualla tämä taaksepäin suuntautuva vyöry oli useissa tapauksissa keskimääräiseltä nopeudeltaan melkeinpä kolminkertainen. Ei ole näin ollen ihmetel- tävä sitä sekasortoa ja niitä valtavia menetyksiä, mitä kyseisten sota- . retkien aikana mm manner-Ew-oopassa sattui Samalla saamme sum- iruttaisia vertailukohtia vielä hallittavissa olevan vetäytymisoperaa- tion maksiminopeuksille.

Sodankäynnin alalla ei voida kuitenkaan kiteyttää minkäänlaisia vakiolukuja. Tästä ja taiStelevan joukon ratkaisevasta osuudesta anta- vat vuorostaan Pohjois-Suomesta v 1944 poiniitut luvut selvän viitteen.

'tl G,9.

:lI

~ ~ ö

ä.

^{Pl: ••}

~ I:S I:S ~ ....

~ Pl:

o .... Pl:

==

^{1». :0;'}

~ :0;' !!j:

!ll Pl

~

... . ^{... .}

o I:S ~ ~

.... 0

.... '"1 ....

<- ~t~

~ ~.

1*-

~ Pl:

. 6j ....

""'. UI

~

....

!r ::i

:0;'

[ m er. s

^'<

Pl: ~

Pl:

'"1 ~

00: UI ... 0

~ ~

~

[ ~

~. e:

I:S

5'

~ ^I

Ns:l,.txl

o 6 . .!!l.

~ s:- ~~

rJl~

~ ~ ~~

o

:::t

~gj ~ Pl

!rj:t.

...

^~

'$.~

.... e.

UI o <

o P'

~ lf

' - ' ~

5

^:0;'

'tl

§

~ ^:0;'

s:l,. P'

~

ä.

o ~

==~

~

!ll ~

II' P'

rr

^~.

~ e.

~:

^::l

g; ^.

^{$ ~} I

~

Sotaretkien etenemisnopeuksia toisessa maailmansodassa

Sataretki

I

^Kestoaika

I

Etenemismatka

I

^Km

I

vrk:ien/ Vuorok.autinen luku etenenusnopeus Saksa-Hollanti 110. 5.-15. 5. 40 IWessel-Hilversum 1 150 1 6 1 25 km Saksa-Belgia 110. 5.-28. 5. 40 IKerf-Diinkirchen 1 2001 19 1 11 km Saksa-Ranska 118. 5.-24. 6. 40 1 Trier-St Quentin- 1

7001 1

Keski-

Angouleme 38 18 km määrin

Saksa-Jugoslavia 16. 4. -17. 4. 41

IU'

^Bramburg-

1 4001 1

25 km/

Sarajevo 12 35 km vrk

Saksa-Kreikka 117. 4.-30. 4. 41 IOstro-Ateena 1 400 1 14 1 ₂₉ kml Saksa-SSSR*) 122. 6.- 5. 9. 41 IBeuthen-Stalingrad 1 1850 1 76 1 24 km SSSR-Saksa*) I 2. 2. 43-26. 4. 45 IStalingrad-Dresden 1 2150 1 815 I 2,64 km Keski-

Liittoutuneiden sota- 1 1 1 1

13,40 km määrin retki lännessä,'» 5. 6. 44-26. 4. 45 Bretagne-Thorgau 1100 326 3 km/

litalian sotaretki 1 3. 9. 43- 2. 5. 45 IReggio-Meran 1 1800 I 608

I

^3,00 km vrk 1

~6

.. -20. 6. 44 _ Iltajajoki-Tali

_L!oL _

^{1 19 km/ 1}

SSSR-Suomi 8,8 kmvrk

*) Ei voida pitää yhtenäisinä operaatioina

Kuva 10

41 Varsin suuresta keskimääräisestä vetäytymisnopeudesta huolimatta onnistui saksalaisten 200.000-miehisen vuoristoarmeijan vetäytyä suu- rine materiaalivarastoineen erinomaisesti, vaikka ulkonaiset olosuhteet olivat erittäin vaikeat. Ratkaisevasti tähän vaikutti se, että vetäytymi- sen tiedustelut ja vahnistelut aloitettiin jo syyskuussa v 1943. Suunni- telmallisuus aikaansaatiin näin ollen noin vuoden kestäneillä ennakko-

valmisteluilla.

IV VETÄYTYMISOPERAATION LUONTEENOMAISIA PllRTEITÄ

1. Yleistä

Otettaessa huomioon kaksi niinkin vastakkaista päätöstä kuin ovat takaa-ajopäätös ja vetäytyrnispäätös, on edessä kaksi antipodia, joiden keskinäisessä kamppailussa alkuhetkistä alkaen vaaka saattaa helposti kallistua hyökkääjän eduksi. Varmasti lopputulos on tämä, jos ei jo -ennakolta ole oivallettu vetäytymisoperaation piirteitä ja sen suorituk-

sen rytmiä, joissa kokonaistoiminnan täytyy suu n n i tI e 1 rn a 11 i- .s e s t i koostua useista toisiinsa nähden mitä läheisimmässä vuorovai- kutuksessa esiintyvistä taistelu- ja muista toiminnoista, joiden tarkoi- tuksena on saada päävoirnat mahdollisimman operaatiokelpoisina uutta

tehtäväänsä suorittamaan.

Vetäytymisoperaatiossa käsite 0 per a a t i 0 P 0 h j aja sen 1 u o- m i n e n saa muihin operaatiolajeihin verrattuna niin paikkaan kuin aikaankin nähden huomattavasti Iaaja-alaisemrnan merkityksen. Tä- mä ei rajoitu pelkkään edellytysten luomiseen rintamassa ja sen välit- tömässä läheisyydessä, vaan merkitsee laajoja valmisteluja myös pit- källä syvyydessä, jotka on saatettava toteuttamisasteeseen portaittain viimeistään samanaikaisesti kun etulinjassa taistelu vetäytymisen läh- tökuopista on alkanut. Lisäksi tähän liittyy vanha, mutta kuitenkin uusimuotoinen syvyysporrastus, ts laaja ja häikäilemätön sissitoiminta muodostamaan syvyyttä vetäytymisoperaatiolle vihollisen selustassa.

Kyseessä on siis p 0 r tai t tai n e n s y v y y s 0 per aa t i 0, jonka kuva voisi olla seuraava.

42

S/ssifoiminfo Tois/~/ut ODerofli'v/Sflf volmisklul.

.JO ^Il oilrovolfosfo Siirrol, wokuoinfl, Iin·

vos!ONnlohike ~ jo noi#ominel'1lm.

. . =============,~.;D=e=h7~-=IS=~==Sq=t.=u=.~~n~o=n=Å?~/u=t==se={.~u=s=fo=~=~=o===

II::: moIkasIa

Kuva 11

Ennen kuin vetäytymisoperaatio voidaan hallitusti aloittaa, on val- misteltava kolme toimenpidettä:

- vetäytymisen suojaaminen rintamassa, avoimilla sivustoilla ja selustassa,

- huollon järjestely vetäytymisteillä ja -suwmissa (myös sissitoi- mintaa tukeva) sekä

- evakuointikuljetusten nopea ja johdettu suoritus.

Nämä valmistelut vaativat aikaa, mikä onkin vetäytymisen operaa- tiopohjan luomisessa ratkaiseva. Mikäli valmisteluihin ei ole syystä tai toisesta pystytty ajoissa ryhtymään, on kulloinkin tarvittava aika han- kittava väkivalloin - siis taistelemalla.

Näiden kehyksien puitteissa on niin valmistelujen kuin suorituk- senkin suhteen otettava huomioon seuraavat perustavaa laatua olevat näkökohdat:

a. Vetäytymisoperaatio on pyrittävä aloittamaan n s suo r a s t a.

1 ä h t ö 1 i n j a s t a, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ennen kaikkea tilanteen väliaikaista vakauttamista etulinjassa ja ope- raation aloi~sta mahdollisimman tasaisesti pitkin koko rin- tamaa. Taistelun keskeyttäminen on yleensä sitä vaikeampaa,.

mitä lähempänä ratkaisu puoleen taikka toiseen on.

b. Ratkaisevan tärkeänä" osana tulee aina olemaan a n k a r

a

tai s- tel u a i k avo i t 0 s t a j a e t ä i syy s etu m atk a s t a. Elä- vän voiman ja tulen tarve näiden saavuttamiseksi on joka tilan-

teessa erilainen ja vaikeasti määritettävissä, koska näissä tais-·

teluissa

- ratkaistaan mahdollisuudet päävoimien siirroille ja

- vihollinen useimmissa tapauksissa hallitsee ylivoimallaan aloit- teen ja yllätyksen etuja.

c. On oltava valmiina tilanteen siihen pakottaessa siirtymään v a h-·

voi n k i n voi m i n v i i v y t y k s e e n m ä ä r ä aja k s i pää- määränä kuitenkin se, että heti tilanteen salliessa ryhmityksen, etupainoisuutta nopeasti vähennetään siirtämällä irtisaadut voi- mat pitkin harppauksin taaksepäin.

ei. M a r s s i-, k u I j etu s- j a Ii i ken ne t e k n i l l i s i i n se i k- koi h i n taktillisten ohella kiinnitetään alkuvaiheista alkaen erityinen huomio.·

e. Va r s i nai s i i n tai s tel u toi m i n toi h i n kuu I um a t-·

tom a t v a r a s t ⁰ t, m a t eri a a Ii jne kuljetetaan kaikkia mahdollisuuksia käyttäen pois tulevalta operaatioalueelta.

f. Vihollisen haltuun luovutettavan maa-alueen kai k k iso t i-·

laallisesti tärkeät laitteet hävitetään perus- tee II i s e s t i sekä kaikin keinoin pyritään hidastamaan ja.

vaikeuttamaan vihollisen toimintaa myös sen selustassa.

g. 0 m a n v ä e s t ö n eva k u 0 i n t i toteutetaan kylmästi harkiten ..

Tässä yhteydessä korostettakoon vielä, ettemme vetäytymisoperaa- tiossa voi koskaan täydellisesti turvautua metsien ja yleensä peitteisen maastomme pelastaviin ominaisuuksiin. Operaatioalueillamme voi aina olla myös aukeaa maastoa, vaarallisia teiden suuntia, viholliselle edul-·

lisia ja syvällekin selustaamme ulottuvia hyökkåysreittejä jne. Lisäksi on selvää, että vihollinen jatkaessaan menestyksellistä murto-operaa- tiotaan ja pannessaan takaa-ajokoneistonsa liikkeelle valitsee juuri ne alueet, mitkä sille ovat edullisimmat. Näin ollen vetäytyjä ei voi niin- kään helposti itse valita kulloistakin taistelumaastoa, vaan joutuu yleensä ottamaan vastaan hyökkääjän antaman haasteen usein juuri siellä, missä sitä vähiten on toivonut. Meidän on siis

44

e n s i k s i tunnettava ja tunnustettava ne vaikeudet, mitkä var- sinkin aukeassa ja runsasteisessä maastossa ovat edessämme jou- tuessamme vetäytymään,

toi s e k s i ymmärrettävä, että ratkaisuvapautemme vetäytymi- sen aikana on erittäin vähäinen.

2. Voimain yleinen käyttöperiaate

Puuttumatta vetäytymisoperaation rakenteelliseen yleisjärjestelyyn ja vaihteleviin ulkonaisiin muotoihin erilaisine linjoineen ja asemineen, joihin tukeutuen vetäytymiselle pyritään luomaan edellytykset yleen- sä sekä erityisesti suojaamaan päävoimien siirrot, todettakoon, ettei vetäytymisoperaatiossa voida perustaa mitään tarkkoihin ennakkolas- kelmiin, koska alivoimainen ei pysty niitä yleensä noudattamaan. Tällä ei tarkoiteta suinkaan ennakkolaskelmien ja suunnitelmien olevan tur- hia ja sellaisenaan hylättäviä, vaan sitä, ettei vetäytymisen suoritus voi koskaan olla doktrinääristä eikä kaavamaista. Kussakin tilanteessa on pystyttävä nopeasti mukautumaan olosuhteiden sanelemlin vaatimuk- siin ja tarvittaessa vieläpä muuttamaan koko vetäytymisidea vaihtu- neiden realiteettien mukaiseksi.

Kuitenkin vetäytymisen käsite ja sen sisältö sellaisenaan sekä toi- sen maailmansodan antamat kokemukset viittaavat selvästi portaittai- seen syvyysoperaatioon, missä käytössä oleva voimamäärä pyritään saamaan alkuryhmityksestään erilaisten ja taisteluiltaan erivivahteis- ien välivaiheiden kautta itselle edullisimmissa olosuhteissa jälleen mak- simitehoonsa.

Kun tarkastellaan teoreettisesti voi m av a i k utu k sen per i- a a t tee 11 i s t a k e h i t t Y m i s t ä v e t ä y t y m iso per a a t i 0 s s a, voidaan päätyä seuraaviin johtoajatuksiin.

a. Elä v ä n voi m a n 0 sai t a

Seuraavan, alkeellisen graafisen esityksen mukaisesti ryhmityksen etupainoisuus elävän voiman osalta heikkenee portaittain jatkuvasti vaihtuen vähitellen - viimeistään alueella, missä tai mihin mennessä päävoimat on päätetty tai voitu irrottaa - jyrkästikin takapainoisuu- .deksi sekä palaten operaation päätekohdassa jälleen etupainoisuuteen.

löhtökoh/otilonne

lIuSI Tehtävä

Kuva 12 Kuva 13

Tämä johtava periaate elävän voiman käytössä muodostaa vetäyty- misoperaation punaisen langan. Jos sitä ei voida jostain syystä nou- dattaa, lopputuloksena on aina vaara joutua suhteettoman vahvoin voimin viivytystaisteluihin. Joukkojemme vähyys ja toiminta-alueit- temme suhteellinen laajuus tullee tuottamaan tässä suhteessa aina erinomaisen suuria vaikeuksia, jopa olosuhteiden pakosta joskus muut- tamaan suunnitellun vetäytymisen puhtaaksi viivytysoperaatioksikin.

b. Maa r i n t a m a n r a s k aan t u len 0 s a 1 t a

Tässä suhteessa siirtyminen ei voi tapahtua rinnan elävän voiman kanssa, koska tulen osuus päävoimien siirtojen turvaamisessa on rat-

kaisevimpia tekijöitä. Niinpä tulen voima pysyy etupainoisena suu- rimman osan operaatioajasta vähentyen vasta operaation loppuvaiheis- sa, joiden päättyessä tuli äkkiä kohotetaan huippuunsa. Periaat-

·teessa tämä ns takapainoisuusvaihe pitäisi saada mahdollisimman lyhytaikaiseksi, mitä varten ennakkovalmistelut takana on saatettava .ajoissa päätökseen.

Kuva 14

c. Sulutteiden osalta Sulutteiden voimavaikutuk- sen kehittymisen osalta on to- dettava johdonmukainen taiste- lu syvyydessä vihollisen suurta

tieliikkuvuutta vastaan sekä sa- malla omalta osalta edellytysten luominen päävoimien irroittami- seksi ja niiden siirtojen suojaa- miseksi. Näin suluttamista jou- dutaan heti vetäytymisoperaa- tion alkaessa harventamaan sy- vyyden luomiseksi ja päävoi- mien irroittamisen suojaamisek- si. Toisen huipun muodostavat operaation loppuvaiheet, jolloin suluttamisen voimavaikutuksen on kohottava maksimiinsa.

d. Len t ⁰ j ⁰ ukk ⁰ j em m e käy t ö n 0 sai t a olisi yleisenä 'periaatteena pidettävä rynnäkkösuorituksia irtautumisen tukemiseksi ja eri asemissa sekä linjoissa taisteltaessa. Ajoittain tilanteen niin sal- liessa voidaan pyrkiä välialueilla vahvistamaan siellä pääosin toimi- van ilmatorjuntatykistön tulta ja suojaamaan joukkojen siirtoja, mutta operaation loppuvaiheessa tulevat rynnäkkösuoritukset taas etualalle.

Lentojoukkojen suorittama tiedustelu liittyy tietenkin tärkeänä osana edellä esitettyyn toimintaan.

e. Y h t e y s t a r p e eno saI t a ovat määräävinä elävän voiman ja tulen kokonaiskäytön ideat. Yhteystarve on suurimmillaan yleensä jrtautumisvaiheessa ja välittömästi sen jälkeen. Päävoimien irtaudut-

47 tua yhteystarve jonkin verran vähenee, mutta kasvaa uudelleen ope-

raation loppuvaiheessa. Yhteystarpeen tyydyttämisessä voidaan siis erottaa kolme vaihetta:

- toimenpiteet joukkojen irtautumisen johtaIniseksi,

- päävoimien marssien ja selustan kuljetusten sekä liikenteen . säännöstelyn suorittamiseksi tähtäävä yhteyksien järjestely ja - vetäytymisoperaation loppuvaiheiden ja uuden tehtävän vaati-

musten mukainen yhteyksien järjestely.

N ä i den 0 n k u 1 j e ^t e t t a v a a i n a v a r s i nai s t eno p e- r a a t i 0 vai hei den e d e 11 ä.

f. Y h d i s tel m ä

Täydentääksemme teorianmuodostusta voimain yleisistä käyttöpe- riaatteista vetäytymisoperaatiossa on tutkimukseen liitetty pari graa- fista esitystä havainnollistamaan voimain käyttöä yleensä (kuva 15) sekä tulen kokonaiskäyttöä (kuva 16) sellaisena kuin ne esiintyvät eräässä armeijan puitteissa suoritetussa ja puolustukseen päättyneessä karttaharjoitusoperaatiossa v 1950.

Ibtl {vosf}

lukumäiJrii

~fjnen

esil!l..s voimoin kÖf,fösfö

·~!I!y'mi.rol!.eroofiosso

fltm 1 2 3 .. 1< Ii 7 8 0 Jt1 II fP 13 ". '5 ,. ,., 1/1 <W II " '1 • 9 Jt1" fP'3 ,., 1$ 16 1'/ '8@W21 TNh>1t2man oIkaisu IRiQ.1 Vnvf/ltjsjO velö"If/· II ~i~o/s 1,ew.1 Vi/vf/!". ja "'~J!:I!I'

ja vllv!lf"s KJ/moi mismarssil plitlllrll·· voimal m/smor.Jsil pt:I(1l1t1i·

irll mln IrtI min

Kuva 15