&5 5*
&
&
4
45"1")5 66
4)%4%%33Ë4!0!(455
3EUROJENAVUSTUKSET436NKAUTTA
4IETEELLISTENSEUROJENTÛHÛNASTI3UOMEN!KATE MIASSA KÛSITELLYT JULKAISUMÛÛRÛRAHAAPURAHA HAKEMUKSETSIIRRETÛÛN4IETEELLISTENSEURAINVAL TUUSKUNNANHOTEISIIN.ÛINTÛMÛJOPARINKYM MENEN VUODEN AJAN ESILLÛ SILLOIN TÛLLIN OLLUT AJATUSVIIMEINTOTEUTUU
4IETËMËTTÚMYYDENRIEMU
5SEIN HAUSKA KIRJOITTAJA *AKKE (OLVAS KIRJOIT TAA(ELSINGINYLIOPISTONJULKAISEMASSA9LIOPIS TOLEHDESSÛ JONKINLAISESSA ARTIKKELIN JA KOLUMNIN VÛLIMUODOSSA TIETÛMÛTTMYYDEN YLISTYSTÛnSYISTÛJOTKAJÛÛVÛTHYVINHÛMÛRIKSI 6ITSI EI OIKEIN AUENNUT 4AI JOS EI OLLUT VITSIKSI TARKOITETTUSITÛPAHEMPI
v/PINTOJENIALUSSATAPASINYLIOPISTOLLAOPIS KELIJOITAJOILLETIETÛMINENOLIYHTÛVAKAVAAKUIN UROSTEEREN UHO TAI ESIKOISRUNOILIJAN ELÛMÛv ,AINATTUAAN NÛITÛ TIETÛMISESTÛ INNOSTUNEITA TO VEREITAAN(OLVASVÛHEMMÛNARVOSTAVASTITOTE AAETTÛv.ÛILLE&AKTAMAANTIETÛJILLETIETOOLIPY HÛÛv
v/IKEASTAANVASTAMYHEMMINTULINTIEDOS TANEEKSI ETTÛ &AKTAMAAN TIETÛJÛT HALUSIVAT VA KAUMUKSENTAIUSKONNONEIVÛTTIETOAv*AEDEL LEENNÛMÛTIETOARAKASTANEETOLIVAT(OLVAKSEN MUKAANJOLAPSENAIKÛVIÛIHMISIÛJOTKAUSKOI VAT ETTÛ v4IETO OLI ABSOLUUTTISESTI VAIN HYVÛS TÛv
(OLVAKSEN vTIETEISUSKON VASTAISUUSv LÛHEN TELEE HYVIN OMALAATUISTA vTYHMYYDEN YLISTYS TÛvv*OS&AKTAMAANTIETÛJILLERUPESIKAKSIMIELI SESTIPYHKEILEMÛÛNETTEITIENNYTASIOITAHEPI TIVÛTYLPEILYÛLAPSELLISENAKÛYTKSENÛvn4UOTA TULKINTAAENEHKÛITSEKÛÛNOLISIVASTUSTELLUT
(OLVAS KIRJOITTAA LYTÛNEENSÛ YLIOPISTOLLA PARHAITAKAVERINSAvNIISTÛJOTKAPALJASTIVATTIE DOTTOMUUTENSA(EOLIVATITSEIRONISIAHAHMOJA JOTKALÛHESMÛSSÛILIVÛTOSAAMATTOMUUDELLAANv (OLVAKSEN MUKAAN HÛNEN TUNTEMISTAAN vÛLYKISTÛ EI TULLUT TUTKIJOITA 3E ON VALITETTA VAASILLÛJUURIHEILLÛOLISIVOINUTOLLAOMAPERÛI SIÛNÛKKULMIAOLEMASSAOLOON(EEIVÛTVÛLTTÛ
MÛTTÛEDESVALMISTUNEETVAANKAIKKOSIVATVAR HAISESSA VAIHEESSA v (OLVAKSEN KÛSITYKSEN MUKAANNÛMÛTUNTEMANSAvÛLYKTTEKIVÛTKOH TELIAASTITILAAYMPÛRILLÛÛNOLEVILLETUTKIJANALUIL LE&AKTAMAANTIETÛJILLEv
3IISTYHMYYDENYLISTYSTÛLAULAVATYLIOPISTOIL TAJOVARHAINKADONNEETOLISIVATKINOLLEETNIITÛ KUNNON TUTKIJOITA ÛLYKKÛITÛ TOISIN KUIN NÛMÛ YLIOPISTOILLEJÛÛNEET&AKTAMAANTIETÛJÛT%RIKOI NENNÛKEMYS9LIOPISTOLEHDENKOLUMNISTILTA
(OLVAKSEN MUKAAN v4UNTUU OLEVAN SÛÛN TETTÛvÛLYKKÛÛTTIETÛMÛTTMÛTvJÛTTÛVÛTOPIN TONSAKESKEN(EIDÛNLEIKILLINENTIETOSUHTEENSA KÛRSIITAPPIONUSKONNOLLISELLEJAVAKAUMUKSEL LISELLETIETOSUHTEELLEv9LIOPISTOLLEJÛÛVÛTHÛNEN MUKAANSAVAINvTOSIKKOTIETEILIJÛTv
v4IEDEANSAITSEETULLAHERJATUKSI6OISIJOPA OLETTAAETTÛTIETEENITSEIRONISINAKAUSINAREKRY TOIDAAN LUPAAVIMMAT TUTKIJAT 0YHITETTY JA VA KAUMUKSELLINENTIETEELLINENTIETOKARKOTTAALUO TAANTERÛVIMMÛTPÛÛTvARVELEE(OLVAS
(OLVAKSENKIRJOITUSLIENEETARKOITETTUILOISEK SI LEUKOJEN LOUSKUTUKSEKSI MISTÛÛN KOVIN VA KUUTTAVASTAARGUMENTAATIOSTAESITETTYJENABSUR DIENVÛITTEIDENTUEKSIEIESITETÛ4IETOJATYLSÛN PITOKUNEIVÛTKAIKETIKUITENKAANMITENKÛÛNIT SESTÛÛNSELVÛSTIOLETOISIAANPOISSULKEVIA+OKE MUKSENIONOLLUTKOVASTITOISENLAINENKUIN(OL VAKSELLA6ASTAAVANLAISIAMUTUJUTTUJASAAAINA SILLOIN TÛLLIN LUKEA TIETEEN TAI ERITYISESTI SUO MALAISENTIETEENJATIEDEMAAILMANKAMALUUDES TA(OLVASEHKÛHALUSIVAINHERÛTTÛÛHUOMIOTA HUOMIONHERÛTTÛMISENITSENSÛVUOKSI
*OTENKINPIDÛNNÛISSÛASIOISSALIEVÛSTÛvTOTI SUUDESTAv3OSIAALIPOLITIIKANTUTKIJA!NNA2OT KIRCH ONVARMAANKINSITTENTÛLLAINEN(ALVAKSEN KAMMOAMA vTOTINEN FAKTAMAAN TUTKIJAv KUN HÛN HÛMMÛSTELEE LAPSENSA KOKEMUKSIA KOU LUSSAAN(ELSINGIN3ANOMAT v+OLMAS LUOKKALAINEN POIKAANI SAI ÛSKEN ENSIMMÛISEK SIKOTITEHTÛVÛKSIKIRJOITTAANIMENSÛOSOITTEENSA JAnTÛHTIMERKKINSÛv2OTKIRCHILMOITTAAKINETTÛ HÛNESTÛONTULLUTvYHÛTIUKEMPITIETEENPUOLUS TAJAv %N IHMETTELE 4YHMYYTTÛ TUSKIN SUUREM MIN KANNATTAA KANNATTAA (AUSKUUS ON AIVAN ERIASIA&AKTAMAASSAONHAUSKEMPAAKUIN4YH MÛLANDIASSA*OHAN!NTO,EIKOLAASIANERÛÛSSÛ
,YHYESTI
T I ET EE
S S
ÄTA
P H A U T U
54
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 6 / 2 0 0 5
kirjassaan asian oivallisesti ilmaisi: ”mikä olisi- kaan parempaa viihdettä kuin tiede”.
Professori Welinistä elämäkerta
Ensimmäisenä suomalaisena Royal Societyyn kutsutusta professori Johan Welinistä on val- mistumassa elämäkerta. Jyrki Siukosen kir- joittaman Mies palavassa hatussa. Professori Jo- han Welinin elämä ja työ -kirjan julkaisee Suoma- laisen Kirjallisuuden Seura; kirjan pitäisi ilmes- tyä loppuvuodesta. Ehdottomasti loppuvuoden kiinnostavimpia kirjoja.
Welin oli outo ja värikäs hiippari, jolta Tu- run professuurin hoito sai jäädä kun seikkailut Euroopassa veivät ajan ja mielenkiinnon. Sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja ta- pasi oikeita ihmisiä, niinpä kaiketi kutsu Royal Societyynkin kävi.
Tähdet ja avaruus -lehdellä menee lujaa
Tähtitieteellinen yhdistys Ursan julkaisema Tähdet ja avaruus -lehti on osallistunut kansal- liseen mediatutkimukseen. Ensimmäisen puo- len vuoden mittauksissa lehden jokaista nume- roa on lukenut keskimäärin 63 000 ihmistä. Leh- ti lienee maailman laajalevikkisin tähtitieteen harrastajien lehti väkilukuun suhteutettuna.
Maailmalla lukua ihmetellään – viimeksi mm.
Dublinin tiedefestivaaleilla syyskuussa paikal- linen tähtiharrastajain yhdistyksen puheenjoh- taja. Lehden painos on noin 17 000.
Suosio ei ole ihme. Lehti on nimittäin sangen erinomainen!
Tiedelehdet juhlivat
Tiede-lehti täytti lokakuussa 25 vuotta. Jos on Tähdet ja avaruus väkilukuun suhteutettuna hui- kea menestys, on sitä vastaavasti Tiede-lehtikin:
levikki yli 50 000.
Onhan lehti kovin muuttunut ensimmäises- tä niteestä. Lehdessä on nyt enemmän sivuja, enemmän värejä, enemmän kuvia, olennaises- ti enemmän toimituksellista aineistoa.
Ensimmäinen numero oli tutkijoiden kirjoit- tama, kirjoittajina tutkijoiden raskas sarja: mm.
Lauri Saxén (pääkirjoitus), Ilkka Niiniluoto (Tieteen tuntomerkit), Kari Cantell (Interferoni) ja Björn Kurtén (Inte bara mammutar) ja Martti Markkula (Taistelu paprikan lehdellä).
Nykypäivän vinkkelistä ajatellen on kiintoi- saa havaita, että islamin tutkimus oli esillä jo heti ensimmäisessä niteessä: Jussi Aro kirjoitti lehdessä otsikolla ”Idän aarteiden jäljillä. Isla- milaisen maailman suomalaiset tutkijat”.
Erityisen kiinnostava artikkeli teeman ja ajan riennon kannalta oli Rainer Salomaan ja Jor- ma Routin ”Uutta sampoa taotaan. Onnistuuko fuusioreaktori vuoteen 2000 mennessä?”. No, vastaus tiedetään, ei onnistunut. Kirjoittajat oli- vat kyllä varovaisen optimistisia: ”Realistinen tavoite breakevenin” [eli että reaktori tuottaisi vähintään sen minkä kuluttaa] saavuttamiselle lienee vuosi 1985”. No ihan näin nopeasti tuo ei käynyt vaikka toki sekin raja on nyt saavutet- tu. Kirjoittajat myöntävät, että ”Tämän jälkeen tulevaisuus on hämärämpi. Kysymykseen, saa- daanko fuusioreaktori käyttöön vuoteen 2000 mennessä, ei vielä voida vastata.” Taitaa nyky- arvioiden mukaan kulua edelleenkin parikym- mentä vuotta.
Selkeä muutos lehden politiikassa oli se, että sittemmin ruotsin kieli katosi lehdestä, samoin englanninkieliset tiivistelmät.
Tiede-lehden sisarlehti Hyvä Terveys täyttää 20 vuotta. Ja Hyvän Terveyden levikki vasta on- kin suuri, yli 100 000.
Huikeita lukuja.
Markkolasta HAIKin päätoimittaja
Historiallisen Aikakauskirjan uudeksi päätoi- mittajaksi viisivuotiskaudeksi 2006 alkaen on valittu dosentti Pirjo Markkola Tampereen yli- opistosta. Suomalaisen yhteiskunnan historia on Markkolan ominta tutkimusalaa, ja hän on jul- kaissut aihepiiristä laajasti kotimaassa ja ulko- mailla. Lisäksi hän on toimittanut lukuisia his- toriateoksia, mm. Suomen maatalouden histori- an kolmannen osan. Järjestötehtävissä Markko- la toimii mm. kansainvälisen historiatieteen ko- mitean (CISH) Suomen osastossa sekä naishis- torian maailmanliitossa. Hänen tutkimushank- keitaan ovat ”Kristillis-sosiaalinen työ Suomes- sa 1850-1940” ja ”Kristilliset turvaverkot Suo- messa 1700-luvulta 1900-luvulle”.
Markkola on Historiallisen Aikakauskir- jan päätoimittajana ensimmäinen nainen.
Vuonna 1903 perustettu Historiallinen Aika- kauskirja on Suomen vanhin ja suurin histo- ria-alan lehti, jota julkaisee Suomen Histo- riallinen Seura ja Historian Ystäväin Liitto.
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 6 / 2 0 0 5
Eurooppalaisten juuret viroksi
Kalevi Wiikin suuren kohun synnyttänyt Eu- rooppalaisten juuret (Atena 2002) ilmestyi elo- kuussa myös viroksi nimellä Eurooplaste juured (Ilmamaa 2005). Se herätti sekä lehdistössä että televisiossa heti paljon huomiota – ja palaute oli erittäin myönteistä. Useita kirjoituksia on ollut Viron päälehdissä.
Kirjasta otettiin 1000 kappaleen painos, ja se myytiin loppuun tiettävästi parissa viikossa.
Kustantaja teki kirjasta myös CD-version.
Rajalla ollaan
Tieteen päivien 2007 teemaksi valittu ”Rajalla”
innostaa jo monia tarjoamaan ohjelmaa. Erääs- sä yhteydenotossa ilmaistaan halu osallistua päiville tarjoamalla esiteltäväksi ihmevempain, jonka ”toiminta hipoo käsityskykymme rajoja.”
Päivien ohjelman runko valmistuu vielä tä- män vuoden puolella. Ohjelma pyritään pitä- mään kuitenkin käsityskykymme rajoissa.
Lauri Saxén 1927-2005
Tämän lehden taittovaiheessa tuli pysähdyttä- vä tieto kansleri emeritus Lauri Saxénin kuole- masta. Saxén oli suomalaisen tieteen vaikutus- valtaisimpia hahmoja. Hän toimi niin Helsingin yliopiston kanslerina kuin Suomen Tiedeaka- temiain Valtuuskunnan pääsihteerinä. Hän oli myös mm. Suomen Kulttuurirahaston kunnia- esimies.
Myös tiedonjulkistamisen edistäjänä Saxé- nin ansiot olivat suuret: häntä voi pitää juuri juhlivan Tiede-lehden isänä, kätilönä ja kum- misetänä, niin ikään hän toimi Tieteen päivien 1995 järjestelytoimikunnan puheenjohtajana ja muutenkin aktiivisena kirjoittajana.
Jan Rydman
K O L M E N S E P Ä N K I R J A K A U P P A
K u s t a n t a j i e n k i r j a k a u p p a Kattavan valikoiman
erikoiskirjakauppa Helsingin sydämessä
Uutta ja vanhaa erikoiskus- tantajilta. Aristoteleesta Vergiliukseen & V oltaireen.
Löytöjä niin kumoukselliseen kuin konservoivaankin makuun.
Mukana:
basam books • gaudeamus • like
• loki-kirjat • terra cognita • tutkijaliitto • ursa • vastapaino
Hansakuja, Kaivopiha Uuden ylioppilastalon alakerrassa avoinna:
ma–pe 11.00–18.00 la 11.00–16.00
ohjelma- ym. tiedot:
www.kolmensepankirjakauppa.fi
