Koronapandemian vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen

(1)

perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen

Ihmisoikeusvaltuuskunnan suosituksia

(2)

– Ihmisoikeusvaltuuskunnan suosituksia

Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 3/2020 ISSN 2670-1944

ISBN 978-952-7117-37-8 Taitto: Joonas Tupala

https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/julkaisut/

(3)

1 Perus- ja ihmisoikeudet on huomioitava myös kriisiaikana 4

2 Oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset 8

Suomen oikeusvaltiotilanne ja perustuslain valvontajärjestelmän toimivuus 9

Tietoisuus oikeuksista ja oikeuksien toteutumisen seuranta 10

Koronapandemian aikana esille nousseet oikeusvaltiokysymykset 12 3 Koronapandemian vaikutukset ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden oikeuksiin 14 Itsemääräämisoikeus sekä päätöksentekoon osallistuminen ja osallistaminen 14 Poikkeusolojen pitkittyminen ja palvelutason heikkenemisen normalisoitumisen riskit 16

Pandemian vaikutukset toimeentuloon 17

4 Koronapandemian vaikutukset lapsiin ja nuoriin 19

Eriarvoisuuden torjuminen 19

Osallisuuden tukeminen 21

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden turvaaminen 21

5 Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta koronapandemian aikana 22 Tietoisuuden vahvistaminen ja ammattihenkilöstön kouluttaminen 23 Matalan kynnyksen palvelut, yhdenvertaisuus sekä esteettömyys ja saavutettavuus 24

Rakenteet ja alueellinen koordinaatio 25

Kooste ihmisoikeusvaltuuskunnan suosituksista 26

(4)

1 Perus- ja ihmisoikeudet on huomioitava myös kriisiaikana

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia on ai- heuttanut ennennäkemättömiä haasteita yhteis- kunnille kaikkialla. Hallitus totesi maaliskuussa yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja päätyi ottamaan valmiuslain käyttöön ensimmäistä kertaa. Poikkeusolot kestivät noin kolme kuukautta, minkä aikana pe- rusoikeuksia rajoitettiin monilla valtioneuvoston valmiuslain nojalla antamilla asetuksilla.

Erilaiset pandemian edellyttämät rajoitukset, suositukset ja sosiaalinen eristäytyminen jatkuvat edelleen syksyllä 2020, mutta toistai- seksi ilman valmiuslain valtuuksia. Valmiuslain mahdollisesta käyttöönotosta uudelleen on kuitenkin käyty keskustelua niin puolesta kuin vastaankin.¹ Toimenpiteiden ja rajoitusten tärkeänä tavoitteena on terveyden ja hengen turvaaminen, mutta perusoikeuksien rajoitusten on aina oltava täsmällisiä, hyväksyttäviä ja oi- keasuhtaisia. Rajoitukset on toteutettava perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, ja rajoituksen kohteena olevilla ihmisillä pitää olla käytössään tehokas oikeussuojakeino.²

1 Ks. valmiuslaista käytyä keskustelua esim. Oikeus- tieteilijät: Valmiuslain käyttöönotto olisi parempi ratkaisu kuin tartuntatautilain muuttaminen

”valmiuslain sekundaversioksi”. https://www.hs.fi/

politiikka/art-2000006675034.html

2 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 25 hallituksen esityksestä perustuslakien perusoikeussään- nösten muuttamisesta. https://www.eduskunta.fi/

FI/vaski/Mietinto/Documents/pevm_25+1994.pdf

Pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset ovat vaikuttaneet kaikkien elämään, kun työssäkäyn- tiä, koulunkäyntiä, opiskelua, matkustamista ja kanssakäymistä ihmisten välillä on rajoitettu määräyksin ja suosituksin. Myös elinkeinon harjoittamista on rajoitettu, ja erityisesti ravin- tola-, tapahtuma- ja matkailuala ovat kärsineet mittavia taloudellisia menetyksiä. Lukuisat yritykset ja etenkin pienyrittäjät ovat ajautuneet vaikeuksiin ja joutuneet esimerkiksi lomautta- maan ja irtisanomaan työntekijöitä, kun elinkeinon harjoittamisen vapautta on rajoitettu pandemian vuoksi. Yritysten menetyksiä on pyritty kompensoimaan muun muassa erilaisilla kustannus- ja kehittämistuilla.³

Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten ikääntyneet ja vammaiset henki- löt, ovat joutuneet koronapandemian ja siihen liittyvien toimien vuoksi entistäkin vaikeampaan tilanteeseen. Rajoitukset ovat koskettaneet monin tavoin myös lasten ja nuorten elämää.

Koronapandemia on vaikuttanut yhteiskuntaan myös siten, että esimerkiksi monet hallitusohjel- massa olevat lainsäädäntöhankkeet, kuten niin kutsuttu translaki ja maahanmuuttajien oikeusturvaan liittyvät uudistukset, ovat viivästyneet.

Saavutettavan, selkeän, avoimen ja oikea- aikaisen viranomaisviestinnän merkitys on korostunut koronapandemian aikana merkittäväs- ti. Tieto esimerkiksi rajoitustoimista on oltava 3 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita yrityksille koro-

natilanteessa: https://tem.fi/koronavirus

(5)

kaikkien saatavilla kielestä, iästä, vammasta tai muusta taustasta riippumatta. Viestinnässä on ollut myönteistä esimerkiksi viittomakielinen tulkkaus valtioneuvoston tiedotustilaisuuksis- sa, mutta viittomakielen lisäksi olisi käytettävä myös muita kommunikaation keinoja, kuten kuvakommunikaatiota. Suuri osa koronapandemiaa koskevasta tiedosta on välitetty digitaali- sesti, jolloin tieto ei välttämättä tavoita kaikkia.

Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten ikääntyneet tai vammaiset henkilöt, voivat syrjäytyä digitaalisesta maailmasta ja sen kautta välitettävästä tiedosta.⁴ Hyvä esimerkki vaihto- ehtoisesta tiedotus- ja kommunikaatiokanavien käytöstä on monissa kunnissa tehdyt soittokier- rokset, joiden avulla on selvitetty kotona asuvien vanhusten selviytymistä poikkeusoloista.⁵

Pandemian vaikutuksia ei vielä varmasti- kaan tiedetä kaikessa laajuudessaan, mutta on selvää, että ne ovat syvällisiä ja pitkäkestoisia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.⁶ Ihmisoikeu- det ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen ovat joutuneet koetukselle poikkeustilanteessa. Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat vaarassa heikentyä pysyvästi taloudellisen tilanteen vaikeutuessa. Myös hoitovelkaa syntyy jatkuvasti, mikä vaarantaa oikeuden terveyteen.

Kaikki koronapandemian aikana esille nousseet ongelmat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumi- sessa eivät ole uusia tai pelkästään koronatilan- teesta johtuvia, vaan pandemia ja siihen liittyvät toimet ovat korostaneet tai nostaneet aiempaa selvemmin esille kyseisiä ongelmakohtia.

4 VM: Digitalisaatio ei saa syrjäyttää. https://vm.fi/

digitalisaatio-ei-saa-syrjayttaa

5 Valli: Puhelinsoitolla tavoitettu lähes 150 000 ikääntynyttä. https://www.valli.fi/puhelinsoitoilla- tavoitettu-lahes-150-000-ikaantynytta/

6 Ks. esim. Covid19-epidemian vaikutukset hyvin- vointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen:

Asiantuntija-arvio, syksy 2020. https://www.julkari.

fi/handle/10024/140661

7 Rajoituksista poikkeusoloissa: https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan- poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi.

Rajoituksista poikkeusolojen jälkeen: https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset- ja-suositukset

Rajoitustoimia ja linjauksia korona- pandemian aikana⁷

• Hallitus totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja päätyi ottamaan valmiuslain (1552/2011)⁸ käyttöön.

• Hallitus teki useita rajoittamistoimen- piteitä koskevia linjauksia sekä antoi eduskunnalle valmiuslain käyttöönotto- asetuksia ja soveltamisasetuksia.

• Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansa- laisopistojen ja muun vapaan sivistys- työn tilat suljettiin ja lähiopetus niissä keskeytettiin.

• Vierailut vanhusten ja muiden riskiryh- mien asumispalveluyksiköissä kiellettiin.

• Toimintaohjeena yli 70-vuotiaat velvoi- tettiin pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat olo- suhteet), pl. kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon kapasi- teettia julkisella ja yksityisellä sektorilla lisättiin. Samanaikaisesti vähennettiin kiireetöntä toimintaa ja sallittiin jousto lakisääteisistä määräajoista ja velvoit- teista.

• Hallitus totesi 15.6., etteivät Suomessa enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoi- tetut poikkeusolot.

• Poikkeusolojen jälkeen on tehty sekä koko Suomea koskevia että alueellisia rajoituksia ja suosituksia riippuen siitä, missä epidemian vaiheessa alue on.

Hallituksen suositukset eivät ole oikeu- dellisesti sitovia.

8 Valmiuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552

(6)

Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta⁹ käsitteli koronapandemian perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia neljässä temaattisessa työpajassa syyskuussa 2020 pidetyssä koko- uksessaan. Työpajat keskittyivät tarkastele- maan tilannetta oikeusvaltion, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden, lasten ja nuorten oikeuksien sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan näkökulmasta.

Tämä työpajojen keskustelujen perusteella tehty julkaisu ei ole kokonaisvaltainen kuvaus tilanteesta. Tarkastelun aiheita valittaessa halut- tiin yhtäältä pureutua rakenteellisiin ongelmiin ja toisaalta painottaa haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja ihmisiä, erityisesti vammaisia henkilöitä ja ikääntyneitä. Vammaisten ihmisten oikeuksien seuranta ja edistäminen on Ihmisoi- keuskeskuksen erityistehtävä, ja ikääntyneiden oikeudet erityinen painopiste keskuksen toiminnassa.¹⁰ Ihmisoikeusvaltuuskunnan katsa- uksen ulkopuolelle jää useita muita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja ihmisiä, joiden tilanne edellyttää myös tarkastelua.

Valtuuskunta arvioi nyt ensimmäistä kertaa oikeusvaltion tilaa ja haasteita Suomessa. Ylei- sen kartoituksen ohella aiheena olivat koronapandemian vaikutukset oikeuksien toteutumiseen ja oikeusvaltion takeiden toimivuuteen yleisesti. Tätä keskustelua jatketaan valtuuskun- nassa myös tulevaisuudessa, ja sitä painotetaan Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa jatkossa aiempaa enemmän.

9 Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta on keskuksen laajapohjainen yhteistyöelin, jonka jäsenet edustavat vankkaa perus- ja ihmisoikeusosaamista yhteiskunnan eri aloilta. Valtuuskunnan pysyviä jäseniä ovat eduskunnan oikeusasiamiehen edustaja, oikeuskanslerin edustaja, kaikki erityisvaltuutetut ja Saamelaiskäräjien puheen- johtaja. Ihmisoikeusvaltuuskunnan toiminnasta ja kokoonpanosta: https://www.ihmisoikeuskeskus.

fi/tietoa-meista/ihmisoikeusvaltuuskunta/

10 Ihmisoikeusvaltuuskunnan alaisuudessa toimii pysyvänä jaostona Vammaisten ihmisoikeusko- mitea (VIOK), ja vuonna 2020 aloitti toimintansa ikääntyneiden oikeuksien jaosto. VIOK:n toiminnasta lisää: https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/

tietoa-meista/ihmisoikeusvaltuuskunta/viok/

Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) johtaja Michael O’Flaherty piti ihmisoikeusvaltuuskunnan syyskuun kokouksessa puheen, jossa hän kertoi pandemian toimien vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksiin ja perusoikeusviraston aiheeseen liittyvistä tutkimuksista. Hän antoi myös suosituksia siitä, miten perus- ja ihmisoikeudet voidaan turvata pandemian torjunnan aikana. Koronatilanteessa olisi hänen mukaansa kiinnitettävä erityistä huomiota perus- ja ihmisoikeusvaikutusten laajaan ja järjestelmälliseen seurantaan ja arviointiin.

Lisäksi hän painotti, että valtioiden on huolehdittava kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden toimivuudesta ja resursseista etenkin nyt poik- keusaikana.¹¹ Suomen kansallisen ihmisoikeus- instituution muodostavat Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa.¹²

Valtioneuvosto asetti syyskuussa Onnet- tomuustutkintakeskuksen (OTKES) yhteyteen riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään koronapandemiaan liittyviä toimia. Tutkintaryh- mä antaa suosituksia siitä, miten pandemian aikaisten kokemusten perusteella voidaan kehittää yhteiskunnan varautumista erittäin vakaviin tapahtumiin ja lieventää niiden seu- rauksia. Ryhmä kuulee laajasti eri toimijoita, kuten oikeusasiamiestä ja Ihmisoikeuskeskus- ta.¹³ Myös muun muassa erilaiset tiedepaneelit ovat arvioineet pandemian vaikutuksia, mutta selkeästi perus- ja ihmisoikeuksiin keskittyvää

11 Tilaisuudesta FRA:n verkkosivuilla: https://fra.

europa.eu/en/event/2020/feeding-finnish-recom- mendations-pandemics-human-rights-impact 12 Lisätietoja Suomen kansallisesta ihmisoikeusinsti-

tuutiosta: https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/tietoa- meista/kansallinen-ihmisoikeusinstituut/

13 Lisätietoja riippumattomasta tutkintaryhmästä:

https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/riippumaton- tutkintaryhma-selvittamaan-koronapandemiasta- johtuneita-toimia

(7)

kokonaisvaltaista arviointia ei ole vielä tehty.¹⁴ Tällaiselle arviolle samoin kuin jatkuvalle perus- ja ihmisoikeusvaikutuksien arvioinnille on ihmisoikeusvaltuuskunnan mukaan merkittävä tarve.

Myös koronapandemian jälkihoidon perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin ja toimien vaikutusten arviointiin on muistettava kiinnittää erityistä huomiota.

Tämän koosteen tavoitteena on käsitellä koronapandemian aikana esille tulleita perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä ja tarjota päättäjille – niin hallitukselle, eduskunnalle kuin paikallista- sollekin – suosituksia epäkohtien korjaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmälläkin tähtäimellä.

Suositusten taustalla ovat myös ihmisoikeusvaltuuskunnan keväällä 2019 hallitusohjelmaa varten antamat suositukset.¹⁵

14 Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 1. vaiheen raportti. https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/21411573/VN_2020_12.pdf Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 2. vaiheen raportti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/

bitstream/handle/10024/162272/VN_2020_17.

pdf?sequence=2&isAllowed=y

Valtioneuvoston kokonaisarvio COVID-19-toimien vaikutuksista. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/

bitstream/handle/10024/162525/VN_2020_CO- VID19_toimien_vaikutusten_kokonaisarvio.

ETENE: COVID-19-epidemian eettinen arviointi.

https://etene.fi/-/etenen-uusi-julkaisu-covid- 19-epidemian-eettinen-arviointi

15 Perus- ja ihmisoikeustilanne Suomessa – Ihmisoi- keusvaltuuskunnan suositukset hallituskaudelle 2019-2023. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/

tietoa-meista/ihmisoikeusvaltuuskunta/kannan- otot/

Suositukset

• Oikeusvaltion tilan ja ydinarvojen toteutumisen tarkastelua on jatketta- va suomalaisessa yhteiskunnallisessa, oikeudellisessa ja poliittisessa keskustelussa. Teemaa painotetaan myös jatkossa ihmisoikeusvaltuuskunnassa ja Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa.

• Koronapandemian ja myös sen jälkihoi- don perus- ja ihmisoikeusvaikutuksista on tehtävä kokonaisarvio. Vaikutusar- vioinneissa on lisäksi erikseen tarkas- teltava pandemian ja sen jälkihoidon vaikutuksia haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten (esim. lapset, vammaiset henkilöt, ikääntyneet, vähemmistöt ja alkuperäiskansa saamelaiset) kannalta.

• Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia on tehtävä jatkuvasti, järjestelmäl- lisesti ja kokonaisvaltaisesti.

• Pandemian vuoksi viivästyneet lainsää- däntöhankkeet, kuten translain uudistus ja maahanmuuttajien oikeusturvaan liittyvät uudistukset, on vietävä päätök- seen mahdollisimman pikaisesti.

• Pandemian aikaisiin toimiin liittyvän viranomaisviestinnän on oltava saavu- tettavaa ja selkeää. Tiedon on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla kie- lestä, iästä, vammasta tai muusta taustasta riippumatta. Koronapandemiaa koskevaa tiedotusta on oltava saatavilla myös vaihtoehtoisilla kommunikaatio- keinoilla ja muualla kuin digitaalisissa ympäristöissä.

(8)

2 Oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset

Oikeusvaltiokehitys meni huonompaan suun- taan monessa Euroopan maassa ja muualla maailmassa jo ennen koronapandemiaa.

Ihmisoikeuksia ja niiden merkitystä haastetaan avoimesti, ja oikeusvaltioperiaatetta tulkitaan kansallisia ominaispiirteitä korostaen. Useissa Euroopan maissa on tehty olennaisia heiken- nyksiä oikeusvaltion keskeisiin rakenteisiin ja lainsäädäntöön: Tuomioistuinten riippumat- tomuutta on heikennetty ja ihmisoikeusinstituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan toiminta- edellytyksiä on kavennettu tai niiden toiminta on estetty kokonaan. Yhä useammassa maassa hyökkäykset mediaa ja toimittajia kohtaan ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa leviää aiempaa nope- ammin ja helpommin etenkin sosiaalisessa mediassa. Harhaanjohtavaa tietoa levitetään myös koronapandemiasta, millä pyritään horjut- tamaan luottamusta viranomaisiin ja poliittisiin toimijoihin.

Oikeusvaltioperiaate on yksi Euroopan unionin perusarvoista unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaan. Yhteisiä arvoja ja normeja pidetään keskeisenä EU:n toiminnan edellytyksenä. Euroopan unionin tuomioistui- men viimeaikaisella oikeuskäytännöllä on ollut kasvava merkitys oikeusvaltion oikeudelliselle vahvistamiselle. Euroopan komission oikeus- valtiotarkastelu on uusi menettely, jolla pyri- tään sekä ennaltaehkäisemään ongelmia että mahdollistamaan dialogi jo olemassa olevien

puutteiden ratkaisemiseksi.¹⁶

Euroopan neuvoston (EN) perussäännössä oikeusvaltioperiaate on demokratian ja ihmisoikeuksien lisäksi yksi ydinperiaatteista. Useat EN:n elimet edistävät ja vahvistavat oikeusval- tiota eri tavoin: erityisesti Euroopan ihmisoi- keustuomioistuin (EIT)¹⁷, ihmisoikeusvaltuutet- tu¹⁸, oikeuslaitoksen toimivuutta tarkasteleva CEPEJ¹⁹, lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä GRECO²⁰ ja Venetsian toimikunta ²¹.

Oikeusvaltion ydintekijät ovat laillisuus, oi- keusvarmuus, mielivallan kielto, oikeuden saatavuus (ml. hallintotoimien laillisuusvalvonta), ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja syrjimättö- myys ja yhdenvertaisuus lain edessä. Venetsian toimikunnan tarkastuslistan avulla oikeusvaltion tilaa Euroopassa voidaan tarkastella yhtenäisin 16 Euroopan komission oikeusvaltiokertomus. https://

ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/

ip_20_1756

17 EIT:n verkkosivut: https://www.echr.coe.int/Pages/

home.aspx?p=home

18 EN:n ihmisoikeusvaltuutetun verkkosivut: https://

www.coe.int/en/web/commissioner

19 CEPEJ:n verkkosivut: https://www.coe.int/en/web/

cepej

20 GRECO:n verkkosivut: https://www.coe.int/en/

web/greco

21 Venetsian toimikunnan verkkosivut: https://www.

venice.coe.int/webforms/events/

(9)

kriteerein.²² Oikeusvaltion ydintekijät osaltaan havainnollistavat oikeusvaltioperiaatteen toimivuuden tärkeyttä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Suomen oikeusvaltiotilanne ja perustuslain valvontajärjestelmän toimivuus

Suomen oikeusvaltiotilanne on kansainvälisessä ja eurooppalaisessa vertailussa hyvä. Suomen perustuslaki turvaa oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Näin arvioi myös Venetsian toimikunta vuonna 2008 antamas- saan lausunnossa.²³ Venetsian toimikunnan mukaan suomalaisen perustuslain valvontajär- jestelmän vahvuutena on sen pluralistisuus.²⁴ Lakien perustuslainmukaisuutta voidaan valvoa sekä ennakollisesti valmistelu- ja säätämisvai- heessa että lain voimaantulon jälkeen jälkival- vonnalla.

Suomalainen järjestelmä painottuu voimak- kaasti perustuslakivaliokunnan suorittamaan lakien perustuslainmukaisuuden ennakko- valvontaan, jonka arvioidaan toimivan varsin hyvin. Suomalaisessa valtiosääntöperinteessä ja keskustelussa ei ole yleisesti kannatettu esimerkiksi perustuslakituomioistuimen perus- tamista. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin poliittinen toimielin, joka heijastaa parlamen- taarisia voimasuhteita. Venetsian toimikunta on pitänyt Suomen järjestelmän heikkoutena juuri sitä, että perustuslain valvonta keskittyy edus- kuntaan ja poliittisten voimasuhteiden mukaan koostettuun perustusvaliokuntaan. Valiokunta ei voi myöskään ottaa asioita käsittelyyn omasta aloitteestaan, vaan on sidottu ulkopuolisiin aloitteisiin. Vaikka valiokunnan päätöksiin riittää 22 Venetsian toimikunnan tarkastuslista: https://www.

venice.coe.int/images/SITE%20IMAGES/Publica- tions/Rule_of_Law_Check_List.pdf

23 Venetsian toimikunnan lausunto: https://www.

venice.coe.int/webforms/documents/default.

aspx?pdffile=CDL-AD(2008)010-e

24 Venetsian toimikunnan lausunto: https://www.

venice.coe.int/webforms/documents/default.

aspx?pdffile=CDL-AD(2008)010-e

enemmistöpäätös, on se noudattanut perintei- sesti toiminnassaan yksimielisyyttä.

Tuomioistuimilla ei ole yleisellä tasolla oikeutta arvioida lain mahdollista ristiriitaa perustuslain kanssa. Perustuslain 106 § antaa tuomioistuimille mahdollisuuden jättää sovelta- matta lain säännöstä vain, jos se on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslain 106 §:n mukainen tuomioistuinten perustuslainmukaisuuden jälkivalvonta näyttää jääneen merkitykseltään melko vähäiseksi. Ihmisoike- uskeskus julkaisee vuonna 2021 selvityksen perustuslain 106 §:n soveltamisesta ylimmissä oikeusasteissa.

EU:n komissio julkaisi lokakuussa 2020 ensimmäisen oikeusvaltiotarkastelun.²⁵ Ih- misoikeuskeskus antoi raportin valmistelua varten oman lausuntonsa osana eurooppa- laisten kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden (ENNHRI) verkostoa.²⁶ Kansallisilla ihmisoike- usinstituutioilla on keskeinen rooli oikeusvalti- okeskustelussa, ja niiden riippumattomaton ja tehokas toiminta on yksi oikeusvaltion takeista ja toimivuuden mittareista.

Komission oikeusvaltiokertomuksen Suo- mea koskeva osuus on yleisesti ottaen varsin myönteinen, mutta myös parannettavaa löytyi monin paikoin. Komission oikeusvaltioraportti käsittelee neljää aihealuetta: oikeusjärjestys, korruption vastaiset toimenpiteet, median tila ja vallan kolmijako. Komissio antoi Suomelle huo- mioita kaikilta osa-alueilta.²⁷ Vallan kolmijaosta Euroopan komissio toteaa oikeusvaltioarvios- saan, että Suomessa ”perustuslainmukaisuuden arvioinnin suorittavat oikeuskansleri ja eduskunnan

25 Euroopan komission oikeusvaltiokertomus 2020:

https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and- fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/

rule-law-mechanism/2020-rule-law-report_fi 26 ENNHRI:n raportti: http://ennhri.org/wp-content/

uploads/2020/06/ENNHRI-State-of-the-Rule-of- Law-in-Europe-June-2020.pdf

27 Komission oikeusvaltiokertomuksen Suomen osuus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/

EN/TXT/?qid=1602582718489&uri=CELEX%3A5 2020SC0325

(10)

perustuslakivaliokunta. Lisäksi kaikki tuomioistuimet voivat konkreettisissa tapauksissa arvioida perustus- lainmukaisuutta jälkikäteen. Oikeuskanslerilla, Ihmis- oikeuskeskuksella ja eduskunnan oikeusasiamiehellä on tärkeä rooli hallitusjärjestelmän osien keskinäi- sessä valvonnassa.”²⁸ Komissio piti tarkastelus- saan erittäin tervetulleena, että oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävien jakoa ollaan parhaillaan kehittämässä ja selkeyttämässä.²⁹

Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Suomessa tarkastellaan myös jatkossa ihmisoikeusvaltuuskunnassa ja Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa. Ihmisoikeuskeskus jatkaa kansain- välistä ja eurooppalaista yhteistyötä oikeus- valtiokysymyksissä ja osallistuu muun muassa vuosittaiseen komission Suomea koskevaan oikeusvaltiotarkasteluun. Oikeusvaltiolla ja perustuslain valvontajärjestelmän toimivuudella on keskeinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiselle ja edistämiselle.

Tietoisuus oikeuksista ja oikeuksien toteutumisen seuranta

Perus- ja ihmisoikeusosaaminen on erittäin tär- keää oikeusvaltion toimivuuden näkökulmasta.

Perus- ja ihmisoikeusosaamista onkin edelleen vahvistettava etenkin viranomaisissa. Sopimus- ten oikeudellinen velvoittavuus ja muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu- jen velvoittavuus ymmärretään Suomessa varsin hyvin. YK:n sopimusvalvontaelinten kannanot-

28 Komission Suomen oikeusvaltion tilaa koskeva raportti: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/

EN/TXT/?qid=1602582718489&uri=CELEX%3A5 2020SC0325

29 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta. https://www.lausuntopalvelu.

fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=57e4a8 1c-b771-4770-a916-9bf965af9c28&respondentId

=ac96485a-b5eb-4b70-9bdc-afcb23be28c1

tojen oikeudellisen merkityksen tunnistaminen kuitenkin vaihtelee eri toimijoissa. Euroopan unionin perusoikeuskirja tunnetaan myös edelleen heikosti, joskin sen käyttö ja soveltaminen on lisääntynyt viime vuosina.

Tietoa perus- ja ihmisoikeuksista, niiden oikeudellisesta sitovuudesta, tulkinnasta ja vaikutuksista tarvitaan kaikilla yhteiskunnan eri sektoreilla: lainvalmistelussa, politiikkatoimis- sa, viranomaistoiminnassa, oikeudenhoidossa, opetuksessa, tutkimuksessa ja mediassa. Myös jokainen yksilö tarvitsee tietoa oikeuksistaan, velvollisuuksistaan ja oikeussuojan keinoista saavutettavasti ja ymmärrettävästi. Tärkeä osa tietoisuuden vahvistamista on ihmisoikeusoike- uskasvatuksen ja -koulutuksen edistäminen.³⁰ Erityisesti osaamista tarvitaan myös perus- ja ihmisoikeuksista koronapandemian kaltaisessa poikkeustilanteessa.

Oikeuksien toteutumista ei edelleenkään seurata riittävän systemaattisesti. Syynä tähän on perus- ja ihmisoikeusrakenteiden hajanai- suus, ja lisäksi osa toimijoista on varsin pieniä niiden tehtäviin nähden. Toimijakentän hajanai- suus ja heikkous on jo sinänsä riski oikeusvaltion toimivuudelle. Toimijakenttää on tarkoitus laajentaa entisestään uudella pienellä toimijal- la, kun vuonna 2021 perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä.³¹

Lainsäädännöllisesti ja toimivaltuuksien suh- teen vahvimpia toimijoita ovat oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, joilla kummallakin

30 Ihmisoikeuskeskuksen ja oikeusministeriön rahoit- tama hanke Helsingin yliopistossa tukee erityisesti demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämis- tä opettajankoulutuksessa: https://www.helsinki.

fi/fi/projektit/ihmisoikeudet-demokratia-arvot-ja- dialogi-kasvatuksessa/hankkeen-tausta

31 Vanhusasiavaltuutetun tehtävän valmistelu käyn- nistynyt. https://oikeusministerio.fi/-/vanhusasiavaltuutetun-tehtavan-valmistelu-kaynnistynyt

(11)

on perustuslaillinen sääntöpohja ja toimivaltuudet perus- ja ihmisoikeuksien valvontaan.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin vuosittaisissa kertomuksissa eduskunnalle annetaan havaintoja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta laillisuusvalvonnan näkökulmas- ta. Myös muilla perus- ja ihmisoikeustoimijoilla, kuten erityisvaltuutetuilla, ihmisoikeusjärjestöil- lä, tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla, on tietoa eri ihmisryhmien oikeuksien toteutumisesta.

Tieto on kuitenkin hajallaan, eikä oikeuksien toteutumista kyetä arvioimaan ja seuraamaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti.

Perutuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen³², mutta monilla viranomaisilla on tätä tehtävää varten liian vähän voimavaroja.

Erityisesti kuntatasolla, jolla on vastuu monien keskeisten oikeuksien ja palvelujen toteutumisesta, on vaikeuksia suoriutua lakisääteisten tehtävien hoitamisesta.

32 Perustuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/

ajantasa/1999/19990731#L2P22

33 Ks. yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävät: https://

syrjinta.fi/syrjintaan-puuttuminen-ja-yhdenvertaisuuden-edistaminen

Ks. arvio yhdenvertaisuuslaista: http://urn.fi/

URN:ISBN:978-952-287-959-2

Suositukset

• Perus- ja ihmisoikeuskoulutusta on lisättävä erityisesti viranomaisille, myös paikallistasolla.

• Perus- ja ihmisoikeuksien opettamista kaikilla koulutusasteilla pitää vahvistaa.

Opettajankoulutukseen on sisällytettävä pakollisena aineena perus- ja ihmisoikeuskoulutusta.

• Oikeuksien toteutumisen seurantaa on edelleen kehitettävä sekä turvattava sen jatkuvuus ja tarvittavat henkilöresurssit.

Vuoden 2021 aikana valmistuva kolmas valtioneuvoston perus- ja ihmisoike- ustoimintaohjelma ja sen sisältämä indikaattorikehikko käsittelevät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaa ja mittaamista.

• Ihmisoikeuskeskus kerää ja tuottaa perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tietoa ja julkaisee ajankohtaisia selvityksiä oikeuksien toteutumisesta. Keskuksen pitkäjänteistä ja riippumatonta seuran- tatyötä pitää edelleen vahvistaa.

• Perus- ja ihmisoikeustoimijakenttää on selkeytettävä ja jo olemassa olevia toimijoita vahvistettava. Toimivaltuuksien on oltava selkeät ja helposti ymmärret- tävät oikeussuojaa tarvitsevalle. Uusia toimintoja on sijoitettava niin, ettei kokonaisuus heikkene ja pirstaloidu entisestään ja ettei luoda päällekkäisiä tehtäviä.

• Yhdenvertaisuusvaltuutetun perustehtä- viä, yhdenvertaisuuden edistämistä sekä syrjintään puuttumista, on vahvistettava nykyisestä.³³

(12)

Koronapandemian aikana esille nousseet oikeusvaltiokysymykset

Suomalainen oikeusvaltio on selvinnyt poikkeusoloista verrattain hyvin, mutta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta on esille kuitenkin noussut useampia ongelmakohtia, joihin on jatkossa puututtava. Esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten politiikkatoimien ja ohjeistusten ihmisoikeusarvioinnit ovat olleet puutteelli- sia. Lainvalmistelun ongelmat eivät ole olleet vain yksittäiseen lainsäädäntöön liittyviä vaan osittain rakenteellisia. Perustuslakivaliokunta on joutunut olemaan paljon vartijana lainsäädän- nön perustuslainmukaisuuden ennakkovalvon- nassa, mutta on selvinnyt tehtävästään paineen- kin alla hyvin.

Oikeusvaltion kivijalkana ja Suomen vahvuutena pidetty lakisidonnaisuuden periaate on kiireessä välillä päässyt unohtumaan. Toimival- takysymykset eivät ole olleet selviä, vaan poliit- tisilla linjauksilla on päätetty asioista, jotka ovat kuuluneet viranomaisten päätöksentekovaltaan.

Koronapandemia on nostanut esiin lainvalmisteluun, tiedonsaantiin ja toimivaltakysymyksiin liittyviä ongelmia, jotka kaipaavat jatkossa huomiota. Esimerkiksi oikeuskansleri antoi joulukuussa 2020 ratkaisun, jossa todettiin, ettei ministeriöiden välinen yhteistyö koronapandemian alkuvaiheessa toiminut tehokkaasti eikä sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen vastuunjako ollut riittävän selkeä. Ratkaisu koski sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkein- oministeriön toimia suojainvarusteiden hankin- nassa ja varastoinnissa.³⁴

34 Oikeuskanslerin ratkaisu suojavarusteiden hankintaan liittyen: https://www.okv.fi/media/

filer_public/82/1e/821e26b8-451c-40cb-9d97- 82ca7f77133e/okv_155_70_2020.pdf

Ylimmän laillisuusvalvonnan merkitys on korostunut entisestään koronapandemian aikana. Kanteluiden ja omien aloitteiden määrä on noussut suureksi sekä oikeusasiamiehellä että oikeuskanslerilla.³⁵ Oikeuskanslerin toiminnassa on lisäksi korostunut valtioneuvoston toiminnan laillisuuden valvominen ja oikeudellinen neuvonta.

Erityisesti oikeusasiamiehen tehtäviin kuu- luvaa suljettujen laitosten tarkastustoimintaa ei ole pandemian aikana voitu toteuttaa normaa- listi. Fyysisiä tarkastuksia suljettuihin laitoksiin ei ole koronatilanteen vuoksi tehty. Vaihtoehtoisia menetelmiä on kuitenkin kehitetty, ja tarkastuksia on tehty jonkin verran etänä.

Laillisuusvalvojien, kuten muidenkin perus- ja ihmisoikeustoimijoiden, toimintaa ja kriisivalmiuksia on edelleen vahvistettava. Muun muassa kansainvälisten ihmisoikeuselinten ohjeistuksia voitaisiin hyödyntää vielä nykyistä paremmin perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa ja valvonnassa.³⁶ Vireillä oleva ylimpien 35 Eduskunnan oikeusasiamiehelle tulleiden poik-

keusoloihin liittyvien kanteluiden tilastotiedot:

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/poikkeusoloihin- liittyvien-kanteluiden-tilastotiedot

Tiedote: Koronakantelut työllistävät oikeuskansle- ria. https://www.okv.fi/fi/tiedotteet-ja-puheenvuo- rot/545/koronakantelut-tyollistavat-oikeuskansle- ria/

36 CPT:n periaatejulistus koronapandemiaan liittyen:

https://www.coe.int/en/web/cpt/-/covid-19-coun- cil-of-europe-anti-torture-committee-issues-state- ment-of-principles-relating-to-the-treatment-of- persons-deprived-of-their-liberty-

Ks. kooste ihmisoikeuselinten ohjeistuksista Ihmis- oikeuskeskuksen COVID-19-teemasivuilta: https://

www.ihmisoikeuskeskus.fi/covid-19/

FRA:n julkaisu koronapandemian vaikutuksista etenkin sosiaalisiin oikeuksiin ja haavoittuviin ryh- miin: https://fra.europa.eu/en/news/2020/social- rights-coronavirus-pandemic-continues-hamper- access-education-and-healthcare

(13)

laillisuusvalvojien työnjaon selventäminen työnjakolakia muuttamalla on oikea-aikainen uudistus, jolla voi olla toiminnan tehostamista ja erikoistumista edesauttava vaikutus.³⁷

Suositukset

• Koronapandemia on nostanut esiin erilaisia lainvalmisteluun, lainsäädäntöön, tiedonsaantiin ja toimivaltakysymyksiin liittyviä puutteita, joihin on kiinnitettävä jatkossa erityistä huomiota ja joiden parantamiseksi on etsittävä ratkaisuja.

• Laillisuusvalvojien, kuten muidenkin perus- ja ihmisoikeustoimijoiden, toimintaa ja kriisivalmiuksia on edelleen vahvistettava. Muun muassa kansainvä- listen ihmisoikeuselinten ohjeistuksia on hyödynnettävä vielä nykyistä paremmin perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa ja valvonnassa.

• Kansallista ihmisoikeusinstituutiota on vahvistettava rakenteellisesti, jotta sillä on parhaat mahdolliset edellytykset hoitaa lakisääteisiä tehtäviään myös poikkeusoloissa. Oikeusvaltioperi- aatteen lujittamiseksi on tärkeää, että kansallinen ihmisoikeusinstituutio on vahva ja riippumaton. Sitä vahvistaa osaltaan eduskunnan oikeusasiamiehen perustuslailliset toimivaltuudet.

37 Työryhmän mietintö ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jaosta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/

bitstream/handle/10024/161658/OM_2019_24_

Ylimpien_laillisuusvalvojien_tehtavanjako.pdf

(14)

3 Koronapandemian vaikutukset ikääntyneiden ja vammaisten

henkilöiden oikeuksiin

Koronaviruspandemian torjumiseksi oli keväällä 2020 ryhdyttävä nopeasti moniin toimenpitei- siin, mutta kiireessä ne eivät kuitenkaan aina perustuneet lakiin ja menettelylliset oikeudet usein unohtuivat. Lisäksi oli epäselvää, milloin oli kyse suosituksista ja milloin sitovista mää- räyksistä ja päätöksistä. Etenkin ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä ryhdyttiin rajoitustoimiin, joiden oikeusperustai- suus ei aina ollut selvä.

Itsemääräämisoikeus sekä päätöksentekoon osallistuminen ja osallistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla on niukas- ti sääntelyä perusoikeuksien rajoittamisesta.

Uusin ja selkein lainsäädäntö koskee kehitysvammaisten erityishuoltoa.³⁸ Lain tarkoituksena on edistää itsemääräämisoikeutta ja säännellä tarkasti mahdollisia rajoitustoimia.³⁹ Vanhusten- huollossa vastaavaa lainsäädäntöä ei ole, mistä on seurannut vakavia ongelmia ikääntyneiden perusoikeuksien toteutumiselle. Tilanne on

38 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta. https://

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770519 39 Lain toimeenpanosta ks. eduskunnan oikeus-

asiamiehen ratkaisut: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/6942/2017.

Lisäksi Valvira: https://www.valvira.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/uutinen/-/

asset_publisher/7CNS3oAUBTIJ/content/rajoi- tustoimenpiteiden-kirjaaminen-ja-tunnistaminen- parantunut-kehitysvammahuollon-asumis-ja-laitos-

haasteellinen myös työntekijöiden oikeusturvan näkökulmasta. Lainsäädännön puuttumisesta ai- heutuvat ongelmat ovat kärjistyneet ja lisäänty- neet entisestään koronapandemian aikana.⁴⁰

Päätöksenteossa ja julkisessa toiminnassa on pyrittävä siihen, että kaikki perus- ja ihmisoikeudet toteutuisivat mahdollisimman hyvin.

Esimerkiksi palvelutalojen ja muiden sosiaalihuollon asumisyksiköiden kategoriset vierai- lukiellot ovat johtaneet siihen, että yksiköissä asuvien ihmisten ja heidän läheistensä oikeutta perhe-elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen on rajoitettu rankasti turvallisuuden takaami- seksi. Asetettaessa vierailuille rajoituksia pitää arvioida yksilöllisesti niiden välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus ja etsiä vaihtoehtoisia keinoja viruksen leviämisen estämiseksi.⁴¹

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädän- tö ja hallintolaki edellyttävät, että asiakasta kuullaan hänen asiassaan. YK:n vammais- yleissopimuksen mukaan ” […] vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa

40 Valvira: Ympärivuorokautisessa hoivassa olevien ikäihmisten hyvinvoinnista on huolehdittava ja perusteetonta rajoittamista vältettävä. https://www.

valvira.fi/-/ymparivuorokautisessa-hoivassa-olevien-ikaihmisten-hyvinvoinnista-on-huolehdittava-ja- perusteetonta-rajoittamista-valtettava-1

41 EOA: Vanhusten yhdenvertainen kohtelu koronavirusepidemian aikana. https://www.oikeusasiamies.

fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3787/2020

EOA: Omaisten vierailu vanhusten hoivakodissa koronavirusepidemian aikana:

(15)

sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta”.⁴² Velvoitteen sisältöä tarken- tavan yleiskommentin mukaan se kattaa kaiken, mikä koskee suoraan tai välillisesti vammaisia henkilöitä. Osallistaminen on tehtävä merki- tyksellisellä tavalla ja oikea-aikaisesti. Lisäksi vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen näkemyksille on annettava asianmu- kainen painoarvo.⁴³

Koronapandemian aikana etenkin asumis- yksiköissä tehdyt päätökset koronaan liittyvistä erityistoimista ovat olleet tyypillisesti massa- päätöksiä, jotka on tehty ilman vaadittavaa yk- silöllistä harkintaa ja asianosaisten kuulemista.

Asiakkaiden, kuntien vanhus- ja vammaisneu- vostojen ja järjestöjen osallistaminen ja kuuleminen on korona-aikana ohitettu esimerkiksi silloin, kun yli 70-vuotiaille asetettiin vaatimus vetäytyä karanteeninomaisiin oloihin tai kun asumisyksiköiden asukkaiden liikkumista on rajoitettu.⁴⁴ Yleisesti ottaen ikääntyneiden ääni kuuluu huonosti yhteiskunnallisessa päätöksen- teossa, ja esimerkiksi vanhimmat ikäryhmät on usein suljettu pois kyselytutkimuksista.⁴⁵

42 Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2 016/20160027/20160027_2#idp447155552 43 General comment No. 7 (2018) on the participati-

on of persons with disabilities, including children with disabilities, through their representative organizations, in the implementation and monito- ring of the Convention. https://tbinternet.ohchr.

org/_layouts/15/treatybodyexternal/Download.

aspx?symbolno=CRPD/C/GC/7&Lang=en 44 EOA: Lähiomaisen hautajaisiin pääsyn epääminen

poikkeusolojen takia. https://www.oikeusasiamies.

45 Ks. esim. Ikäsyrjintä vinouttaa kyselyitä. https://

www.hs.fi/mielipide/art-2000006642472.html

Suositukset

• Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädäntöprosessin loppuunsaat- tamiseksi on varmistettava riittävät henkilöresurssit sekä selkeä ja kattava toimeenpanosuunnitelma.

• Julkisen vallan on varmistettava, että toimintatavat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä perustuvat sitoviin säännöksiin, toteuttavat maksimaalisesti perus- ja ihmisoikeuksia ja ovat oikeassa suhteessa tavoiteltaviin päämääriin.

• Palvelutaloihin tai muihin sosiaalihuollon yksiköihin ei voi asettaa yleisiä vierailukieltoja tai liikkumisrajoituksia.

Mahdollisten rajoitusten on perustuttava lain nojalla annettuun yksilölliseen päätökseen. Asiakkaan ja omaisten kanssa pitää keskustella ja sopia me- nettelytavoista, joilla vierailuja voidaan toteuttaa aiheuttamatta tartuntavaaraa.

• Ikääntyneitä ja vammaisia henkilöitä on kuultava sekä heidän omissa asioissaan että laajemmin heitä koskevissa yhteis- kunnallisissa toimissa.

(16)

Poikkeusolojen pitkittyminen ja palvelutason heikkenemisen normalisoitumisen riskit Maaliskuussa 2020 valtioneuvosto antoi valmiuslain nojalla asetuksen, joka antoi kunnille oikeuden poiketa terveydenhuollon kiireettö- män hoidon ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin määräajoista.⁴⁶ Valmiuslain nojalla annetut asetukset kumottiin kesäkuussa, mutta ajanjakson vaikutukset näkyvät kuitenkin vielä pitkään.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ongelmat koronapandemian aikana eivät ole johtuneet vain siitä, että palvelutarpeen arvioinnin määräaikoja voitiin poikkeuksellisesti lykätä.

Terveyden- ja sosiaalihuollon käyntejä on myös peruttu eri syistä, sekä palveluntuottajien että asiakkaiden aloitteesta. Syynä ovat voineet olla terveyden- ja sosiaalihuollon uudelleenorga- nisointi pandemian tarpeisiin tai asiakkaiden pelko tartunnasta. Tartuntariskin vuoksi erilaisia matalan kynnyksen palveluja, kuntoutukseen liittyviä palveluja ja ryhmämuotoisia sosiaali- ja terveyspalveluja on väliaikaisesti lopetettu.⁴⁷

Kun kiireetöntä hoitoa lykätään, jonot kasvavat. Jonojen purkaminen on haastavaa ja voi johtaa entistä laajempaan hoidon priorisointiin.

Henkilö, joka olisi ollut kiireettömän hoidon tar- peessa, voikin lopulta tarvita kiireellistä hoitoa,

46 STM: Kunnalla on oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräajoista ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnista koronavirustilanteen takia. https://stm.fi/-/kunnalla-on-oikeus-poiketa-terveydenhuollon-kiireetto- man-hoidon-maaraajoista-ja-sosiaalihuollon-palvelutarpeen-arvioinnista-koronavirustilanteen-takia 47 Vammaisfoorumi: Vammaisten ihmisten oikeudet

ja niiden toteutuminen koronaviruksen aiheutta- massa poikkeustilanteessa. https://vammaisfoorumi.fi/wp-content/uploads/2020/04/vammais- ten_oikeudet_STM_310320.pdf

jos terveydentila on heikentynyt hoitotakuun pettäessä. Mielenterveys-, päihde- ja sosiaali- palveluissa palvelutarpeiden ennakoidaan kas- vavan, kun ongelmat kasaantuvat ja pitkittyvät.

Iäkkäiden ja vammaisten ihmisten palvelutarpeet lisääntyvät, jos kuntoutuksesta ja terveyttä ja hyvinvointia edistävistä toimista ei pystytä pitämään kiinni. Kustannukset kasvavat, kun en- naltaehkäisevien tai ylläpitävien toimien sijaan joudutaan käyttämään järeämpiä toimia.⁴⁸

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen heikentynyt saatavuus voi pahimmillaan muuttua niin kutsutuksi uudeksi normaaliksi. Asiakkai- den oikeusturva vaarantuu, jos päätöksente- koprosessia ei hoideta asianmukaisesti eikä valvonta toimi.⁴⁹ Siksi on tärkeää, että erityisesti nyt poikkeuksellisessa tilanteessa palveluja ja niiden toteutumista valvotaan huolellisesti ja menettelyllisistä takeista pidetään kiinni.

Kunnilla on ollut aiemminkin haasteita menet- telyllisten oikeuksien takaamisessa vammaisille ja ikääntyneille henkilöille,⁵⁰ ja kriisitilanteissa ongelmat vain pahenevat.⁵¹

Vanhusten ja vammaisten yhdenvertainen oikeus terveydenhuoltoon on taattava yhtä lailla normaalissa arjessa kuin poikkeusoloissa. Koronaepidemian aikana on noussut esille 48 THL: COVID-19-epidemian vaikutukset väestön

palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139694/URN_ISBN_978-952-343-496-7.

49 EOA: Laitos- ja palveluasumisen laadun valvonta vanhustenhuollossa. https://www.oikeusasiamies.

50 EOA: Kuntayhtymä laiminlöi palvelusuunnitelman laatimisen ja erityishuolto-ohjelman tarkistamisen.

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/

eoar/4063/2019

51 EOA: Lähiomaisen hautajaisiin pääsyn epääminen poikkeusolojen takia. https://www.oikeusasiamies.

(17)

kysymys siitä, onko pelättävissä, että hoidon priorisointi johtaa siihen, että vammaiset ja iäk- käät henkilöt eivät pääsisi hoitoon ja erityisesti tehohoitoon yhdenvertaisesti muiden kanssa.⁵²

Suositukset

• Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemää- räämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevassa lainsäädäntöhankkees- sa⁵³ on kiinnitettävä huomiota siihen, että sääntely tukee periaatetta, jonka mukaan hoidon priorisoinnin ja hoidon rajaamisen on perustuttava hoidon tar- peeseen tai henkilön omaan tahtoon, ei esimerkiksi korkeaan ikään tai ulkopuo- lelta arvioituun elämän laatuun.

• Hoito- ja palvelujonot on purettava ja järjestettävä puuttuvat sosiaali- ja terveyspalvelut niihin oikeutetuille ihmisille mahdollisimman nopeasti. Pro- sessia on valvottava korostetun tarkasti, erityisesti omavalvonnan, mutta myös esimerkiksi kuntien valvontavelvollisuu- den keinoin.

• Menettelyllisistä takeista, kuten päätök- senteon muotovaatimuksista ja muu- toksenhakuun liittyvästä sääntelystä, on pidettävä erityisen tarkkaa huolta silloin, kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden välttämättömistä palveluista.

52 Perustuslakiblogi: Terveydenhuollon priorisointi poikkeusoloissa – millä perusteella vaikeimmat valinnat tulisi tehdä? https://perustuslakiblogi.

wordpress.com/2020/04/07/kaisa-maria-kimmel- terveydenhuollon-priorisointi-poikkeusoloissa- milla-perusteella-vaikeimmat-valinnat-tulisi-tehda /?fbclid=IwAR2ftoZPzt0vdcSz73QnsIZhOTVOfqk- HcVmFWDDkfrzJmSMonBbjvzOCBxE

53 STM: Asiantuntijaryhmä selvittää elämän loppuvaiheen hoitoa ja eutanasiaa. https://stm.fi/-/

asiantuntijaryhma-selvittaa-elaman-loppuvaiheen- hoitoa-ja-eutanasiaa

Pandemian vaikutukset toimeentuloon Kun kouluissa siirryttiin etäopetukseen keväällä 2020, monet vammaisten lasten ja nuorten vanhemmat joutuivat jäämään pois töistä huolehti- akseen lapsistaan. Vanhempien oli mahdollista hakea Kelasta väliaikaista tukea kattaakseen palkattoman vapaan aiheuttamaa tulonmene- tystä.⁵⁴ Epidemiatuen maksaminen lopetettiin, kun koulut siirtyivät takaisin lähiopetukseen toukokuussa. Ne vanhemmat, jotka eivät tartuntariskin takia ole uskaltaneet viedä lapsiaan kouluun, ovat jääneet taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.⁵⁵ Koronapandemian aika on vaikeuttanut merkittävästi vammaisten lasten ja nuorten perheiden toimeentuloa. Tilanteen pitkittyessä kuormitus kasaantuu.⁵⁶

Kehitysvammaisten henkilöiden työtoi- minta keskeytettiin, ja samalla työosuusrahan maksaminen lopetettiin. Työtoimintaan liittyy useita ongelmia, sillä työtoiminnassa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä ei ole työsuhdet- ta, eikä hän siten saa työsuhteeseen kuuluvia etuja eikä suojaa. Lisäksi työtoiminnasta saatava korvaus on hyvin pieni, mutta se on kuitenkin merkityksellinen ihmiselle, jolla ei ole muita tuloja. Työosuusrahan maksamisen lopettamis- ta koronatilanteen vuoksi ei ole kompensoitu mitenkään.⁵⁷

54 Epidemiatuesta Kelan sivuilla: https://elamassa.

fi/tyo-ja-toimeentulo/korona-ajan-valiaikainen- epidemiatuki/

55 Kehitysvammajärjestöt: Liikkumista rajoitetaan lainvastaisesti vammaispalveluissa. https://www.

tukiliitto.fi/ajankohtaista/kehitysvammajarjestot- liikkumista-rajoitetaan-lainvastaisesti-vammaispalveluissa/

56 Tukiliitto: Perheitä tuettava korona-ajan toimeen- tulovaikeuksissa. https://www.tukiliitto.fi/ajankohtaista/perheita-tuettava-korona-ajan-toimeentulo- vaikeuksissa/

57 THL: COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139694/URN_ISBN_978-952-343-496-7.

(18)

Koronapandemian levitessä yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmäläisiä kehotettiin pysytte- lemään karanteeninomaisissa olosuhteissa.

Samaan aikaan omaishoitajien työn sitovuus kasvoi, kun tilapäishoitoa omaishoitajien vapai- den ajaksi ei enää välttämättä saanut. Kontaktit muihin ihmisiin vähenivät ja mahdollisuus liikkua ulkona huononi. Läheisten tavallisesti an- tama apu ja tuki olivat katkolla tai vähentyneet, ja kunnan järjestämä apu toimi puoliteholla.

Samalla erityisesti ikääntyneiden palvelutarpeet kasvoivat yksinäisyyden ja turvattomuuden lisääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen seurauksena.⁵⁸ Monet joutuivat turvautumaan toimeentulotukeen ja/tai käyttämään maksul- lisia yksityisiä palveluja, kuten kauppojen tai apteekkien kotiinkuljetuksia. Julkinen valta ei ole osallistunut näihin kustannuksiin.

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- maksuista säädetään asiakasmaksujen alenta- misesta ja perimättä jättämisestä.⁵⁹ Lähtökoh- tana on, että asiakasmaksujen helpottaminen vähentäisi toimeentulotuen hakemisen tarvetta niissä tapauksissa, joissa henkilön toimeentulo vaarantuu sosiaali- tai terveyspalvelujen maksujen takia. Sääntely on kuitenkin varsin ylimalkaista, eikä asiakasmaksujen alentaminen tai perimättä jättäminen ole erityisen yleistä.

Olisi tärkeää, että tämä mahdollisuus tuotaisiin riittävän selkeästi tietoon asiakkaille, ja sitä tar- vittaessa käytettäisiin myös silloin, kun toimeentulon ongelmat johtuvat koronapandemian aiheuttamasta lisääntyneestä palvelutarpeesta.

58 Sosiaalibarometri 2020: Johtopäätökset ja pohdinta. https://www.soste.fi/sosiaalibarometri/

sosiaalibarometri-2020-vanha/sosiaalibarometri- 2020-johtopaatokset-ja-pohdinta/

59 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- maksuista. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734

Suositukset

• Asiakasmaksujen alentamisen ja peri- mättä jättämisen mahdollisuudesta on annettava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille riittävästi tietoa, ja sitä harkit- taessa on huomioitava koronapandemian ihmisille aiheuttamat kustannukset.

• Työtoiminnan keskeytymisestä kehi- tysvammaisille henkilöille aiheutuneet taloudelliset tappiot on kompensoitava.

Työtoimintaa on kehitettävä jatkossa niin, että se takaa kehitysvammaiselle ihmiselle työstä asianmukaisen palkan sekä muut työsuhteeseen kuuluvat oikeudet ja etuudet.

• On varmistettava niiden perheiden toimeentulo, joissa vanhemmat joutuvat tartuntariskin takia jäämään töistä pois hoitamaan vammaisia lapsiaan.

(19)

4 Koronapandemian vaikutukset lapsiin ja nuoriin

Koronapandemialla on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoin- tiin ja oikeuksien toteutumiseen. Esimerkiksi lasten ja nuorten koulunkäynti muuttui mer- kittävästi keväällä 2020, kun opetus siirrettiin etäyhteyksien päähän. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen⁶⁰ neljän yleisen periaatteen - syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus kehitykseen ja lapsen oikeus tulla kuulluksi - johdonmukainen toteuttaminen on olennaista myös pandemian aikana ja sen jälkihoidossa. Julkisen vallan velvollisuutena on turvata lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen kaikissa tilanteissa.

Vaikka kriisi ja siihen liittyvät toimet vai- kuttavat kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Yhdenvertaisuuden edistämiseen ja eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan suunnitelmallisia ja johdonmukaisia toimia.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa 2020 kansallisen lapsistrategian valmis- telun yhteyteen työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa ja vahvistaa lapsen oikeuksia sekä lasten ja perheiden hyvinvointia koronapan- 60 Yleissopimus lapsen oikeuksista (1988) ulkomi-

nisteriön sivuilla: https://um.fi/yk-n-voimassa- olevat-ihmisoikeussopimukset/-/asset_publisher/

vcCt60yvlDdt/content/yleissopimus-lapsen- oikeuksista-1989-1?_com_liferay_asset_publis- her_web_portlet_AssetPublisherPortlet_INSTAN- CE_vcCt60yvlDdt_assetEntryId=12296191

demian hoidossa. Työryhmän ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuussa.⁶¹ Työryhmän toinen raportti ilmestyy tammikuussa 2021. Raporttien esitykset luovat pohjan kokonaisvaltaiselle suunnitelmalle lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi etenkin pandemian jälkihoidossa.

Eriarvoisuuden torjuminen

Koronakriisi on monin tavoin lisännyt eriarvoi- suutta lasten ja nuorten keskuudessa. Pandemi- an kielteiset vaikutukset, kuten lapsiperheköy- hyys, usein kasaantuvat ja kumuloituvat lasten, nuorten ja perheiden arjessa.⁶² Kunnilla on ollut hyvin erilaiset mahdollisuudet esimerkiksi tukea koululaisten etäopetusta ja taata digitaaliset opetusvälineet kaikille. Opiskelijoilla on ollut ongelmia muun muassa mielenterveyspalvelui- den saatavuudessa, samalla kun koronakriisin

61 Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoi- dossa: lapsistrategian koronatyöryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta, valtioneuvoston julkaisuja 2020:21. http://julkaisut.valtioneuvosto.

fi/handle/10024/162318

62 Ks. esim. Kysely: Osalla lapsiperheistä vaikeuksia selvitä koronan keskellä ja jatkossa. https://ensi- jaturvakotienliitto.fi/kysely-osalla-lapsiperheista- vaikeuksia-selvita-koronan-keskella-ja-jatkossa/.

Lisäksi THL: Koronaepidemia ja eriarvoisuus.

https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/

ajankohtaista/koronaepidemia-ja-eriarvoisuus

(20)

aika on lisännyt nuorten mielenterveysongel- mia.⁶³

Tässä tilanteessa on tunnistettava etenkin ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvoinnin turvaaminen kriisin aikana vaatii erityistä huomiota. Näi- hin kuuluvat esimerkiksi lapset ja nuoret, joiden perheiden toimeentuloa kriisi on heikentänyt, sekä vammaiset, pitkäaikaissairaat, saamelaiset, romanit, maahanmuuttajataustaiset ja kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret. Tarkas- telussa on otettava huomioon nuorisolain⁶⁴ mukaisesti myös nuoret aikuiset.

YK:n lapsen oikeuksien komitea⁶⁵ koros- taa, ettei syrjinnän kielto ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se myös edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden torjumiseksi. Yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskevien säännösten ohella yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edis- tetään erityisesti taloudellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä (TSS) oikeuksilla. Koronapande- mian jälkihoidossa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden oikeuksien toteutumiseen.

63 Ks. esim. Suomen Mielenterveys ry:

https://mieli.fi/fi/%E2%80%9Dvuoden- 2020-j%C3%A4lkeen-lasten-ja-nuorten- mielenterveysty%C3%B6ss%C3%A4-paljon- teht%C3%A4v%C3%A4%C3%A4%E2%80%9D-0 64 Nuorisolaki 1285/2016. https://www.finlex.fi/fi/

laki/alkup/2016/20161285

65 YK:n lapsen oikeuksien komitean verkkosivut:

https://www.ohchr.org/EN/HRBodies/CRC/Pages/

CRCIndex.aspx

Suositukset

• Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eri- arvoistumiskehityksen torjuminen lasten ja nuorten keskuudessa vaatii koronapandemian hoidossa riittäviä julkisen vallan tukitoimia. Lasten ja nuorten eriarvoisuuden torjunta on otettava keskeiseksi tavoitteeksi. Eri lapsi- ja nuo- risoryhmien kohdalla tarvitaan erityisiä toimia tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi eli niin sanottua positii- vista erityiskohtelua.

• Lasten ja nuorten palveluissa on varmistettava riittävä tuki. Keskeisessä roolissa ovat erityisesti neuvolapalvelut ja muu sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjottava perheiden tuki sekä varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten yhteydessä annettava oppimisen ja hyvinvoinnin tuki sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnot ja palvelut.

• Lapsiperheiden ja nuorten aikuisten toimeentulon tilanne on arvioitava, ja toimeentulon riittävyys etenkin koronapandemian ja sen jälkihoidon aikana on varmistettava.

(21)

Osallisuuden tukeminen

Perus- ja ihmisoikeudet edellyttävät lasten ja nuorten osallisuuden, kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamista. Lasten oikeudet ja erityinen asema jäävät poikkeusoloissa ja niiden jälkeisissä toimissa helposti sivurooliin.

Koronapandemiasta seuranneet rajoitustoimet ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten yhteisöihin ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Kriisillä on suuret sukupolvivaikutukset. Esimerkiksi nuorten pää- sy työelämään on vaikeutunut.

Lasten ja nuorten kuuleminen ja näkemys- ten huomioon ottaminen saatetaan sivuuttaa heille hyvin tärkeissäkin asioissa poikkeusolojen aikana. Myös poikkeusoloissa on huolehdittava lasten ja nuorten kuulemisesta ja heidän näke- mystensä huomioon ottamisesta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten sekä vähemmistöryh- miin kuuluvien lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen.

Koronaviruspandemia ja siihen liittyvät poik- keukselliset olot ovat osaltaan korostaneet lasten ja nuorten kuulemisen tärkeyttä sekä heille suunnatun tiedon merkityksellisyyttä.

Suositukset

• Koronapandemian hoidossa on vahvistettava lasten ja nuorten osallisuutta, vaikuttamismahdollisuuksia sekä yhden- vertaista kuulluksi tulemista.

• Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat perus- ja ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava, ja lapsia ja nuoria on kuultava arviointien yhteydessä.

• Lapsilta ja nuorilta kerättyä tietoa on hyödynnettävä päätöksenteon tukena systemaattisesti.

• Lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden ko- kemuksia arjessa on vahvistettava.

• Viestinnässä ja uutisoinnissa on huolehdittava siitä, että lapset ja nuoret voivat saada tietoa heille sopivilla tavoilla.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden turvaaminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla. Koronapandemia on heikentänyt kuntien taloutta. On välttämätöntä turvata riittävät resurssit palveluiden toteuttamiselle. Voimavarojen turvaamisen ohella tarvitaan uudenlaisten toimintatapojen ja yhteistyö- muotojen käyttöönottoa ja vahvistamista. Kriisin aikana on kehitetty ja otettu käyttöön uusia yhteistyökäytäntöjä eri toimijoiden välillä ja vahvistettu monin eri tavoin digitaalisuutta. Yk- sittäisten organisaatioiden näkökulman sijaan tulisikin tarkastella sitä, miten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut organisoidaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöisellä tavalla. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimien arvioinnin avulla lasten ja nuorten oikeudet ja hyvinvointi voidaan ottaa huomioon päätöksen- teossa. Koronapandemian aika on korostanut sote- ja sosiaaliturvauudistusten merkitystä.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tarvitaan laaja-alaisia toimia kriisin kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Tarvitaan muun muassa neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksessa annettavan tuen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen vahvistamista. Myös lasten ja nuorten mie- lenterveyspalveluita, lastensuojelua ja perheiden sosiaalista tukea on vahvistettava. Nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut kriisin myötä, minkä vuoksi nuorten työmarkkina-ase- man parantamista on vahvistettava.

Suositukset

• Julkisen vallan päätöksenteossa on varmistettava riittävät resurssit lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toteuttamiselle kriisin hoidossa. Sekä universaalien palveluiden että kohden- nettujen palveluiden voimavaroista on huolehdittava.

• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ja toiminnot on järjestettävä lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti. Koronapandemian aikana käyttöön otettuja hyviä yhteis-

(22)

5 Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhde- väkivalta koronapandemian aikana

Kansallisen rikosuhritutkimuksen (2019)⁶⁶ mukaan noin joka kymmenes nainen oli vuoden 2018 aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa Suomessa. Nykyisen tai entisen kumppaninsa tekemää väkivaltaa oli kokenut viisi prosenttia naisista. Vuoden 2019 vastaavan tutkimuksen mukaan naisten kokeman parisuh- deväkivallan yleisyys oli kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edeltävinä vuosina.⁶⁷

Koronakriisin aiheuttamat karanteenit, rajoitettu liikkuminen ja etätyöt ovat lisänneet turvattomuutta sekä naisiin kohdistuvaa väki- valtaa ja lähisuhdeväkivaltaa. Poliisihallituksen joulukuussa antaman arvion mukaan kotihäly- tysten määrä kasvaa vuonna 2020 noin neljän- neksen edellisvuoteen verrattuna.⁶⁸ Ennestään väkivaltainen kumppani, alkoholin käyttö, pelko ansiomenetyksestä ja niin edelleen kulminoi- 66 Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten

kohteena 2018 - Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305388 Ks. myös Amnestyn kuntakysely naisiin kohdistuvasta väkivallasta (2017). https://

frantic.s3.amazonaws.com/amnesty-fi/2017/01/

Amnestyn-kuntaselvitys-naisiin-kohdistuvasta- v%C3%A4kivallasta.pdf

67 Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2019 - Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319010

68 Ks. esim. Kotihälytysten määrä on kasvanut jopa neljänneksellä korona-aikana. https://yle.fi/uutiset/3-11678580

tuvat väkivallaksi, kun korona-aikana vietetään entistä enemmän aikaa neljän seinän sisällä.⁶⁹ Myös monet lapset ovat vaikeassa tilanteessa joko väkivallan uhreina tai sen todistajana.

Aiempaa useampi teko jää piiloon, koska muun muassa kontaktit perheen ulkopuolisiin hen- kilöihin ovat vähentyneet. Uhreiksi joutuvat entistä helpommin monet jo muutenkin heikommassa asemassa olevat, kuten iäkkäät ja vammaiset naiset, lapset ja nuoret, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, ihmiskaupan uhrit ja maahanmuuttajat.⁷⁰

Syyskuussa 2019 Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen täytäntöönpa- noa valvova GREVIO-asiantuntijakomitea antoi Suomelle 58 suositusta. Näistä kahdeksan oli kiireellisesti toimeenpantavia. Tammikuussa 2020 sopimusosapuolten komitea kiinnitti 69 Ks. esim. Istanbulin sopimuksen sopijaosapuolten

julkilausuma koronapandemian vaikutuksista.

https://rm.coe.int/declaration-committee-of-the- parties-to-ic-covid-/16809e33c6

70 Monika-Naiset: Koronavirustilanne heikentää entisestään haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten naisten asemaa. https://

monikanaiset.fi/blogi/koronavirustilanne-heiken- taa-entisestaan-haavoittuvassa-asemassa-olevien- maahanmuuttajataustaisten-naisten-asemaa-2/

(23)

huomiota 14:ta suositukseen.⁷¹ Hallituksen lokakuussa 2020 julkaiseman naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman 32 toimenpidettä keskittyvät pääosin muihin kuin osapuolikoko- uksen painottamiin suositusteemoihin.⁷²

Suositus

• GREVIO:n Suomelle antamat suositukset ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman 32 toimenpidettä on toteutettava täysimääräisesti. Istanbulin sopimuksen sopimusosapuolten painottamiin suosituksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.⁷³

71 GREVIO:n ja Istanbulin sopimuksen osapuolten Suomelle antamat suositukset. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/seuranta/maaraaikaisraportointi- yk-en/raportoinnin-aikataulut/en-naisiin-kohdistuva-vakivalta/

Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018-2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/

handle/10024/160401

72 Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma vuosille 2020-2023. https://julkaisut.valtioneuvos- to.fi/handle/10024/162499

Ks. myös hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020-2023. https://stm.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvos- ton_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_

hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.

pdf/abc3b771-8611-8b85-937d- 34531e90f712/Valtioneuvoston_

periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hal- lituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.

pdf?t=1593156652563

73 GREVIO:n ja Istanbulin sopimuksen osapuolten Suomelle antamat suositukset. https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/seuranta/maaraaikaisraportointi- yk-en/raportoinnin-aikataulut/en-naisiin-kohdistuva-vakivalta/

Tietoisuuden vahvistaminen ja ammattihenkilöstön kouluttaminen Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhde- väkivallan ehkäisykeinojen kehittämisessä on välttämätöntä, että yhteiskunnassa paremmin tiedostetaan ja tunnistetaan väkivallan erilaiset ja osin uudet pandemian mukanaan tuomat muodot. Tunnistamisessa keskeistä on, että eri hallintotasojen viranomaiset, yksittäiset virka- miehet ja viranhaltijat tietävät riittävästi eri teko- muodoista ja tunnistavat myös ne tekomuodot, jotka kohdistuvat eritaustaisiin, eri-ikäisiin ja eri elämäntilaisessa oleviin naisiin ja tyttöihin eri tavoin. Esimerkiksi Poliisihallitus uudisti vuonna 2020 ohjeensa poliisin toiminnasta perhe- ja lähisuhdeväkivallan sekä naisiin kohdistuvan väkivallan tapauksissa, kun apulaisoikeuskans- leri oli kehottanut huomioimaan ohjeissa muun muassa parisuhdeväkivallan erityispiirteet ja väkivallan uhrin haavoittuva asema Istanbulin sopimuksen vaatimusten mukaisesti.⁷⁴

Istanbulin sopimuksen voimaantulon jäl- keen on tapahtunut myönteistä kehitystä muun muassa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvässä koulutuksessa, ehkäisevän toiminnan rahoituksessa ja uhripal- veluissa. Edelleen on kuitenkin huolehdittava siitä, että uhrien tukemiseen, väkivallan ehkäi- syyn sekä tekijöiden vastuuseen saattamiseen ja auttamiseen turvataan riittävät resurssit.

Hallitusohjelman 2019-2023 tavoitteen mukaisesti oikeusministeriössä on käynnisty- nyt naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän valmistelu. Tarkoituksena on perustaa itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoija, joka seuraisi naisiin

74 Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu poliisihallituksen lähisuhdeväkivaltaa koskevista ohjeista (OKV/11/50/2019): https://www.okv.fi/fi/ratkaisut/

haku/?keyword=l%C3%A4hisuhdev%C3%A4kival ta

Vuonna 2019 oikeuskansleri antoi ratkaisun myös poliisin menettelystä lähisuhdeväkivaltatilanteessa (OKV/1325/1/2019).

(24)

kohdistuvan väkivallan vastaisia toimenpiteitä, niiden ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä ilmiöitä laajasti yli sektoreiden rajojen ja rapor- toisi havainnoistaan päätöksentekijöille. Tarkoi- tus ei ole luoda uutta viranomaista, vaan säätää raportoijan tehtävät jollekin olemassa olevalle, hallinnosta itsenäiselle ja riippumattomalle toi- mijalle. Olennaista sijoituspaikkaa koskevassa harkinnassa tulee olla uuden toiminnon tuoma selkeä lisäarvo, synergiaedut sekä toimivaltuuksien selkeys. Hallituksen esitys raportoijan perustamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021. Uuden tehtävän toivotaan vah- vistavan osaltaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä Suomessa.⁷⁵

Suositukset

• Kansalaisten ja erityisesti eri ammatti- ryhmien tietoja ja taitoja naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa on kehitettävä esimerkiksi järjestelmäl- lisellä kouluttamisella sekä pakollisissa opinnoissa että jatkokoulutuksessa.

• Uhrien tukitoimissa ja koulutuksessa on otettava huomioon väkivallan erilaiset muodot, kerrannaisvaikutukset eri hen- kilöihin sekä kulttuurisensitiivisyys.

• Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan vastaiset toimet on sisällytettävä hallinnon eri tasojen (valtio, maakunta, kunta) hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmiin ja niiden toteutumisen seurantaan.

75 Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän valmistelusta: https://valtioneuvosto.

fi/-/1410853/naisiin-kohdistuvan-vakivallan-raportoijan-tehtavan-valmistelu-kaynnistynyt

Matalan kynnyksen palvelut,

yhdenvertaisuus sekä esteettömyys ja saavutettavuus

Pandemian aikana matalan kynnyksen palveluiden tarve sekä myös puutteet palveluissa ovat tulleet aiempaa näkyvämmiksi. Matalan kynnyksen avopalveluissa asiakasmäärät ovat kasvaneet yli 30 prosenttia ja chattikäynnit jopa yli 800 prosenttia pandemian aikana.⁷⁶

Korontilanteessa on noussut esille myös uhrien eriarvoinen asema muun muassa digitaalis- ten palveluiden käyttäjinä. Kaikilla ei ole pääsyä yhdenvertaisesti palveluihin taloudellisen tilanteen, perhetilanteen, kulttuurin, henkilökohtais- ten ominaisuuksien tai asuinpaikan vuoksi. Es- teettömyys ja saavutettavuus eivät toteudu palveluissa, ja uhrien kohtelu voi olla epäasiallista.

Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat tai vammaiset naiset ja tytöt ovat aiempaa heikommassa asemassa.⁷⁷ Palvelut ja palveluohjaus eivät aina toimi eri toimijoiden ketjuna, vaan toiminnot ovat tällä hetkellä siiloutuneita. Lainsäädännön muutosten avulla pitäisikin jatkossa varmistaa kaikilla tasoilla toimivat rakenteet, koordinaatio, saumattomat palveluketjut ja asianmukaiset ja riittävät palvelut. Palveluihin olisi sisällytettävä myös matalan kynnyksen palvelut, joihin kaikilla olisi esteetön pääsy esimerkiksi ilman henkilö- tunnusta tai suomen kielen taitoa.

76 Ensi- ja turvakotien liitto: Yhä useampi hakee apua lähisuhdeväkivaltaan chatissa. https://www.sttinfo.

fi/tiedote/yha-useampi-hakee-apua-lahisuhde- vakivaltaan-chatissa?publisherId=3741&release Id=69889307

77 Vammaisfoorumi: Vammaisten naisten asema Suomessa. https://vammaisfoorumi.fi/

wp-content/uploads/2019/09/RAPORTTI- Naisty%C3%B6ryhm%C3%A4.pdf