»Keisari eika kuningaskaan»
Kopulatiivisenja-konjunktion sijasta kayte
taan kieltolauseessa tavallisesti liitepartik
kelia -kaja konjunktioparin sekii -ettii ase
mesta vastaavasti rakennetta ei - eika.
Ilmaus »seka A etta B» voidaan yksinker
taistaa A:n ja B:n yksittaisesta korosta
misesta luopumalla asuun »A ja B» mutta ei asuun »A etta B», joten virke »- - lait
taisin silloin sellaista ruokaa, joka maistuisi
Kielemme kaytanto
Pekalle etta itselleni» on korjattava muo
toon: - - joka maistuisi sekii Pekalle ettii itselleni.
Ilmaus »ei A eika B» voidaan samoin A: n ja B: n yksittaisesta korostuksesta tinki
malla yksinkertaistaa asuun »A ja B eivat»
mutta ei asuun »A eika B». Kuten Osmo
!kola (Nykysuomen kasikirja s. 73) on huomauttanut, viimeksi mainittu virhe
tyyppi on nykyisin yleinen. Seuraavat esi
merkit ovat paaasiassa Helsingin seuduilla ilmestyvista sanomalehdista vuosilta 1979-81:
»Asianajaja, - -, laakari eika kirkko
herrakaan ole velvoitettu antamaan nimi
merkille tietoja, - -.» Virke on yksin
kertaisimmin korjattavissa panemalla kielto
verbi alkuun: Ei asianajaja, - -, laakari eika kirkkoherrakaan ole velvoitettu - -.
» Vepsalaisessa, eika hanen kirjoittaja
minassaan Eric Westissa ole kuitenkaan tippaakaan harmautta, - -.» Tassakin voisi luontevasti aloittaa kieltoverbilla, esim. Ei Vepsalaisessa eika liioin hanen kirjoittaja
minassaan - -.
»Edeltavan tavun painollisuudella eika myoskaan sanan tavuluvulla nayta olevan merkitysta tassa yhteydessa.» Virke voitai
siin muotoilla esim. nain: Edeltavan tavun painollisuudella ei nayta olevan merkitysta tassa yhteydessa, ei myoskaii.n sanan tavu
luvulla.
» aaras - kuten myohemmin koiraskaan ei erityisemmin tuntunut pelkaavan minua, koska sain tarkkailla niita useasti alle viiden metrin paasta. » Paremmin esim.: aaras ei tuntunut erityisesti pelkaavan minua kuten ei myohemmin koiraskaan, - -.
»Milloinkaan enka missaan ole ajanut kilpaa nain aarirajoilla kuin nyt Jyvas
kylassa.» Ralliautoilijan ajatus on ilmaista
vissa selvemminkin, esim. En ole milloinkaan enkii missaan ajanut kilpaa - -. Ajatusta muuttamatta voidaan virketta viela tiivistaa jattamalla pois sanat enka missaan. On mahdollista, etta esimerkkivirkkeen kirjoit
taja on ajatellut kieltolauseissa esiintyvan -kaan/-kiiiin-liitepartikkelin jo sinansa tekevan lauseesta kielteisen; vrt. »"Parempi myohaan kuin milloinkaan", muistuttaa vahittaismyyntijohtaja Heikki Koski Alkosta
111
NKielemme kaytanto
- -»; »Sen [toisen ottelun kahdeksi joukku
eeksi jakautunut] IFK pelasi tippaakaan toisiaan kunnioittaen». Paremmin: Parempi myohaan kuin ei milloinkaan - -; Sen IFK: n joukkueet (tai pelaajat) pelasivat tippaakaan toisiaan kunnioittamal/a.
Kaikissa edella olleissa ei -eikii -tyyppi
sissa esimerkeissa olisi ollut mahdollista aloit
taa kieltosanalla, ellei tallainen asema toisi
naan tekisi jo sinansa korosteisesta ei -eikii -rakenteesta liiankin korosteista. Kielto
konstruktion paikka voi olla myos jaljem
pana virkkeessa:
»Hiukan jarkyttynyt Wittman sanoi, etta han eika hanen kakkoskuskinsa nahnyt EK:n paattymisen ilmoittavaa merkkia.»
Ensimmainen kieltosana sopinee tassa parhaiten sivulauseen alkuun: - - Wittman sanoi, ettei han eikii hanen kakkoskuskinsa nahnyt - -.
»Tyypillisina suomalaisina huumori
juttuina Matti Kuusi pitaa koko Suomessa tunnettuja sutkauksia, joista skandinaavi eika slaavi saa otetta. » Tassakin kieltosana luontuu hyvin sivulauseen alkuun heti rela
tiivipronominin jalkeen: - - sutkauksia, joista ei skandinaavi eikii slaavi saa otetta.
»Junan aani ei kuulunut itse junaa eika rautatieta nakynyt, mutta savun kulku
suunnasta saattoi paatella oliko juna tulos
sa Kemista vai Rovaniemelta, - -.» Tama eraasta viime syksyn menestysromaanista poimittu esimerkki vaatii viela yhden kiel
tosanan, esim.: J unan aani ei kuulunut, itse junaa ei nakynyt eika liioin rautatieta, mut
ta - -.
»Pekan kertoman mukaan hanella itsellaan eika hanen tuttavapiirillaan ole erikoisia harrastuksia. » Paremmin esim.: Pekan kerto
man mukaan ei hanella itsellaan eikii hanen tuttavapiirillaan ole erityisia harrastuksia.
Mikali Pekkaa ja hanen tuttavapiiriaan ei haluta erikseen korostaa, voidaan sanoa myos: Pekan kertoman mukaan hanellaja hanen tu ttavapiirillaan ei ole erityisia harrastuksia.
Virhetyyppi nayttaa olevan tunnusomai
nen kirjoitetulle kielelle: useissa tapauksissa virhe saattaa perustua epaonnistuneeseen tiivistamiseen tai keskeneraiseksi jaaneeseen lisaykseen. Tyypin yleisyyteen vaikuttanee
112
se, etta ei - eikii -tyyppiset kaksiosaiset rakenteet (sekii - ellii, joko -tai jne.) ovat puhekielessa verrattain harvinaisia.
MATTI PuNTTILA
