Käännösfenno-maniaa: poliittinen poistettu Politiikasta

16 •

niin&näin

^2/98

T

iet ok on eiden t ek st in t a r k ist u soh jelm a t ova t fen - n o-m a n ia n u u sin pelik en t t ä . J os vielä k on t in - gen ssi ja pa r a digm a pit ä ä k in n iille opet t a a , m yös k on t ek st i ja r ela t ivoin t i ova t n iille t u n t e- m a t t om ia . E u r ooppa la isissa k ielissä yleisest i t u n n et u t kr eikka la is- ja r oom a la isper ä iset poliit t iset kä sit t eet on n is- t u t t iin 1800-lu vu lla su om en k ielelt ä m u odost et t a essa k or - va a m a a n su om a la isilla va st in eilla . Su om een on kin va kiin - t u n u t sella isia k u m m a ja isia k u in ”k a n sa la in en ”, k r eik a n polites- t a i la t in a n civis-kä sit t een su om en n okseksi. Ku it en - k a a n ei en ä ä pu h u t a w altioim asta t a i h allitu sk ein osta ja valtiotaitok in on sa a n u t r a ja t u n m er k it yk sen . Vu osisa da n a lk u u n a st i k ä yt össä oli m yös m u ot oja politiik k i, politiik i, politik i ja politik a, m u t t a sen jä lk een la t in a la isen pa r a - digm a n m u ka in en kir joit u sa su polit iikka on n iin va kiin t u - n u t , et t ä t ek st in k ä sit t elyoh jelm a n k in on pa k k o h yvä k syä se.

n iin &n äin-leh den pä ä t oim it t a ja on n ist u i ylipu h u m a a n m in u t t ä h ä n a r vioon , va ik k a en lu ek a a n k r eik k a a . J ot en t oim it u s k or ja t k oon a k sen t t ivir h eet ja filosofia -pa a t ok sen sisä ist ä n eet lopet t a k oon lu k em isen t ä h ä n : m in u a k iin n os- t a a Ar ist ot eleessa va in k ä sit eh ist or ia lliset a spek t it ja lä - h in n ä polit -sa n a st on k ä ä n t ä m ispolit iik k a .

T a politik à-t eoksen su om en t a m in en Politiik ak si n ou da t - t a a t iet yst i sa m a a m a llia k u in E tiik k a- ja M etafysiik k a- k ä ä n n ök set k in . Ku it en k in selvem m in k u in n ä iden osa lt a n im it yk sen spesifi poin t t i k a t oa a t ä llä k ä ä n n ök sellä . T a politik an t u t kim u skoh t een a ei su in ka a n ole se m it ä n ykyi- sin ku t su t a a n polit iika ksi, polit iika n ilm iöksi t a i polit iika k- si t oim in t a n a . Tä m ä ilm iö n ou see esiin va st a vu oden 1800 t ien oilla , t iet yn per u st a va n ‘h or ison t in va ih doksen ’ t u lokse- n a . Ar ist ot eleen kokoa m a n t eoksen t u t kim u skoh t een a ova t

“polik sen a sia t ”, ja silt ä k a n n a lt a sen osu va m pi k ä ä n n ös voisi olla “Oppi poliksest a ”, n ou da t t a en sa m a a pa r a digm a a k u n u u dem pien Sn ellm a n -k ä ä n n öst en L äran om staten- Ih m isen t iet ä vä ä sielu n osa a t u lee opet t a a .

P on n ist eleva a sielu n osa a k u u lu u h u vit t a a ja vieh ä t t ä ä pa ljossa t u n t ein k ein oin . Ala - a r voist a eli h a m u a va a sielu n osa a pit ä ä lii- ku t ella t u n n et ila st a t oiseen (ku t en Ma r cu s An t on iu s t ek ee Sh a k espea r en dr a a m a ssa J u liu s Caesar). Ta r peen t u llen t u n t eit a on m yös t u k a h du t et t a va . Ku t en m u ist et t a - n een , eliit t ijou k on t yypillin en h yve on vii- sa u s, k esk ilu ok a n h yve r oh k eu s ja a la lu o- k a n k oh t u u s (se k u n a list u u osa a n sa ).

Olen pu h u n u t h iem a n P la t on ist a . Ar ist o- t eles su h t a u t u i r et or iik k a a n olen n a isest i t oisin ku in P la t on , kor ost et a a n a la n t u t ki- m u sk ir ja llisu u dessa . Sih vola k iin n it t ä ä a sia a n h u om iot a , k u t en k u u lu u . Ar ist ot e- les on silt i on gelm a (ja m a h dollisest i lä - h em pä n ä P la t on ia ku in keh da t a a n t u n n u s- t a a ). Ar ist ot eles tu n n u staa ih m isillä oleva n lu on t a ist a k yk yä t oden sa a vu t t a m iseen (n iin m isa n t r ooppi H er a kleit oskin t u n n u s- t a a !). Ar ist ot eleen m u k a a n ih m iset jopa sa a vu t t a va t u seim m it en t ot u u den . Ar ist o- t eleella oli opt im ist ist a u sk oa t a va llist en ih m ist en epist eem isiin kykyih in , m u ot oilee Sih vola ja viit t a a n iin t iet eellisest i Cooper - n im iseen t u t kija a n (jolla on kolm e n im iket - t ä k ir ja llisu u slu et t elossa ). Lu em m e, et t ä Ar ist ot eles ker r a ssa a n poikkesi kr eikka la i- sen filosofia n (n iin sa n oa k sem m e k oppa - va n elit ist isilt ä ) pä ä lin joilt a . Mit en k ä h ä n lien ee? Toisa a lt a elit ist i Ar ist ot eles pa a sa a kot u r n ien sa kor keu dest a ih m ist en “h eikos- t a k ä sit ysk yvyst ä ” ja “k u u lijoiden k elvot - t om u u dest a ja t yh m yydest ä ”. Se on r ist ir ii- t a ist a , ellei r ist ir iit a ole va in m in u ssa .

Ar ist ot eleella t a isi silt i olla k a k si er i ka n t a a “ih m ist en epist eem isist ä kyvyist ä ”.

P elk ä ä n pä , et t ä se m u r t a a poh ja a jos ei sen t ä ä n pyh ä lt ä dia lekt iika lt a n iin a in a kin r a t iosen t r iselt ä r et or iik a lt a . J a k a ik k i k o- pioin t iper in n e on vir t u a a lisest i epä lu ot et - t a va a .

Kari Palonen

po l i i t t i n e n po i s t e t t u

po l i t i i k a s t a !

Aris to te le s: P olit iikka . Su om en t a n u t Aa r n e An t t ila . Selit yk set J u h a Sih vola . T eok set VIII Ga u dea m u s, H elsin k i 1991.

Kä ä n n ö s -

f e n n o -m a n i a a :

2/98

niin&näin

• 17 t eok sen k ä ä n n ös m u ot oon Oppi valtiosta.

Ar ist ot eleen su om en t a ja k u it en k in pu h u u jo en sim m ä i- sellä r ivillä (1252a ) “va lt iost a ”. Ikä ä n ku in h ä n ei olisi kos- ka a n ku u llu t ka a n Ma x Weber ist ä , Ot t o Br u n n er ist a , Qu en - t in Skin n er ist ä ja m u ist a m oder n eist a kir joit t a jist a , joiden m u k a a n “va lt io” on poliit t in en yh t een liit t ym ä (V erban d Weber illä ), jok a on m u odost u n u t E u r oopa ssa 1500-1600- lu vu illa . Kr eik k a la in en polis ei m yösk ä ä n ollu t m ik ä t a - h a n sa t u on a ja n ”va lt a ku n t a ”, va a n om a leim a in en poliit t i- sen yh t een liit t ym ä n m u ot on sa . Tä m ä n om a leim a isu u den selvin osoit u s olisi jä t t ä ä “polis” k ä ä n t ä m ä t t ä , m u t t a jos fen n o-m a n ia a n sit ou t u m in en vä lt t ä m ä t t ä va a t ii k ä ä n t ä - m ist ä , olkoon se sit t en ka u pu n kit a sa va lt a /ka u pu n kim on a r - k ia .

P oliksen “va lt iollist a m in en ” on esim er kki siit ä , m it en se a lu n per in k r eik k a la in en polit -sa n a st o jok a on yleisessä k ä yt össä m u issa eu r ooppa la isissa k ielissä , pyr it ä ä n su o- m essa elim in oim a a n t a va lla , jok a on a n a k r on ist isen h a r - h a a n joh t a va . Toim ija kielessä t ä m ä t en den ssi on ku it en kin soda n jä lkeisen ä a ika n a vä ist yn yt . Ku n esim er kiksi r u ot sa - la isen k a n sa n pu olu een v. 1906 oh jelm a n a ik a la issu om en - n os “va lt iollist a a ” k a ik k i polit isk -a djek t ivit , v. 1964 oh jel- m a n a ik a la issu om en n os jä t t ä ä n e “poliit t in en ”-m u ot oon . Mu t t a sa m a lla t a va lla ku in J .V. Leh t osen Rou ssea u -kä ä n - n ös vu odelt a 1918 h ä vit t ä ä lä h es k a ik k i politiqu e-ilm a u k - set , m yös An t t ila n Ar ist ot eles-k ä ä n n ös k a dot t a a lä h es k o- kon a a n viit t a u ksen poliit t iseen . Polis, politik os, polites, po- liteia jn e. va lt iollist et a a n lä h es k a u t t a a lt a a n .

Politik os I lu vu n 2. k a ppa leessa k ä ä n t yy sit en ”va lt io- m ieh eksi”, ikä ä n ku in va lt iokä sit t eeseen kiin t eä st i sisä lt y- vä raison d ’E tat olisi kosken u t jo poliksia . “P oliit t in en joh - t a ja ” t a i “joh t a va poliit ik k o” olisi t ä ssä ollu t h yvin k in pa i- k a lla a n . Ain a k in At een a ssa ja m u issa dem ok r a t isoidu issa polik sissa m yös m u odost u i va lt a k a m ppa ilu a k ä yvien a m - m a t t ipoliit ik k ojen lu ok k a .

Ar ist ot eleen ark h é politik é kä ä n t yy An t t ila lla va st a a va st i

“va lt iom ieh en va lla ksi” t a i ”va lt iolliseksi va lla ksi” (1252a ), ja zoon politik on-for m u la m u ot oon “lu on n ost a a n ka u pu n ki- va lt iossa elä vä olen t o” (1253a ). Ilm a n fen n o-m a n ia a voisi pu h u a polis-olen n ost a . Adjek t iivin politik os k ä ä n t ä m in en poliit t isek si olisi ollu t lu on t eva a , osin sen vu ok si, et t ä se viit t a a polik seen, va st a k oh t a n a oik ok selle ja sen d espoot- tisille h er r u u ssu h t eille. Mu t t a kä ä n t ä jä lt ä t ä m ä er o ka t oa a va lt io- ja isä n t ä sa n a st oa k ä yt et t ä essä . Despoottin en-sa n a olisi t oki ollu t osu va m yös Ar ist ot eleen kokoa va n a ilm a isu - n a oik ok sen sisä isille su h t eille, er ot u kseksi poliittisten su h - t eiden per ia a t t eessa t a sa -a r voisest a lu on t eest a (vr t . lu ku I.

12).

Oikoksen kä ä n t ä m ist ä “t ila yh t eisöksi” su om en t a ja er it yi- sest i per u st elee, t oisin k u in polis-sa n a st on k ä ä n n ök siä ä n . Sek in on a in a k in sik ä li epä t a r k k a , et t ä siit ä ei k ä y ilm i, viit t a a k o t ila t ä ssä “spa t ia a lisu u t een ” va i pik em m in k in m a a t ila a n ja t ila n om ist a ju u t een ?

Lu vu ssa I.7. su om en t a ja k u it en k in k ä yt t ä ä ilm a u st a

“h a r joit t a a polit iik k a a t a i filosofia a ”. Tä m ä edellyt t ä ä jo sella ist a t oim in t a kon sept iot a polit iika st a , joka t u li m a h dol- lisek si va st a 1800-lu vu n h or ison t in va ih dok sen m yöt ä . Il- m eisest i k ysym ys on polit iik a st a t a i filosofia st a k esk u st e- lem isest a .

E n sim m ä ist ä lu ku a pit em m ä lle en pä ä ssyt . Ku it en kin se r iit t ä ä osoit t a m a a n , et t ä Ar ist ot eleen t eok sen su om en t a ja n ä yt t ä ä edelleen n ou da t t a va n popu la r isoiva a kä ä n n össt r a - t egia a . Siin ä “sivist yssa n a t ” pyr it ä ä n elim in oim a a n ja vie- r a a t k ä sit t eet pyr it ä ä n esit t ä m ä ä n ik ä ä n k u in n e olisiva t t u t t u ja . Tä m ä on lu k ija a a lia r vioiva a h olh ou sa ja t t elu a , jo- ka va ikeu t t a a h ä n t ä ih m et t elem ä st ä sit ä , ku in ka er ila in en m a a ilm a a n t iik in k r eik k a la ist en m a a ilm a n yk yiseen ver - r a t t u n a oli. Ku n t ä m ä pu u t t u u lu kija lle ei t u ot et a r iit t ä vä ä V erfrem d u n gs-efek tiä.

Kä sit t eiden pr oblem a a t t isu u s n ä k yy sek ä n iiden m er k i- t yksissä et t ä n iiden n im it yksissä . P olit -sa n a st on elim in oin - t i su om en n oksessa on om ia a n ka dot t a m a a n polik sen h ist o- r ia llisen er it yislu on t een , sekä su h t eessa om a n a ika ka u t en - sa m u ih in “va lt a k u n t iin ” et t ä n yk ya ik a a n . Va ik k a “poliit - t isu u s” olikin er i a sia ku in n ykyä ä n , n im en om a a n a djekt ii- vissa ja poliit t in en -despoot t in en -kä sit epa r issa n ä kyy m yös t iet t y ja t k u vu u s, poliit t isen k a m ppa ilu llin en ja ega lit a a - r in en a spek t i.

Se k ä sit eh ist or ia llisen t u t k im u k sen su u r i oiva llu s, et t ä kä sit t eillä ei ole yleen sä m it ä ä n “va r sin a isia ” m er kit yksiä , va a n k ä sit t eet ova t lä peen sä m u u t osa lt t iit a ja — a in a k in poliit t ist en kä sit t eiden yh t eydessä — m yös ka m ppa ilu koh - t eit a , olisi kor kea a ika n ot eer a t a m yös kä ä n n öspolit iika ssa . Ku va a va a on k u it en k in , et t ä Ar ist ot eles-su om en n ok sen viit t eist öst ä pu u t t u u spesifi k ä sit eh ist or ia llin en k ir ja lli- su u s, ku t en viit t eet Gesch ich tlich e Gru n d begriffe- ja H isto- risch es W örterbu ch d er Ph ilosoph ie-t eost en a sia n om a isiin a r t ikkeleih in t a i esim er kiksi Ch r ist ia n Meier in t u n n et t u u n t eok seen Die E n tsteh u n g d es Politisch en bei d en Griech en (1980). N ä in peit t yvä t m yös dem ok r a t isoit u n een polik sen k ä yt ä n n öt , joih in n ä h den Ar ist ot eleen n ä k em yk set ova t t u n n et u n pu olu eellisia .

Va lt io-opin gr a du ssa Ar ist ot elest a voi t u t k ia m yös osa a - m a t t a kr eikka a . An t t ila n kä ä n n ös on ku it en kin keskeist en kä sit t eiden osa lt a n iin peit t elevä ja epä t a r kka , et t ä ä lköön k u k a a n yr it t ä k ö t eh dä gr a du a pelk ä st ä ä n t ä m ä n su om en - n ok sen va lossa . Tu r va u t u m in en m u u n k ielisiin n yk yk ä ä n - n ök siin on eh dot t om a n t a r peellist a .

* * *

Tä m ä n kir joit et t u a n i vilka isin kir ja h yllyst ä n i Olof Gigon in v. 1955 t ek em ä ä n sa k sa n n ok seen n oja a va a sa k sa la ist a DTV-edit iot a Politik-t eoksest a . Sekin pu h u u su m eilem a t t a S taatista ja k ä yt t ä ä staatlich-ilm a u st a politik ok sen k ä ä n - n ökseen . H ist or ia llin en t u t kim u skir ja llisu u s, joka eksplikoi a lk u per ä ist en k ä sit t eiden m er k it yk siä on siis m yös eh dot - t om a st i n ot eer a t t a va k ä ä n n ösver t a ilu jen r in n a lla .