Teksti perustuu FT Tommi Walleniuksen syksyllä 2020 julkaistuun väitöskirjaan, jonka aiheena oli koulujen arviointitiedon julkisuus. Alla olevassa tekstissä Wallenius pohtii
tutkimuksensa aihepiiriä ja toteuttamista sekä omia tulevaisuudennäkymiään.
e-Erika 2/2021 31
Tohtorin tilitys
Koulujen arviointidatan julki- suus Pohjoismaissa
Väitöstutkimukseni käsitteli perus- koulun arviointipolitiikkaa ja erityises- ti koulujen julkiarviointia Suomessa.
Meillä Suomessahan on muodostunut varsin vahva näkemys siitä, ettei yksit- täisten koulujen oppimistuloksia tule julkistaa ja että arviointitieto on ylipään- sä suunnattu ensisijaisesti kouluviran- omaisten käyttöön eikä kansalaisille.
Niin sanottu ’koulujen ranking-kult- tuuri’ yhdistetään usein englantilaiseen tai yhdysvaltalaiseen koulujärjestel- mään, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, että viimeisen 20 vuoden aikana on kaikissa muissa Pohjoismaissa Suo- mea lukuun ottamatta alettu julkistaa koulukohtaisesti erilaista arviointi- dataa – kuten juuri tietoja koulun oppi- mistuloksista, resursseista, opettajien määrästä, luokkakoosta tai vaikkapa oppilaiden kouluviihtyvyydestä. Suo- malaisesta näkökulmasta katsottuna muiden Pohjoismaiden arviointipoli- tiikka tuntuu helposti kovin vieraalta,
mutta tutkimukselleni se loi loistavan vertailuasetelman lähimpiin naapuri- maihimme. Tutkimukseni tavoitteena oli siten selvittää, miten Suomessa on päädytty muista Pohjoismaista poike- ten ymmärrykseen, jossa koulukohtais- ten arviointitietojen julkistamista ei ole katsottu tarpeelliseksi.
Olen taustakoulutukseltani valtiotietei- lijä, mikä näkyy mielestäni vahvasti omassa väitöstutkimuksessani. Yhteis- kunnalliselle tutkimukselle on tyypil- listä ilmiöiden kriittinen tarkastelu, ja omassa työssäni kiehtovinta olikin juuri päästä pureutumaan siihen eh- dottomuuden ja itsestäänselvyyden rakentumiseen, mikä suomalaiseen ar- viointipolitiikkaan ja koulujen tulosten julkistamiseen – tai pikemmin julkista- mattomuuteen – kietoutuu. Väitöskirja- ni sisälsi kolme vertaisarvioitua tieteel- listä artikkelia sekä yhteenveto-osion.
Artikkelimuotoinen väitöskirjarakenne mahdollisti saman tutkimusaiheen kä- sittelyn erilaisista näkökulmista käsin.
Esimerkiksi yhdessä artikkelissani te-
Teksti Tommi Wallenius
Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia Teksti julkaistu e-Erikan numerossa 2/2021
https://journals.helsinki.fi/e-erika
e-Erika 2/2021 32
kemäni historiallinen vertailu ruotsa- laiseen arviointipolitiikkaan, sen ta- voitteisiin ja käytäntöihin, oli itselleni silmiä avaava ja havainnollisti, kuinka maiden nykykäytäntöjen voidaan ym- märtää rakentuvan pitkillekin histo- riallisille juonteille. Ehkä meillä Suo- messa on sittenkin hiukan erilainen lähestymistapa virallisen tiedon julki- suuteen kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka avoimuus on toki yleisellä tasol- la yksi keskeinen hallintoperiaate kai- kissa Pohjoismaissa.
Väitöskirjan tekijänä tohtorikoulutet- tavan työhöni sisältyi myös opetusta.
Olen vuosien varrella luennoinut myös omasta tutkimusaiheestani monille tie- dekuntamme opiskelijoille. Joka ker- ta näillä luennoilla on esiin noussut sama kysymys: tulisiko koulukohtai- sia tietoja mielestäni julkistaa? Omas- sa työssäni vältin tietoisesti ottamasta kysymykseen suoraa kantaa. Voidaan perustellusti sanoa, että koulukohtais- ten arviointitietojen julkistamiseen liit- tyy monia epätoivottuja asioita. Kuten vertailu aina, myös koulujen julkinen vertailu ruokkisi helposti mielikuvaa
’paremmista’ ja ’heikommista’ kouluis- ta, millä arvatenkin olisi monenlaisia haitallisia seurauksia niin oppilaiden, opettajien kuin yhteiskunnankin kan- nalta. Toisaalta voidaan yhtä aiheelli- sesti kysyä, eikö kansalaisilla kuuluisi lähtökohtaisesti olla tasa-arvoinen oi- keus saada tietoa yhteiskunnan kes- keisten instituutioiden toimivuudesta?
Korostaako virallisen arviointitiedon puuttuminen perheiden omia verkos- toja ja niin sanotun hiljaisen tiedon merkitystä? Kysymys on eittämättä on- gelmallinen. Toistaiseksi suomalainen
peruskoulujärjestelmä on onnistunut säilymään suhteellisen tasa-arvoisena eikä koulun valinnalla tai arviointitie- dolla ole siten samanlaista painoar- voa lasten vanhemmille kuin monissa muissa maissa. Luottamus koulujärjes- telmään on säilynyt vahvana PISA-not- kahduksesta huolimatta. Nykyinen nuoriso on kuitenkin jo oppinut, että virallinen tieto on saatavilla ja räätä- löitävissä omiin tarpeisiin. Jään mie- lenkiinnolla seuraamaan, minkälaisiin ratkaisuihin tulevaisuuden päätöksen- tekijät tässä asiassa päätyvät.
Haastava mutta kiitollinen tutki- musmatka
Väitöskirjatutkimuksen tekeminen oli monin puolin pitkä ja haastava pro- sessi, jossa paineensietokyky oli usein koetuksella. Monet tohtorikoulutetta- vat tunnistavat varmasti sen tuntei- den vuoristoradan, jossa innostumista seurasi pian riittämättömyyden ja epä- toivon mielialat. Myös perhe-elämän yhteensovittaminen erilaisten dead- linejen paineessa oli paikoin oma lu- kunsa – muistan hyvin, kuinka lähetin yhden artikkeleistani vertaisarviointiin synnytyslaitoksen perhehuoneesta.
Loppuvaiheessa väitöskirjan ohjaajieni tuki ja kannustus olivatkin korvaama- tonta, ja lopulta prosessi huipentui syk- syllä 2020 itse väitöstilaisuuteen ja sitä seuranneisiin pieniin puutarhajuhliin.
Oli mahtavaa päästä juhlistamaan tut- kintoa vuosien varrella tutustumieni kollegojen ja ystävien kanssa.
Koulutuspolitiikka on tieteenalana mie- lenkiintoinen jo pelkästään siitä syystä, että koulutuksen painoarvo yhteiskun- nassa kasvaa jatkuvasti. Jatkuvaa oppi-
e-Erika 2/2021 33 mista peräänkuulutetaan ratkaisuksi
epävarmoihin työllistymisnäkymiin, ja koulutuksen digitalisaation avulla opetus ja oppiminen voivat tapahtua missä ja milloin tahansa. Koulutuksen tutkimuskenttä uudistuu jatkuvasti toi- mintaympäristön muuttuessa. Niukat resurssit ja kova kilpailu kuitenkin lei-
maavat monien vastavalmistuneiden tohtoreiden uranäkymiä tutkimuksen parissa. Vaikkei omakaan tulevaisuu- dennäkymä yliopistolla akateemisena pätkätyöläisenä näytä kovinkaan hou- kuttelevalta, olen äärimmäisen iloinen siitä, että tämäkin vaihe tuli elämässä koettua.
Tommi Walleniuksen väitöskirja ‘Schools, performance and publicity: Contrasting the policy on publicising school performance indicators in Finland with the other Nordic countries’ tarkistettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 12.
syyskuuta 2020. Väitöskirja on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6452-0
Kirjoittaja
Tommi Wallenius, FT, KM, VTM
tutkijatohtori, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
tommi.wallenius@gmail.com
Kirjoittajan kuva: Satu Koivuhovi.
