Scripta a Societate Porthan edita
Edidit Porthan
Porthanin ja Turun akatemian tutkimusta
Tämän numeron kansilehden kuvassa on ”kuppikivi”, jonka tunnettu viitasaarelainen perinnetutkija Pauli Salonen löysi Viitasaaren vanhan pappilan laiturin läheisyydestä.
Kuppikivet ovat eräänlaisia muinaisjäännöksiä, muovautuneita kiviä tai kalliopintoja, joissa on pyöreähköjä koloja, niin sanottuja uhrikuoppia.
löydetty eri puolilta maatamme. Erikoisen paljon niitä tunnetaan Hämeestä, ja siellä ne näyttävät keskittyvän pakanuuden ajan rautakautisten kalmistojen läheisyyteen.
Kuppikiviä on löytynyt myös
myös varhaiseen lappalaisasutukseen ja lappalaisten noitamenoihin.
kuvauksen ja kertoo siinä Viitasaaren lapinraunioista. Muita muinaisjäännöksiä tai muinaisia kulttipaikkoja hän ei mainitse kuvauksessaan.
muutaman vuoden lapsuudestaan Viitasaaren pappilassa, sillä vuonna 1744, jolloin isä Sigfridin mielenterveys romahti, hänet
Jusleniuksen hoitoon. Turun opiskeluaikanaan ja Turun akatemian kirjastonhoitajana ja professorina ollessaan Porthan
vanhempiaan ja sisariaan.
Vuosi 2010 on ollut Johan Gadolinin vuosi Suomen kemiantutkimuksen isän syntymästä löytäessään 1794 uuden alkuaineen, yttriumin
alkuaineryhmän eli harvinaisten maametallien löytämiselle ja tutkimiselle.
akatemian kemian professorin virassa 1785
tutkimusmenetelmät. Johan Gadolinin yhteiskunnallisella toiminn
vaikutus. Hän oli vuonna 1797 perustetun Suomen Talousseuran ideoija ja alkuunpanija.
AURAICA
Scripta a Societate Porthan edita Vol. 3, 20
Edidit Porthan-Seura http://www.protsv.fi/porthan-seura
ISSN 1797-5913
Porthanin ja Turun akatemian tutkimusta – vuosi 2010
Toivo Viljamaa
*
Tämän numeron kansilehden kuvassa on ”kuppikivi”, jonka tunnettu viitasaarelainen perinnetutkija Pauli Salonen löysi Viitasaaren vanhan pappilan laiturin läheisyydestä.
uppikivet ovat eräänlaisia muinaisjäännöksiä, muovautuneita kiviä tai kalliopintoja, joissa on pyöreähköjä koloja, niin sanottuja uhrikuoppia. Kuppikiviä ja -kallioita on löydetty eri puolilta maatamme. Erikoisen paljon niitä tunnetaan Hämeestä, ja siellä ne näyttävät keskittyvän pakanuuden ajan rautakautisten kalmistojen läheisyyteen.
yös ns. lapinraunioitten läheisyydestä ja siksi ne liitetään varhaiseen lappalaisasutukseen ja lappalaisten noitamenoihin.
Kuppikivi, Henrik Gabriel Porthanin lapsuu
paikka Viitasaarella Kuva: Pauli Salonen
Kuppikivet uhrikuppeineen ovat luonnollisesti olleet aina lasten mieluisia leikki paikkoja, ilman että tiedetty niiden liittyvän jotenkin uhraamisiin, vai najien palvontaan tai noita menoihin.
Porthan kirjoitti vuonna 1777 Viitasaaren pitäjän uksen ja kertoo siinä Viitasaaren lapinraunioista. Muita muinaisjäännöksiä tai muinaisia kulttipaikkoja hän ei mainitse kuvauksessaan. – Porthan vietti vain lapsuudestaan Viitasaaren pappilassa, sillä vuonna 1744, jolloin isä
romahti, hänet lähettiin Kruunupyyhyn äidin velj
Turun opiskeluaikanaan ja Turun akatemian kirjastonhoitajana ja ollessaan Porthan toki kävi usein loma-aikoinaan Viitasaarella tapaamassa
**
Vuosi 2010 on ollut Johan Gadolinin vuosi. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 250 vuotta Suomen kemiantutkimuksen isän syntymästä. Johan Gadolin saavutti maailmanmaine
794 uuden alkuaineen, yttriumin. Havainto oli sysäys kokonaisen uuden harvinaisten maametallien löytämiselle ja tutkimiselle.
kemian professorin virassa 1785–1822 hän uudisti täysin kemian opetus tutkimusmenetelmät. Johan Gadolinin yhteiskunnallisella toiminnalla oli m
vuonna 1797 perustetun Suomen Talousseuran ideoija ja alkuunpanija.
, 2010: 1–2
Tämän numeron kansilehden kuvassa on ”kuppikivi”, jonka tunnettu viitasaarelainen perinnetutkija Pauli Salonen löysi Viitasaaren vanhan pappilan laiturin läheisyydestä.
uppikivet ovat eräänlaisia muinaisjäännöksiä, muovautuneita kiviä tai kalliopintoja, kallioita on löydetty eri puolilta maatamme. Erikoisen paljon niitä tunnetaan Hämeestä, ja siellä ne näyttävät keskittyvän pakanuuden ajan rautakautisten kalmistojen läheisyyteen.
ja siksi ne liitetään Henrik Gabriel suuden leikki-
rella Pauli Salonen Kuppikivet uhrikuppeineen ovat luonnollisesti olleet aina lasten mieluisia leikki- paikkoja, ilman että olisi tiedetty niiden liittyvän amisiin, vai- jien palvontaan tai noita- Porthan kirjoitti vuonna 1777 Viitasaaren pitäjän- uksen ja kertoo siinä Viitasaaren lapinraunioista. Muita muinaisjäännöksiä tai
Porthan vietti vain lapsuudestaan Viitasaaren pappilassa, sillä vuonna 1744, jolloin isä veljen Gustaf Turun opiskeluaikanaan ja Turun akatemian kirjastonhoitajana ja aikoinaan Viitasaarella tapaamassa
. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 250 vuotta maailmanmaineen oli sysäys kokonaisen uuden harvinaisten maametallien löytämiselle ja tutkimiselle. Turun 1822 hän uudisti täysin kemian opetus- ja alla oli myös suuri vuonna 1797 perustetun Suomen Talousseuran ideoija ja alkuunpanija.
Porthan ja vuosi 2010 Viljamaa • AURAICA 3, 2010 2
– Johan Gadolinin isän isä oli Mynämäen kirkkoherra Jacob Gadolinus ja hänen isänsä Jacob Gadolin oli akatemian fysiikan ja teologian professori ja Turun piispa.
Kuva: Johan Gadolin (1760–1852) Suomen kemiantutkimuksen isä Kuvalähde: Wikipedia.org
Juhlavuonna järjestivät Mynämäen kunnan kulttuuritoimi ja kotiseutuyhdistys Wirmo- Seura useita tapahtumia, näyttelyjä, konsert- teja, teatteriesityksiä ja seminaareja. Mukana järjestelyissä olivat myös Turun Kemistikerho, Kemiska Sällskapet i Åbo, Suomalaisten Kemistien Seura ja Suomen Radiologiyhdistys sekä Laajoen kesäteatteri. Kesäteatterin ohjel- massa oli huvinäytelmä ”Sattumuksia Sunilan kartanossa – Gadolinin aikaan”.
Turun palon jälkeen v. 1827 Johan Gadolin muutti Mynämäelle Sunilan kartanoon, jossa hän kuoli 25 vuotta myöhemmin 92-vuotiaana.
Käsillä oleva Auraican numero sisältää viisi tieteellistä artikkelia ja yhden suomennos-
***
työn. Kaksi artikkelia ja suomennoksena julkaistu väitöstraktaatti ovat luonteeltaan filologisia ja käsittelevät osittain samaa tematiikkaa eli eri kielten käyttöä latinan (ja ruotsin) ohella Turun akatemiassa.
• Millaiset kirjaresurssit olivat Turussa niitä varten, jotka halusivat painottaa kreikan- kielisen kirjallisuuden sisällöllistä arvoa verrattuna latinankieliseen?
• Miten ja mitä kautta ”harvinainen” kieli englanti pääsi mukaan Turun akatemian kirjalliseen kielenkäyttöön?
• Miten latinan asemaan ja latinan kielen opetukseen vaikutti se, että hyödyn aikakauden uushumanistit painottivat enemmän klassisen kirjallisuuden sisällöllistä arvoa kuin kielen muodollista osaamista?
Kolme muuta artikkelia koskettelevat yhteiskunta- ja taloushistoriaa sekä Suomen historian lähdetutkimusta.
• Valistuksen ajan pyrkimys nostaa yleistyä sivistystasoa ja siten kohottaa elinkeinojen tasoa synnytti mm. Suomen Talousseuran, jonka perustamisen primus motor oli maineikas kemisti Johan Gadolin.
• 1700-luvulle tultaessa tyypillinen naisammatti eli kätilöammatti oli monella tapaa verrattavissa muihin käsityöläisammatteihin mestareineen, kisälleineen ja oppi- poikineen. Kätilöiden työ alkoi myös täyttää joitakin modernin profession tunnus- merkkejä: työ oli lakien säätelemää, sen tärkeyttä perusteltiin yhteisellä hyvällä ja se perustui sekä teoreettiseen tietoon että harjoitteluun ja tarjosi mahdollisuuden tutkinnon suorittamiseen; tutkinnon suorittaneet rekisteröitiin kätilömatrikkeliin.
• Millainen vaikutus akatemian väitöksissä julkaistuilla alkuperäisasiakirjoilla on ollut Suomen historian tutkimukseen? Esimerkkinä Mynämäen varhaishistoria.
