• Ei tuloksia

Seminaarityöskentely TL9331 Tiedonsiirtotekniikka 2 3op (S2008)

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Seminaarityöskentely TL9331 Tiedonsiirtotekniikka 2 3op (S2008)"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TL9331 Tiedonsiirtotekniikka 2 3op (S2008)

Seminaarityöskentely

Syksyn 2008 seminaarin pääaiheena ovat langattomat järjestelmät. Miten langatonta tietoliikennettä sovelletaan hyvinvointiteknologiassa ja miten radiosäteilyä käytetään lääketieteessä ja erilaisissa mittauksissa.

Seminaarityöskentelyyn on varattu 4 kpl 3 tunnin opetustuokiota. Kussakin 3- tunnin opetustuokiossa ehditään esittämään ja käsittelemään 3

seminaariesitelmää. Taulukko 1 kertoo seminaaripäivien teemat ja opiskelijat voivat alkaa varaamaan omia esitelmäpäiviään ja aiheitaan.

Taulukko 1 Seminaaritöiden aiheet ja tekijät.

Teema / seminaarityöt Seminaarityön tarkka aihe ja nimi

Tekijät Opponoijat

Viranomaisverkot/omat aiheet (6.11.2008)

Seminaarityö1 DVB-H Antti Pekkala / Timo Pieti

Heikki Kallio/Juho Saavalainen Seminaarityö2 Zigbee Heikki Kallio/Juho

Saavalainen Antti Pekkala / Timo Pieti Seminaarityö3

Paikannus/tunnistus (13.11.2008)

Seminaarityö1 GPS-paikannus ja sen hyödyntäminen ikääntyvien hoidossa

Hanna Auer / Jaana Kokko

Ari Alapere/

Seminaarityö2 RFID Ari Alapere/ Hanna Auer /

Jaana Kokko Seminaarityö3

Langattomat anturit (20.11.2008)

Seminaarityö1 Sykemittari Aki Ahola/ Jarkko Tulasalo

Jarkko Luukkonen Ville Similä

Seminaarityö2 I-mode Jarkko Luukkonen

Ville Similä

Aki Ahola/ Jarkko Tulasalo

Seminaarityö3 Lääketieteelliset

sovellukset (27.11.2008)

Seminaarityö1 Sanna Kukkola

/Jenna Korhonen

Antti Jokela /Tuomas Koskela Seminaarityö2 Magneettikuvaus Antti Jokela Sanna Kukkola

(2)

/Tuomas Koskela /Jenna Korhonen Seminaarityö3

Seminaarityöskentely koostuu esitelmästä, opponoinnista ja aktiivisesta osallistumisesta. Työskentely tapahtuu 2 hengen ryhmissä.

Esitelmä. Sisältää ennalta sovittuun aiheeseen liittyvän kirjallisen ja suullisen osion. Suullinen osio pidetään sovittuna aikana lukujärjestyksenmukaisilla oppitunneilla. Suullisen osion kesto on 30 min. Kirjallisen osion laajuus on vähintään 3 sivua. Kirjallinen osio toimitetaan opettajalle ja opponoijille doc- muotoisena sähköpostilla viimeistään 3 päivää ennen seminaariajankohtaa.

Opponointi. Jokaisen suullisen esityksen jälkeen varataan 15 minuuttia

palautekeskusteluun, jota vetää erikseen nimetyt opponoijat. Keskustelun alussa opponoijat käyttävät n. 5 minuuttia esityksen arviointiin ja täsmentäviin

kysymyksiin. Loppuaika käytetään opponoijien johtamaan yleiskeskusteluun.

Aktiivinen osallistuminen. Edellyttää läsnäoloa sekä aktiivista osallistumista keskusteluun.

Arvioinnista. Hyväksytystä seminaarityöskentelystä annetaan kevään 2008 välikokeitten/loppukokeen ja toukokuun opintojaksouusinnan yhteydessä ylimääräisiä arvosanaa korottavia hyvityspisteitä seuraavasti:

1 piste, kun suoritus on rutiininomainen ja pääosin tyydyttävää tasoa, tai joiltakin osin puutteellinen, mutta kuitenkin kokonaisuutena hyväksyttävä.

3 pistettä, kun suoritus on kaikilta osin hyvää perustasoa, mikä edellyttää mm. aihepiirin perusasioiden läpikäyntiä ja monipuolista lähteiden käyttöä.

6 pistettä, kun suoritus on kaikilta osin kiitettävä. Kiitettävä suoritus poikkeaa selvästi hyvää perustasoa olevasta keskimääräisestä

suorituksesta mm. asioiden yhdistelyn, kirjallisen ja suullisen esityksen toteutuksen ja yleisen aktiivisuuden osalta.

9 pistettä, kun suoritus on kaikilta osin kiitettävä ja osoittaa

poikkeuksellisen perusteellista paneutumista aihepiiriin. Suorituksessa tuodaan esille ja yhdistellään asioita innovatiivisella tavalla, joka ei ole suoraan jäljitettävissä mihinkään julkaistuun lähteeseen.

Mahdollisten myöhempien opintojaksouusintojen arviointiin seminaarityöskentelystä saatavat pisteet eivät vaikuta.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Värit ovat Mäntysen taiteen ydintä, mutta joskus hän malttaa jättää palettinsa syrjään.. Näin tapahtui 1997, kun taiteilija

Kuinka on mahdollista, että Suomessa myös nuorten miesten on ollut niin helppo saada käyttöönsä käsiaseita.. Syyt ovat

III vyöhyk- keellä Antti on tuottanut satoa enemmän kuin Salten, Kalevi tai Benfesta.. IV vyöhykkeellä Antin satotaso on ollut 8-9 % korkeampi kuin Kalevin ja Benfestan

Antti Lindfors antti.lindfors@utu.fi Numeron 2/2018 vastaavat toimittajat Marjo Kovanen ja Sanna Spišák Toimituskunta. Outi Hakola outi.j.hakola@helsinki.fi Kaisa Hiltunen

 3 pistettä, kun suoritus on kaikilta osin hyvää perustasoa, mikä edellyttää mm. aihepiirin perusasioiden läpikäyntiä ja monipuolista

SM Pasi Jalkanen, KT, majuri Antti-Tuomas Pulkka ja FT, dosentti Teija Norri- Sederholm ehdottavatkin Maanpuolustustahto Suomessa -kirjan artikkelissaan

Johanna Jyrkkä Sonja Kallio Antti Kataja Hanna Kauppinen Jorma Komulainen Päivi Koskela Miia Kärkkäinen Outi Laatikainen Petteri Lankinen Emilia

1973, Kemi), Seinäjoella Tuomas