_..,..----·-
·' '
...._... ... .,~.,,...~~"---..--~----·~~-... ~--...,,_,_
..
~... .._, --... ....-...~...
,_.,.,..... _
_..~_
__.._~ .... .._...;._. _.-.;..,__~, ~·HUMINAA
Heräsi pyhäaamusti kello lyädess seittämää. Loikoili i;iin hiuka, mutt tykkäsi, ett täytyy noust ja kattoo, m!mmone ilma siäll o, ja menn pa- nemaa pahnu pääl.
Mutt jestas, Jrni mu korvani tol- laill soi . . . vanhat sano enne, niätt semmone tiätää outoj sanomii.
Tuttuu lehtee mää kumminki me- ni hakemaa trappuilt, ja ain vaa soi.·
Se täytyy oll nyte joku vika mu päässäni - jos veri o pysänny - reistaas oli pää allaaspäi. Taikk jos ruppeisit tahkoomaa laatett villasell.
Missäs ne vanhat villahousut on- kaa, kas kevvääll kasernsit . . . mi- his mää se tullu pani, funteeraas nyte enskastee, ett66 kohkaa tyhjää.
Mil!ail! to~mosell pääll mittää
!unteeraa, ko soi ninko sähköurvut.
Mutt haes tualt konttuuri kopast ...
mitäs ny m?htaa sitt ruvet kuulu- maa ja mist päi - kyll jottai kum- minki o tekkeill. Täytyskö tämmö- sest viast oikce mcnn tohtarii pu- huttelemaa -- kuka vaa mahtaa tä- näp päivystää . . . Noh, jopas tuli semmone tullu vastaa, mikä voi oll vaikk oikeeki.
Pia auki vaa, ko humina vaa ko- venee ja kovenee. 0 jo ninko Kat- ri-Helena puhelinlankat - kamalaa, jossei tommost saa ennää tohtarik- kaa parantummaa ... Pane tost viäl taittain toiset sukat polve fylliks toiste sisäll, ko tosa täytyy ruvet Ii
mateloittemaa. Tiäs kui kauvva, en·
ne ko veri ruppec enttlsee sorttiis kiärtämää pääss, ja vähä edes saa färjättyy niit harmait aivosoluj, joit 1
jokku päässäss kuulemma pruukaa, vaikkem mää ol heist jälkeekää nähny.
Ja ko mää sitt se tolloni kanss konttasi pitki kamari laatett ja tah- kosi staä korkkimattoo. ni mitä pit·
kemmäll mää pääsi, ni se enemmä humisi, niätt oikee pelkäsi, ett ko tollaill korvat rupes soimaa.
Mutt ko pääsi liki radioo, ni siäll vast humisiki ain rna enemmä '.llää käänsi hiuka nappulaa ja - :mmina lakkas.
"Pyhäaamu rauha" palas. Kattoi i!:elloo - jaa mutt, kello o koht pual Kahdeksa ja aamulahetys alkaa, ja se se oli, ko huushol!iss humisi. ei- kä mu kon·ani.
l\Iutt ko~k se oli arnttu? Ei sun- kaa tifäll vaa ol jottai kotitonttuj söhrirmiss ...
-· ~ ...
