Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet

(1)

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet

Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015

Risto Kortelainen, muutosjohtaja

(2)

Valtuuston Kelpo-tiedonannon puheenvuorot ovat:

1. Kaupunginjohtajan puheenvuoro, kaupunginjohtaja Markku Andersson

2. Yritys- ja liiketoiminnan vahvistaminen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toimitusjohtaja Ari Hiltunen

3. Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet, muutosjohtaja Risto Kortelainen

4. Kaupungin elinkeinopolitiikan johtaminen, apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Puheenvuorojen pituus on n. 10 min, yht. 40 min, ja 20 min. keskustelulle.

(3)

Timo Aron kommentti 26 suurimman kaupungin elinvoima –analyysista:

 Analyysissa on tarkoituksella käsitelty absoluuttista ja suhteellista elinvoimaa erikseen.

 Absoluuttinen elinvoima perustuu historialliseen kehitykseen, alueelliseen työnjakoon ja keskipitkän/pitkän aikavälin kehitykseen. Usein yksi positiivinen tekijä

absoluuttisessa elinvoimassa luo kerrannaisvaikutuksia muihin tekijöihin.

 Suhteellisen elinvoiman tarkastelu taas perustuu muutos- ja kehitysdynamiikkaan, jossa tämän hetken kehitystä verrataan aikaisempaan. Lyhyt aikaväli korostaa

muutosten suuruutta molempiin suuntiin eli nosteessa ja tippumassa olevia kaupunkeja.

 Kaupunkien sijoituksiin ei kannata liikaa tuijottaa. Olennaista on sijoittuminen eri viidenneksiin. Jyväskylä on absoluuttisen elinvoiman eli rakenteellisten

ominaisuuksien osalta vahva, kun asemaa analysoidaan keskeisten elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen perusteella: sijoitus toiseksi parhaassa viidenneksessä on selkeä.

 Suhteellisen elinvoiman osalta tulee hyvin esiin se, että Jyväskylän muutosdynamiikka on heikentynyt finanssikriisin jälkeen verrattuna vuosiin 2005-2009. Ero olisi ollut vielä suurempi, jos vertailukohteena olisivat olleet vuodet 2000-2004. Esimerkiksi

Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan osalta tilanne täysin vastakkainen. Mittaristo suosii tasaisuutta, koska kaikkia muuttujia käsitellään saman painoarvon mukaisesti.

(4)

Elinkeinopoliittiset hankkeet 2013-

(5)

Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus

2013-2015

• Tavoitteena on

– kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen

– työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja – yritysten liikevaihdon kasvu

• Erikoistumisvalinnat:

1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut innovaatiokeskittymä

2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö

3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen

4. Innovatiiviset julkiset hankinnat

27.1.2015

(6)

Kasvusopimusten väliarviointi 31.10.2014 (TEM)

 Molemmissa INKA-teemoissa hankkeet on käynnistetty, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen aloitettu. Täydentävää rahoitusta kumpaankin teemaan on haettu mm. EU-ohjelmista. Biojalostamoinvestointi Äänekoskelle vahva konkreettinen näyttö hankealueella.

 Liikunta- ja hyvinvointiteemassa on määritelty palvelutarjooma ja laadittu Sports

Industry Hub –strategia. Liikunnan lahjoitusprofessuuri on otettu käyttöön. Hippoksen alueen Master Plan on valmisteilla -> valmistunut.

 Yrittäjyysteemassa uusi avaus Jyväskylän Yritystehtaan käynnistäminen. Lisäksi mm.

Kasvu Open –kilpailu (kyberturvallisuus), kybermessut ym.

 Innovatiiviset julkiset hankinnat: aloitettu hankinta-asiamiespalvelu yrityksille ja hankintayksiköille. Kaupunki lisäksi mukana Tekes-hankkeissa. Kankaan innovatiivisia hankintoja valmisteillaan.

JOHTOPÄÄTÖS:

Kaikilla osa-alueilla on edetty. Hankkeiden toteuttaminen jatkuu.

27.1.2015 Laura Ahonen 6

(7)

INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 (INKA) -ohjelma

• Toteuttaa Älykkään erikoistumisen strategiaa (EU2020)

• Toimii pääosin erilaisten hankkeiden kautta

– rahoittajina mm. Tekes, EU, Suomen Akatemia jne.

– Hankkeita hallinnoivat yliopisto, ammattikorkeakoulu, yritykset ym.

• Kukin INKA-teema muodostaa innovaatioklusterin (5 kpl)

 Kyberturvallisuus (Jyväskylä). Hankkeita esim.

- Kuntalaisen kyberturvallisuus - Tekes-hanke

- Kansalaisen kyberturvallisuus - EU/Horisontti 2020

 Biotalous (Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä)

- Kaupunkiseudun iso avaus: Äänekosken biotuotetehdas - Life+ IP –hanke: kuluttajalähtöinen kiertotalous

(8)

Uusia hankkeita valmisteilla

 Älykkäät edelläkävijäkaupungit (Horisontti 2020):

• Investoidaan vaikuttaviin ratkaisuihin, jotka pienentävät kaupunkien hiilijalanjälkeä ja integroivat energian, älykkään liikkumisen ja ICT:n

• CATALIST –hanke yhdessä Newcastlen ja Thessalonikin kanssa Haku päättyy 5.5.2015.

 Keski-Suomi kohti kiertotaloutta (LIFE+ IP)

• Mukana Keski-Suomen lisäksi Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä Varsinais-Suomi

• Demonstraatioiden avulla siirretään resurssiviisauden ja kiertotalouden hyviä käytäntöjä koko maakuntaan.

• Aiheina mm. alueellisen materiaalihuollon ja biokaasutuotannon kokonaisratkaisu ja resurssiviisas sairaala.

• Haku päättyy 17.4.2015.

(9)

Muuttoliike suurille kaupunkiseuduille ja tuoreena ilmiönä erityisesti

keskuskaupunkeihin

(10)

Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä löytyvät

potentiaalisimmat työmahdollisuudet

Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen

toimialojen keskittymiä

(11)

Kaupungistumiskehitys

• Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % alhaisempi kuin Ruotsin ja muiden vanhojen EU- maiden.

• Suomessa edelleen noin

• 400 000-600 000 ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille

kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä.

Suomen kaupungistumis-

aste on noin 70 %

(12)

Saavutettavuus on kasvava kilpailuetu

• Tunnin etäisyys oman alueen

keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökul- masta

• Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä…kasvu- vyöhykkeen ja –käytävän sisällä olevat alueet vahvalla kasvu-uralla

• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen

• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen

(13)

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS

100 km

50 km

30 km

30 km 30 km

30 km

30 km 30 km

30 km

15 km

15 km 15 km

15 km

15 km 15 km 15 km

15 km

 Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:

 Helsingin noin 100 km kehän

vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta

 Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

 Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

 Muiden maakuntakeskusten ja

maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta

 Suurten kaupunkiseutujen vaikutus- alueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä

15 km

30 km

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

(14)

11681 4744

3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari

20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

10 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan

osuus

65,6 %

kaikkien kuntien muuttovoitosta

2009-2013

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

(15)

Alueellinen kysyntä ja tarjonta eriytyy edelleen

tulevaisuudessa

Työllisten muutot alueiden välillä vaikuttavat keskeisesti alueiden tulevaan elinvoimaan:

• Työllisten muuttovoitot keskittyvät ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere- Lahti-Loviisa –kehän sisäpuolelle

• Työllisistä sai Etelä-Suomen ohella muuttovoittoa vain pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat

• Työllisten muuttovoitoilla suuret kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan elinvoimaan ja ostovoiman kehitykseen.

• Ei työllisten tulot keskimäärin 6 000 euroa vuodessa ja työllisten 28 000 euroa

Kartta: Kytö & Kral-Lezcynzka 2013

(16)

1.

HIIPUUKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ?

 Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuuttojen hiipuminen:

 väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi

 pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä

 Käänne vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen

 talouden taantuma

 varovaisuus ja epäluottamus talouden kehittymisen suhteen

 pankkien kiristyneet lainaehdot

 vakuusarvojen eriytyminen

(17)

Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

3238

2997

3868

5980

7814

2796

2176 2458

1846

1081

2009 2010 2011 2012 2013

Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku,

Oulu ja Jyväskylä) Keskuskaupunkien

muuttovoitot ovat kaksinkertaistuneet

suurilla kaupunki- seuduilla vuosina

2009-2013

Suurten keskuskau- punkien

kehyskuntien muuttovoitot ovat kääntyivät laskuun vuoden 2011

jälkeen

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

(18)

Viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupunkien muuttovoitto

vuosina 2000-2014

(19)

Viiden suurimman kaupunkiseudun kehyskuntien muuttovoitto

vuosina 2000-2014

(20)

Jyväskylän kaupunkiseudun nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä

vuosina 2000-2014

(21)

Helsingin ja metropolialueen kehyskuntien nettomuutto kuntien välisessä

muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014

(22)

Keskuskaupunkien, kehyskuntien ja maaseutumaisten alueiden muuttoliike 1952-2013

-45000 -42000 -39000 -36000 -33000 -30000 -27000 -24000 -21000 -18000 -15000 -12000 -9000 -6000 -3000 0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000 24000 27000 30000 33000

1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

kaupunkiseutujen keskuskaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat maaseutumaiset seudut

1990-luvun alun lama ja kotikuntalaki (1993) Kehyskuntien nopea

kasvu alkoi 1975 jälkeen

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Janne Antikainen 2014

(23)

1.

Toimialarakenteen monipuolisuusindeksi, HHI-indeksi

 HHI-indeksi avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittyneisyyttä tai moni- puolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1-100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä

keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi toimialarakenne.

 Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden,

Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin.

 Yksipuolisuus tai keskittyneisyys altistaa herkemmin äkillisille muutoksille ja

rakennemuutoksille, jolloin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuus-indeksi on alhaisin mm. Salon, Raahen, Jämsän, Imatran ja Kemi-Tornion seuduilla

(24)

7,88 8,4

8,95 8,99 9,3 9,43 9,44 9,96

11,45 11,85

12,08 12,81

12,91 12,93 13,1 13,29

14,37 14,48 14,58 14,6

15,28 15,68 15,69

17,39 17,52

19,95 21,61

22,27 24,95

29,57 29,81

0 5 10 15 20 25 30 35

Kuopion Turun Lahden Hämeenlinnan Tampereen Helsingin Jakobstadsregionen Porin Joensuun Kotka-Haminan Riihimäen Ylä-Savon Mikkelin Kokkolan Lappeenrannan Rauman Ylivieskan Jyväskylän Kouvolan Kajaanin Seinäjoen Rovaniemen Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Porvoon Savonlinnan Vaasan Oulun Kemi-Tornion

Salon Imatran

30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012

Jyväskylän seudun monipuolisuus- indeksi keskitasoa

30 väestöllisesti suurimman seudun joukossa

Monipuolisimmat seudut olivat HHI-

indeksin mukaan Kuopion, Turun ja Lahden seudut ja yksipuolisimmat Imatran, Salon ja Kemi-Tornion

Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö