• Ei tuloksia

Rahtola_M_Koneet_ja_tyotekniikka_luomuvihannesviljelyssa_120104

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Rahtola_M_Koneet_ja_tyotekniikka_luomuvihannesviljelyssa_120104"

Copied!
35
0
0

Kokoteksti

(1)

Koneet ja työtekniikka luomuvihannesviljelyssä

Mikko Rahtola Luomuasiantuntija

Luomuliitto ry 4.1.2012

Kuvat: Mikko Rahtola

(2)

Luomuvihannesviljelyn koneet

 Luomuvihannestilan traktorit, työkoneet ja koneketjut

 Vihanneslohkon valmistelu ja koneet

 Mekaaninen ja terminen rikkaruohon- torjunta

 Kasteluvaihtoehdot

 Sadonkorjuu ja post-harvest

(3)

Puutarhatilan koneketju?

 Puutarhatilan keskiala Suomessa n. 4,5 ha, kun peltoviljelyssä yli 40 ha → konekustannus pyrit- tävä pitämään kurissa

 Omia peruskoneita yleensä: pientraktori, jyrsin, kylvökone, harat, liekittimet, sadonnostokone, peräkärry, varastossa käsittelykoneet

 Kyntö, juolantorjuntakoneet, lannanlevitys, kiven- kerääjät ym. usein järkevää tilata urakoitsijalta tai tehdä yhteiskoneilla

 Joskus pärjätään hyvinkin pienillä koneilla (valko- sipuli, maustekasvit ym.)

(4)

Luomuvihannestilan traktorit,

työkoneet ja koneketjut

(5)

Työkoneen kantajat 1/2

 Erinomainen näkyvyys harauksissa

 Ergonomia

 Miinuksena hinta ja saatavuus

(6)

Työkoneen kantajat 2/2

 Hydraulivetoinen traktori, McTrac/Drängen

 uutena hinta n. 15 000 €

 käytettyjä ei juuri tarjolla

(7)

Puutarhatraktorit

 20–40 hp, yleensä aasialaisia

 Euroopassa paljon myynnissä

 Huolto Suomessa heikkoa

(8)

Muita pienkoneita

 Erilaiset jyrsimet, mönkijät

 Valikoima yllättävän laaja

 Jyrsintä, niitto, kuljetus,

haraus ym.

(9)

Urakointi- ja yhteiskoneet

 Kynnöt, muokkaukset

 Lannan levitys

 Kesantomuokkaukset

 Tarvitaan isoja tehoja

 investointi isoon traktoriin pelkäs- tään näitä varten

ei puutarhatilalla kannata

(10)

Vihanneslohkon valmistelu

ja koneet

(11)

Lohkon kunnostus

 Monivuotiset rikat pois, keinoina joko:

kesannointi ja vilje- lykierto + viherlan- noitus tai

avokesanto

pikakesanto

 Kalkitus, lannoitus, ojitus, kastelulaitteet

 Virheiden paikkaus jälkikäteen hankalaa

(12)

Koneistus kesannointiin 1/2

 Avokesanto

perinteinen s-piikki- äestys

paras tulos ilman

takana olevaa varpa- jyrää, joka hautaa juuria liikaa takaisin maahan

äestys kelien mukaan 7–10 päivän välein

tulos riippuu paljon sääolosuhteista

kuluttaa maata ja huuhtoo ravinteita

talviaikainen kasvipeitteisyys vaatii pyydyskasvin kylvön elokuun alussa

(13)

Koneistus kesannointiin 2/2

 Pikakesanto

monivuotisille rikoille:

juola, ohdake, valvatti

Kvick-Finn tai Kvick-Up

jättää juuret aivan pintaan kuivamaan

kuivalla säällä vii- kossa hyvä tulos

urakointi n. 1 h/ha, 1–2 ajokertaa,

paras aika touko-kesäkuussa

loppukasvukauden satokasvi tai viherlannoitus

(14)

Muita kesantoja

 Eläinkesanto

viljelykierrossa ollut nauta-, hevos- tai

lammaslaidun: yleen-

sä vähän rikkoja, tiivis rakenne

sika- tai kanalaidun, rikat tehokkaasti hävi- tetty, hyvä ravinnetila

 Muun kesannon jälkeen

rikkasiemeniä tai juuria voi olla runsaasti juuri pinta- kerroksessa,

(15)

Mekaaninen ja terminen

rikkaruohontorjunta

(16)

Terminen rikkaruohontorjunta 1/5

 Perustuu rikkaruohon valkuais-

aineiden sakkautumiseen yli +45 asteen lämpötilassa, rikko-

ja ei tarvitse polttaa, vain läm- mittää

 Tehoaa parhaiten yksivuotisiin

hentoihin rikkoihin, kuten vesi- heinä, tatar, savikat

monivuotiset, juola, ohdake jne. saatava muuten kuriin

 Traktoriliekittimillä voidaan hoitaa kymmenien hehtaarien liekitys

(17)

Terminen rikkaruohontorjunta 2/5

 Kokoalaliekitys

 voidan liekittää myös rivien koh- dat ennenkuin

atokasvi on noussut pintaan

 esim. porkkana tai punajuuri Vihanneksen Liekitys ennen

kylvö taimettumista

(18)

Terminen rikkaruohontorjunta 3/5

 Kaasun kulutus trak- toriliekityksessä

 kokoalaliekitys 2 km/h, 0,26 ha/h, 40kg/ha

 riviväliliekitys 2 km/h, 0,26ha/h, 35 kg/ha

 valikoiva liekitys, 3 km/h, 0,37 ha/h, 25 kg/ha

(19)

Terminen rikkaruohontorjunta 4/5

 Riviväliliekitys

 peltisuojuksin so- veltuu kaikille rivi-

viljelykasveille

 sipulin viljelyyn

erityisen hyvä, si- pulin varsi kestää

kohtuullisesti liekkiä, joten liekitys myös riviin mahdollista

(20)

Terminen rikkaruohontorjunta 5/5

 Pienliekittimet

 työnnettävillä pienliekittimillä mahdollista

hoitaa sekä kokoala- että riviväliliekitys aina 2 hehtaariin asti

(21)

Mekaaninen rikkaruohontorjunta 1/3

 Usein perinteiseen

sokerijuurikasharan runkoon asennettavia

 hanhenjalka yleisin rivivälihara

 kiekkoharat harju- viljelyssä

 sormiharat mahdollistavat myös harauksen lähes rivistä, paras toimivuus taimikasva- tetuilla kasveilla

(22)

Mekaaninen rikkaruohontorjunta 2/3

 Käsinkitkentäänkin varau-

duttava (sipuli poikkeus), esim. porkkanalla

n. 100-150 h/ha tavallinen

tärkeintä etteivät rikat pääse siementämään

tai peittämään satokasvia

tarkoitus ei ole välttämät- tä pitää maata täysin

rikattomana

myös käsityötä voidaan

Kitkentä- ja harvennustyökalu

(23)

Mekaaninen rikkaruohontorjunta 3/3

 Mekaaniset menetelmät kehittyvät

harjaratkaisut, vaa- ka- tai pystysuorat harjat, vaativat kuivat olosuhteet

automaattiohjatut kitkijät

rikkakasvien latvontakoneet

(24)

Kastelun laitteet

luomuvihannesviljelyssä

(25)

Kastelu – puolesta ja vastaan 1/2

 Kastelun edut

 lisää satoa, erityisesti kuivina vuosina

 parantaa satovarmuutta merkittävästi → auttaa

markkinakanavien pitä-

misessä ja vähentää ei-oon myymistä

 voidaan käyttää myös rikkojen herättämiseen ennen kesannointia tai liekitystä

 tehokas päältäkastelu torjuu myös hallaa

(26)

Kastelu – puolesta ja vastaan 2/2

 Kastelun haittoja

 voimakas kastelu liettää maata ja

huonontaa rakennetta

 kuumissa oloissa lisää maan suo-

laantumista

 liiallinen kastelu huuhtoo ravinteita

 voi lisätä homeita

 nostaa satoa, mutta laimentaa usein tuotteiden makua

(27)

Kastelumenetelmät kehittyvät 1/3

 Päältäkastelu

sadetustykki, sprinklerit tai ramppikastelu (kuvas-

sa) eniten käytössä mar- jan- ja hedelmänviljelys- sä, mutta sopii myös

erikoisvihanneksille

mitä pienemmät pisarat, sen hellempi maan rakenteelle

kasteluveden laatuvaatimukset uimavesien luokkaa

päältäkastelu on tehokas tapa myös hallantorjuntaan

huuhtoo tuholaisia, mutta voi lisätä tauteja

(28)

Kastelumenetelmät kehittyvät 2/3

 Tihkukastelu

eniten käytössä marjan- ja hedelmänviljelyssä, mutta sopii myös

erikoisvihanneksille

vedensäästö päältä- kasteluun verrattu- na moninkertainen

pintavesi suodatettava hiekka+lamellisuodattimella

porakaivo/vesijohtovesi voi olla taloudellisin vaihtoehto noin 1 hehtaarin alaan asti

(29)

Kastelumenetelmät kehittyvät 3/3

Altakastelu- säätösalaojat

maailman parhaat puu- tarhamaat usein alta- kasteltavia (vrt. Hollanti), energiatehokas ja ympä- ristöystävälllinen tapa

vaatii tasaisia lohkoja,

läpäisevää maata, pato- ja ja pumppuja, kuitenkin

investointi voi olla edulli- sempi kuin valmiin pellon osto

kierukkapumpulla (suuri vesimäärä, pieni nostokorkeus) jo 2 KW teho riittää jopa 10 ha kuivatukseen

(30)

Sadonkorjuu ja post-harvest

luomuvihannestuotannossa

(31)

Sadonkorjuun koneistaminen 1/2

 Sadonkorjuu ja käsittely muodos- tavat merkittävän osan työmääräs- tä → ergonomia ja työn organi-

sointi A ja O

Jäävuorisalaatin keruu- ja punni- tusvaunu Ahvenanmaalta

(32)

Sadonkorjuun koneistaminen 2/2

 Viljelijän pitäisi pystyä

toimittamaan laadu- kasta tavaraa myös

sade- ja hellejakso- jen aikana

katetulla keruuvau- nulla, saadaan poi- mittua tavaraa myös sateella tai helteessä

 Koneistettu sadonkorjuu edellyttää yleensä es- teettömiä peltokuvioita sekä alennusvaihteella

Itsekulkeva avomaakurkun keruu- vaunu Satakunnasta

(33)

Sadon käsittelyä

 Sadon varastointi ja kauppakunnostus sisätiloissa

 Isossa mitassa

mietittävä veden saatavuus, sekä

jätteiden käsittely

Paineilma-avusteista keräkaalin kuorintaa Virossa

(34)

Jäähdytys varmistaa laadun

 Varastovihanneksilla säilytys yleensä

kuution laatikoissa

 Sesonkituotteilla järkevämpi esim.

vuokrakylmäkontin käyttö

 Tuotteen nopea

jäähdytys parantaa merkittävästi

säilyvyyttä

(35)

Luomuneuvontaa ja lisätietoja

Mikko Rahtola

Luomuasiantuntija Luomuliitto ry

mikko.rahtola@gmail.com p. 040-5734791

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Eniten tekstilajit eroavat eksplikatiivi-, kompa- ratiivi- ja konsekutiivilauseiden suosin- nassa: eksplikatiivilauseita on yleiskieles- sä 1600-luvun edustukseen nähden aina-

Uudissanasto 80 näyttää olleen ahkeras- sa käytössä. Myös oikeakielisyyssuosi- tusten noudattamisessa uusi sanakirja pyrkii yleensä edustamaan tuoreimpia kannanottoja. Yksi

Lypsylehmillä maitotuotos on ollut yhtä hyvä jaettaessa seosrehu kerran tai viisi kertaa päivässä.. Jako kerran päivässä on lisännyt seosrehun syöntiä, eläinten

Niittokone on sorraeton, kaksoisterämallinen. Kiertokanget ovat teräsputkesta valmistetut. Kone sopii sellaisenaan maassamme ylei- simmin käytössä oleviin traktorimerkkeihin.

Ei laskinta eikii kirjallisuutta Kirjoita selkeZisti nimesi ja

[r]

Hän on julkaissut aiemmin esimerkiksi samannimisen väitöskirjan (1999) pohjalta teoksen Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila

The increase is most pronounced in the winter (Jan–Mar) period. 3) The changes in seasonal sea level variability are related to changes in atmospheric factors, as they