95
Kirjasto
Tasa-arvon monet ulo uvuudet
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 11 (1) – 2013 Teoksen artikkelit muodostavat varsin
kirjavan kokonaisuuden, mikä kertoo EDI- käsitteen uutuudesta ja vakiintumattomuu- desta. Eri artikkeleissa esitetyt tavat rajata kä- sitettä eivät tuo tähän kovin suurta lisäarvoa, sillä eri kirjoittajat määrittelevät käsitteen pit- kälti omalla tavallaan. Teoksessa ei ole myös- kään varsinaista yhteenvetolukua, jossa näitä eri käyttötapoja yritettäisiin nivoa yhteen.
Jotta EDIstä tulisi jatkossa hedelmällinen käsite innovaatio- ja työelämän tutkimuk- seen, tulisi käsitettä tarkentaa sen kummalla- kin ulottuvuudella. Toinen ulottuvuus koskee sitä, mitä tarkoitetaan työntekijälähtöisyy- dellä ja millaisia rajauksia tällöin tulisi teh- dä. Toinen koskee sitä, mitä tarkoitetaan in-
novoinnilla ja miten se eroaa (vai tarvitseeko erota lainkaan?) australialaistutkijoiden ku- vaamasta työn jokapäiväisestä ”säätämisestä”
tai muusta arkipäivän pienimuotoisesta ke- hittämisestä. Myös EDIn riskejä niin työnan- tajien kuin työntekijöiden puolelta tulisi jat- kossa pohtia monipuolisemmin.
Teos on joka tapauksessa hyvä keskustelu- navaus tärkeään teemaan. En olisi kuitenkaan vielä tältä istuimelta ennustamassa EDIn kä- sitteellistä läpimurtoa innovaatio- ja työelä- män tutkimuksessa, vaikka se todennäköises- ti yhä useamman tutkijan teksteissä jatkossa kummitteleekin.
Tuomo Alasoini
Johanna Kantola, Kevät Nousiainen &
Milja Saari (toim.): Tasa-arvo toisin näh- tynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon. Tallinna, Gaudeamus. 2012.
326 s.
Kirja ”Tasa-arvo toisin nähtynä” alkaa kah- della lainauksella eduskuntakeskustelusta, jossa käsiteltiin hallituksen tasa-arvoselon- tekoa ensimmäistä kertaa Suomen historias- sa. Otteet tuovat esille tasa-arvon moniulot- teisuuden ja tasa-arvokäsitteen eräänlaisen itsestäänselvyyden arkikäytössä. Tyypillisesti tasa-arvotutkimuksen on ajateltu olevan nais- ten ja miesten vertailua ja tavoittelevan sitä, että naiset saavuttavat samat muodolliset oi- keudet ja mahdollisuudet kuin miehet. Se on sitäkin, mutta myös paljon muuta. Kirjan kir- joittanut monitieteinen tutkijaryhmä valottaa tasa-arvotutkimuksen moni-ilmeisyyttä.
Kirjan nimessä oleva ”toisin nähtynä” viit- taa tutkijoiden pyrkimykseen näyttää, miten
”tasa-arvo käsitteenä ja ilmiönä saa sisältön-
sä tietyssä ajassa ja paikassa, tietyn poliittisen ja oikeudellisen määrittelykamppailun tulok- sena”. Tasa-arvo ei toisin sanoen ole sisällöl- tään muuttumaton eikä yksiulotteinen, vaan dynaaminen ja poliittinen.
Kirjassa yhdistetään oikeudellista ja po- liittista tietoa sukupuolten tasa-arvon tutki- misessa. Erityistä huomiota saa osakseen syr- jinnän ja tasa-arvon suhde. Kirjan sisältö on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa Kevät Nousiainen käsittelee tasa-arvoa oikeu- dellisena käsiteryppäänä, johon kuuluvat ai- nakin yhdenvertaisuus, yhdenmukaisen koh- telun periaate, syrjinnän kieltäminen ja tasa- arvon edistäminen. Anu Pylkkänen ja Anne Maria Holli jatkavat käsitteiden selventämis- tä ja kontekstointia, Pylkkänen kuvaamalla oikeu dellisen yhdenvertaisuuden moniulot- teista historiaa ja Holli erityisesti feministi- sen tutkimuksen esiin nostamia dilemmoja tasa-arvoymmärryksissä.
Toisessa osassa on pääpaino tasa-arvopo- litiikan ja oikeudellisten kysymysten kansain-
Tasa-arvon monet ulottuvuudet
96
Kirjasto
Tasa-arvon monet ulo uvuudet
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 11 (1) – 2013 välisessä toimintaympäristössä. Käsittelyssä
on niin kansainvälinen oikeus tasa-arvon ja syrjimättömyyden kysymyksissä kuin Euroopan unionin tasa-arvopolitiikka ja lain- säädäntö. Kansainvälisillä sopimuksilla ja si- toumuksilla on keskeinen rooli suomalaisessa lainsäädännössä. Nousiainen huomauttaakin johdannossaan Suomen syrjinnän vastaisen lainsäädännön historiaan, että Suomen lain- säädäntö on syntynyt pikemmin kansainvälis- ten sitoumusten kuin kotimaisen poliittisen tahdon pohjalta. Kansainvälisillä sitoumuk- silla oli ratkaiseva rooli myös sukupuolinä- kökulman valtavirtaistamisen kehityksessä, kuten Milja Saari osoittaa kirjoittamassaan luvussa. Yhdistyneiden kansakuntien neljäs naisten konferenssi Pekingissä 1995 sai ai- kaan toimintaohjelman, joka on poliittisesti sitova asiakirja ja johon myös Suomen halli- tus on sitoutunut.
Kirjan kolmannessa osassa käsitellään jatkuvasti ajankohtaisia tasa-arvon kiistaky- symyksiä aikaisemmissa luvuissa avattujen näkökulmien kautta. Käsittelyssä ovat palk- kaeriarvoisuus, raskaussyrjintä, ihmiskaup- pa, monikulttuurisuuden ja tasa-arvon suhde sekä perheen käsite ihmisoikeuspolitiikassa.
Kirja on jykevä tietopaketti, jo ihan sivu- määräisestikin. Kirjassa tulee hyvin esille , että tasa-arvo on liikkuva käsite ja ilmiö. Samoin ilmenee, että tasa-arvokysymyksiin tarvitaan monia näkökulmia, jotka eivät aukea yhden tutkimus- tai tieteenalan perinteestä käsin.
Kuten tekijät luonnehtivat ”tasa-arvo on sa- maan aikaan yhdenvertaisuutta lain edessä, positiivisia toimia tasa-arvon toteuttamiseksi ja yhteiskunnan sukupuolittuneiden rakentei- den ja prosessien muuttamista”.
Tuula Heiskanen
