Oppimateriaali: Kolttasaamelaisten historiaa valokuvissa

(1)

Kol$asaamelaisten historiaa valokuvissa – Kenen näkökulmasta kul$uurista

kerrotaan?

(2)

Kuvaus oppimateriaalista

• Tämä oppimateriaali esi.elee kol.asaamelaisten elämää Petsamossa

ennen toista maailmansotaa. Joukossa on myös esinekuvia, jotka kertovat kol.asaamelaisten rikkaasta ja nykypäivänäkin vahvas; elävästä ja

kehi.yvästä käsityöperinteestä.

• Oppimateriaalissa olevat valokuvat ovat saamelaiskul.uurin ulkopuolelta tulleen kuvaajan näkemys saamelaiskul.uurista ennen toista

maailmansotaa.

• Pohdi tehtäviä tehdessäsi, miten tämä on mahdollises1 vaiku4anut valokuvien sisältöön ja kuva4aviin aiheisiin.

• Pohdi lisäksi, miten näkemys voisi erota, jos valokuvat ja esinekuvat olisi o4anut saamelaiskul4uurin edustaja.

1

(3)

Erilaisia asumuksia ja rakennuksia

(4)

Tehtävä 1

Seuraavilla sivuilla on kuvia kol.asaamelaisista. Tarkastele kuvissa olevia rakennuksia.

a) Millaisia erilaisia rakennuksia löydät kuvista?

b) Pohdi, miksi kol.asaamelaisilla on ollut erilaisia asuinrakennuksia.

3

(5)

Tehtävä 1 - kuvat 1/3

Suonikylän rakennuksia

Hämäläinen An*, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

Kuvan käy;öoikeus CC BY 4.0. Finna.ﬁ: Linkki kuvan sivulle

Huotari Gavrilovin turvekota

Vilkuna Kustaa, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

(6)

Tehtävä 1 - kuvat 2/3

Osi3ain turpeella päällyste3y kota

Nickul Karl, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma. Kuvan käy;öoikeus CC BY 4.0. Finna.ﬁ: Linkki kuvan sivulle

Ai3a, nili

Manninen Ilmari, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

5

(7)

Tehtävä 1 - kuvat 3/3

Kolttakönkään kylä

Vilkuna Kustaa, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma. Kuvan käyttöoikeus CC BY 4.0. Finna.fi: Linkki kuvan sivulle

Kol3asaamelaisia naisia talviasuissa

Nickul Karl, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

(8)

Asumukset ja rakennukset ennen ja nykyään 1/2

• Kol.asaamelaiset muuDvat talvi- ja kesäpaikkojen välillä eri

vuodenaikoina harjoite.avien elinkeinojen mukaan. Talvikylissä ja kesäpaikoilla kol.asaamelaisesta pihapiiristä löytyi usein asumiseen tarkoite.u hirsitupa tai turve- tai hirsikota ja erilaisia ai.oja, eläinten suojia ja ulkouuni. Tilapäises; asuDin laavussakin.

• Niliai.a on tyypillinen varastorakennus, jossa säilyteDin ruokaa. Niliaitan korkean jalan vuoksi villieläimet eivät päässeet ai.aan syömään

ruokavarantoja.

7

(9)

Asumukset ja rakennukset ennen ja nykyään 2/2

• Kol.asaamelaiset meneDvät perinteiset sukualueensa II maailmansodan seurauksena ja heidät asuteDin Suomeen, SeveDjärvi – Näätämö ja

Nellim – Keväjärvi alueille. Kol.asaamelaiset ase.uivat asumaan Suomen val;on rakennu.amille kol.a;loille. Uudella ko;seudulla perinteistä

vuotuismuu.oa ei kuitenkaan voitu enää harjoi.aa eikä yhteistä talvikylää enää ollut.

• Nykyisin erityises; SeveDjärvi on kol.asaamelaisen kul.uurin keskus – kylällä sijaitsee KolDen kyläkokouksen ja Kol.akul.uurisää;ön toimi;lat, KolDen perinnetalo ja muita kol.asaamelaisille tärkeitä palveluja. Myös muut nykyisen kol.a-alueen pienet kylät ovat elinvoimaisia.

(10)

Kol0asaamelaista

esinekul0uuria

(11)

Tehtävä 1

a) Mikä oli komsio?

b) Mihin sitä käyteDin?

Komsio; ǩiõtkâm

Saamelaismuseo Siida, SAAM esinekokoelma.

Kuvan käyttöoikeus CC BY-ND 4.0. Finna.fi: Linkki kuvan sivulle

Nainen hoitaa kolmea komsiossa olevaa lasta

(12)

Vastaus: Komsio

• Saamelaiset ovat ovat nuku/aneet ja kulje/aneet lapsensa komsioissa, eli se on lapsen kehto ja kuljetusväline. Sisällä tuvassa tai kodassa komsio oli

ripuste/una pystyviistoon ja siinä saa/oi lasta tuudi/aa. Matkustaessa äi:

kantoi komsiota selässään tai komsio oli kiinnite/y pystyviistoon poron selkään (kesäisin) tai kaariste/u äidin ahkioon, eli poron rekeen (talvisin).

• Komsion pohja veistetään puusta ja sen päälle pingotetaan poron nahka eli sisna. Komsion etuosaan lapsen kasvojen suojaksi kiinnitetään yleensä

puuvillakangas. Lapsi kapaloidaan komsion sisään villasta kudotuilla :uhtanauhoilla ja samanlaiset nauhat toimivat myös komsion

ripustusnauhoina.

• Kol/asaamelainen komsio on malliltaan pidempi ja kapeampi kuin muiden saamelaisryhmien käy/ämät komsiot.

11

(13)

Tehtävä 2

a) Mikä oli peski?

b) Mihin sitä käyteDin?

Paavali Sverloﬀ pukeutuneena peskiin ja talvilakkiin

(14)

Vastaus: Peski

• Peski on poron turkiksesta valmiste.u takki, joka on umpinainen samaan tapaan kuin anorakki. Peski pueDin muiden vaa.eiden päälle talvella ulkotöissä tai liikkumisen ajaksi.

• Sekä miehet e.ä naiset käyDvät talvella poronnahasta tehtyä peskiä.

13

(15)

Tehtävä 3

a) Mikä oli suoninyöri?

b) Mihin sitä on käyte.y?

Vjätsi Semenov valmistaa suoninyöriä

Manninen ilmari, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

(16)

Vastaus: Suoninyöri

• Suoninyöri on nyöri, joka valmistetaan poron suonista. Ennen vanhaan suoninyöriä käyteDin pukimien ompelussa ompelulangan tapaan. Nyöri on kestävää ja turpoaa kostuessaan, jolloin se toimii myös ;ivisteenä esimerkiksi karvakengissä.

• Katso lyhytelokuvasta ”Suonikylän talvielämää” pätkä suoninyörin

tekemisestä. Miten sitä teh;in? (Vinkki: suoninyöriä tehdään kohdasta 04.09 alkaen)

15

(17)

Tehtävä 4

Seuraavilla sivuilla on kuvia kol.asaamelaisista. Tarkastele erityises;

heidän päähineitään.

• Millaisia erilaisia päähineitä näet?

• Tiedätkö, missä ;lanteissa eri päähineitä käyteDin?

(18)

Tehtävä 4 - kuvat 1/2

mies, jolla yllään saapashousut , takana sani Nickul Karl, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma. Kuvan käy;öoikeus CC BY 4.0.

Finna.ﬁ: Linkki kuvan sivulle

matkaanlähtö, ahkio; yksivaljakko

Nickul Karl, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma. Kuvan käy;öoikeus CC BY 4.0.

nainen kei3ää teetä samovaarilla

Nickul Karl, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma. Kuvan käy;öoikeus CC BY 4.0.

17

(19)

Tehtävä 4 - kuvat 2/2

Paavali Sverlovin väki tuvassa aterialla

poron koipinahkaa näskätään lapion päällä

(20)

Tehtävä 5

Seuraavilla neljällä dialla on esitelty kol.asaamelaisia päähineitä

tarkemmin. Tutustu kuvien avulla erilaisiin naisten ja miesten päähineisiin ja niiden käy.öön.

19

(21)

Miesten päähineet

• Kol.asaamelaisen miehen päähine, pe ́lljkeä ́p ́per (vas) suojaa otsaa, korvia ja niskaa pakkaselta ja lumelta.

• Kun kol.asaamelaiset asuivat vielä Petsamon alueella,

miehet käyDvät kesäisin

neula.ua ns. Varraslakkia (oik).

Miehen päähine; pe ́lljkeä ́p ́per; talvipäähine Saamelaismuseo Siida, SAAM esinekokoelma.

Kuvan käy;öoikeus CC BY-ND 4.0. Finna.ﬁ: Linkki kuvan sivulle

Päähine; miehen lakki

Kansallismuseo, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

Kuvan käy;öoikeus CC BY 4.0. Finna.ﬁ:

Linkki kuvan sivulle

(22)

Naisten päähineet 1/3

• Talvisin kol.asaamelaisilla naisilla oli käytössä talvipäähine, trii ́viǩ (vas), joka suojasi esimerkiksi

ajomatkoilla hyvin otsan ja korvat.

• Kol.asaamelainen ty.ö o.aa lakin käy.öön rippikouluiässä ja käy.ää sitä naimisiinmenoonsa as;. Tytön päähine, pee ́rvesk (oik) on matala, helmikirjailtu ja takaa avoin. Se solmitaan takaa kiinni pitkillä erivärisillä nauhoilla.

Naisen päähine; trii ́viǩ; talvipäähine Saamelaismuseo Siida, SAAM esinekokoelma.

Kuvan käy;öoikeus CC BY-ND 4.0. Finna.ﬁ:

Naisen päähine; tytön päähine; pee ́rvesk Saamelaismuseo Siida, SAAM esinekokoelma.

21

(23)

Naisten päähineet 2/3

• Kol.asaamelainen nainen o.aa vaimon päähineen, šaamšiǩ

käy.öön naimisiin mentyään ja kantaa sitä loppuelämänsä ellei jää leskeksi. Vaimon päähine on kol.asaamelaisista naisen

päähineistä koristelluin ja sitä käytetään päähineen päälle sido.avan huivin kanssa.

Päähine; vaimon lakki

Kansallismuseo, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma, Antellin kokoelmat.

Naisen päähine; vaimon päähine; šaamšiǩ Saamelaismuseo Siida, SAAM esinekokoelma.

(24)

Naisten päähineet 3/3

• Kol.asaamelainen lesken päähine, po ́vdneǩ on

vaa;ma.omammin koristeltu kuin vaimon päähine. Päähine on vaimon päähineen tavoin

umpinainen päältä ja sen päällä käytetään huivia.

Naisen päähine; po ́vdneǩ; lesken päähine Saamelaismuseo Siida, SAAM esinekokoelma.

23

(25)

EsinekulFuuri ja pukeutuminen nykypäivänä 1/2

• Kol.asaamelaisiin päähineisiin lii.yy paljon symboliikkaa. Erityises;

naisten päähineet kertovat naisen elämän;lanteen muutoksista. Sekä naisten e.ä miesten lakkeja koristellaan taidokkailla helmikirjailuilla,

joihin lii.yy hiljaista vies;ntää ja merkityksiä. Kesäaikaan ja talviaikaan on käyte.y eri lakkeja tai toista lakkia toisen päällä.

• Päähineet ovat nykypäivänäkin tärkeä osa kol.asaamelaista pukua ja

väli.ävät kul.uurin sisäisiä viestejä kantajastaan. Kol.asaamelainen puku – niin kuin muutkin saamenpuvut – on tänä päivänä vaate, jota käytetään elämän tärkeissä hetkissä.

(26)

EsinekulFuuri ja pukeutuminen nykypäivänä 2/2

• Linkkien takaa voit lukea lisää aiheesta

• Ylpeys ylläni: h4ps://yle.ﬁ/uu1set/3-10494369

• Saamenpuku sitoo ihmiset yhteen: h4ps://yle.ﬁ/uu1set/3-11191637

• Erään kol4anaisen käsityöpäiväkirja -vlogi: Kol4avaimon päähine šaamšiǩ:

h4ps://www.youtube.com/watch?v=aduUOoBM7Ok

• Erään kol4anaisen käsityöpäiväkirja: Pass the Brush Challenge:

h4ps://www.youtube.com/watch?v=H23WRgBtI4U

25

(27)

Pohdintatehtävä pukeutumiskulFuuriin

Pohdi, millaisissa ;lanteissa omassa kul.uurissasi käytetään erilaisia päähineitä.

(28)

Kol0asaamelaisten elinkeinot

ja kul0uuriset vaiku0eet

(29)

Tehtävä 1

Millaisia elinkeinoja seuraavilla sivuilla esitetyissä valokuvissa on nähtävissä?

Tehtävä 2

Kol.asaamelaiset kuuluvat itäsaamelaisiin kielensä ja perinteidensä

puolesta. Heidän kul.uurissaan onkin nähtävissä useita itäisiä vaiku.eita.

Löydätkö seuraavilla sivuilla esitetyistä valokuvista ;etoa siitä, mitä nämä itäiset vaiku.eet ovat olleet?

(30)

Tehtävien kuvat 1/4

Nainen kei3ää teetä samovaarilla

Kuvan käy;öoikeus CC BY 4.0.

Poron koipinahkaa näskätään lapion päällä

Manninen ilmari, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen

kuvakokoelma. Kuvan käy;öoikeus CC BY 4.0.

Nuoraveneen valmistus

Hallström Gustav, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

Kiureli Moshnikoﬀ tekee kelkkaa

29

(31)

Tehtävien kuvat 2/4

Nuo3aa vedetään kahdesta veneestä

Juustoa puserretaan muoJin Nickul Karl, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

Kaisa Gauriloﬀ istuu kuosalin päällä ja kehrää värJnällä Nickul Karl, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

(32)

Tehtävien kuvat 3/4

Raanu kudotaan pystykangaspuilla ylhäältä alaspäin

Nieminen Heikki, Museovirasto, Suomalais- ugrilainen kuvakokoelma.

Lammasta lypsetään

Poronmerkintä

31

(33)

Tehtävien kuvat 4/4

Naisia juomassa teetä

Hämäläinen An*, Museovirasto, Suomalais- ugrilainen kuvakokoelma.

PirNn jumalnurkka

Nikkilä Eino, Museovirasto, Suomalais- ugrilainen kuvakokoelma.

Kol3asaamelaiset tanssivat katrillia Bögelund P. J., Museovirasto, Suomalais- ugrilainen kuvakokoelma.

Finna.ﬁ: Linkki kuva sivulle

(34)

Vastaus: Elinkeinot ennen ja nyt

• Petsamossa asuessaan kol/asaamelaiset saivat elantonsa monesta eri lähteestä – kalastuksesta, poronhoidosta, metsästyksestä, keräilystä, käsitöistä ja lampaan kasvatuksesta.

• Perinteiset elinkeinot ovat edelleen kol/asaamelaisen kul/uurin perusta ja kielen ja kul/uurin väli/äjä. Kol/alaki mahdollistaa luontaiselinkeinojen harjoi/amisen val:on maa- ja vesialueilla kol/a-alueella.

• Luontaiselinkeinot eivät enää ole monelle kol/asaamelaiselle pääelinkeinoja vaan niitä harjoitetaan lisätulonlähteinä tai vapaa-ajan harrastuksina.

• Perinteisistä elannonlähteistä kuitenkin poronhoito on edelleen merki/ävä elinkeino kol/a-alueella.

33

(35)

Vastaus: KulFuuriset vaikuFeet

• Kol/asaamelaisessa kul/uurissa itäiset vaiku/eet näkyvät muun muassa ruokakul/uurissa ja pöytätavoissa. Kauniit pöytätavat ja vieraanvaraisuus korostuvat kol/asaamelaisessa kodissa. Myös runsas teen juon: on itäistä perua.

• Kol/asaamelaiset ovat perinteises: olleet uskoltaan ortodokseja. Tämä näkyy kol/akodissa, jossa sisään astu/aessa ovea vastapäätä olevassa oikeassa

nurkassa on ikoninurkkaus.

• Kol/asaamelaisilla on omaleimainen katrilliperinne, joka on kulkeutunut Venäjän kau/a Petsamoon osaksi kol/asaamelaista kul/uuria. Katrillia tanssiFin juhlissa - erityises: häissä haitarin, huuliharpun tai laulun säestyksellä. Nykyään katrillia opetetaan ja tanssitaan muuan muassa koulussa ja perinnetanssikursseilla.

(36)

Aineeton kul0uuriperintö

(37)

Tehtävä 1

Tutustu valokuvaan.

a) Keitä kuvassa on ja mitä kuvassa tapahtuu?

b) Pohdi, miten perinteistä nuoraleikkiä on

mahdollises; leiki.y?

Kol3aty3öjä nuoraleikissä

(38)

Vastaus: Nuoraleikki

• Nuoraleikkiä leikiFin isolla joukolla talvikylässä.

• Nuoraleikkiä leikitään seuraavas:: Otetaan suopunki tai nuora, joka sidotaan päistä renkaaksi. Leikkijät tar/uvat nuoraan ja muodostavat piirin, jonka

sisään yksi leikkijöistä menee pyydystäjäksi. Pyydystäjä alkaa pyydystämään nuorasta kiinni pitäviä leikkijöitä, mu/a pyydystäjä ei saa mennä nuorasta muodostetun piirin ulkopuolelle. Se, jota pyydystäjä yri/ää tavoi/aa, voi päästää nuorasta ir: ja juosta kauemmas, mu/a jos tavoiteltu joutuu kiinni, hänen pitää mennä piirin sisälle pyydystäjäksi.

• Nuoraleikki on kol/asaamelaisten aineetonta kul/uuriperintöä, eli elävää perinne/ä arjessa ja juhlassa. Nuoraleikkiä leikitään edelleen esimerkiksi kouluissa.

• Muistu/aako nuoraleikki jotain sinulle entuudestaan tu/ua leikkiä?

37

(39)

Tehtävä 2

a) Keitä kuvissa on ja mitä kuvissa tapahtuu?

b) Pohdi, miten perinteistä paaskopeliä on mahdollises; pela.u?

Paaskopeliä pelataan Ljorsehjaurilla

Jaakko Sverloff pelaa paaskopeliä Gauriloffin naisten kanssa Nickul Karl, Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma.

Kuvan käyttöoikeus CC BY 4.0. Finna.fi: Linkki kuvan sivulle

(40)

Vastaus: Paaskopeli

• Paaskopeli (koltansaameksi päskksiõrr) on kol.asaamelainen peli, jota pelataan poron jalasta saatavilla koparaluilla.

• Pelissä kaksi tai useampi pelaajaa o.aa vuorotellen kourallisen luita ja pudo.aa ne tasaiselle alustalle. Pystyyn neljälle ”jalalle” jääneet luut ovat poroja, kahdelle ”jalalle” jääneet paimenia. Peliä jatketaan, kunnes kaikki luut ovat poroja tai ihmisiä. Eniten poroja kerännyt pelaaja voi.aa.

• Katso tästä kuinka paaskopeliä on pela.u ja pelataan edelleen:

h.p://www.kua;.ﬁ/ﬁ/askartelu-ja-pelit/pelit.php?material_id=291

• Muistu.aako paaskopeli jotain sinulle entuudestaan tu.ua peliä?

39

(41)

Lisätehtävä

• Pohdi, millaiset pelit tai leikit ovat sinulle tärkeitä? Tai ovat olleet?

• Keneltä olet ne oppinut?

• Kenen kanssa pelaat tai leikit niitä?

• Tiedätkö, millaisia pelejä ja leikkejä vanhempasi tai isovanhempasi ovat leikkineet? Ovatko ne samoja, mitä itse leikit tai pelaat?

• Miten pelit ja leikit ovat mielestäsi muuttuneet ajan saatossa?