Herkulesta odottaessa : Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

(1)

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11

DocMus-tohtorikoulun julkaisuja

HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

HERKULESTA ODOTTAESSAMartin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

DocMus- tohtorikoulun

julkaisuja

VALIKOIMA DOCMUS-TOHTORIKOULUN JULKAISUJA

2. Tuppurainen, Erkki (toim.),

Codex Westh: Westhin koodeksin kirkkolaulut (2012)

4. Anne Sivuoja, Owe Ander, Ulla-Britta Broman-Kananen

& Jens Hesselager (eds.), Opera on the Move in the Nordic Countries during the Long 19th Century (2012)

5. Marja-Leena Juntunen, Kaiken lisäksi nainen:

Ellen Urhon ammatillinen elämäkerta (2013)

6. Kati Hämäläinen, Ranskan barokin gregoriaanisia sävelmiä Guillaume-Gabriel Niversin kirjoista (2015)

7. Matti Huttunen & Annikka Konttori-Gustafsson (toim.),

"Ijäisen nuoruuden" musiikkia: Kirjoituksia 1920-luvun modernismista (2015)

8. Margit Rahkonen, Annikka Konttori-Gustafsson &

Markus Kuikka (toim.), Kartanoista kaikkien soittimeksi:

Pianonsoiton historiaa Suomessa (2016)

9. Anne Kauppala, Ulla-Britta Broman-Kananen &

Jens Hesselager (eds.), Tracing Operatic Performances in the Long Nineteenth Century: Practices, Performers, Peripheries (2017)

10. Peter Peitsalo, Sverker Jullander & Markus Kuikka (eds.), Liturgical Organ Music in the Long Nineteenth Century: Preconditions, Repertoires and Border-Crossings (2017)

11. Lena von Bonsdorff, Herkulesta odottaessa. Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi (2019)

12. Jukka Savijoki, ‘So that the soul would dance in you’:

The Guitar in Finland before the Twentieth Century (2019)

13. Annikka Konttori-Gustafsson, Margit Rahkonen &

Markus Kuikka, Kartanoista kaikkien soittimeksi II:

14. Hilkka-Liisa Vuori, Marika Räsänen & Seppo Heikkinen, The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas (2019)

Martin Wegeliuksen (1846–1906) uraauurtava työ maamme musiikinopetuksen rakentajana tunnetaan hyvin. Hän johti lähes neljännes- vuosisadan ajan perustamaansa Helsingin musiikkiopistoa, Sibelius- Akatemian edeltäjää. Hänet tunnettiin myös oopperakapellimestarina,

säveltäjänä, kuoronjohtajana, kuorosäveltäjänä ja sovittajana.

Martin Wegelius sattui elämään aikana, joka oli täynnä kiihkeää kansallisen identiteetin etsintää mustavalkoisessa ideologisessa ilmapiirissä. Esimerkistä käy käsitys Martin Wegeliuksesta ja Robert

Kajanuksesta kiihkeinä kiistakumppaneina. Todellisuus oli kuitenkin monitahoisempi. Wegeliuksen tuolloin saama leima jäi pysyväksi, ja se on samalla saattanut pienentää hänen ansioitaan kansallisella tasolla.

Lena von Bonsdorffin elämäkerta esittelee Martin Wegeliuksen hänen oman aikakautensa valossa tukeutuen laajaan kirjeaineistoon. Teos

valaisee myös, millaisia vaaroja on polarisoituneella identiteetti- väittelyllä, jota ajoittain on käyty ja yhä käydään maassamme.

LENA VON BONSDORFF on musiikkipedagogi, kuoron- johtaja ja vapaa kirjoittaja. Hän aloitti musiikkiopintonsa Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla piano pääaineenaan.

Vuonna 1974 hän suoritti musiikinopettajan tutkinnon ja 1977 kuoronjohdon ylemmän tutkinnon, minkä jälkeen hän toimi muutamia vuosia kuoronjohdon opettajana Sibelius-Akate- miassa. Lisäksi hän opiskeli musiikkitiedettä ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa.

Vuosina 1973–1989 Lena von Bonsdorff toimi Martin Wegelius -instituutin kesäkursseilla säveltapailun, musiikinteorian ja kuoronjohdon opettajana. Vuonna 1985 hän perusti Wege- lius-kamarikuoron. Hän on johtanut myös muiden muassa Akademiska Damkören Lyrania (1972–1987), Chorus Sanctae Ceciliae -kuoroa (1976–1980) sekä Oratorioföreningen-kuoroa (1976–1977). Vuonna 1983 hän perusti Klemetti-opiston nais- kuoron ja johti sitä viiden vuoden ajan.

Lena von Bonsdorff on aiemmin julkaissut säveltäjä ja kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin elämäkerran Barfota i cylinder (Söderströms 2001) sekä musiikkimesenaatti Roger Lindbergin elämäkerran Mentor, mecenat, musikhandlare (Schildts & Söderströms 2012, suom. Mentori, mesenaatti, musiikkikauppias, Schildts & Söderströms 2012). Hän kuului Erik Bergmania käsittelevän teoksen Vägvisare till Det sjungande trädet (Schildts 1991) toimittajakuntaan. Yhdessä tyttärensä Tove Djupsjöbackan kanssa hän on kirjoittanut Martin Wegelius -instituutin 50-vuotishistoriikin, joka ilmes- tyi vuonna 2006.

Vuosina 1981–2010 Lena von Bonsdorff työskenteli Hufvud- musiikkitoimittajana.

stadsbladetin

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

stadsbladetin

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

Martin Wegelius sattui elämään aikana, joka oli täynnä kiihkeää kansallisen identiteetin etsintää mustavalkoisessa ideologisessa ilmapiirissä. Esimerkistä käy käsitys Martin Wegeliuksesta ja Robert Kajanuksesta kiihkeinä kiistakumppaneina. Todellisuus oli kuitenkin monitahoisempi. Wegeliuksen tuolloin saama leima jäi pysyväksi, ja se on samalla saattanut pienentää hänen ansioitaan kansallisella tasolla.

stadsbladetin

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

stadsbladetin

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

Martin Wegelius sattui elämään aikana, joka oli täynnä kiihkeää kansallisen identiteetin etsintää mustavalkoisessa ideologisessa ilmapiirissä. Esimerkistä käy käsitys Martin Wegeliuksesta ja Robert Kajanuksesta kiihkeinä kiistakumppaneina. Todellisuus oli kuitenkin monitahoisempi. Wegeliuksen tuolloin saama leima jäi pysyväksi, ja se

on samalla saattanut pienentää hänen ansioitaan kansallisella tasolla.

stadsbladetin

(2)

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

stadsbladetin

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

stadsbladetin

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

Martin Wegelius sattui elämään aikana, joka oli täynnä kiihkeää kansallisen identiteetin etsintää mustavalkoisessa ideologisessa ilmapiirissä. Esimerkistä käy käsitys Martin Wegeliuksesta ja Robert Kajanuksesta kiihkeinä kiistakumppaneina. Todellisuus oli kuitenkin monitahoisempi. Wegeliuksen tuolloin saama leima jäi pysyväksi, ja se on samalla saattanut pienentää hänen ansioitaan kansallisella tasolla.

stadsbladetin

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

stadsbladetin

5

ISBN 978-952-329-111-9ISSN 2341-8257

Lena von Bonsdorff

11 HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

julkaisuja

Martin Wegelius sattui elämään aikana, joka oli täynnä kiihkeää kansallisen identiteetin etsintää mustavalkoisessa ideologisessa ilmapiirissä. Esimerkistä käy käsitys Martin Wegeliuksesta ja Robert Kajanuksesta kiihkeinä kiistakumppaneina. Todellisuus oli kuitenkin monitahoisempi. Wegeliuksen tuolloin saama leima jäi pysyväksi, ja se

on samalla saattanut pienentää hänen ansioitaan kansallisella tasolla.

stadsbladetin

(3)

HERKULESTA ODOTTAESSA Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

(4)

(5)

HERKULESTA ODOTTAESSA

Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

11

Lena von Bonsdorff

(6)

LENA VON BONSDORFF: HERKULESTA ODOTTAESSA.

MARTIN WEGELIUS – URAAUURTAVA MUSIIKKIPEDAGOGI

Alkuteos Lena von Bonsdorff: I väntan på Herkules. Martin Wegelius – banbrytande musikpeda- gog (2017). SFV:s biograﬁserie, nr 13. Skrifter utgivna av Svenska folkskolans vänner, 213.

Suomennos Sirpa Hietanen Graaﬁnen suunnittelu BOND Creative Agency

Taitto Paul Forsell

Painopaikka Unigraﬁa Oy ISBN 978–952–329–111–9 (nidottu)

ISSN 2341–8257 (nidottu) ISBN 978–952–329–112–6 (PDF)

ISSN 2341–8265 (PDF)

http://urn.ﬁ/URN:ISBN:978–952–329–112–6 DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 11

Kannen kuva Sibelius-museo, kuvaaja tuntematon Kansi Jan Rosström

(7)

5

Sisällys

7 Tiedän, että ymmärsimme toisiamme täydellisesti 15 Länsi-Suomesta ja Pohjanmaalta

25 Sisarusyhteisö

39 Gnista vai Kipinä vai molemmat?

51 ”Tyttösten” kotiopettajana 62 Sivistysintoa ja opiskelijaelämää 77 Teatteri – kansallinen hanke 104 Vihdoinkin musiikkielämään

118 Upp, raska Suomis söner! – Mies, tartu miekkahan!

133 ”Nainen on yhteiskunnan perusta”

149 Uusi maailma näyttäytyy 177 Poleeminen ohjelmanjulistus 191 Ensimmäinen tulikoe säveltäjänä 205 Sivistystarpeita ja uudistusintoa 223 Pätevä, silti hylätty

237 Taistoon, harrastelijat!

245 Wagneriaani henkeen ja vereen

259 ”Toko tär svenskar” – ”Noita ruotsalaisia…”

273 Luova henki herää eloon

295 Arvostettu oopperakapellimestari 307 Vielä yksi sävellyskonsertti

318 Musiikkiopisto taideakatemian sijaan 333 Suorastaan myyttinen epäsopu 347 Kontrapunktia, säveltapailua ja Busoni 359 Vihdoinkin Herkules!

381 Ilmaisun totuudellisuus ja tyylin karakteri 397 Vikan – keidas luonnon keskellä

411 Kuorotoiminta – sydämen asia 429 ”Silti hyödyllinen ja käyttökelpoinen”

440 Musiikkipedagogi, säveltäjä, kapellimestari 445 Oodi ”kulttuurin ravintoketjulle”

447 Lähdeluettelo 454 Kuvalähteet

458 Martin Wegeliuksen teosluettelo 478 Henkilöhakemisto

485 Abstract

(8)

6

Martin Wegelius ymmärsi jo varhain kunnollisen musiikillisen kansansivistyksen merkityksen kotimaassaan.

(9)

7

Tiedän, että ymmärsimme toisiamme täydellisesti

Martin Wegeliuksen uraauurtava työ maamme musiikinopetuksen mestarillisena rakentajana tunnetaan hyvin. Hän perusti ja johti lä- hes neljännesvuosisadan ajan Sibelius-Akatemian edeltäjää, Helsingin musiikkiopistoa.

Arvi Karvosen teoksessa Sibelius-Akatemia 75 vuotta kuvataan yk- sityiskohtaisesti, miten tavoitteellisesti Wegelius rehtorina organisoi opistonsa musiikinopetuksen. Fabian Dahlström on ansiokkaasti doku- mentoinut ajanjakson historiateoksessaan Sibelius-Akatemia 1882–1982.

Muuten Martin Wegeliuksen kuva on jäänyt jokseenkin hajanaisek- si. Jälkimaailma näyttää olleen hämmästyttävän haluton muodosta- maan hänen persoonallisuudestaan syvällisempää käsitystä. Hänen kir- jeensä ja muu henkilökohtainen aineisto ovat hajonneet taivaan tuuliin.

Hyvin hoidetuista sukuarkistoista löytyy jotakin, mutta valitettavasti suurin osa materiaalista on aivan ilmeisesti kadonnut.

Karl Flodinin Wegelius-elämäkerta vuodelta 1922 on kieltämättä laaja. Kirjoittaja on haastatellut Hanna Wegeliusta, Martinin leskeä, ja hänellä on ollut pääsy pariskunnan kotiarkistoon ja nuottikokoelmaan.

Wegeliuksen oppilas Otto Andersson on vuorostaan koonnut opetta- jan- sa tärkeimmät artikkelit ja kirjeet teokseen Konstnärsbrev I–II.

Flodinin kirjoittamaa elämäkertaa tai Anderssonin kokoomateosta ei ole kumpaakaan suomennettu.

Martin Wegeliuksen kirjeet ja muu henkilökohtainen aineisto ovat hajonneet taivaan tuuliin. Hyvin hoidetuista sukuarkistoista löytyy jotakin, mutta valitettavasti suuri osa materiaalista on aivan ilmeisesti kadonnut.

Voisiko olla niin, ettei tätä ankaraa, patriarkaalista pedagogia ole oikein haluttu ymmärtää? Martin Wegelius sattui elämään aikana, joka oli täynnä kiihkeää kansallisen identiteetin etsintää. Kansallista

(10)

8 Herkulesta odottaessa. Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

heräämistä edesauttoivat osaltaan monet henkilökohtaisella tasolla käydyt, raskaat taistelut. Niitä on ikävä muistella. Silti ne voivat olla henkilöhistorian kannalta jännittäviä ja luoda uusia näkökantoja.

Fredrik Stenbäck kuului nuoruusvuosina Martin Wegeliuksen lä- himpiin ystäviin, ja Stenbäck oli myös Wegeliuksen tulevan puolison Hanna Bergrothin ystäviä. Heidän kirjeenvaihtonsa oli intensiivisten etsikkovuosien aikana vilkasta ja sydämellisen avointa. He kirjoittivat toisilleen pitkiä, paneutuvia kirjeitä, joissa pohtivat uskonnollisia ja ﬁlosoﬁsia kysymyksiä. He etsivät peräti elämän syvintä tarkoitusta ja kaipasivat ymmärrystä mieltään kalvaville kysymyksille.

”Niin, tiedän että ymmärsimme toisiamme täydellisesti istuessam- me siellä harjulla Suomen ihanuutta katsellen. En saata kuvailla, miltä silloin tuntui”,¹ Martin kirjoitti Fredrikin sisarelle Ottilia Stenbäckille 11.9.1870. Martin, Ottilia ja Fredrik olivat kolmisin tavanneet tulevien kansakoulunopettajien seminaarikaupungissa Jyväskylässä ja yhdessä pohtineet, mikä heitä odotti.

23-vuotias Martin oli vihdoinkin matkalla ulkomaille syventämään musiikkiopintojaan. Hän halusi kiihkeästi saada tietoa ja oppia sovel- taakseen sitä rakkaan kotimaansa hyväksi. Pateettisesti, lähes naii- vin tunteikkaasti hän lainasi kirjeessään piano-opettajansa Gabriel Linsénin Topeliuksen runoon säveltämää idyllistä sävelmää ”En som- mardag i Kangasala”, P. J. Hannikaisen sanoin ”Kesäpäivä Kangasalla”:

O, låt våra sjöar stråla Klart uti vår kärleks brand!

O, Herre, lär oss att älska, O, lär oss att älska vårt land!

Sä järveimme säihkyellä suo lempemme tulta vaan!

Oi Herra, intoa anna

ain’ maatamme rakastamaan!

1 Martin Wegelius Ottilia Stenbäckille 11.9.1870 (Kansallisarkisto, Stenbäckin arkisto, kotelo 13).

(11)

9 Tiedän, että ymmärsimme toisiamme täydellisesti

Martinin mielestä tulevaisuuden henki leijui heidän yllään; ”Sy dä- me ni täyttyy tulevaisuuden kaipauksesta ja ihanimmasta tulevaisuuden toivosta ja harvoin tunnen niin syvästi niiden ajatusten suuruuden ja kauneuden, jotka ovat parasta Fredrikissä ja minussa ja elähyttävät Sinuakin.” ²

Tuskin arvasivat nämä kolme palavaa isänmaanystävää, että he jo pian joutuisivat vastakkaisiin leireihin ja että heidän yhteinen intonsa Suomen tulevaisuuden puolesta veisi heidät sovittamattomiin ristirii- toihin ja yhteyden katkeamiseen.

2 Martin Wegelius kirjeessä Ottilia Stenbäckille 11.9.1870 (Kansallisarkisto, Stenbäckin arkisto, kotelo 13).

Fredrik Stenbäck, sittemmin Konrad Kivekäs, oli Martin Wegeliuksen nuoruudenystävä.

(12)

10 Herkulesta odottaessa. Martin Wegelius – uraauurtava musiikkipedagogi

Ottilia Stenbäckistä tuli Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtaja.

(13)

11

Tiedän, että ymmärsimme toisiamme täydellisesti 11

Osallistuttuaan Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston juhlallisuuk- siin Fredrik Stenbäck kirjoitti Martin Wegeliuksen kihlatulle Hanna Bergrothille tammikuun 22. päivänä 1871 kertoen olevansa ”tyynempi ja onnellisempi kuin konsanaan. Mennyt ja tuleva kohtasivat juhlassa tammikuun viidentenätoista.”

Aivan erityisen vaikutuksen oli tehnyt Johan Vilhelm Snellman, joka oli puhunut voimallisesti ja koskettavasti isänmaanrakkaudesta

Jyväskylään vuonna 1863 perustettu seminaari oli haluttu naisten opinahjo Wegeliuksen nuoruudenystävien piirissä.