Minkätähden? · DIGI

Kuopion Raittiusseuraq

tec-illama

ainoasti

jMsenten

keskuudessa huomenna,

sunnuntaina

kello

⁶ j.

p. p. kaupungin

talossa.

Sisäänpääsy

10 penniä hengeltä.

Kuopiosta.

lllNMlltlMta cllsi Soiifiifintn

H»H^ ^{13 p:ua l:lo} 12 päitoäaä

o^o^\^

täällä I'uikMvaattu

ebc^fä

^ta

pahtumallajulkisella

lMltotaU'

pulla tulee enimmän

maksamalle

^myytämilsi

edesmenneen kauppias August

Harald'm

konkurssipesän

tässä

kaupungissa omista- mat kiinteimistöt,nimittäin:

Kartano

^ja

^neljäs osa ^tomttua

N:o 110 Uudenmaanladuu warrclla

ja

Kartano ja neljännes tomttua N:o 93 Kuninlaanladun warrella;

jota luin myösettä

miimelsi

nimitettyyn kartanoon on kirjapaino sijoitettu,

ehkälin

kirjapainoa ei

silloin

^myydä,

asianomais-

ten

tiedoksi

kuulutetaan. Kuopion Raati-

huoneessa

^{Lokakuun 15 päimänä1866.}

Maistraatin ^puolesta:

F. ^{O. Möller.}

£Jy %uutotaupalla, M^V^ ^i»ka

Maanantaina 15 p.inar- raöfuiitakello 12päimällä toimitetaan

huu-

tokauppakamarilla myydään A.

Haraldin

konkurssipesän

Kirjapaino:

joka paino-puolella

sisältää

³ läsipaininta, 2 rautaista lväripöytää ^ja yhden silitys- painimen, jotka laitti omat työkelpoisessa

tunnossa,

sekä

^{latomapuolella 8 regaaleia}

6 ja 7 kastilla kirjaimia, 3 regaaleia ai- noastaan päällyskasteilla kirjaimia, jota paitsi

siihen

kuuluu tarpeellinenmäärä ko«

risteita ja linjoja.

Huutokauppa kamarin puolesta:

D Castrvn.

Kokous,

IlutBMUB.

Valiaihioeu biuiikiiiila.

Kaikki

^ne

kunnioitettavat hen- kilöt seutukunnassamme,

jotka

ha- luavat

ruvetajäseniksi

Suomen

työn

suosijain

seuraan Kuopiossa, kut-

sutaan tämän kautta

kokoontumaan kunnallishuoneelle tiistaina

tämän

kuun

26 päivänä

kl.

6j.p. p. kir- joituttamaan

itsensä

jäseniksi seu- raan,

maksamaan vuosimaksunsa

50 p. ja senjälkeen valitsemaan toi-

mikuntaa.

Uusi ^{kirnu ei ole} mikään kallis ^ka- pine, ja kuin sitä sitten hoidetaan

hymästi, niin se ^ei milloinkaan ^pääse happanemaan. Kirnuu täytyy, näet-

te, pestä joka

kerta sekä ^{ennen että}

jälkeen kirnuamista ^ja noin kerran

kahdessa miikossa ^keittää sillä ^kei-

noin, että kiehumaa ^{mettä kaadetaan} kirnuun, ^johon heti sen ^jälkeen

^pan-

naan tulisia ^{kimiä. Kirnu}

^peite-

tään heti ^{tiimillä kannella. Sillä}

tamoin tulee paha happo ^{pois puus-}

ta,

jos se ^ei siihen ^{ole komin tart-}

tunut.

Mielä tahdon ^{mainita että}

kirnun sisässä ^ei saa olla mitään

rautaa,

niiukuin naulankantoja

ja

semmoisia. ^Se aikaansaattaa ^aina

ruostepilkkuja moihin, maikka sitä hankaisi ^{ja pesisi miten} tahansa.

Woin maimausruuhen ^{sopii niin-}

ikään jokainen tehdä kotimaisesta

puusta

esim. haamasta. ^Mutta

yhteen asiaan ^on malttamaton ^pan- na rahoja, jos hymää moita tarkoi-

tetaan,

ja se ^{on kerman nostatta-}

misastioita, n. s. lakkisia maitosaa- mia. Noidaksemme ^{käyttää niitä}

talonpoikaismeijerissä,

pitää

niillä oleman kaksi omaisuutta: I:ksi ^ker-

man täytyy niissä nousta niin n?ä-

hään aikaan, että kahta astiakertaa ei tarmita,

ja

2:ksi ^{niille ei} saa

maatia kalliita

kylmentämisruuhia.

Tämmöisiä ^{astioita löytyy tuolla}

pikkumeijerissä.

Ne

omat pieniä

läpimitassa, eimätkä komin korkeita ja metämät ^noin

^2'/,

kannua mai-

toa,

joihin, jos ne jäämedellä

^hy-

mästi kylmennetään, nousee ^merra-

ten

yhtä paljon kermaa kuin korkei- hin

^ja

suuriin

²⁰

^kannnn astioihin

16—18 tunnin kuluessa. ^Kylmen- tämisruuhina ^{taas moidaan}

^käyttää

tamallisia ^{puusaamia. Kyllähän} maahan

^upotetut

ruuhet ^{kenties pa-}

remmin säilyttämät jäätä,

mutta

meidän maassahan ^{kyllä moidaan} saada ^jäätä.

Jäätä talletetaan jääpuikoissa, jotka tehdään seuraamalla ^tamalla:

jää ladotaan kukkuralle kahden

^ja-

lan korkealle ^ruoppa- eli sahajauho-

kerrokselle. lääkappalten _mcilim

pistetään

jääsiruja niin tarkkaan kuin mahdollista. lääkukkuran päälle pannaan

2 jalkaa

korkealle ruoppaa taikka mielä ^sopimimmin sahajauhoja.

Wielä täytyy tämmöisen ^meije-

riin ostaa lämpömittari, kuorimis- kanha ^ja siiliä. ^Siilien siasta ^moi-

pi kuitenkin ensin alussa ^käyttää

joka kerta ^{pesty jakeitetty} siilimaate.

Lakkinen lypsyrainta on myöskin mälttämättömästi ostettama.

10

kannua Metämä kuljetussaami on

ehken kanssa ^{tärkeä kapine Siihen,}

näette, sutataan ^maito silloin ^kuin

lypsetään, ja sillä se ^{kannetaan poi'3}

nametasta meijeriin j. m. s.

Meijeristä.

(Jatkoa niiime^n:roon.) 11.

Talonp _oikai s

meijerien

asettamisesta.

Meisesti maassamme ^luullaan

ett'ei kannata asettaa

^meijeriä

kuin suuria ^karjoja Marten. Sanotaan,

että kustannukset ^tulemat niin suu-

riksi —

_pienissä

taloissa ja torpissa täytyy jäädä manhoilleen.

Ulkomailla

omat

uämät _luulot jo aikaa sitten

poistuneet.

Siellä han- kitaan jäähdytysastioita

ja

muita oikeaan meijeriin kuulumia kaluja, waikk'ei talossa ole enempää karjaa kuin

4—5

lehmää. Löytyypä ta- loja, joissa

pidetään

ainoastaan 2 lehmää, ja niissäkin hoidetaan ^mai<

toa

parannetulla tamalla. Olemme

Tanskanmaalla nähneet tämmöisiä

meijereitä ja moimme todistaa, että oli tästä sangen suurta ^{hyötyä o-}

mistajalle.

Myöskin omassa ^maassamme —

Samonpuolella

— _löytyy

tämmöi-

siä Pikkumeijereitä,

jotka _omat

hy- min tuottamaiset. Moisimme ^ni-

mittää useita tämmöisiä ^Joroisten,

Pieksämäen, _{ja Ran-}

tasalmen

^Pitäjissä.

Etla tämmöisissä

pienissäkin

mei- jerissä Moidaan tehdä erinomaisen

hymää

moita nähtiin

^jo

^Samonlin-

nan suuressa Moinäyttelyssä, jossa muitten muassa ^eräs ensimmäinen

palkinto annettiin

^torpan

emännälle, jolla oli ainoastaan kaksi lehmää.

Jos ^ryhdymme

^nyt

tarkastamaan minkälainen tuommoinen ^pikkumei-

jeri siis pitäisi olla, _miu on ensin huomattama ^että

maamiljeliä,

jolla

on mähempi

maitoa, _{ei moi käyttää} suuria rahasummia ^meijerin asetta- miseen. Kustannukset omatlaslet-

tamat sen suhteen ^{miten on moit-} tokin. Sentähden ^ei tämmöisen

maanmiljelijän käy kustantaminen niin kaikin puolin täydellisiä mei- jeriä, maan hän ^moi lohduttaa ^it- seänsä sillä, että tämä ei olekaan niin malttamattoman tarpeellinen,

hän moipi tulla toimeen

_merraten pienillä

kulungeilla eikä tarmitse

tämän tähden ^{komin paljon} mähen-

tää moittoa.

Ensiksi ^{kysytään: mitenkä} isot huoneukset

^omat

tämmöiseen ^meije-

riin tarpeellisia. Kyllä tamallisesti

moi tyytyä

yhteen pienempään

ka- mariin, _niin suureen ^{kuin talonpoi-}

kien maitokamari yleensä on. Maan

sen suuruus ^{onkin näiden ainoa}

yhtäläisyys. Meijerisuojan näet,

pitää

ennen kaikkea olemaan puh- das,

mieläpä

erittäin puhdas. Täs-

sä suhteessa ^{emme moi olla}

^meije-

rissä ^liian

^tarkkoja.

^Edelleen

^pitää

meijerin oleman tuimalle

^paikalle

rakennettu,

kauas sontakasasta ^ja

talon liasta. Ilma on siellä ^aina

pidettämä

raittiina ja seiniin, noin yksi jalka katosta, on ^paras tehdä

läpiä, joista ilma ^sopii maihtua raittiiksi. ^{Sekä kirnu-} että kylmen-

tämis-faamit ^{saamat tässä} huoneessa

sijansa. _moipi Astioitten pesua y. m. s.

tarpeellisella maromaisuudella toimittaa eteistumassa ^taikka siis- tissä ^puodissa. Pirtti

^on

Harmoin semmoiseen ^{toimeen sopima. Kama-}

rin suhteen ^talonpoika siis ^ei

^tar-

mitse tehdä ^komin suuria ^kustan- nuksia. ^{Permannon, katon}

^ja

sei-

nien tarkan-tarkka puhdistaminen,

suuremman ^ikkunan asettaminen sekä

ilmanläpien

kaimamiileu sei-

niin, nämät toimet eimät tuo mai- nittamia kustannuksia.

Omatko

nykyiset

talonpoikien kir- nut kokonansa hyljättämät. Tähän

kysymykseen moimme

^mastata

että olemme monessa ^paikassa nähneet

mallan hymiä kirnuja, mutta syy

siihen, että moi tulee niin ^pahama-

kuiscksi ^{kirnussa, ei ole} kirnussa ^it-

sessä, maan siinä huonossa ^tilassa,

jossa se ^{on. Woimme marmuu-}

della sanoa, että mirheetöincä ^moita

ei kukaan moi tehdä semmoisissa

kirnuissa, joihin paha happo on tarttunut ja jotka sentähden hai- semat ^pahalle

^ja

_härkille. Kehot-

tamme

ankarasti hämittämään ^pois semmoisia ^pahalta haisemia ^kirnnja.

Lolalllun

M ¹⁸⁸⁶

2» p:nä.

Kuopiossa,

84.

Lauantaina

Tilaushinta:

Sanomia Salvosta ja Karjalasta.

»vastaanotetaan ^joka

Ilmoituksia

tiistai»

ja perjantai-iltana kello 6. Hinta ^on

12penni» enfi simulla ja 10 penniä miime^{suvulla,pieneltä petitti} rimiltä eli sitci wastaawalta alalta.

Ruotfinkleliset

suomennetaan erimaksutta.

—

_Vaihtoi!

moituksta

Välitetään kaikkiinmuihin maamme

sanomalehtiin

joka arki tcstimiikkona ja lamvantaina kello 2

Päiwällä ^A.Harald'inkirjapainossa jaI.^Möm»

man tauppapuodissa.

Lehteä ^jaetaan:

Toimitus^ja ilmoitusten mastaanottopllilla 93. Kuninkaan-katu^93.

Postin ^lautta tilatessa ^tulemat postimaksutlisäksi.

Neljännes muodelta Kolo muodelta

18 Sunn.

Kolminaisuudcsta"saarnaawat

Tuomiolirlossa:

Kello9'/, RippisaarnanPastori Mehtonen.!

Suomal. puolipäimäsaarnan Pastori^Granit.

Kunnallishuoneella:

Kello¹²Ruotsalaisenpuolipäimäsaarnan.Pastori Granit.

Lauantaina kello4j.p. p.raamatun[entt)fien kun-

nallishuoneella suomenkielellä ^pitää Pastori Mehtonen.

«M»äten Baan

kunnian arvoiBan vleiBön tieäokBi

antaa että

olen

saa- nut tänään vaataan ottaa

komman

valikoiman

muoäikkaita k6Btäviä paletoo,- puku- liouBu-kankaita

^parnaik-

8i tun«6tuiBta

tonäaB teokBiBta,

_joista

tilauBten mukaan valmiB-

tetaan KontuulliBilla

tunnoilla kaikkia

^räätälin

ammattiin kuuluvia

töitä.

XuovioBBa Lokakuun

15 päivänä

1886.

E. L

ö

f b

e

r g.

2&^<!>&!I&&! ^Zach.

Engström'in

monivuotuiset mitat

on

hallussani.

Siis kaukana

asuvaiset

voivat

kirjeen

vaihdolla tehdä tilauksen.

Huutokauppoja.

j

—

_pr-'.'yfly^^^ **-'^*_i^yß^

Siis tarnntaan meijeriin, johon tuodaan noin

6

lehmän ^maito:

8 ^kappal.

2'/z

kannun mailoastiaa 32:

—

1

kuorimiskauha

1: 25

mljctusastia. Ittkann. wctoinen 12:

1lämpömittari 1:

Tämän Rautalampilaistcn

anomuksen

^on

nyt senati,kuten

H-

^{D. tietää,hylännyt-}

Kiskoja

Samon

rataa »varten.

Tie- ja

lvesilulkulaitostcn

ylihallitus

on.

kuteu N.

Pr.

tietää,

saanut ^senatilta

^mää-

räyksen ryhtyä toimiin ^kiskojen

hanttiini:

seksi

^Samon rataa marten.

Konsuleja. Espanjan

marakonsulcilsi

ou, kuten

H.

^D.tietää,

korkeimmassa

^pai.

kassa

^hymäksytty

Oulussa

^{taupp. K.}

Peu- zin

^{Viipurissa taupp.} C. Borenius.

(U. S.j Lahja. Maisteri

Paamo

Cajanderille, joka oli tehnyt tekstinpromotionitantatiin, omat miime kcmäänä

maistereiksi

^mihityt lahjoittaneet uushopealla

silatun

^juomasar-

men,kertoo N.

Pr.

Postikonttoorissa

^{muutettu v-}

soitetta.

^Muutamasta paikkakunnasta Pohjanmaalla kertoo N.

Pr. lähetettiin

nykyään kirje

mirka-asioissa _tohtori

^A.

_E.

Bodenille

Vaasaan.

Matkalla oli joku postimirkamies muuttanut

osoitteeu o:r

V odön"

tämmöiseksi _d:r

K. O. Bonde"

ja menopaikan

Vaasan

Nurincksetsi, joten

siis

kirje kulki

tähän ItäSuomeSsa

^ja

kaukaua

Vaasasta

^{olemaan paikkaan.}

nei^sä, _{jotka omat} toisistaan ^aiman erillänsä.

Sitten otetaan moi jonhisihdillä

pois

kirnusta

ja

waiwataan

^ruu-

hessa. Waiwaamista ^{moi myöskin} tehdä puulusikalla,

mutta

on

^pal-

jon

maikeampi saada ^woin tasai- sesti waiwatuksi. ^Moi heitetääu

nyrkinkokoisiin ^palloihin

ja

paunaan kylmään kohtaan mähintäcin ^pariksi kolmeksi tunniksi jäähtymään,

jonka jälkeeen

moi taas maimataan, ja

sitten ^suolataau hienolla meilerisuo-

lalla

ja pakataan

astiaan.

Lopuksi täytyy selittää ^{että tällä}

tamalla ou saatu ^aiman samanlaa- tuista moita kuin talonpojat _tamal-

lisestikin walmistawat. Se on kestämää, ja suolaista ^{moita. Siis}

ei mitään

uutta

ostajalle, ainoa eroitus ^{on että} se ^{on puhdasta,}

hienompi makuista ja myöskin eh-

ken

kcstämämpää

moita. Tekijälle

se on huokeampaa, sillä ^{tällä kei-}

noin saa maidosta aina ^{woita ja} mielä enemmänkin.

Olemme tässä koettaneet selittää

että tällainen woinwalmistuskeino ei ole liian kalliskaan.

^Mitäpäs

jos meidän talonpojat ryhtylsimät tekemään tällaisia pikkumeijeriä ja malmistamaan parempaa,puhtaam-

paa

moita.

_Wenäjän

sotamoimat nousee

^{yli 10}

miljoonan,

Saksan

^s'/,, Ranskan 3^,,

Itämallan

^2'/,.

Italian

^{4'/,eli yhteensä}

noin 26 miljoonaan.

Jos

^ne

siis

liik- keelle pannaan, niin

saamat

aitaan hymän jyräkän.

Lastmvilla

on tamaran nimi, jota on paljon rumettu

kaikenlaisiin

^turpeisin täyttämään Ranskassa,

Saksassa

^ja

Itä- mallassa.

Tämä millä on hyminhienoja höylänlaStuja eri ^puistaeri

tarkoituksiin.

Sitä täytettiin

ensin

pakkauksiin jamaitiin

siinä

parhaiten mcrrata

niihin hienoihin

paperisäleisin, jota

siihen tamalliscsti

^käy-

tetään, mutta painaa puolta

mähemmän

on kaunista,

hienoa

ja puhdasta, niinettä

se heti saamutti suurta suosiota.

^Sitten

huomattiin

^että

se someltuu

erittäin hymin matrassien, huonekalujen, päänaluisten,

satulain

^{y. m.}täytteeksi, karjanalle,

nes-

teitten

siimilöimisecn

^y. m. _{Se on yhtä} kimmoamaa kuin jouhet ja jos

sitä teh-

dään pihkaisesta puusta, niin ei

se

^ota

kosteutta.

Tehtaissa

^ja

koneissa

^yleensä

moidaan

sitä

^käyttää pumpulirääsyjen a-

semesta

^ja

maksaa ainoastaan

^kymmennen

osan

^niiden

hinnasta. —

Eiköhän

^{tätä ta,}

maraa

möisi

rumeta meidänkin

maassa

malmistamaan ?

Paperista

tehdään

^{jos jotain}

meidän

aikanamme.

Kuuluipa joku aika

sitten

oudolta kuinpuhuttiin paperi-

kauluksista, paperinenäliiuoista,paperipai- doista y. m., _mutta

se

^{aika on mennyt.}

Nyt

Malmistetaan

^paperistarautatievau- nujen pyöriä,

mcsiastioita.

^{tynnyriä,,al-}

kimia, scinkymaatteita y. m.

Pacificin

rautatiellä käytetään enempikuin ^60,000 paperipyörää ja monet muut rautatiet ai«

koo rumeta

senlaisia

käyttämään.

Joita-

kuita

kuukausia sitten

rumettiin New

Yor- kissa

^paperista

Malmistamaan

sängnnpeit.

teitä ja tyynynpäällisiä, ja ne omatkin hy- win

somat

^ja

kestämät.

Paperista «val- mistetut jalkimet

sanotaan

myösoleman hymiä erittäin taimella,

sillä

ne omat lämpöset. Kosta

saamme

ftapcrihnoncissa

asua? Joka

^elää,

_{hän seukin}

näkee.

2,156,600 sikaa

on Chicagossa tänä

muonna

^jo teurastettu.

57: 25

Emme luule että kukaan moi pel- jästyä tästä kustaunuksesta.

Mutta _{lopuksi on} meidän wel-

wollisuus tarkastaa millä tamalla nyt walmistetaan moita tämmöi-

sessä meijerissä.

Ensiksi ^on muistcttama ett'ei mil- lään keinolla huonosta ^maidosta

woi tehdä

^hymää

Moita. Maito täytyy olla ^puhdas ja moimakas.

Usein turmeltuu maito

jo lypsäis-

sä. ^{Tämä tapahtuu}

^jos

esimerkiksi

utaret omat

tahraantuneet, _kädet likaset, lypsyrainta huonosti ^puh- distettu tai jos ilma nametassa

^on

liian huono. Ia komin heikolla ruoalla olemilla lehmillä

^on

^aina moimaton

ja

rasmaton maito. Sii- tä ei milloinkaan moi saada ^hy-

mää moita.

Sitten kuin maito on tullnt mei- jeriin, siilataan se ^astioihin,

^jotka

upotetaan meteen

kylmentämis-ruu-

hessa. ^lääsiruja

^pakataan

sitten

astioitten

ympäri,

niin että jäitä on pohjaan saakka. Astioissa ^on

maito

^nyt

siksi ^kuin ensikerta ^on

mentämä lypsämään, jos _nimittäin

kaksi ^{kertaa lypsetään} wuor?kaudes-

sa. ^{Silloin kuoritaan kerma pois}

kauhalla, maito kaadetaan ^pois ja astiat Pestään, niin että kuin tul- laan _{na uutta} lypsämästä moidaan heti ^Pan-

maitoa astioihin ^kerman noutamista

marten.

Jos kermaa tulee säilytettämäksi illasta aamuun taikka mielä enemmänkin, on se

säilytettämä jäämedessä niinkuin maitokin. Kaikki kerma pannaan yht'ailaa happanemaan

_yhteen

_kor- keaan puu- tai läkkiastiaau. Silloin täytyy kermassa olla noin 15—17 pykälää lämmintä

ja

tätä astiaa

pidetään

semmoisessa ^{paikassa, että}

se ^{ei paljon} saa ^jähtyä. Usein ^pan-

naan happamisastia koppaan, jossa on tuimia heiniä ^{tai semmoista,}

niin että

lämpö

pysyisi astiassa.

Jos armeliaan ett'ei kerma tule

^par-

haaksi ^{happameksi 10—12 tunnissa,}

niin ^sopii siihen ^{sekaan panna} hiuk- kasen hapanta maitoa tai kermaa ja hämmentää sen ^{hymin. Kolmen}

tunnin

^perästä

taas hämmenetään,

mutta

ei ollenkaan sen

^myöhemmin.

Kerman

täytyy

aina olla parhaiksi hapannutta,

joka

nähdään siitä, että

se ^on tasaisesti sakea ja että siinä

ei ole paksuja paakkuja. Anvan tärkeä on että

^puinen

hapattimisas- lia tulee keitetyksi samalla

^tapaa

tuin

ylempänä

mainittiin kirnusta.

Kiruuamistu

^{täytyy tapahtua}

sil-

loin, kuin kerma on malmiiksi ha-

panunt; sitä

^et

saa milloinkaan ^myö-

histytlää.

Silloin kuiu kirnuami-

seen

^{ryhdytään on}

_{ensiksi katsotta-}

wa että kermassa

^on

^{paras läm-}

pcys. Kesällä ei tarwitse ^kerman

olla niin lämmin kuin taimella. Ta-

malliscsti

^{pidetään 11}

—

₁₃

_pykälää

C.

lämpöä

kirnussa. Kirnuaminen ei saa ^kestää

^{pitemmän ajan}

^kuin

noin

40

minuuttia. Ennen kuin moi

on

ailvau walmis kirnussa so-

pii kirnua huuhtoa 8 °C lämpöi-

sellä ^puhtaalla medellä. Sev

jäl-

keen kirnutaan mahan ^niiclä siksi

kuin woi on malmis. Mutta kaik- kein tärkein asia ^on ett'ei moi ker-

massa saa ^{tulla suuriksi paakuiksi.}

Silloin kuin kirnuaminen ^lopete-

taan,

täytyy woin ^olla Pienissä ^ryy-

Kuopion kaupunkiseurakunnan lukkarinlvirkaa,^jonka

hakemusaika

^eilen meni umpeen, omat

hakeneet seuraamat

¹⁰

henkilöä:

^{Lukkarin ja} urkunistin kokelas Karl

Fredrik Hellsten

Hankoniemeltä; _luk- kari

Muolossa

^Salomon Rahikainen;luk- kari ja urkuri

Kuhmoisissa

^Karl

lohau Adolf ^Enqmist;

^{lukkari Viipurin Pyhäjär'}

mcllä Karl Otto Mansncrus;lulkariu ko- kelas Samuli

Heikki

Haapalainen; nimi- tetty lukkari

Johannes

^{Mikael Simclms;}

m. t.lukkari Kuopiossa Aleksanteri Varo- nen; _lukkari

Pulkkilassa lisakki ^Eskola;

lukkarin ja urkunistin apulainen

Raahessa

Albert

Aleksanteri Pekuri

ja lullarin ko- kelas Berndt

Fredrik

Sirelius.

Uusi

kirkko. Tämän kuun^{17 päi-} mänä, jolloin

Vehmersalmen

lappalainen oli

Kasurilassa

lumalanpalmcluSla pitä»

iuässä, syntyi

saaruau

^loputtuamiltas kes- kustelu oman kirkon

rakentamisesta Kasu-

rilaan. Kaikki olimat

siinä

yhtämieltä.

että kirkko on rakenncttama, ja

asmla

wi- reillä pitämään ja alkupuuhia toimitta- maan malittiin toimikunta ^johon tulimat

seuraamat:

Siilinpään linlerikunnasta ^ta, 1011. Aaro Väänänen,

Kasurilan

^link.

Paamo

^Kasurinen,Sulkaman tiuk.

Johan Toimanen.

Kolmisopelta Olli^Ruuskanen,

lälältä

^{Aaro SakeuS,} Räimältä Erik Väänänen.

Koimusaaresta Pekka

^Samv'

laiucn,

Rissalasta Pekka Hämäläinen^

kaikki Kuopion

seurakuntaa;

Maaningan

seurakunnasta: Hamulaöta talolliset

^Aa- tami ja Aoner Snellman jaPöljältä ta-

lolliset

Salomo Wäänä'ncu ^ja

Paamo

^Nis«

kanen;

Nilsiän seurakunnasta: Kuuslahesta Pekka Halonen

^ja

Murtolahdesla

^Kalle

Hämäläiucn. Rahaston

hoitajaksi malit- tiiu t^loll. Aaro Sakcus.

Kolehtia

^kirkon

rakennusta martenkoottiin ^jo

tässä

^tilai-

suudessa

^{18 markkaa 35 penniä.}

Tarpeen onkin kirkon

saanti sille

^puo- lelle Kuopion pitäjätä

sillä

^hylvm maikea

Marsinkin

^{syksyisinä ja}

kemäisinä

aikoina^on päästä

sieltä mesien

takaa kaupungin kirk- koon.

Pailtalin olisi

mitä sopimin,

sillä

ennestään on

siellä

^{jo hautuumaa, jonka} läheisyyteen hymin sopisi tirko rakentaa.

Teitä taas

Kasurilaan

on kaikilta

haa-

roilta, nimittäin^{Ni», "5,}Muaningalta,

lisalmelta

^{ja Kuopi > ,äiu tulemat}

sekä

mielii kolmelta

ha

^{. mesitiet, jotta}

se

paikka

olisi

^{ikäänkii kipistecnä} muuta- mille Kuopion, 5

,

ja Maaningan ky-

liikunnille. Tästä

möisi

wielä syntyäemä- pitäjä kun

lohkaistaan

naapuri pitäjistä muutamia kyläkuntia. Cl moi ^muutakuin puolustaa tntähymää

hommaa

^{ja toimoa,} että

Kasurilaisct

^pääsemät

kohta ^{tässä suh-} teessa toimousa

^perille.

Ilma

^on

»viimeisinä

aikoina ollut wal«

lau

talmisen

^{tapaista. Maakamara on}

niin

lomassa

jäässä, että kumajaa ^Maan kulkijain jalkojenalla.

Pienemmät

^lahdet,

mat jalammit omat jäässä,Mustinlampi niin

—

_Hymä^lomassa,_olisi,että luistella hymiukestää.

että ^ajoissa

asetettaisiin

taas tänäkin syksynä

miehiä

yleisille luis»

tclupaikoille, jotka mahingon

sattuessa

^moi.

simat

tulla amuksi.

Kotimaan työsuosijain

seuran

kokous on

kunnallishuoncella _cusi

tiistaina kello 6 j. p.p. Kuleu

ilmoituksesta leh-

temme

ensi siivulla

^{huomataan,tapahtuu}

kokouksessa

toimikunnan maali. Varmaan»

tm Yleisö,jolle ou rakasta

kotimaisen sekä tehdas-

^että

lasiteollisuuden kohottaminen

sen

^{enemmän käytäntöön}

saamisen

^lautta,

lukuisasti saapuu _tähän kokoukseen

^{ja yh-}

tyy jäsenenä toteuttamaan

scurau

^tarkoi-

tusta.

Naisyhdistys Kuopiossa on ^jo aloittanut pitää

määräaikaisia kokouksi-

ausa.

Linnan- la lasaretinlääkäriksi

Kuopioonkuuluu,U. S:n ^mutaan,pii- rilääkäri Haapajärmcn piirissä, läälet. ^li-

scnsiali

S. Walinari oleman ^nimitetty.

Kuuromykkäin-koulu Kuopios

sa.

^Sen johdosta ettäsäädyt miimemal- tiopäilvillä tctimät

anomuksen

^waltioawuu

korottamisesta

^{köyhien oppilasten elatusta}

ja

hoitoa

^martenKuopion kuuromykkäin-

koulussa samaan

^{määrään,mikä tätä tar-}

kotusla^martenon myönnettykuuromykkäin' koululle Turussa,_kuuluu

korkeimmassa

^pai:

kassa scnatin lausunnon

mukaan määrätyn, että

toistaiseksi

^ja

siksi

kuiu aistimiallisten opetuslaitokset tulemat uudestaan järjeste- tyiksi, mainittu rahaumääräys korotetaan 3,000

markaksi muodcssa.

^{laskettuuatämän}

muodeu tammikuun alusta. (H. D.)

Raamatunsuomennos

komitea on. tietämät

H.

^{S.,paruillaan}koolla Kuo- piossa.

Hämeen ^läänin

lulvernörin alamai nen

Vuosikertomus

^wlta

1884

on ilmes- tynyt (ruotsiksi), jossa

hän sen

^johdosta

ettämielenmikaistcn luku

läänissä

^yhäli-

sääntyy, ja kun

lääninlasaretissa

^{ci ole}

semmoisia sairaita

lvarten luiu4 sänkyä ja Niumanniemcn

houruinhuone

^Kuopion

läänissä

^{on liian kaukana,}

esittelee

^tmvcr- nöri että maltion maroilla

rakennettaisiin isonlainen houruiuhuone

^Tampereen

seu-

duille,joka hymien kulkuueumojensa ja

ase- mansa muoksi olisi ^siihen

^erittäin

somelias.

Salvon

radan

suunta lislveden

rannalla. Kuten muistcttanee,olcttimat säädyt wiime malliopäimillä että Samon.

radan

tulisi

^koskettaa

lismettä

^jokomälit-

lömästi tai Suonenjoen kirkonkylästä

läh»

tcmän

simuradau

^lautta.

Saadakseen

^ra-

dan niin ^paljo kuin

mahdollista

^mälittö»

mästi koskettamaan

lismcltä

oli ensin a-

sialttuulcmissa

^{piireissä ajateltu micdä}

sitä

länsipuolitse Pictsämäenjärmcä

Pieksämäen

pitäjässä KoSkclomcdcu rantaan,muttatä- mä ajatushylättiin pian

sen

^{muotsi, että}

tällä matkalla

olisi

ollut moitcttamana

san»

gen

haitallisia maanlaadunmaikculsia.

^Ai- komus ou

senlähden

^nyt ollut niicdä rata

Picksämäeniärlven

itäpuolitse Suonenjoen kirkonkylään. Sillä malin on

senatiin

tullut eräs

anomus

Nautalampilaisilta siitä, että

scnati lonecllisesli tutkittaisi

myöskin

suunnan

Pieksämäcnjärmen

läilst-

puolitse, ja tällä kertaa

ehdotetaan

^wä!)än läntisempi

suunta

^kuin

se.

jota ennen oli ajateltu. Nyt kysymyksessä _olemauläntin

sev ^suunnan,

^joka

tulisi

^myöskin

suoraan

koskettamaan lismettä, _omatRautalampi'

Raittiuden alalta.

Tee

iltama ainoasi»

raittinsscuran

jäsenten lesken on

huomisiltana

^laupun- gintalossu.

Ohlelmaan

^luuluu esitelmiä, oman iltaaMarten tirjoitclun

sanomaleh-

den lukeminen y. m. ^y. m.

laiset

^ajatelleet

lvietäVäksi

^{Surma milel,ly»}

län kautta

Pieksämäelle

^Miippcron

^kyläälH

Tuonenjocllc ja

sieltä Kostclowctcc!!,,^W

n^D

Meidän esityksemme

olisi siis

^{että per-}

heenisä,

mennessänsä

^pappia

rislimiseen

noutamaan

ostaisi

säästölaatikon, johon

hän sitten itse

^{jakummitkin,joshaluamat,}

panisi ristimälahian, eli pidon, joka tie- tysti

silloin

jäisi pitämättä,

hinnan.

^Sii-

hen

laatikkoon sopisi

sitten

aina niinpaljon kuin »varat myötenantaa, ja erittäin lap-

sen

^{nimi- ja} syntymäpäimlnä pannapie»

niä rahoja.

Istämät

^ja

sukulaiset tahtoi- simat

panna pienen

rahan

lapsen pank- kiin" ^ja niin

summa kasmaisi

^kasmamis-

taan niin että lapsi

»vanhemmaksi

^tultu-

ansa ^ehlä useiu olisi

»vanhempiansa rik- kaampi.

Pienestä siemenestä

^kasmaa

suuria

^pui- takin.

Jos

pohjarahaksi pantaisiin

esim.

5 dollaria ^ja joka »viikko

ensimmäisenä

¹⁰

»vuosina

ainoastaan 10 ccnttiä

olisi

^jo

muoden

manhaua mähinlään

^{58 dollarin} omistajana.

Jos

^{aina maai:}

lisättäisiin tähän summaan olisi hän

naimisikään tul-

tuansa

tyllin rikas ostamaan

itsellensä

kodin perustamiseen tarpeellisia

huoneka-

luja

y

m. Moni nuori mies

tahtoisi

mielellään perheenisäntänä

istua.oman

^pöy- dän ääressä,^mutta mistä rahoja

saadaan

pöydän ostoonja

hän

yhä pitkittäämai-

Ulkomaalta.

Tuleeko sota

^?

Se ^on kysymys, jota tätä nyfyä ^alm, omaa

luulee.

nmtta parhaan»vastauksen on

siihen

^{anlamit cräö}englantilainen dip- lomati, jonka kcrrutaan

lausuneen :,, _Suurta sotaa

^{ei tule,}jolleikaikkein

hulluutta

^otaksu,

sillä

Venäjällä ei ole ^rahaa,

Itämallalla

ei

sotaan

tykenemää armejaa, Englannilla ci yleistä lantatusta nauttimaahallitusta,

sultanilla

ei päätösmoimaa, Ranskalla ei

keisaria

^ja

Biömarkilla

ci

halua.

^{Sen li>}

saksi

lähestyy talmi ^ja joulun

sekä

^uuden-

muoden ^laupat

kärsimät". —

_Bulgarian

asiat

^{tietystietupäässä} a»tamat

aihetta so-

dan pelkoon. Bcrlinissä, jossa Europan

rauhan

^painopiste

kaikissa

tapautsissa

on.

katsellaan

^Bulgarian tapauksia, jollei ai- man Mälilipitämättömästi, niin ainakin il- man

suurta

^huolla.

^Tosin

^ei

katsota mah- dottomaksi

^että

asiat

«vieläkin kireämmällc kannalle joutumat, mutta »vaikkapaVenäjä mallottalsitin Bulgarian, niin ei Enropan

runha sen

^lautta

tulisi

häiritylsi. Vcrli-

nissä

hnomautctaan että jo

ensimäisissä

puolimirallisissa

lansuimoissa riihliiias Aleksanderin

luopumisesta

sanottiin

että

silloin

alkanut liite Bulgariassa

saattaa

lvaikuttaa

toisiakin

tapauksia, mutta ne ci- wät milloinkaan koske

Saksan ctnihin.

Niin kirjoitetaan

erääsen saksalaiseen let>

teen.

Toiselta

^kannalta

katsotaan asiaa ranskalaisissa lehdissä.

?6mpBtietää että ruhtinas Bismarck milinc aitoinacicnään

ole niin

marsin

»varma puheissaan;

hän

nälec että ylcium mielipide

Itämaitakin^

karissa

^{on Venäjän} edistymiselleniin mi.

hollinen

ctlä

se

^moipakoittaa

hallitulta''

lm,»vaitla

se

^luinka

tahtoisi rauhassa

^py-

syä.

Jos

Venäjä Malloiltaa Bulgaria», niin on

siilä

seurauksena, jollei juuri

so»

danjulislus

Itämallan

^{puolelta,niin ai-}

nakin hyökkäysliike Sermiaan päin. Se

»vaikuttaisi

Englannin »väliintulon ja

se

herättäisi

^{laitti ne »vallat, joillaon etuja}

Välimerellä malmottamana,nelin ^wallat, jotka mnutoit!

tahtoisimat

^pysyä erillään.

Sen

mnotsi

^{Blsmarck nyt pelkääBulga-}

rian Mcilluitusta,koska

se _lvoisi

^tuodamu»

kanaan lavcmlsia, joita

hän tähän

^saakka

on moinut estää.

—

_Sama

lehti

^kertoo

ruhtinas

Vismarckin noin tuutans ^takape- rin

sanoneen

että Venäjä on lumannut olla Bulgariaa

lvalloittamatta;

jos

se sen

kuitenkin tclce. ei

Itämaita

^{sitäestä,taikka}

jos tahtoisikin,niin

Satsa

^ei

sitä missään

tapauksessa _auta.

maloista

kulkurielämäänsä. _Jos hänellä olisi

ollut ymmärtämäiset,

hänen

^tulelvai-

suuden

^parasta

mallvomaisct

»vanhemmat,

möisi hän

^oman

mökkinsä

^{katon alla}

etsiä

suojaa himojen ja

kiusauksien

^myrkynrai-

motcssa.

Te sanotte, kuinka me

lvoisimme

^olla

tarjoamalta ystämillcmme ja

sukulaisi!-

lemmc

lasillista

^munia ja juomatta

suku-

laistemmc ja ystämiemme

kanssa

^äsken

syntyneen maljaa, mitäs maailma

siitä sanoisi?

^{O»lo maailman} tuomio teille kalliimpituin ^lapsenne

tnlcwaisnus? Paitsi

sitä, jokainen ymmärtämäinen

ihminen llilniioillaisi

meitä paljon enempi jos mc emme aina

antaisi

yleisen mielipiteen

maailmassa

olla tuomarilla

kaikissa

^»nei'

dan

töissämme.

^Vapaassa

maassa

^eläm»

mc. Vapauteen

»vanhoista

epäkohtien or juudcsta meidän pitää pyrkiä.

Jos

^tun>

tuistiu itämällä tuullatuinta ^ymmärtä.

mättömät

ihmiset

^{meitä soimaamat, löy-}

tyy kuitenkin

suuri lohdulus siinä

^että maailman tuomio hymin

usein

^on

sen hen-

genlausuma,jota

maailmassa hallitsee.

Toilvom me että jokainen

isä

^{ja äiti,} jota rakastaalastansa, ^ja kuka ei

sitä

^tee, mielellään

uhraa

lapsillensa tämän vienen

uhrin

^ja niinmuodoin lokoo

hänelle

^pienen

pääoman, joka moi olla

hänelle snurctsi

hyödyfsi

lulemaismidessa.

^{(H. S.)}

Minlätähden?

Useasti saa

^ihmisparka

^{tässä matoisessa}

maailmassa

^kysyä

mintätähdenl'

Mintälähden

^{»välistä tuulee,»välistä}

sa

taa,»välistä myrskyt käy? Päimänpaiste

olisi

paljon suloisempaa.

Minlätähden

^{kesä on lyhyt jatalmipit}

ka ? ^Parempi päinmastoin,jamielätiu^pa- rempi ettei talmea

olisi ensinkään.

Näissä seurauksissa

^{kuilentiu on ylsi}

loh-

dutuö:

tasan

^{ne omat jaetut kai-}

kille. Ei tailvas eikä maa teeeroa

ihmis-

tenmälillä. Nuori ^ja

manha.

^{löyhä ja}

rikas, ylhäinen jaalhainen,mies ^ja nai- nen, kaikki

saamat

yhtäläisesti nauttia hy<

mää,

kärsiä

^pahaa.

Toiselle

^{ei anneta i-}

tuista

kesää

^eikä

toiselle

^{ikuista talmea, ei}

loiselle

alituista päimän paistetta eikä t?i-

selle

loppumatonta pilmisäätä.

Aho

^an'

taa marjojaan kuitille,kysymättäpoimijan nimeä,säätyä tai sukupuolta.

Mintä

lähden

^ei

ihmiset samaa

^oikeut-

ta noudata? Minkat

äh

^{den croitusta}

tehdääu

Malillamme,maitta olemme

saman

luonon

helmaan

^syntyneet?

Minkätäh-

den emme ^»vapautta emmekä oikeutta toi-

sillemme suo?

Miehet

^{ne nyt omat »vallalle päässeet}

tällä pyörcällä maapallollamme.

Ihan

^o-

man päänsä mutaan

he

kaikki määräämät ja järiestämät. Mutta

licnechän naisella sentään

oikeus

hiukan

tarkastella noita

hei-

dän telojaan ja pikkuisen ramistella

heidän

rakennuksiaan,

nähdäkseen

kuinka luja nii- den^perustus on.

Muiden

»nuassa

^nyt

mielisin »vähän

^kou-

lujakoskettaa.

Ia kohta siinä

^pistääpa-

ha

mikapllltta silmiin, jos

asettaa

tyttö-

ja poilakoulut rinnakkain. Ennenkuin lou luuu päästään, kysytään rahaa, ja

siitä

^en tällä kertaa muistutusta tee. Mutta

—

miu ka

tähden

^»vaaditaan tytöltä puolta enemmän luiu pojalta?

Olisikohan

^niin,

että rikkailla

ihmisillä

on maan tyttöjä, köyhillä poikia? Siinä tapauksessa

se

^to-

sin ^olisi

oikeutettua, _mutta

eihän sitä seik-

kaa »vielä

tietääkseni

^{ole tutkittu,eikä wi-}

rallisissa tiedonannoissa ^selmille

^näytetty.

Mutta

ehkä

tyttökoulun läpikäynytpää-

see

^korkeammin

»virkoihin? Hui hai»

Tiedämmehän

päinmastoin, ettei ne po-

loiset

^»virka ylennyksessälikimainkaan pys»

ty kilpailemaan poika kouluiu oppilaiden

kanssa.

Taikka

olisikohan

^niin, että tytöille an-

netaan niin paljon parempaa opetusta?

Että

he siis saisimat

^{enemmäntietoja}tuin pojat?

—

Sitäkään ei mielä kutaan ole

»väittänyt, eikä tutkintojen kautta ole

sitä

toteen näytetty.

Multa niille

»natselaan

^kai siten ftarem»

pi palkka luin

miehille

^{jamasta työstä?}

Ei,

herran

^{lähden,puolta}

»vähemmin

^niille

»valtio ainakin antaa.

Vaan »vielä »voisi

ehkä

olla^{joku sclilys.}

Jos ^he mahdollisesti

^puolta

»vähemmässä

ajassa

saisimat saman

opetusmääräntnin pojal? Ei ^ole

setään mahdollista

^loska

heidän

tcrlvcyttääl! ja»voimiaan moititaan

heilommitsi

^{tuin poikain?}

Tässä

järkeni pysähtyy.

Ehta

^{joku ar-}

»voijasta tuulijakunnaSta

»voisi selmille saada: »ninlätähdcn

^poikaino-

petus

maksaa

20 markkaa lu-

kukaudelta, mutta tyttöjen

4 0?

Omituista on ^etla Pismarckin äänen- kan»altaja

..Nordd.

^Allg.

Heit."

^taaskin

moilli

ruhtinas Aleksanderia

^siilä,etla

hän

tarpeettomasti luopui

hallituksesta

^ja

siten

on syynä kaikkiin liylyisiin

rettelöihin

Viime ^»vaalit Bulgariassa

osoitlamat lch'

den

llmieleslä

^että

ruhtinas Aleksanderilla

oli

siellä

^ollut

kansan .

täysi tannalus.

Mitä

N. A.^Z."

^näillä myöhäisillä

syy- tötsillään

^oikeastaan tarkoittaa, _{ei ole}

helppo armata.

Ulkomaan

sanomalehdissä

^{on jopaljon}

puhuttu Venäjän

lvalmistuksista sotaret-

keen Bulgariala tvaStaan. Nyt on

Pieta-

rista ^lähetetty muutamiin

saksalaisiin leh-

tiin

seuraama oikaisu: ..Sanomalehdissä

on miime aitoina kulkenut paljon kerto-

muksia

sotajoukkojen liikkeistä Venäjällä.

Ne omat tailli määriä ^japuolalaisista,

siis

hylyin cpäluotcttamista

lähteistä

^al-

kunsa lsaancita.

Etclä-Vcnäjällä jo

sil-

loin luin Bulgarian rettelöt^alkoimat,

siis

noin

muosi

takaperin, neljä jaltawäti-di'

lvisionaa ^sai

^{enännelyn micslumun,mutta}

ei

suinkaan ^asetettu sotakannalle. Jos

^Ve-

näjän puolella Bulgariaan hyökättäisiin, niin näitä dilvisioncja

siihen

^etupääs,ä

käytettäisiin. Mutta

toiselta

^{puolen on}

myöslin tunnettu etla mielipiteet

luhta- missä

pilreissä omat

tuollaisen

hyöttäytftn sopimaisuudesta hymin

eriämäisct."

Sen kyllä

huomaa

kun tarkastaa mitä

»venäläiset lehdet asiasta

armclcmat. ^Kat, kow

tosin

^»vielä, niinluiu ^enncnlin,maa- tii että Bulgaria »viipymättä malloitctlai' siiin,_multa

ruhtinas Meshtsherski

^»väittää

Grashdamn" lehdessä

^{että koska} Vatlenbcrg

on Bulgariassa^nytlujemmalla lannalla luin ennen e»^leisari,

zoka

^lupasipysyäBulgariasta erillään niin kauan tuin Battcnbcrg

siellä

hallitsee,_taantua, lvoi

asioihin siellä

^ollenkaan

se-

maikka nykyinen tila Bulgariassa onkin

sekä keisarille

että koko Venäjälle erittäin katkera.

—

..Smjet" armelee että Bulgarian

»valloittaminen

on

ainoastaan seuraamilla ehdoilla mahdollinen:

^{1) Ve-}

näjän armeja pannaan

heti sotakuntoon

niin

suuressa määrässä

että länsirajalle

»voidaan

asettaa I'/z

^miljonaa miestä' joista yksi miljona

seisoisi Preussia mas'

taan ja 500,000

Itälvaltaa

lvastaan. 2) Venäjä luopuu jultisesti tuosta

sille

^tur.

miollisesta

^kolmen

keisarin

liitosta. 3) Ranskan

kanssa tehdään

miipymältä liitto.

4) Noin ^30—50,000 miestä

lähetetään

Transkaspiau puolelle aloittamaan

'sotaa

Afghanistania mustaan.

—

Toisin ^sanoen, lehden

mielestä Bulgarian »valloitus on ainoastaan

siinä

tapauksesta

mahdollinen

että Nenäjä on »valmis ryhtymään tais»

telmin koko Europaa »vastaan.

Mutta kun on

sodan mahdollisuudesta

puhe,ei

saa unohtaa

^{etttäEuropan}

rauha

»voi muiStatin syistä tulla häirityksi kuin Bulgarian

asiain

tähden. Ranskan ja Englannin

sanomalehtien

malilla on

syn-

tynytliilvas »väittely ja kummaltakinpuo^

lelta syytetään »vastustajaa

sodan halusta.

Mitä oikeastaan riidan aineenaon,ci

suo-

raan ^sanota,mutta ^eipä erehtyne, jos olet- taa että

se

on Egypti. Ranska ei lvoi milloinkaan niellä sitä,että Englantti a- nasti Egyptin ja tarkoitti

sieltä

^kokonaan Ranskan

»vaikutuksen

^{ja koettaa,}kuten eng.

lantilaisct lehdet

»väittämät,

sen »vuoksi tehdä

Englannille

kiusaa missä

^maan

mah.

dollista on. Erittäin veloittamaa

lei tn»

sanomalehtien

^riita

tähän saakka

^oleollut.

(U.S.)

Lastemme säästökassa.

Kun äiti

ensimmäisen

^{terran panee elä-}

mänsä ^hedelmän

^{rintaansa, syntyy epäile}

matta

usein se

^ajatus

mitä

tästä lapsesta on tulema,onko kuolemamviikate »liittämä tämän nuoren taimen ennen

kukoistuksen

aitaa,

tahi snodaanto sen

^{kaSlvaa orjan-}

tappuralsi eli

ruusuksi

elämän tiellä?" Tu-

lelvaisuus

^on

salattu

^{meille,ja hylvä}

se

onti»,

sillä

^jos

»voisimme

^paljastaa tule-

naisuuden

tapahtumia,

laimistuisi usein

Kaikenlaista.

Meriliiidiissii. —

Kapteeni, mieS meni mereen!^Vartija

_huutaa:

Kapteeni:

—

_Olkoon

Jumala hänelle

armollinen,

mutta

—

_Kapteeni,minä en moi

_se häntä

^auttaa.

oli

se suuri ^porsas.

-

_Oliko

se ^suuri

porsas! Kalsi miestä

»venhccscn

^{ja luotaa}

se

^{pois,mutta pian}

p— n^mielöön'.

tvoimammc, jota me kuitenkin niin

suu- ressa

^{määrässä luin}

mahdollista

^tarmit-

scmme.

^{Kuitenkin on,niixkuin tiedämme,}

»vanhempien

mclmollisuus

^mallvoa

^lastensa

parusta, ei ainoastaan hengellisissä maan myös

maallisissa asioissa. Huolimatta siitä

jos äsken syntynyt ^lapsipitemmän

tahi

lyhcmmän ajan

maailmassa

^on,koet

taa

»vanhemmat tamalliseSti

»varojensa ja

»voimiensa

mukaan raiivata lapsellensa tien

murheettomaan tulelvaisuuteen.

^{ei ainoas-}

taan

tässä

^mutta

tulclvaisessa elämässä.

Jokainen ^hellä isä

^{ja äiti}tietää kuinka

suloista

^{on luin}

^hän

moi pienellä ^lahjalla eli rakkauden

osoituksella saattaa

^{lapsen i}

loiseksi. Ensimmäinen

leikkikalu, joka^lap-

selle

^{tuodaan, on}

usein suuremmaksi

^ilon

aineetsi »vanhemmille

^{luin lapselle.}

Kasteen lautta täyttämät

wanhcmmat ensimmäiset mclmollisuutensa lastansa ^loh

taanhengellisissä

asioissa.

^{Mutta jo}

^sil-

loin pitäisi

hänen

ainscllincn toimeentu-

lonsa tulevaisuudessa

^olla

heidän

^silmä,

määränä.

Juuri ^siitä asiasta tahtosimm^

nyt

»vähän

^puhua.

Me olemme tuoneet lvaltameren

toiselta

puolelta paljon hylvää mutta myös ^pal- jon, jota olin torjattania. Viimemaini-

tussa

on

se

syntymämaassamme yleinen tapa, että lapsen kastettua pidetään niin

kutsutut ristiäiset. Osoittaaksensa

^maail

»nalle ilon siilä,että lapsi on pyhän ^kas»

teen kautta otettu

kristillisen seurakunnan

jäseneksi, malmiötctaau

usciu ^suuret

^pidot,

joihin ystäivät ja

sutulaiset

^kutsutaan, Tästä ci

olisi

^{mitään sanomista, jos ci} tälnä niinluin moni muu

»vanha

^tapa,

olisi

^muuttanut alkuperäistä

luontoansa.

Se ei ole enää meidän aikanamme

simeä

ilon juhla,

sillä

^juominenon

tässä

^niin-

kuin

kaikissa

juhlissamme anastanutetusi- jan. Me emme ^nyt

tahdo

^puhua

siitä

kuinka aiman »väärin

se

^{on että ilma,jota}

lapsi

ensimmäisinä hetkinä elämässänsä hen-

gittää,

sekoitetaan

»viinan höyryllä, »vaan

tahdomme

^tarkastaa

asiaa toiselta kannalta.

Näitten pitojen ^pitämiseen tarmitaan paljon

rahaa.

^{Moni, jokamuutoin on} hyminkin säästämäinen,on silloin »valmis tylilentämään

kukkaronsa.

^Emmekö

^woisi

täyttää nämät

rahat

^{paremmin? Kummit}

antamat

usein

lapselle pienet lahjat eikös

»vanhemmat »voisi tehdä sila samaa?

Tuo

rahasumma

^olkoon

se

^pienempi

tahi sun-

rempi, joka pitoihin jajuomiseentäytetään

olisi ehlä tulelvaisuudessa

^lapselle

suureksi

hyödyksi.

Pieni se ^tosiaan

^{ujcin on,mut»}

ta »vanhemmat, jotta

lastansa

ralastatvat, eilvät suinkaan

unhoittaisi siihiu

^lapsen

nuoruudenaikana ^»varojensa mukaan

lisätä

»vähä

^mällin.