jä ttä n y t tyhm yydessään paikoilleen kaikenlaisia kaluja, joilla joku to in e n viisaampi ja onnellisempi saisi ansaita ru u n u lta rahaa. T arpeelli
sen. todistuksen puutteesta sy y tety t v ap au tettiin edesvastauksesta.
Axel O. Heikel.
Keskiajan seurakuntahistoria, toinen puoli kotimaista kulttuuri
historiaamme, on varsin vaillinaisesti tunnettu. Monesta keskiaikaisesta kirkkokunnasta ei ole edes nimekkään asiakirjoissa säilynyt, saatikka sitten mitään niiden vaiheista ja oloista. L öytyy kuitenkin verraten paljonkin kansanmuistoja ja paikallisia kirkollisia jäännöksiä, jotka o sik si voivat korvata historiallisten tietojen puutetta. Reinholm tun
netussa luonnoksessaan „K ristinuskon saatosta Suomeen" (S. M. Y:n aikakauskirja YI) ja J. E. Aspelin kirjoituksessaan „Kansan muistot Ruotsalaisten ristiretkistä Suomeen" ovat opettaneet näitä muistoja käyttämään. Seuraavat f rivit' tahtovat olla pienenä lisänä tämän
tapaisiin kokoelmiin. f r
Kolmisen vuotta sitten matkustellessani Varsinais-Suomessa sain Laizilan kirkolla tietoja-1 eräästä unohdetusta kirkonpaikasta, joka on Kodialan (kansan suussa Korilan) kylässä aivan lähellä Laitilan vanhaa viljelysseutua, mutta kuitenkin jo Uudenkirkon pitäjän puo
lella- Laitilan rikkaassa kirkonarkistossa löytyy eräässä suureh
k ossa asiakirjasitee8sä (alkaen lehdeltä 655) Laitilan kirkkoherran Hedeenin laatima kertomus Laitilan, pitäjästä, nimeltä „Kort under-’
rättelse om Lsetala Församling — — — “ - ja päivätty kesäkuussa 1 7 5 4 . Tässä erinomaisen hauskassa historiassa luetaan m. m. (§ 3):
„ Vääpelinpuustellissa Lukkalassa näkyy selviä jäännöksiä (rudera) kirkosta ja kirkkomaasta'; jota samaa kirkkoa olisi nimitetty Pyhäin m iesten kirkoksi (skolandes samma kyrka varit kallad alla Helgons), m ink ä vuoksi ympärillä olevat Laitilan ja Uudenkirkon kylät 'vielä tänäkin päivänä samana 'juhlana viettävät kirkkomessua tämän hei
dän. v a n h a n hävinneen (ödeliggande) kirkkonsa kunniaksi"; ja lisää L aitilan kirkkoherra tähän, että koska tuo kirkko on Uudenkirkon pitäjän rajain sisässä, niin siitä ehkä Uudenkirkon provasti tiehnee
enemmän. >■’ .. v - ' - - - : \ ;• •
.Valitettavasti ei Uudellakirkolla ole ollut yhtä harrasta histo
riankirjoittajaa kuin Laitilalla, joten Hedeenin hienotunteisuus virka- veljeänsä kohtaan on tehnyt sen, ettei puheenalaisesta hävinneestä kirkosta ole sen tarkempia tietoja jäänyt.
Unohtuneita kirkkoja.
Kirj. V äinö IVallin.
I. Kodinlan L~r)'klco.
H edeenin tiedon perusteella läksin L a itila sta tu o ta vanhaa k irk o n p aik k aa katsom aan. P a ik k a on, kuten sanottu, L u k k alan puustellin luona K odialan kylässä m uutam an kilom etrin päässä v alta- m aan tietä L aitilan kirk o lta etelään päin. K odialan kylän seutu on sam aa laaksoa kuin L a itila n emäseutu. L a itila n k irk kojärvestä (Valko jä r v e s tä ; l.v V alvonjärvestä) lähtevä U udenkirkon joki juoksee seu d u n läpi; . . V idilän (kansan suussa Virilän) ja K o dialan k y lästä, jo tk a ovat m aantien varrella ylänteellä; näk y y joen toisella puolen läheinen Salon k ylä ja m uita L aitilan kyläseutuja. J o n k u n m a t
k a a jo k iv a rtta alaspäin tulee U udenkirkon suuri H allu n k y lä, jonka m etsätaipale erottaa K odialan seudusta.
L ukkalan p u u ste lli: K odialassa on erillään m uusta kylästä, k o r
kealla kuivalla- paikalla ’ hyvin kivisten peltojen keskellä. Salon k y lästä sen ero ttaa joki ja sen m uodostam a järvi, K o d ialasta ju V idilästä syvähkö n iittyalho (m aanm ittaushallituksen y leisk artalla pieni joki). P a ik k a on siis ollut vetten saartam a. A ivan L u k k alan talo n vieressä näkyy todella vanhan kirkonsijan ta p a in e n paikka K odialaan • päin antavalla loivalla rinteellä. K un L u k k a lan ikku- n ain alle -joku-"aika" sitten teh tiin ,''p eru n am aata, tu li siitä esille luita, i T ä tä perunam aata- k a a rta a vieläkin seu rattava h a jo n n u t k iv i
aita,' joka menee alem m aksi-rinteelle ja "k iertää siellä olevien riihien alitse taas y lö s'p e ru n a m a a n vierelle. ^ 'K a h d e ssa'p a ik assa n ä y te ttiin tuossa aidassa ^läpikäytäviä"' ja h ä y te ttiin p a iän tisen sisään k äy täv än pielikivessä ristinnäköinen’ m erk k ik in /' Id ä n puolella k irk k o ta rh a n ulkopuolella on vainiossa syvennyksiä, joista sanottiin m u in aisk alu ja löydetyksi. M inulle vakuutettiin, e ttä paikalla on ollut vanhoja h autoja ja kirkkom aa. .T a lo n asuntorivin länsipäässä, jo n k a läh e ltä k iv ia ita alkaa,- o n ! rap istu n u t,' puoleksi m aanpäällinen kivikellari, jo ta ta rin a sanoo s^ k irk o n : kellariksi"; se m uka on ju u ri siksi sopi- - vassa paikassa.;! P aik alla käydessäni oli vähän lumen aika (tam m i
k u u ssa ),-jo llo in -tosin saatoin n ä h d ä ': m itä y llä on k e rro ttu , vaan sen tarkem m in- en- voinut paikkaa tarkastaa:
• -(jr.- M utta K odialan kylässä k erro ttiin e ttä L u k k a lan kirkolle on m uinoin tu llu t: H allun k y lästä suora jalkapolku, jonka jä lk iä oli ta v a ttu K aulan (R autelan) kotometsässä. Pehm eän suon y li oli tie pari- kolm ekym m entä syltä ladottu tasaisista hirsistä, -vaikka kivet jo ovat v aip u n eet.; Se on ollut oikein sannoitettu tie ja sitä myö
ten on ruum iita k a n n e ttu H allusta ja K allelasta K odialan kirkon j u u r e e n ; v - - A e i ••••’
U udellakirkolla H allun puolessa-jopa V ehm aallakin saakka tu n netaan „K orilan kirkko"- nim eltään. M utta sen van h asta kirkko- pyh ästä ja m uista m uistoista en s a a n u t'm itä ä n korviini*).
*) Lukkalan kirkon ’ paikasta on kerrottu Kyläkirjaston Kuvalehden B-sarjassa 1898 n:o 4, jossa myös kirkkokellari on kuvattu.
Olen sittem m in -'tavannut tä stä unohdetusta k irk o s ta r haus
koja jälkim uistoja. Sundholm an herran Iv a r F lem ingin .vanhassa m aakirjassa 1550- luvun lopulta (kopiona V altionarkistossa) kerro
taan, e ttä Sundholm an alle kuului K odialassa „ Iiy tte lä n “ talo „van- haa ikim uistoista rälssiä" ja täm än rälssin tiluksissa m ainitaan 4 tangon ala Kirkkopellossa (wty Kyrkio åken-en) ja 3 tangon 2 kyy
närän ala w ty Constissti åker (ehkä Kmisistorion pellossa). Näm ä jiim e t m ainitaan myöskin Tuorlahden lam puodin tiluksia luetellessa.
Samoin m ainitaan rälssillä olleen osuutta ^K irkkopellon niityssä" ja
„i Constisti äng". M ikä kirkko se on ollut, joka on an ta n u t pel
lolle nimen, eivät m ain itu t nim et ilmaise, m u tta eräs toinen kohta asiakirjassa n äy ttää, ettei tässä voi olla pu h etta m uusta kuin itse K odialassa olleesta kirkosta. M ainitaan n ä e t vähän, myöhemmin K odialan rälssin ulkohiittyjen joukossa Ju u tin p e rä n n iity t toisella puolella lukkarin taloa Saloa vastassa (Judim pära änger an n ar sidhon clockaregården mot salo). L ukkarin talo sopii täydellisesti L u k k a laan. L u kkala on varm aan jo h tu n u t nim estä Lukkarila, joka paik
kak u n n an m urteen m ukaisesti on ly h en ty n y t L ukkalaksi.
N äm ä n im itykset Flem ingin vanhassa m aakirjassa esiintyvät niin elävinä, e ttä voi luulla m aakirjan kirjoittam isen aikaan k ir
kon olleen pystyssä ja. käytännössä. J a todella m ainitaankin piispa A gricolan tunnetussa i seurakuntaluettelossa v:lta 1540 Varsinais- Suomen kirkkojen joukossa „K odiala“ U udenkirkon alaisena kappelina.
K aiken ylläesitetyn perusteella on pid ettäv ä varm ana, e ttä K odialassa katolisen ajan loppupuolella on ollut kirkko, joka 1600- luvun keskim aissa vielä oli p y sty ss|, m utta josta v. 1754 oli enään ainoastaan jäännöksiä, vnyt ei niitäkään. ' _
M itä k irk k o k u n taa . varten ja m illoin on täm ä kirkko perus
tettu? Kysym ykseen emme voi m itään varm aa vastata, m uttä sal
littakoon m inun kuitenkin tässä johtaa lukijan mieleen m uutam ia
arveluita. • •• . ■: •-
E nsi kädessä tulee ajatelleeksi, että K odialassa olisi ollut kato lisen ajan loppupuolella U udenkirkon em äseurakuntaan kuuluva kap
peli, jollaisena K odiala esiintyy Agricolan luettelossa. L uulen kui
tenkin, että - on syytä A. olettaa K odialan kirkkoa U u ttakirkkoa van
hemmaksi, m uinaisen pienen seurakunnan kirkoksi, jollaisia tärin äin m ukaan ovat olleet läheiset U ntam alan ja V alvon k irk o t L aitilassa.
Se seutukunta, jonka keskellä K odialan vanha kirkko on sei
sonut, n ä y ttä ä m uinoin olleen läheisesti yhteenkuuluva yhdyskunta.
Eräässä vanhassa laam anni K laus F lem ingin tuomiossa jo v:lta 1413, joka löytyy kopiona Iv a r Flem ingin m aakirjassa, m ainitaan laa- m anninkäräjiä Häihin ja TJntamalan pitäjissä Valvon kylässä. L auta-
m iehet, jo tk a tuomiossa esiintyvät, ovat m. - m. H allusta, K odralasta, K allelasta, jo tk a - k a ik e ti ovat k a tso tta v a t H a llu n pitäjän kyliksi.
B . H ausenin julkaisem issa B irger Trollen verotileissä T u ru n lin n a lää n istä 1463 — 64 (Bidrag till F inlands h istoria I; s. 3 3 4 ja 353) m ain itaan Pohjois-Suom en, s. o. Varsinais-Suom en pohjoisosan, vero- p itä jä in joukossa m. m. V elluan, H allun ja U ntam alan. pitäjät. K eskim m äisessä näistä, H allun pitäjässä, esiintyy kylännim et K allela ja V iliala (larens kalien, per henrichson viliala). N äm ä k y lä t n ä y t
tä v ä t s ite n " aikoinaan kuuluneen yhteiseen vero- ja viljelyskuntaan.
I v a r F lem ingin m aakirjassa m ainitaan myöskin, e ttä K ådielan ja V ilielan k y lillä on ^pakanuuden ajoista saakka“ (aff heden tid) ollut y h te is tä m aata eräs suo, joka sittem m in oli jaettu, n iin e ttä toinen pää rajaa tu li keskelle Pyhäämetsää (första ände rå å m itt i pyhe- medza). M aakunnan vanhem m issa m aakirjoissa 1500-luvun k eski
m aissa, esiintyvät olot ' jo toisina. Koko U udenkirkon p itä jä ä sanotaan joskus H allun lääniksi (Hallo Iän), jolloin yhden verokun- nan (bol) m uodostavat K odialan, L aitilan, V ilialan, K oukelan kylät y n n ä joukko m etsäkyliä, ja toisen H allun, K allelan, Y arhelan y. m.
k y lät m etsäkylineen. V anhem pi yhdyskunta olisi silloin jo jakau
tu n u t kah tia, m u tta nuo kirkon lähiset k y lät kuuluvat edelleenkin yh teen . K odialassa k erro ttiin allekirjoittaneelle, e ttä sen seudun k y lä t ovat kauan aikaa' olleet yhteisissä maissa ja viljelyksissä.
Voisi otaksua, että tuo vanhin veropitäjä tässä edustaa vanhaa kirkkokuntaakin, jonka varsinaisena keskustana olivat su u ret lähe
ty sten olevat H allun, K allelan, K odialan ja V idilän ik iv an h at kylät.
H uom autan tässä yllä k erro ttu a tarin aa H a llu n — K odialan tiestä, jo ta p itk in ruum iita olisi kuljetettu. Otaksumam me tukee tav a l
laan sekin, e ttä sekä L aitilan e ttä U udenkirkon k iv ik irk o t vanhojen tietojen m ukaan ovat rak e n n e tu t vasta m yöhem m ällä keskiajalla.
N iitä ennen - n ä y ttä ä n äillä seuduin olleen pienem piä paikallisia kirkkoja, kyläkirkkoja. Sellaisiahan on vieläkin L aitilassa, verraten läh ellä K odialaaj - kak sittain , n im .' U ntam alassa ik iv an h a P ie ta rin kirk k o ja Soukaisten n iin ik ään ikivanhaksi tarin o itu P e rtu n kirkko.
Y k sin p ä U udenkirkon V elluankin piirissä, joka B irger Trollen tileissä e siin ty y pitäjän arvoisena, k errotaan .olleen kirkko.
T äm äntapaiset k y läk irk o t-saattaisiv at edustaa vanhem paa seura- kuntalaitosta,-' joka oli voimassa ennen suurten kivikirkkojen rak en ta m ista ja .'n iid e n -y m p ä rille m uodostuneiden suurten seurakuntain aikaa. S iinä tapauksessa olisi K odialankin kirk k o a k a tso tta v a hyvin vanhaksi, tuon aikasem m an seurakunnallisen.kehityskauden m uistoksi.
