Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

(1)

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Maakunnat (18 kpl)

Aluehallintovirastot

LUOVA Maakuntaliitot

-

vesi- ja kalatalous -vesien- ja merenhoito

-luonnonsuojelun edistäminen -alueidenkäytön edistäminen -aluekehitys

-

ympäristönsuojelulain valvonta -vesilain valvonta

-YVA-tehtävät -luonnonsuojelun viranomaistehtävät

-

vesilain mukaiset luvat -ympäristönsuojelulain mukaiset luvat

-

maankäytön suunnittelu -aluekehitys

(2)

Esitys

yhteistyöalueista

Pohjois-Suomi

• Kalatalous ja vesitalous koko alueella

• Vesienhoidon koordinointi: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (VHA 4) ja Lappi (VHA 5-7)

Länsi-Suomi

• Vesienhoidon koordinointi: koko alue (VHA 3)

• Kalatalous: koko alue tai koko rannikko

• Vesitalous: - Pohjanmaan jokivesistöt (Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa)

- mm. Kokemäenjoki (Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais- Suomi)

Itä-Suomi

• Vesienhoidon koordinointi: VHA 1 ja 2, yhteistyö koko alue

• Kalatalous: koko alue tai koko Järvi-Suomi

• Vesitalous: koko alue

- Vuoksen alue(Etelä-Karjala, Etelä- Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kymenlaakso)

- Kymijoen alue (Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo)

Kalataloustehtäv ät

(3)

Yhteistyö lakiesityksissä



Maakuntalaki (48 – 51§)

– Sopimus yhteisestä toimielimestä – vastuumaakunta – Yhteinen virka

– Sopimus viranomaistehtävien hoitamisesta



Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

– Maakuntien on sovitettava yhteen vesienhoidon sisältö ja aikataulu vesienhoitoalueiden sisällä ja niiden välillä

– Merenhoidon tehtävissä maakuntien on sovitettava yhteen merenhoidon suunnittelun sisältö ja aikataulu



Laki maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa – Lain tarkoituksena on turvata riittävät henkilöstö- ja muut voimavarat sekä tarvittava

erityisasiantuntemus ja tehtävien hoito vesistöaluekokonaisuuksina maakunnille kuuluvissa kalatalouden ja vesitalouden tehtävissä

– Maakuntien sopimus tehtävien hoitamisessa

– Jos maakunnat eivät pääse sopimukseen valtioneuvosto voi antaa tarpeelliset määräykset tehtävien hoitamisesta maakuntien yhteistoiminnassa



Voimaanpanolain mukaisesti maakunnille yhteisesti siirtyvät vesiluvat



Lainsäädännöllä keskitetyt tehtävät (erillisrahoitus?) – Patoturvallisuuden viranomaistehtävät (Kainuu) – EU:n kalastuksen valvonta (Varsinais-Suomi)

– Rajavesistötehtävät (Lappi, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)

(4)

4

Tehtävät, joissa yhteistyö on välttämätöntä



Vesien- ja merenhoito

– Vesienhoidon koordinointi – Merenhoidon koordinointi – Vesien tilan seuranta

– Erityisasiantuntemusta vaativat tehtävä



^Vesitalous

– Maakuntien omat vesistösäännöstelyt ja niiden lupien hallinta – Tulvariskien hallinnan koordinointi

– Ojitustoimitukset ja peruskuivatus

– Vesirakenneomaisuus ja lupien hallinta (muut kuin säännöstelyt) – Rajavesistötehtävät



^Kalatalous

– Kalatalouden alueellisten yhteistyöryhmien toimialueet ja johtaminen – Kalatalouden toimintaryhmien (EMKR) avustukset ja ohjaustyö

– Kalatalousalueiden toimintaan liittyvät kalastuslain mukaiset tehtävät

– EMKR- toimeenpanossa maakuntien yhteinen väittävä toimielin päätökset maakunnissa

– Kunnostushankkeiden koordinointi

(5)

Yhteistyön laajuustarkastelu



Yhteistyön laajuus voi eri tehtävissä olla eri vaihtoehdon (VE1, VE2 ja VE3) mukaista.



VE1 – lakisääteisen minimiyhteistyön vaihtoehto

– Yhteistyötä sovitaan tehtäväksi pelkästään vesien ja merenhoitolain sekä kala- ja vesitehtävien perälautalain minimitulkinnan mukaisesti ottaen huomioon myös muussa substanssilaissa säädetty yhteistyö

– Vesienhoitoaluetta/vesistöaluekokonaisuutta tulee tarkastella myös tässä tapauksessa kokonaisuutena (vesien- ja merenhoitolaki ja perälautalaki)

– Vesien ja merenhoitolaki vaativat suunnittelun ja sisällön yhteensovittamista vesienhoitoaluekohtaisesti sekä vesienhoitoalueiden välillä

– Perälautalaki edellyttää myös resurssien ja erityisasiantuntemuksen turvaamista



VE2 – osaamista ja vaikuttavuutta varmistava vaihtoehto

– Yhteistyöstä sovitaan lakisääteisen yhteistyön lisäksi siellä ja niissä tehtävissä, missä yhteistyö on tarkoituksenmukaista työn tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta

– Eri maakunnissa oleva erityisosaaminen ja voimavarat ovat käytössä maakuntaa laajemmalla alueella



VE 3 – laajan yhteistyön vaihtoehto

– Lähes kaikki vesi- ja kalatehtävät toteutetaan yhteistyössä maakuntien kesken, jolloin koko suuralueen osaaminen on yhteiskäytössä

(6)

(7)

Päätöksenteko

 Kaikki maakunnan alueella tapahtuvat päätökset tehdään ao. maakunnassa.

– Yhteensovittamisen vaatimus esimerkiksi vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävissä (kalatehtävät?)

 Ratkaisu tapahtuu kunkin maakunnan johtosäännön mukaisesti.

 Ratkaisijana kunkin maakunnan maakuntavaltuusto,

maakuntahallitus, muu toimielin tai johtava viranhaltija, jolle

toimivalta asiakokonaisuuden tehtävissä on annettu.

(8)

8

Vesienhoidon valtakunnallinen yhteistyö



Vesienhoidon suunnittelua tehdään nykyisin kiinteässä yhteistyössä ELY- keskusten (jatkossa maakuntien ja LUOVAn), ministeriöiden, SYKEn ja Luken välillä.



Vesienhoidon tiedot raportoidaan yhtenäisessä muodossa EU:lle.



Ohjeistus, mallit, tietojärjestelmät ovat valtakunnallisia ja laaditaan yhteistyössä.



Maakuntien on yhteensovitettava vesienhoidon suunnittelun aikataulu ja sisältö valtakunnallisesti vesienhoitoalueiden välillä ( Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 6§).



Ympäristöministeriö järjestää maakunnan kanssa neuvottelun, jolla

varmistetaan, että vesien- ja merenhoidon suunnittelu ja sen toimeenpano tehdään valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. (28a§)

(9)

9

Vesienhoidon suunnittelun koordinointi vesienhoitoalueilla

 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (6§) edellyttää yhteistyötä, mutta

kaikilla maakunnilla on vastuu lain edellyttämistä tehtävistä.

 Mm. kuulemisten järjestäminen, ohjausryhmän (§15) toiminnan valmistelu sekä vesienhoitosuunnitelman

laadinta ja raportointi edellyttävät keskitettyä valmistelua vesienhoitoalueella.

 Vesienhoidon koordinointiin tarvitaan Vuoksen

vesienhoitoalueella 1 htv, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 1,2 htv.

 Vesienhoidon suunnittelua ohjaavien ohjausryhmien on järkevää toimia yhteistyössä Vuoksen ja Kymijoen-

Suomenlahden vesienhoitoalueilla (ks. kartta). Useat maakunnat kuuluvat molempiin vesienhoitoalueisiin.

(10)

10

Vesienhoidon suunnittelu ja toteutus maakunnassa

 Jokaisella maakunnalla on vastuu vesienhoidon suunnittelusta ja

toteutuksesta alueellaan (5§).

 Maakunnan on oltava selvillä vesien tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavista toimenpiteistä sen

parantamiseksi.

 Maakunta on merkittävä toimija vesienhoidon toimenpiteiden

edistämisessä ja toteuttamisessa.

 Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano,

maakunnallisen vesienhoidon yhteistyö ja vesien tilaan liittyvä

paikallistuntemus tulee järjestää jokaisen

maakunnan alueella.

(11)

Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta

11

Lain edellyttämä yhteistyö



Maakuntien laatimat seurantaohjelmat yhteensovitetaan vesienhoitoalueella.

Seurantaohjelmaa laadittaessa otetaan soveltuvin osin huomioon toiminnanharjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu (’VMHJ´’ 9§). Laki edellyttää yhteistyötä

vesienhoitoalueen maakuntien ja LUOVAn kesken Tehtävien hoidon kannalta välttämätön yhteistyö



Seurantojen näytteenotto ja laboratoriopalvelujen hankinta maakuntien yhteistyönä hankinta-alueilla (markkinakartoitukset, palvelukuvaukset ym tehdään valtakunnallisella tasolla).



Seurantojen laadunvarmennus tiettyjen erityisosaamista vaativien tehtävien osalta (eri maakunnilla erilaiset osaamisprofiilit)



Tietojärjestelmien kehittämisen ja päivittämisen, seurannan eri osa-alueiden asiantuntemuksen sekä seurantamenetelmien kehittämisen osalta tarvitaan

valtakunnallista yhteistyötä ja koordinaatiota maakuntien, SYKEn, LUKEn sekä LUOVAn välillä



Maakuntien reuna-alueilla yhteiset vesistöt ja valuma-alueet edellyttävät säännöllisesti yhteistyötä

Tehtävien hoidon kannalta tarpeellinen yhteistyö



Ympäristötiedon analysointi ja jalostaminen maakunnan asukkaiden ja toimijoiden tarpeisiin



Maakunnan sisällä erityisen tärkeää on lisäksi kuntayhteistyö seurantojen ja tarkkailujen osalta

(12)

12

Erityisasiantuntemusta vaativat tehtävät



Maakuntien välillä on suuria eroja vesienhoidon tehtävien erityisosaamisessa, kuten:

– ekologisen tilan luokittelun eliöryhmien

erityisosaaminen (kalat, vesikasvit, pohjaeläimet jne.) – kemiallisen tilan luokittelun erityisasiantuntemusta

vaativat tehtävät

– toimenpiteiden suunnittelun eri sektorit (turvetuotanto, metsätalous jne.)

– pohjavesien luokitteluun ja hoitoon liittyvä erityisosaaminen



Erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä voidaan osin hoitaa maakuntien välisenä yhteistyönä yhteisillä viroilla.



Osassa erityistehtävistä paras osaaminen on maakuntien ulkopuolella.

Yhteistyö on tärkeää erityisesti SYKEn, Luken ja LUOVAn kanssa.



Erityisasiantuntemuksen vaatima yhteistyö ja sen vaatimat resurssit suunnitellaan tapauskohtaisesti.