-ääniä, on lakiehdotus hyväksytty, muut•sn se on hylätty

(1)

'

5\l 'T'iistaina 8 p. lokakuuta.

dotus on käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa sää.dety.ssä järjestyksessä, se on kii-

r~ellisenä.

Puhemies: Nyt on toimitettava lippuäänes- tys lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämi- sestä.

Åänestys ja pijätös:

Joka hyväksyy lakiehdotuksen sellaisena kuin se on toisessa käsittelyssä päätetty, äänestää ,iaa"; joka ei sitä hyväksy, äänestää ,ei". Jos vähintään ²/ 3 annetuish äänistä on ,jaa" -ääniä, on lakiehdotus hyväksytty, muut•sn se on hylätty.

Äänestyksessä annetaan 107 ,jaa"- ja 1 ,ei"- ääni. Eduskunta on siis päättänyt hyväksyä lakiehdotuksen, sellaisena kuin se toisessa käsitte- lyssä on päätetty.

Asia on loppuun käsitelty.

2) Elidotuksen Suomen Hallitusmuodoksi sisä lts vä HallitukS€n esitys n :o 1, jota valmis-

te~f'vasti on käsitelty perustuslakivaliokunnan m idinnössä n :o 2 ja ·suuren valiokunnan niietin- nö:::sä n :o 2, ·esitellään k o ¹m a n teen käsi t- t e 1 y y n.

P u he m i e s: Ens:n sallitaan asiasta keskus- tdea, .icssa kaikki asiata koskevat ehdotukset ovat trhhvä1.. Sitten tehdään liT>nuäänestyl\sellä näätös perustrs ¹aki va ¹iokunnan ehdotuksesta sivulla 26, dtä ld-iehdotus käsitellään siinä .iär.iestyks·essä ku:n valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on sääd·ett:v. :ooe on kiireellisenä. Jos mainittu eh- dolus bvväksytään, t-oimitetaan lippuäänestys lR kiehdoh¹kS€n hyväksymisestä tai hylkäämi- Be!'h; mutb ell-ei kiireelliseksi julistamista ta-

T>~hilu, fi'in-oBt.etään siitä, onko laki-ehdotus hyväk- sytt1ivä jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uusien vna¹ien jä'keen kokoontuviin valtiopäiviin vaikö hy'ättävä.

Tämä menettely hyväksytään.

Keskustelu:

Senanttori Paasikivi: Eduskunnan on nyt toisf:'n kerran ryhdyttävä päättämään kysymystii 'Fde::ta halHusmuodosta Suomell-e. Päätös, minkä eduskunta nyt tulee t-ek-emään, ei tule vaikuttamaan kysymykseen kuninkaanvaalin toimittRmi-

i>esta. ,! ,)ko uusi hallitusmuoto saat-etaan nyt lo- pulliseell suotui.saan päätökseen tai asia jälleen siirtyy s. o. tällä hetk-ellä raukeaa, niin eduskunta, .ionka asia on hallitsijan vaalin toimittaminen, epäil·emättä ryhtyy sitä suorittamaan. Kysymys on ainoastaan siitä, suoritetaanko vaali uuden ny- kyaikaisen hallitusmuodon vai 1772 vuoden hallitusmuodon 38 §:n nojaJla. (Ed. Paasivuori: Se on vallankaappaus.) Kumpikin menettely on yhtä laillinen. Mutta kaikki oJemme siitä yhtä mieltä, että meidän vanha 1772 vuoden hallitusmuotomme kaipaa mon·essa suhteessa uudistusta ja sen vuoksi olisi tärkeää, nyt kun lähdemme uudelle taipa- le-elle, saada valtakunnan rakennuksen runko uudistetuksi ja korjatuksi nykyajan vaatimust-en mukaan. Senvuoksi on suuresti val:tettava, jos tämä asia jää suorittamRtta ja meidän täytyy ecl·cllcen -elää ja toimin tum1 vanhan rakennuksen

;: llO.la~:Ell.

Monarkian kannattajien piirissä on- ollut eri .mieliä siitä, oliko tämän uuden esityksen antami-

nen hyödylEnen ja hallitusta on moitittu siitä, että se on tähän uuteen yritykseen ryhtynyt. Toi-

·selta puolen on monarkian kannattajien piirissä ollut toisenlaincnkin mi·elipide vallalla ja sitä mieltä on myös hallituskin ollut. Hallitus on kat- sonut velvollisuudekseen yielä kerran tehdä yri- tyksen antaa eduskunnalle tilaisuus uudestaan harkita asiaa. Hallitus on tietysti alusta alkaen ottanut lukuun sen mahdollisuuden, että uusikaan yritys ei v-eisi toivottuun tuloks{en, vaan että kysymys tälläkin kertaa raukeisi, mutta hallituksen m:elestä ei suurempia haittoja siitä ole seurauk- sena. Ainoa haitta on se, että asia on ·lykkäänty- nyt viikon eteenpäin ja asia on kyllä kiireellinen.

mutta ei se ole niin kiireellinen, että se yhdestä viikosta riippu:si. Hallituksen .ia eduskunnan enemmistön puolelta on tehty, mitä on suinkin voitu yksimielisyyden aikaansaamiseksi .ia meidän vikamme ei ole, ellei siinä onnistuta.

Maalaisliiton edustajat ovat edelleen a·settunoot , vastustamaan uuden hallitusmuodon hyväksy-

mistä näillä valtiopäivillä ja kun heitä on enem- män kuin ¹/ 11 eduskunnan jäsenistä, niin on heillä mahdollisuus saada estetyksi asian julistaminen kiireel¹iseksi ja siten myöskin saada asia näillä valtiopäivillä raukeamaan. Maalaisliittolaiset minun nähdäkseni unohtavat ja jättävät noudatta- matta tässä asiassa sitä valtiollisessa, niinkuin usein muussakin, elämiissä välttnmsti;ntä vaati- musta, että jokaisen puolueen, vieläpä yksityisen- kin kansalaisen täytyy tulosten saavuttamiseksi olla valmis tinkimään vaatimuksistaan ja ihan- teistaan. Sovittelu, kompromissi on va ¹tiollisessa elämässä välttämätön, jos halutaan jotain aikaan-

(2)

.saada. Senhän me ol€mme tämäln uudenkin eduskunnan 10-vuotisen toiminnan aikana monasti huomanneet. Me monarkian puolustajat olemme tässä asiassa äärimmäisiin ra.ioihin asti noudatta- neet tämän kompromissin, sovitieluu periaatetta.

Me olemme menneet pitkälle myöunytyksissämme, pitemmälle kuin moni meidän joukostamme kat- soisi hyödylliseksi. Oikeutettuja muistutuksia ei minun nähdäkseni demokratiankaan kannalta voi- tane nyt esillä olevaa lakiehdotusta vastaan t-ehdä .siinä muodossa, missä se nyf meidän edessämme on. Ne muistutukset, joita tasavaltalaiselta maa- laisliittolaiselta taholta ensimäisessä vastalauseessa esiin tuodaan, ovat niin vähäiset, .että ne eivät voi oikeuttaa kaatamaan niin tärkeää asiaa kuin nyt on esillä, mikäli nämä muistutukset koskevat tämän lakiehdotuksen sisältöä. Eräät näistä muistutuksista eivät o1e missä.än yhteydessä monarkian tai tasavallan periaatteiden kanssa. Sel- laisia <>vat säännöks·et ulkovaltojen kanssa tehty- jen sopimusten vahvistamisesta, määräy.s saavutettujen oikeuksien turvaamisesta, joka viimeksi- mainittu säännös on sanasta sanaan samanlainen kuin vastaava säännös maalaisliittolaisten hyväk- symässä tasavaltalaisessa hallitusmuodossa ja joka on tärkeä maanviljelijäin oikeuksien suo- jaksi; sellaisia ovat kysymykset· valtiDl1 raha- asiain järjestämisestä ja n. s. kielipykälät. Kaikki nämä ovat kysymyksiä, jotka esiintyvät yhtä hyvin ·tasavaltalaisen kuin monarkisen haliitusmuo- don yhteydessä ·eikä niiden johdosta senvuoksi voida kohdistaa muistutuksia monarkistista hallitusmuotoa vastaan. Ja pieniä ovat minun ymmär- tääkseni myöskin muut muistutukset, jotka ensi- mäisessä vastalauseessa ovat tehdyt, lukuunotta- matta kysymystä kuninkaan veto-oikeudesta.

Mutta tässä kysymyks·essä, niinkuin useissa muis-

män esilläol-evan ehdotuksen johdosta saata enään .

esiintuoda. .

Tasavallan puolustajat, maalaisliiton edusta,jat ovat ilmoittaneet, etteivät he katso voivansa luo- pua periaatteistaan ja yhtyä kannattamaan esillä- o1evaa monarkistista hallitusmuotoa. Mutta itse asiassa he minun nähdäkseni panevat hyvin pit- källe meneviä vaatimuksia toisen katsantokannan, tois-en ajatuksen kanna tt.ajille. He vaativat kan- sanäänestystä .sekä että hallitusmuoto on raken-.

nettava sen periaatteEn pohjalle, joka tHssä kan-·

sanäänestyksessä saa enemmistön, vaikkapa tuo enemmistö olisi kuinka pieni tahansa. Katso- bamme muutamia tosiasioita, jotka mielestäni valaisevat tätä kysymystä. Asema maassa on tällä hetkellä sellainen, että suomalainen puolue ia ruotsalainen puolue jotenkin kokonaisuudes- saa.n kannattavat monarkistista hallitusmuotoa.

Samoin suuri osa, sanokaamme puolet, nuorsuomalaisista, ja toinenkin puoli nuorsuomalaista puoluetta on isänmaan yhteisen asian vuoksi val~

mis lojaalisesti alistumaan monarkistisen hallitug., muodon •Säätämiseen. Minulla ei ole ollut käsillä .numeroita viimeisistä vaaleista, mutta minuUa. oli käsillä numerot vuoden 1916 vaalista, joka kyllä oli ei-"sosialisteille n. s. porvarillisille ryhmille epä-edullinen, siinä vaalissa kun sosialistit saivat 103 edustajaa. Näissä vaaleissa teki monarkian kannatta.iain äänimäärä noin 300,000, tarkemmin 284,000 sen mukaan laskettuna kuin tässä lausuin.

Toisella puol-en olivat porvar-illiset tasavaltalaiset, maalaisliittolaiset ja kristillinen työväenliitto ja,

·sanokaamme siis, puolet nuorsuomalaisista, yh- teensä 135,000 ääntä, ja ilman nuorsuomalaisia 85,000 ääntä .. Tähän tulevat sitte lisäksi 376,000

•sosialistia. Nämä 376,000 sosialistia ovat tasa- valtalaisuud-en varsinainen perustus maassa. Il- ma.n niitä tasavaltalaisuus ei tällä hetkellä näh- däkseni merkitsisi meillä paljoa. Jos nyt sosia- listeista esimerkiksi puolet ovat tehneet' itsensä syypäiksi viimetalviseen kapinaan, niin tasavaltalaisten kannatus sosialistien avullakin nousisi siis jotakuinkin yhtä suureksi kuin monarkian kannattajain, -ehkäpä se voisi jäädä vähän alle. -- Tasavaltalaiset kysyvät kait minulta: Miksi ette sitte pääJstä kansanäänestykseen, ehkä monarkis- ' sakin, tässä mainitsemissani kysymyksi.ssä on

eduskunnan enemmistön taholta m2nty niin pit- källe myönnytyksissä, että kohtuU>lliset aiheet muistutuksiin pitäisivät olla. poistetut. Eikä niin ' ollen mielestäni voikaan väittää, ettei myöskään demokratia, kansanvaltaisuus jos sillä ei käsit-etä yltiösosialistien kansankomisariaattia, nyt esillä- olevan hallitusmuotoehdotuksen puitteissa, jos se tulisi laiksi, voisi vapaasti kehittyä, mikäli sillä on kansan ja eduskunnan keskuudessa kannatusta.

Parlamenttaarinen hallitustapa, mikäli eduskunta puoluerikkinäisyydeltään kyK-enee sitä toteuttamaan, - mikä kylläkin voi olla ky.seenalaista, -- tulisi toteutetuksi .ia eduskunnan vaikutusvalta asiain kulkuun olisi täy.sin taattu. Mistään har- vainvallasta, jota tällä tahdottaisiin tukea, t>i senvuoksi sa:1ta oikeudella .ia kohtuudella puhua. To- dellista syytä sellaiseen ei minun nähdäkseni tä-

• 'tinen ajatus siinä voittaa: Olen jo ennen lausunut.

että, jos tuo äänestys voitaisiin panna toimeen niiden kesken, jotka viime talven tapauksissa esiintyivät ja seis"oivat laillisen yhteiskuntajär- jestyksen kannatta.iina, niin minulla ei olisi mi- tään sitä vastaan. Sanotaan kuitenkin, että sos.ia- Iistit kuuluvat myöskin Suom-en kansaan, niillä on myös oikeus ·sanoa sanansa tästä asiasta. So- sialistit kuuluvat kyllä Suomen kansaan ja heilW

(3)

'fiistain_a 8 p. lokakuuta.

tulee myös olla jälleen oikeus saada edustajansa tänne osaa ottama.an maan yhteisten asiain käsitte- lyyn .. Miutta sen jälkeen mitä viime talvena ta- ~

pa.htui täytyy mcidä katsoa että nyt, niinkuin monasti täällä on siitä ollut puhe, on ei ainoastaan : laillinen vaan myös siveellinen oikeus, vieläpä i velvollisuus järjestää maan tärkeimmät &siat heitä : kuulematta. Tästä asiasta on paljon puhuttu, enkä minähän tahdo siihen· sen pitemmältä kosketdla, mutta minä pyydän kuitenkin saada esiintuoda vielä erään uud€n huomautuks·en.

Eräs meidän sosialidemokraattiemme huoma- tuimpia miehiä, herra Väinö Tanner, on eräässä haa,stattclussa Ruotsissa äskettäin sanomalehtien mukaan va.kuuttanut, että viimetalvisiin kauhei- siin rikoksiin, kåpinaan osa.aottaneista vain 2

%

oli syyllisiä, mutta muut 98

%

olivat harhaan.ioh- • dettuja. Tämä voi olla ja epiilllemäHä onki'n oikea :

.ia ajattelevien .ia laillista yhtei!Sknntajärj.esty.stä ptiolustan-eiden .ia kannattavien kansalaisten enemmistön mielipide on oleva ratkaiseva maan asioissa. Suurin piirtein ,katsoen muodostavat nämät kansan vaiistuneet ja ymmärtävät, ,nämät lailli,sta järjestystä kannattavat kansalaiset ne kansankerrokset, joiden edustajat tässä huoneessa nyt istuvat. Ei ole -epäilemistä '&iitä, että näiden kansankerrosten enemmistö on monarkian puo- lella. Sen ovat äänestykset täällä o:;oittaneet ja Sf'n osoiJ:tavat myös nuo edellämainitsemani vaa- linumerot. (Vasemmalta: Vanhat!) - Minulla

·valitettavasti ei ole ollut 1917 vuoden vaalinume- roita, mutta ne eivät epäilemäWi anna mitään muuta kuvaa kuin 1916 vuoden num-erot ja ne numerot, jotka ovat vaaleissa aikaisemmilta vuo- silta esiintyneet. - Kun nyt ei voida säätää: valitettavasti 'valtakunnall-e yhdellä k·ertaa kahta hallitusmuotoa, sekä monarJri.sta että tasaval- taista, vaan on tyydyttävä yhteen, niin on yh- teensovitus, kompromissi välttämätön, ja. minun nähdäkseni oikeus ja. kohtuus ja järkevä menettely vaatii, että tämä kompromissi tehdään -enem- mistön kannattaman s. o. monarkisen hallitusmuodon pohjalla ja -että tasavaltalaisten vaatimuksia otetaan huomioon muodostamaila laki ja s.en erityiset säännökset, mikäli ·Re suinkin on mahdollista, h€idän toiveitaan ja. vaatimuksiaan huomioonottaen. Mutta juuri niin on nyt esillä- olevassa asiassa ja esilläolevassa, ehdotuksessa tt>hty: Siinä on kof\tettn menetellä näin ihan itärimmäiseen rajaan asti ja sen vuoksi se minun nähdäkseni on o:'k.ealla pohjalla; se on se ehdotus, .ionka nyt pitäisi luonnollisena tulla perillevie- r1yksi. S€n vuoksi vastaa tämä ehdotus minun nähdäks·eni oikeuden ja parlamenttaarist>n elämän vaatimuksia, t>nkä saata nähdä muuta kuin, että tämä -ehdotus voi vaatia kaikkien tyynesti ja jär- kt>västi a.iattel€vien kannatuksen, katseli asiaa miltä kannalta tahansa.

Minä toivon siis viim-eiseen a.sti, että myös maa- laisliittolais€t katsovat asiaksensa vaikuttaa siihen, että esilläoleva hallitusmuotoehdotus nyt saadaan lopullisesti hyväksytyksi. Tapaukset kulk€vat hirvittävällä vauhd.illa ja ehkä pia.nkin kokoontuvat valtioitten nt>nvotteli.iat ratkaisemaan kansojen ja valtakunti€n kohtaloita. Me Yaan riitelemme periaatteista, kuka meidän etu- .iilmme, kuka m-eidän 'kohtaloitamme valvoo. Sf·

Yäite. Mutta mikä murhaava arvost1elu koko puo- : lueesta sisältyykään näihin herra Tannerin sanoi--~

hin ja miten mus€rtava tuomio koko siitä d·emokra- ¹ tiasta, koko siitä kansanvallasta, mikä ilmaantui ¹ meidän maamme sosialismissa! 2 % on voinut vie- koitella, harhaanjohtaa kaikki muut täysillä val- tiollisilla ja kansalaisoikeuksilla varustetut kansalaiset. .Ta minun täytyy sanoa vielä, että näidenkö käsiin meidän on jätt>ttävä ja näi&enkö päätöksen varaan meid1ln on nyt asia luovutettava. Jos minä olisin herra Väinö Tannerin sijassa, niin minä sa- noisin: ,Suomen tiilhän astinen sosialistinen 1iik•e on tehnyt tä.yclellist>n ¹haaksirikon. YElTattomadi suu- ; rin osa .. milt2i koko puolue on väärän kiihoituksen · kautta kasvatettu sellaisebsi, että he itse eivät oh~ . kyenneet arvost€l€maan asioita, -ei ·edes ymmärtä- mään rikosta. Me ti€tysti vaadimme osuutemme ¹ vaikutusvallasta maan asioiden hoitoon, mutta meidän täytyy nyt alka:a alusta, aivan alusta:

meidän täytyy kasvattaa joukkomme aivan toi- oolle pohjalle. Se vie a·ikaa ennenlmin heistä saadaan .iälleen .iärlwviä .ia ajatt-2levia kansalaisia.

N :vt on meitä Suomessa vain kourallinen järkeviä, a.iatt.devia sosialisteja, joiden merkitys, pääluvun ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatteen mukaan mitattuna, on mitätön. Sen vuoksi on tPidän laillista yhteiskuntajärjestystä kannatta- neid-en kansalaist-en asia nyt ratkaista maan pe- raskysymykset. Meidän r:molueellamme ei ole siihen tällä hetkellä sivcellistLi. oikeutta." Näin pitäisi sanoa, jos oikeudt>nmukaiselta ja järkeväl-

tä kannalta asiaa arvostellaan. , n.iatus on lähellä, että Suomen kansa ei näytä

P~'styvän itsenäiseen elämään, kun se ei kyk·ene cc1-es rak-Ennuksen perusviivoista ,se lvi1le pääse- mään .ia sopimaan. Pitiiäkö lopultakin kauniitteu toiveitten rau-eta tyhjiin. Yhtykää senvuoksi, ,,·:}emmistö, tähän ·:>hdotHkseen ia saattakaa nyt Tämä €i ole mitään harvainvallan puolusta-

mista. Suomes,sa ei ole; s-en jokainen ymmärtää, muuta kuin demokraattinen, kansanvaltainen jär- .iestelmä .ia hallitustapa mahdollinen, mutta s·e

'~etää minun ymmär'HWk"Pni, että v~distnneiden

(4)

55 lläätökseen tämä ylentärkeä asia. Se olisi meille

tavaton voitto, oo nostaisi meidän arvoamme koko mailman silmissä ja se antaisi meille jälleen tulevaisuuden toi:voa ja luottamusta, jota totisesti tar- vitsemme.

Ed. A 1 k i o: Minä olin ajatellut. telhdä vaan lyhyen ehdotuksen, silloin kun pyysin puheen- vuöroa. Mutta s·enaatin vara.puheenjohtajan lau- . sunto aiheuttaa kuitenkin, koska se oli erityi•sesti

kohdistettu juuri sep. ryhmän kantaa ja käsitystä vastaan, jota. minullakin on kunnia edustaa, joi-

takin muistutuksia. ·

Hän mainitsi joksikin viimeisinä lauseinaan, 'iJttä sillä aikaa kun maailman suurtapauks0t kulkevat hirvi:ttävä1!lä voimalla, me hallitus- muotokysymy.ksessämme kiistelemme vaan periaatteista. Tässä on erehdys. Ainakaan meidän maalai,sliittolaisten puolelta ei tässä kiistellä ainoastaan periaatteista, vaan päämääristä, joihin hallitusmuotoasian kautta pyritään. Tätä edellis-essä istunnossa, kun hallitusmuotokysymys tällä kertaa oli tois•essa. käsitte:lyssä, olin jo ti- laisuudessa huomauttamaan siitä, että minun kä- sitykseni mukaan monarkian ja tasavallan vä- lillä on olemassa ylitsekäymätön kuilu, juopa, ja sen perusteella, mihin eduskunnassa tähän saakka on tultu, ei tätä juopaa ole voi·tu saada sillä tavalla täytetyksi, että • meidän kannaltamme katsoen voitaisiin !käsittää se ehdotus, mikä nyt .on esillä, koinpromissiehdotukseksi. Pyydän sen johdosta ·hiukan laajemmin siis kosketella tämän kysymyksen kehittelyä.

Täällä on useampia. kertoja kuluneen kesän kuluessa pantu merkille, että ·kun Suomen edus- kunrta viime joulukuun 6 päivänä päätti hyväk- syä, että Suomi oli oleva riippumatton tasavalta, Suomen eduskunta siinä asiassa oli yksimielinen.

Tämä oli suuri tapaus. Koko sen va.Uiollisen taistelun ajalla ainoa laa·tuaan, mikä Suomessa oli tapa-htunut sitte kun routavuodet alkoivat.

Se oli suuri kansallisen nousun aika. niiden miP- lestä, jot.ka käsittivM, että kansallinen valtio iässä maassa on muodostettava ei :sen mukaan, miten muutamat luokat tahtovat sitä määritelLi.

vaan sen periaatteen pohjalla, .iossa kaikki kan-

~'ln eri kerrokset voisivat siihen yhtyä. Tällai- seksi periaatteeksi käsitetti~n silloin tasaval·tai- mn .hallitusmuoto ja. siitä oltiin kaikin yksimie- lisiä. Kun luokkavalta sittemmin ryhtyi Suomen valtion asioihin, kun vallankumousliike täällä tapahtui suureksi osaksi V·enäjältä alkuunpan- tuna, oli tämä ·yksimielisyys siten loppunut, että vr.semmi·st.() oli ottanut käsiinsä Suomen kansal-

lisen johtovallan. Mutta ne käyttivät tätä niin·

h:uin luokkataisteli.iat ainakin, täydelliseen val- · liiJ1kaappaubeen, j.oka. !ilmeni kailkissa nnissä edesottamisissa, joihin Suomen sosialidemohaart- iinen puolue silloin ryhtyi. Minä en. tahdo ker- toa kapinanai-kaisia ta.paull:sia, panen vaan merkille sen, että Suomen kansallinen voima nousi tätä sosialidemokraattilsta, luokkavallankaap- pausta vastaan ja kukisti sen. Tässä toimen- uiteessä ·avusti meitä mahtava. ·eurooppalainen va:ltakunta tavalla, joka aiheutti sen, että veren- vnodatus Suomessa 'kävi lyhytaikaisemmaksi ja ::päilemättä. paljon pienemmäksi kuin mitä se muuten olisi käynyt, jos Suomen kansallisten voimien olisi yksin täytynyt tämä kapinaliike lm'kistaa. Mutta se että Suomi oli tällä taval'la antautunut vapautensa. puolesta taisteluun sekä venäläistä vuosisatais·ta sortajaa vastaan että myöskin sosialidemokratian ikansaUiseksi vaa- raksi muodostunutta yltiöpäisyyitä ja kapinaa vastaan, sen olisi pitänyt aiheuttaa, että niissä luokissa, jotka. olivat yhtyneet kapinaa kukis•ta-

·naan ja jotka nyt katsoivat •seisovansa sen halli-

~uben takana, joka joulukuun al,kupuolella oli ,vksimielisesti eduskunnan kans·sa asettunut tasavaltalaiselle pohjalle,• olisi eCLellyttänyt että sitte kun kapina oli kukistettu, tämä hallitus olisi niiden ryhmien kanssa, jotka olivat maan vapauden ja laillisuuden t1ikeiksi asettuneet, lo.iaalisesti ,järjestämään oloja sille pohjalle, mille ne lå!Mi- vät silloin kun eduskunta 6 päivänä joulukuuta 1917 pää1tti periaatteellisesti Suomen tulevasta valtiomuodosta. Mutta mitenkä kävi? Kun !kapina oli kukistettu, ilmaut.ui vaatimus monarkian toteut·tamisesta maassa. Tämän vaatimuk- sen etunenään asettui hallitus, hallitus, joka oli omanut tehtäväkseen toteu:t,taa Suomen ,itsenäi- syyden. Tämä hallitus asettui ajamaan monar-

k~stista hallitusmuotoa sitä ennen ollen·kaa:n neu- vottelematta, oliko tälle kannalle asetuttava, muun mua·ssa sen ryhmän kanssa, jota minulla on kunnia edustaa. Hallituksen astuminen oi~

keistopoliti~kan !kannaJ!le •oli siis vi>ime t.ouko- kuussa. niin selväpiirteinen, ettei siitä ·edes kes- kusteluja eikä väitte~tä mahda syntyäkään. Kun toukokuussa hallitus esitti eduskunnalle ehdotuksen että se valtiovalta, jonka eduskunta oli itsellensä .korjannut tuu]ia.io.lta, siirrettäisiin Senaatin puheenjohtaja'lle, asetuimme me muun muassa ,cpäileväl'le 'kännalle siltä siirtoa vastaan, nimenomaan senvuoksi, että me .epäiE>mme jo tässä l)iilevän jonkunlaisen pyrkimyksen monar- kistiseen haUit.usjärjestelmään. Kun tästä asiasta eräässä ·neuvotteluss·a keskusteltiin, vakuutet- tiin ·hallituksen puolelta kahden senaa.ttorin

(5)

•

56 Tiistaina 8 p. lokakuuta.

lausunnon kautta, ettei mitään a:jatusta.kaan ollut tämän toimenpit~n kautta pyrkiä siihen, että mon•arkistinen hallitusjärjestelmä tulisi toteutetuksi. Me alistuimme siih·en että valta siir- J:-ettiin senaatin puheenjohtajalle. Emme tahto- neet siitä edes eduskunnassa äänestystä, vain. nimenomaan sii·tä syystä, että me olemme tottuneet pitämään senaatin puheenjohtajaa aina kunnioi- tettavana ja rehellisenä miehenä ja T)idämme sitä yhä edelleenkin. Mutta se oli meiltä P·ersoonal- linen luottamus, jonka silläkin kertaa tahdoim- me häntä kohtaan osottaa. -

Kun sitte on käsitelty kysymystä hallitus- muodosta, on 'kaiken aikaa haUit.uksen puolelta painostettu eräitä seilkkoja, joidenka on katsottu erityisesti vaativan meHle monarkLstista halli- tusjärjestelmää. Tärkein tässä suhteessa on ollut se, että hallituksen mielestä Suomessa ei •laillista järjestystä saada aikaan ~lman monarkistista .hallitusmuotoa ja, ilman kuningasta.. M-eidän kannaltamme on tämä otaksuma kuitenkin ollut vaara. Olemme olleet siinä käsityksessä, että enempää Suomessa kuin missään muuallakaan 1

maailmassa ei yksityisen henkilön auktoriteetti, olkoon hän varustettu minkälaisella hallitusmuo- 1

don valtuudella tahansa, enä:ä voi saada •kansojen keskuudessa vallitsevia aaltoliikkeitä p;ysähty- mään ilman, elleivät kansojen sisä:lliset olot muodostu sellaisiksi, että n1istä johtuu tämän aalto- liikkeen pysähtyminen. Me olemme siis 'olleet sitä mieltä, että monarkistisen halli,tusmuodon 1

muodostaminen Suomelle merkitsisi ainoastaan

!

jonkunlaisen polii.siva1lan varmenhmista, jonkr, 1

kautta ne rikdllisd ainekset, .ioita nyt Suomessa / on niin suunnatt·oma~sa määr:i.ssä, tuliEivat tiit--1 tävässä määrässä. kurissapid·etyiksi. TMä vas-

·taan olemme· väittäneet, että kansalfl on kasvat.et- tava, ja että yhtmskun.nalliset olot ovat keh1tet- tävät s]le kanna.U8, että nf' aiheet, jotka ovat

näitä aaltoliikkeitä; kumousliikkeitä, kapinaliik- keitä aikaansaaneet voitaisiin poistaa. Tä.ssä on ollut periaatteellinen ristiriita, jolla myöskin on sangen kauas kantava käytännöllinen merkitys. l Edelleen hallitus on nimenomaan maininnut -että ^J Kauko-Karjalan Suomeen yhdistäminen oli vä- littömässä yhteydessä monarkistisen hallitusmuodon kanssa. Meidän käsityksemme mukaan ta:as·en Kauko-Karjalan Suomeen Iiittämi•nen oli kysymys, joka oli tuleva ratkaistuksi vain niiden tapausten yhteydessä, millä tavalla yleensä Pohjois-Europan asiat rauhan.kongressissa ratkaistaan. Kauko-Karjalan Suomeen yhdistämi- sestä ovat kaikki ryhmät täällä eduskunna•ssa olleet yksimielisiä. Me olemme vain asettuneet epäilevälle kannalle siinä suht~essa, että se su- kulaisuussuhde, mikä tulisi olemaan ma·hdoHi-

sesti Suomen kuninkaan ja saksalaisten hallitus- huoneitten välillä, ei tulisi onnellisella tavalla ratkaisemaan Kauko-Karjalan kysymystä. Ja t.ämi1 käsitys vahvistui vielä sen kautta, että Kauko- KaJI"jala on sittemmin pyrkinyt tulemaan euroop- palaiseksi sotanä,yttämöksi, :Joka on antanut aihetta epäillä, että Kauko-Karjalan Suomeen liittäminell' ei saatakaan tulla kysymykseen meidän kuningas- kysymyksemme ratkaisun kautta, vaan että siihen tarvitaan muita keinoja ja että ne keinot ova,t bsavallalla paremminkin käytettävissä kuin.

konsanaan monarkialla. Edelleen on hallituksen ja monarkistien aiheena monarkian iokutta- miseksi maassa usEin mainittu, että S:tksan puolelta sitä tahdotaan. Viimeaikaiset tapaubet ovat ·osottaneet, että tässä suhteessa on o'llut n.i- nakin ko·ko pitkälle men·evi.ä väärinkäsit;vk;;iit .ia että nämä väärinkäsitykset ovat nyt johtaneet siihen, että tällä hetkellä, 'kun Suomen on läh- dettävä hallitusmuotoansa ratkaisemaan, minä käsitän, -että me olemme siinä suhteessa riippu- mattonmmpia ulkomaista kuin milloinkaan en- n·en1 Käsitän, että kaikki ulkomainen pain<>stus tällä kertaa on loppunut ja että jos SuDmi valitsee monarkin Saksasta, se voi aiheuttaa sen, että ue voimat, jotka nyt ovat Saksassa astuneet rauhanliikkeen johtoon, käsittävät, että Suomen politiikka. tällä pyrkimyksellä jolla·kin tavalla sotkee heidän asioitanslj, jolloin on kyllä syytä epäillä, että Sa.ksa kylmenee Buo'mea kohtaan.

.

JOS se aikoo raskauttaa Saksan politiikkaa pyrki- my ksil'lään. Minä jo edellisessä la usunnossani mainitsin siitä, että Saksan keskusta ja vasem-

misto, joka nyt on ottanut Saksassa vastuun itselleen, ne eivät ole vihamielisiä SuomeEe, vaan että ne tulevat Suomessa vaa·timaan samaHaista parlamentta:arista järjestelmää, minkä ne nyt ovat onnistuneet toteuttamaan omassa maassaan.

Tässä tulemme siihen, mitä maalaisliittolaiset ovat tässä hal'litusmuototaistelussa kaiken aikaa ajan-eet. Me emme ole sanoneet ehdottomasti sitä, että. me tahdomme vaatia tasavaltaa kaiken uhalla. Me olemme sanoneet., että me olemme ta.savaltalaisia. Mutta tämän tarkistamiseksi olemme pyytäneet vedota joko vaaleihin tai kan- sanäänestykseen ja siinä suhteessa olemme asettuneet lojaalisiksi kansaa kohtaan. ,Ja me sei- somme nyt tällä kertaa lujemmin tallä pohjalla kuin koskaan ennen. Sillä me käsitämme, että Suomen kansa niiden kärsimysten keskellä, mit- kä sillä ovat olleet ja joihin se mahdollis·esti vasta tulee, täytyy saada ottamaan osaa myös- kin hallitusmuotonsa määräämiseen. Riippuu siitä, onko tämä tapahtunut muutamien ryhmien itsekkäiden val'lan käsiinsä ottamisien kautta, vai onko se tapahtunut kansan tahdon mukaan.

(6)

57 jos riita siitä .loppuu. Jos tällä ·k-ertaa hyväksy-

tään tämä hallitusmuotQ, voi olla, että porvaril- lisissa vaHtsijois<Sa olisi enemmistö, joka on monarkistisen ratkaisun kannalla. Mutta siinä suhteessa ei riitä vetoaminen vuoden 1916 vaaleihin.

Olosuhteet. ovat sittemmin paljon muuttuneet.

On vedottava uusiin vaåleihin ttaikka kansan- äänestykseen, jolla asii ratkaistaan. Muulla ei tämä enää auktoriteetillisesti ratkea.

Niihin numeroihin nähden, jotka senaatto.ri Paasikivi edellisessä 1ausunnossansa toi esiin, on tapahtunut 1917 vuoden vaaleissa. koko suuria muutoksia, mutta minru:lla ·ei ole niitä numeroita käytet.t.ä vänäni, joten en voi ,niitä esittää.

Mitä sitte tulee sena·attori Paasikiven erinäi- siin muistutuksiin, pyydän niistä vain muutamia kosketella. Hän sa.noi, että kunin1kaan vaali joka tapauksessa toimitetaan 1772 vuoden hallitusmuodon 38 §:n mukaan. Ja tätähän ei va- semmisto voi estää. Vasemmiston asiaksi jää silloin ainoastansa; panna vastalause tällaista me- nettelyä vastaa•n ja valittaa sitä seikkaa, ettei niin suurella historiallisella hetk.ellä, mitä Eu- rooppa nyt elää, Suomen haUituksella ole sellaista luottamusta omaan kansaansa, että se roh- kenisi antaa ·tämä•n asian kansan ratkaisuun, vaan että se ryhtyy ratkaisutavaan, joka on niin suuressa määrässä eiJäilyksiä herättävä ja joka epäilemättä ·tulee vaikuttamaan s·en, ei:tä se 1.o- ninkaanistuin, joka. tänne pystytetään, tulee ra-

kennetuksi hiedalle.

Edelleen sanoi senaatin v&rapuhe::'njohtaja, että hallituhen ja eduskunnan oikeiston puolelta on tehty kaikki, mitä •on voitu kompromissin ai- i]mansaamiseksi. Ei ole tehty kaikkea. Se, mitä edellisessä lausunnossani olen tuonut esiin, on osotuksena, että minun käsitykseni mukaan on jäänyt tava.ttoman paljon tekemättä. Jos täksi tekemiseksi käsitetään se, että nyt on eduskuri- na·ssa esillä olevaan hallitusmuotoon tehty eräitä myönnytyksiä, ei se ole vielä mikään sovinnon tarjous. Tässä ei ole älemassa mitään muuta so- vinnonmahdollisuutta .kuin antaa asia 'kansan ratkaistavaksi. Meitä vastaan on usein muistu- tdtu, että me muka tahdomme työn~ää edesvas- tuun tästä kansan hartioille ja että me teemme sen pdkuruudesta. Ei asia ol-e niin. Me emme tahdo ottaa vastuuta. senvuoksi, kun me epäilem- ' me, että tässä tulee vuosisadoiksi, ainakin vi1osi- kymmeniksi laskettavaksi semmoinen riidanaihe tämän kansan eri luokkien välille, että ne olosuhteet, .i·oissa me olemme viime vuoden eläneet, tulevat uudi.s.tumaan ja pahenemaan. Kun minä sanon tämän, tahdon nimenomaan mainita, että minä en puhu hols·hevikeistä eikä kapinoitsijois- ta, vaan minä puhun niistä, jotka ovat vavautta-

neet tämän maan. (Oikealta: Oho. Va•semmalta:

Hyvä).

Edelleen huomautti senaatin varapuheenjoh·

ta.ia: ne muistutukset, mitä maalai,sliiton vasta- laus-eessa tuodaan esiin, ovat vähäisiä. Me olemme vastalauseessa nimenomaan sanoneet, että olemme luetellee.t ainoastaan muutamia, mutta ne sellai- senaan ovat jo sangen syvälle käypiä. Sillä täl- laisessa asiassa on useimmiten kysymys tulkin- I).a.sta, jota lakiin nähden tullaan harjoittamaan eikä siitä minkälaisena sana kirjoitettuna esiintyy. Mainitaks~mi vaan eräitä seikkoja, jotka nyt tulevat tämän hallitusmuodon kautta mahdotto- miksi koskaan uudistaa ilman, -ellei kuningas sii·

hen suo,stu, mainitsen nimenomaan sen, että se vaarallinen liike, .ioka tässä maassa on esiintynyt n. s. hyök:kä.ävänä ruotsalaisuutena, se vaarallinen liike on nyt saanut jalansijan tämän hallitusmuodon eräissä pykälissä. Minulla on ollut tilaisuus elämäni varrella osoittaa, että minä en ole mikään fanatikko kiel·iasioissa, mutta minulla . on pyrkimyksenä se, että Suomi tulisi yhtenäi- seksi, kokonaiseksi kansaksi, niin minä väitän, että pyrkimys erottaa ruotsalaiset kokonaan eri lääneihin, erottaa ruotsia puhuvat sotilaat eri ryhmiin, merkitsee sellaista eristäytymistä näit- ten bnsanainesten välillä, joka tulee uhkaamaan Suomea aivan samanlais-ella 'hajaantumisella kuin bolshevikika-pina. Tässä suht-eessa on jo viime aikoina oireita ilmaantunut. Eduskunnassa ole- vain ruotsalaisten edustajain -puolelta on eri kertoja ilmoitettu, että ellei heidän va'lltimuksissansa myönnytä, näitä pyrkimyksiä hyväksytä, tullaan vetoamaan ulkonaisiin voimiin. Uhkaus on ollut hieman epämääräinen eri kerroilla, mutta me ym- märrämme näitten uhkausten laadun saades- samme kuulla, miten ruotsalaiset sanomalehdet asian tulkitsevat. Kun täällä lievitetään asiaa . sillä, että sanotaan vedottavan rauhankongressiin.

me ymmärrämme mistä siinä on kysymys. Sille esitetään Suomen asiat siinä muodossa, ikäänkuin täällä tode.llakin vainottaisiin ruotsalaisia. ja ruotsinki€ltä! Vaikka tilanne tässä maassa on ollut aina &ellainen, että suomalaiset ovat saaneet valittaa ruotsalaisuuden sorrosta, joka on johtu- nut siitä, että ruotsinkielinen yläluokka on har- joittanut suomalaisten suhteen sortoa, joka ei ole vielä tänä päivänäkään loppunut. Me maalaisliittolaiset olemme kieliasiassa asettuneet sille ka.n- nalle, että meillä ei ole ruotsalaisilta kansanmie- hiHä, ruotsalaiselta kansalta kielen .suhteen mi- tään kadehdittavaa. Me tulem~·e aseH11maan kieliasiassa aina sille kannall-e, €ttä me tunnustamme ruotsahtisille täydellis-esti samanlais€t oikeudet, kuin mitä suoma.laise11a kansanmiehellä on kie- leensä nähden. Mutta minä pelkään, että jos nämä

R

(7)

58 'l'iistaina 8 p. lokakuut~.

pyytoot a~te.taan tänne, siitä tul-ee olemaan seu- rauksena, että ruotsalainen yläluokka, joka täällä esiintyy kansanpuolueen nimessä, tämä ruotsalainen yläluokka tuloo esiintymään aina hyökkää- vänä ruotsalaisuuuma, jonka tarkoitusperänä on hallita suomalaista kansaa, tätä maata. Minä tahtoisin, että ruotsalainen ja suomalain~m kansan- aines pääsisivät yht€en. Me annamme kernaasti puhua kummankin omaa kieltään. :Kaikki ne, jotka tiilssä ki-elitaistelun pohjalla liikkuvat, siinä , vanhassa mallissa, hajoittavat tätä kansaa. Kieli- · taistelua merkitsevät nämä kielipykälät ~Haisi

naan .ia niitten tuleminen hallitusmuotoon mer- kitr,ee Suomen valtakunan hajoittamista. Sen- vuoksi vastustan näitten pykälien tulemista hallitusmuotoon: Tässä maassa on suomalaisen ja ruot- salaisen kansanaineksen päästävä lähemmäksi toisiaan. Se taistelu· jotä yläluokka harjoittaa :kansan eri kieltä puhuvain kansalaisten nimessä, '

:s0 t.aistelu pitää loppua.

l\fitä tulee saavutettuihin oikeuksiin, jotka myöskin tulevat t'tlatuiksi tämän hallitusmuodon kautta, sillä ei ole tarkoitettu, mikäli minä olen ymmärtänyt, maa'omaisuuden omistusoikeutta, sillä se toisella tavalla samassa pykälässä määri- tellään. On siis turhaa V·edota maanviljelijäin it- sekkäisyyteen. Kysymys tä:ssä on sellaisista saa- vutetp.ista oikeuksista, jotka nurjien yhteiskunta- oloj·en vallitessa heikon yhteiskunnallisen lainsää- dännön puuttoossa on vuosikymmenien, vuosisa- tojen kuluessa kertynyt muutamien harvojen luokkien ja muutamien yksityisten käsiin. 'Sel- ^! laisista saavutetuista oikeuksista tässä on kysymys. Ja kun eletään sellaisena gulashiaika'kau- t-ena, kuin nyt eletään, on kansalla täysi syy ka- vahtaa, ettei se laske lainsäädäntöön, .ios·sa siltä lopnuu ·kokonaan vastaisuudessa vaikutusvalta, iällaisia pykäliä, joid-en kautta yhteiskunnallinen lainsäädäntö joutuu mahdottomaksi. ·

Senaatin varapuheenjohtaja lausui, että nämä asiat on järjestettävä .sosialisteja kuulematta.

Minun täytyy sanoa, että me emme ole päässoot sosialidemokraateista sillä, että täällä on kapina ¹ kukistettu. So,si11lidemokratia on maailmanilmiö, i yhteiskunnallinen liike, joka varsinkin niiden .olosuhteiden vallitessa, jotka maassa nyt ovat, on saanut uutta jalansijaa allensa. Tämän kesän kuluessa ei suomalainen porvaristo ole ilmeis·esti- kään pystynyt käsittämään etsikkoaikaansa ja niitä menettelytapoja, joilla sos:alidemokratia olisi t~ehty tässä maassa mahdottomaksi. Tämä kesä on luonut täällä uusia sosialidemokraatkia,

~ täytyy minun sa.noa valittaen. Ja mii~i pel- kään, että .ios tämä lainsää,däntö, .iosta nyt. on kysymys, toteutuu, se lisää sosiall,stioen lukumää- .:-'.iän niistä, jotka olivat rintamalla taistelemassa ¹

Suomen vapauden puolesta. (Va.semmalta:

Oikein!) Ja tältä kannalta nähden minä pyydän:

Harkitkaa. vielä kerran ennenkuin teette tuon päätöksen .ia muistakaa ettei täältä eduskunnan puhujalavalta enemmän kuin lainsäädännönkään kautta voida hallita maa.ssa liikkuvia aatteita ja virtauksia, eikä täältä voi.da myöskään järjestää oloja sellaiseksi, että ne eivät synnytä tyytymät- tömyyttä, ellei vedota kansaan ja toimita yhdessä kansan kanssa.

Edel'leen sanoi senaatin varapuheenjohtaja, että iämä ei ole harvainvallan puolustamista, mikä nyt esiintyy tässä monarkistisessa hallitusmuodossa. Mutta minä käsitän, että koko monarkisti- nen pyrkimys on harvainvallan puolustamista.

Samalla on minun sanotta.va, että minä tunnen paljon monarkisteja, jotka eivät tätä käsitä, vaan otaksuvat, että monarkia on järj-estelmä, jonlra kautta onnellisemmin kuin ta·savallan kautta voidaan uudessa valtiossa olosuhte•et järjestää myös kansanvallan periaatteita ,'Silmälläpitäen. Enkä minä tahdo ehdottomasti sitäkään kieltää, ettei 11äin voi.si käydä, jos olosuhtoot olisivat toisin kuip. ovat. Mutta meillä nyt ovat olosuht-eet muo- dostuneet niin, että täällä ovat jyrkät luokkaval- lat taistelemassa toisiaan vastaan ja niiden, jotka

··esiintyvät ke,skustassa kompromis.sia ajaen, niiden täytyy täällä sekä oikealla että vasemmalla nithdä aina jyrkkiä luokkavaltaisia pyyteitä. Kun on sanottu, että me keskustass:;t ajamme luokka- pyyteitä, olisi pitänyt kuitenkin meidän esiinty- misemme tässä. asiassa osoittaa, että jos kukaan tai ~utkaan tässä eduskunnassa ovat olleet luok- kapyyteistä vapaita, ne ovat olloot juuri maalaisliittolaiset, jotka. viimeiseen saakka seisovat tä- wän tasavaltaisen hallitusmuodon pohjalla. Kun me olemme tasavaltaisen hallitusmuodon esittä- met niiden eduskuntatoveri-en kera, jotka ennen ovat· olleet tasavallan kannalla, on meille huo- mautettu, että se on sellainen hallitusmuoto, jota sos:alistit €ivät koskaan tule hyväksymään. Kun .;,itä tois·2ltapuolen eivät myöskään ole voinoot }JyväksyH. oikeiston monarkistit, on siis niin ainoa kompromissiehdotus, mikä tälle eduskunnalle on tarjottu, se on se hallitusmuotoehdotus, jonka edelli·sessä eduskunnassa maalaisliittolaiset ja nuorsuomalaiset esittivät viid-entenä vfllstalau- seena. Siinä on kompromissiehdotus, jonka pohjalla, jos s•e olisi tullut jo elokuussa muodostu- maan hallitusmuodok.si, nyt voisi koko eduskunta olla yksimielinen. Silloin, .se on minun syvä vakaumukseni, voisimme myös mennä uljain päin sosialisteja vastaan ja sanoa: me olemme laittaneet tasavaltaisen hallitusmuodon, ~~naisen, joka on hyvä.. Me olemme laittaneet sen teitä. kuulematta, mutta teidän syynne on se, etteivät teidän

(8)

~dusta.ianne ole ollooi mukana. Me omistimme periaatt-een siltä teduskunnalta, .ioss.a teidän -edus- tajanne olivat mukana, mutta me käytännölliS€1Sti järjestimme sen niiden olosuhtEiden mukaan, jotka nyt olivat maa.ssa syntyne-et. Ja s-e on minun ·syvä ; vakaumukseni, •että, jos tämän k o m p r'o m i s-

i

s i n pohjalle olisi rakennettu täällä tasavaltain·en hallitusmuoto, me nyt, kun Europa järjestyy rau- : hantoimiin, määrittelemään kaikille nusilk val- : takunnille niiden aseman, me esiintyisimmec yksi- i midisenä kansana .ia sanoisimme EnropaUe: 'l'äss.ä ¹ on meidän. hallitusmuotomme, jonkR mukaan me ' tahdomme järjestää asiamm-e, kokonaan riip1m- ' matta siitä, mitä joku idästä, lännestä tai etelästä meille siiHi .sanoo. Vakaumukseni on se, että Europa yksimieliscnä tunnustaisi Snomen itse-

i

näisyyd·en. Mutta se kompromissi on hylätty. !

Tämä sovintoehdotus. joka. nyt esiintyy, -ei ole

i

mikään kompromi•s.si, se on päinvastoin meille · lopullinen antautumishtr.iou.s. Tähän antautumi- seen ei kuit-enkaan ole näyttänyt meidän kanna.l- tamme olevan aihetta. Siitu. estävät meitä isän- maalliset syyt. ~f2illä on nimittäin vieläkin uf'ko tähän 1mnsaan ja tämän isänmaan tulevaisuuteen ja Suom-en vait:on t·ehtävään vastaisui:!des,sa, usko .ioka antaa m-eille sellaisen tulevaisuuden p~iämää

rän, että tässä maassa on vielä kerran vedottava kansaan, .ioka silloin ra:tkaisoo riidattoma.sti hal- litusmuotoky,symy ksensä.

Minä tul•en siihBn, josta alotin. S-enaatin varapuheenjohtaja lausui, -että asiat kulkevat hirvittä- ' vän nopeasti, ·me vain riitelemme periaatteista.

Kuten tässä olen osoittanut, ei riita ole vain p-e- riaatt-eista. vaan yksinkertais.esti on riita .siitä, laaditaanko, •säädetäänkö Suomen kansa.lliselle unddle valtiolle hallitusmuoto yhteistoiminnassa kansan kanssa, vai välittämättä kansasta. Kysy- mys on siitä, tahdotaanko täällä noudattaa hallitusmuodon säätämisossä vanhan kuuluisDn itse- valtijaan periaatteita; kaikki kansan hyväksi, mutta ei mitään kansan kautta; vai tahdotaanko pyr.kiä sii}Jen. johon k.aikkialb mDni1m:1."Sa n~·

kyää.n kehityksen suunta viittaa, että kansa saa itse määrätä kohtalonsa mvös hallitusmuotonsa ' säätämiseen nähd-en. Minä kannatan tätä jälkim- mäistä niistä syisHl, jotka olen tässä la asunnos- sani esittänyt. S.e on minulla isä.nmaallinen ja i

omantunnon vaatimus. Minä en näe nykyhetkellä mitään muita mahdollisuuksia Suomen tulevai- suuQ.en perustuksien las.kemisEksi kuin s-en, -että ' koko kansa saadaan yhteen laatimaan it•selloon tulevaisuud·en perustukset. Se -epäluottamus, jota .kansaan vetomattonmus merkitsee, s-e epäluotta-

mus kantaa .io tuomion itsessänsä. Kansanluotta- musta nyt vandiban. THäHä on viime ai'koi.na

kuultu vaikuHavalta taholta selitettävän, että vähän a.ian perä.stä ei meistä välitä kukaan mi- . tään. Me tulemme sitäkin ti-etä siihen, että mei- dän on sisälliscsti turvauduttava omiin voimiin.

Ainorustaan omin voimin voi Suomen kansa tulevaisuuden itselleen rakentaa eikä muiden voi- milla. Tämä merkitf!'ee myöskin sitä, että jos tälle ti€lle lähdetään, .se alakuloisuuden tila, missä Suomen kansallinen mi-elipide nykyään on, se nousoo, kuohahtaa, .ia me kaikki, jotka vaadimme kansaanvetoomista, me ilmoitamme, että m-e lojaalisesti alistumme sen päätöks-en alle, mikä kansa its-e .silloin tässä asiassa tekee. Tulkoon - rnonarkkia taikka trusavalta, joka tapauksessa :oiihen on silloin aEstuttaYa. ltit:'';n ;·,; '<ta trc- maria ei -enään ole. Ja kun niin tehdään, saamm-e oHa valmutettu.ia siitä, että meidän ulkopolitiik- kamme järjestyy paljoa helpommin kuin mitä se jär.iestyy, jos tällä kertaa tämä hallitusmuoto hy-

\'äksytään. Minä pyydän siis -ehdottaa, -että samalla kun vastustan kiireelliseksi julistamista, -eduskunta päättäisi antaa. hallituks.en asiaksi ryhtyä viipymättä toim-enpiteisiin siihen suuntaan, eWi eduskunta .saisi valmisha. sekä tasa- Ya.ltaisen että monark~stis-en hallitusmuotoehdo- tuks2n, joiden välillä sitte toimeenpantaisiin kan- sanäänestys.

Ed. A h m a v a a r a: Valtiomuotoasiassa on .io puhuttu niin paljon, eUei s-e enään juuri puhu- malla paran-e, mutta iahdon kumminkin minäkin viela muutaman sanan lausua.

Kantani asias·sa olen jo -ennen ilmoittanut ja on s" edcllc·enbn sama, nimittäin dL:. rw ; i : .vt olisi valittava tasavaltalaisen ja monarkisti-en hallitusmuodon välillä, äänestäisin oedellistä, koska 1;äsitykseni mukaan .s-e parhaiten vastai.si kan-

oamme -enemmistön tahtoa ja olisi niin muodoin sillä ehkä parhaat menestymisen mahdollisuudet.

:VIutta nyt ei ole meillä valittavana näid€n kahden hullitusmuodon välillä, vaan on ratkaisu tehtävä : iitä, tahdommeko hyväksyä uud-en kansanvaltai-

~en monarkisti·scn hallitusmuodon, vaiko jättää Yoima.an vanhentuneen epäkansanvaltais-en hallitusmuodon, joka antaa kuninkaall-e' ai'van liian suuren vallan. Kun näin on asianlaita, en minä :molestani ensinkään epä.ile, knmmalJ.e puo¹e1le ääneni annan. En voi ollenkaan ymmärtää niitä,

;otka kansanvallan nimessä. äänestävät kan- :-anvaltaista hallitusmuotoa kumoon ja jättä- vät yk.sinvaltais-emman hallitusmuod-on voimaan.

Käsitän hvvin sen. ettii tasavaltainen hallitusmuoto o~ kallis niiUe, jotka ovat vakuutettu.ifl :cen paremmuudesta, mutta kun kerran sen aikaan-

;a a min-en nykyisin on mahdottomuus, niin -en, voi muuta a.iat.Plh. knin Ptiä >:illoin. kun ei parasta

(9)

saada, täytyy tyytyä .sitä lähinnä olevaan. Ei kaiketi kukaan voin€ väittää, ettei nyt esillä Qleva hallitusmuotoehdotus ole paljon enemmän kansanvaltainen kuin 1772 vuod-en hallitusmuoto. Mi- nullekin tuntuisi tas-avaltainen hallitusmuoto 'kal-

·liilta, mutta vielä kalliimpi on minulle kansan itsenäisyys ja ,sen rauhallinen kehitys, ei niin ym- märtäen, -ettei tasavaltainenkin hallitusmuoto säi- . lyttäisi kansamme itsenäisyyttä ja soisi sille rau- i hallista kehitystä, muttå jos me silloin, kun kansamme itsenäisyyden perusteita pitäisi rakentaa .ia &en rauhallis-en kehityksen tietä viitoittaa, ku- lutamme aika,m.me taisteluun siitä, minkälainen , p-erustus on rakennettava ja minkäväriset viitat i ovat pantavat, emmekä 'siis voi mitään perustusta ', laskea, niin saattaa käydä niin, kuten hif:>toriassa monasti on käynyt, että vierast-en kansojen hirmu- myrsky pyyhkäisee kaikki meidän suunnit€lmam- r

me yhdellä iskulla ja asettaa kansamme jälleen vieraan ikeen alle. Silloin, jos niin onnettomasti kävisi, huomaisimme, mutta liian myöhään, että sekin järjestelmä, jota vastustimm€ ja jota pidim- me turmiollis-ena, sittekin olisi ollut kulta.akin kal liimpi.

Nämä viittaamm1i syyt ovat. minut saattaneet tyytymään vä·hempää.n ja luopumaan siitä, minkii olisin pitänyt parempana; Toivoisin sydämeni ' pohjasta, että me kaikki, joille on tänä kohtalok- 'kaana aikana uskottu kansanedustajan kunniakas .ia vastuunalainen tehtävä, voisimme katsella kauas tulevaisuuteen ja unhottaa oman minämme ja puolueen edut isänmaan kokonaisuuden tieltä.

Tähän toivoon olen sitäkin oikeutetumpi, kun sil- lekin perustalle, joka esilläolevassa hallitusmuo- tOf'sityksessä tarjotaan, voidaan rakentaa täysin itsen.äinen .ia kansanvaltainen Suomi. Tämä on kantani. Jos tämä selitetään kannan muutokseksi ja selkära.ngattomuudeksi, niin kannan 'mielelläni nämä syytökset, kun tiedän tällä i.sänmaan etua ajavani.

Kumpa me kaikki, sanon vieläkin, tänä vaka- vana hetkenä voisimme uhrata omat harrastuk- semme ja ihanteemme 'isänmaan alttarille ja lyödä i sovinnon kättä, tietäen -että kukin on velvollisuu- · trnsa täyttänyt vakaumuksensa mukaan, niin olisi siitä Suomellemme sanomaton hyöty. Niin ei valitettavasti kuitenkaan näytä asianlaita nyt- kään olevan.

En ajatellut asiassa Bnempää lausua kuin tä- män kantani vielä kerran merkitä, mutta edellisen arvoisan puhujan lausunnon johdosta sallittanee minun vielä lausua muutama sana.

Yhtenä 'syynä siihtn, miks-ei hän voi tätä mo- narkista hallitusmuotoa hyväksyä, s-elitti hän en- sinnäkin olevan sen, että siinä on ruotsalaisun-

delle meidän maassamme annettu sellaisia eris- täytymisoikeuk·sia, jotka eivät ole maan hyödyn kannalta suotavia. Minä myönnän, että tässä huomautuks-esa on paljon perää .ia itse puolcsta- nikaan en olisi pitänyt näitä ta.rpeellisena, tU senvuoksi, että tahtoisin sortaa ruotsalai·sen kansan- aineks·en kielellisiä oikeuksia, mutta .iuuri samois- ta syistä, joihin ed. Alkio viitta;s.i, että nuo määrä- ykset minustakin eivät ole hyödyllisiä Suomen kansalle. Mutta eiväthän nämä kohdat nyt kum- minkaan voi olla mitään erinäisiä monarkistiselle tai tasavaltalaiselle hallitusmuodolle, kyllä ne voi- vat ilmetä kummassa tahansa, eikä siis tämä minun kannaltani ole sellainen syy, jonka vuoksi olisin valmis tämän ehdotuksen hylkäämään.

Toinen syy, johon arvoisa puhuja. viittasi, on minusta vieläkin merkillis-empi. Hän lausui noita saavutettuja oikeuksia vastaan, jotka hallitus- muotoohdotuksen 28 § :ssä on turvattu, ja samaa.

ovat useat maalaisliiton edustajat suuressa valiokunnassa ja jo ennen tässä eduskunnassa huomauttaneet. Tämä mifllipide jo suuressa valiokunnassa minua hämmästytti, sillä tässähän ennen kaikkea juuri tarkoitetaan suojella maanomistu.soikeutta, .ia tätä oikeutta ei minusta ainakaan maalaisliiton kannalta .sopisi koettaa heikentää. Ei ole sentäh- den liikaa vaadittu, että on määrätty tuo ²/R ään- ten enemmistö, ennenkuin yksityisen maanomis- tuksella saavutettuja oikeuksia mennään .rikko- maan, varsinlcin kun meillä viimeaikoina nn aivan yllinkyllin eläviä todistuksia siitä, mitenkä tätä oikeutta järkytetään kaikenlaisten tarkotusperien tieltä, tarkotus.perien, jotka aina eivät ole edes välttämättömiä. Onhan meillä esimerkiksi uudella torpparilailla näitä oikeuksia .iärkytetty - ja se oli tietysti välttämätöntä - , elintarvelailla niitä on .iärkytetty aivan tarpeeksi asti ja uusia tällaisia näyttää olevan suunniteltu. Uusi vero- tussysteem{ nä,yttää m. m. asettavan sellaisen säännöksen, että siitä maatilan arvosta., mikä on.

ilmoitettu verotusta varten, on valtiolla oikeus ilman muuta lunastaa tuo tila, muista puhumatta- kaan. Kun tällaisia ilmiöitä .nyt jo on ilmennyt,.

niin minusta tällaisena aikana kaikkein vähimmin sopii maataviljelevän väestön edustajain ruveta tätä P·erustuslain turvaa vastustamaan, sitä:kin vä- hemmän, kun on osottantunut aivan selväksi se, että tässä eduskunnassa, vaikka on tähänkin asti vaadittu tuo ²

/n

äänt.en enemmistö näiden oikeuk- si{'n .iärkyttämiseUe tai muuttamiselle, on aina saavutettu tuo enemmistö. Asialhseltakin kannalta katsOfln minua on suomnn oudoksuttannt &e, että juuri maalaisliitto käypi näiden oikeuksien kimp- puun, jotka jos mitkään ovat minusta turvattavat, ei yksinomaan maRnviljeli.iän rdnn kannalta, vaa.n

(10)

Suomen hallitusmuoto.

koko kansamm€ edun .ia turvalli.suudfln kannalta. . Tällaisia oikeuksia, mikäli minä tiedän, on joka maassa sentään turvattu ainakin yhtä paljon, kuin tässä hallitusmuot02hdotuksessa tehdään.

Mutta vieläkin omituisemma;ksi muodostuu herra Alkion moite näistä oikeuksien turvaami··

<Sesta, kun hän itse viime valtiopäivillä kirjoitta- mas·saan vasta.lai1scessa on aivan sanasta sanaan samallaisia säännöksiä laatinut. Tä.ssä on siis täytynyt herra Alkion kannan muutamien kuu-

"kausien kuluessa kokonansa muuttua. Jottei väi- tettäisi minun turhia puhuvan, pyy.dän sa&da lu- kea sekä nyt ehdot-etun säädöksen tästä, että ed.

Alkion vastalauseen .säädöksen osottaakseni, että ne sisältävät samaa. Tässä nyt esilläo¹evassa hallitusmuotoasiassa sanotaan 28 § :ssä: ,Älköön Suomen kansalaisen saavutettuja oikeuk•sia uudella lailla rajoitettako muussa järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty", ja ed. Alkion. vastalauseessa, jota hän viime valtio-

päivillä suositteli eduskunnalle, lausuttiin: ,Äl- köön Suomen kansalaisen •saavutBttuia oikeuksia uudella. lailla rajoitettako muussa järjestyksessä kuin perustuslain muuttamises-ta on säädetty."

Siis •sanasta sanaan aivan samalla tavalla ed.

Alkio on ehdottanut tämän säädettäväksi ja nyt hän kuitenkin m. m. tällä perust€-ella on valmis hylkäämään esillä "olevan -ehdotuksen. Tuntuu minusta tällaiset syyt jo hafltuilta ja se on sangen ikävää näin vakavassa asia-ssa. Muuten minun täy- tyy puolestani valittaa sitä, että täällä a:lituiseen

joka ainoa kerta kun hallitusmuotoasia tulee -esille, vedotaan siihen mitä ennen on tapahtunut ja mi- tenkä olisi vo:nut tapahtua jos niin ja niin olisi menetelty. Minusta on kyllä käsitettävää, että jonkun kerran tästä muistutetaan, mutta tuntuu jo aivan liialliselta kun sitä melkein joka. ainoassa 'J)uhoossa tyrkytetään. Eihän kansanedustaja saa asettua näin vakavassa. kysymyk8€ssä sille pohjalle, että kun minua ei ole silloin .ia silloin tarpeeksi kuultu vastaisella kanna.lla olevan ryhmän puolelta, niin senvuoksi hylkään asian, joka mitä tärkeimpiä maan etuja koskee. Kylläkai meidän täytyy voida unohtaa. loukkaukset, jos niitä on ollut, niinkuin niitä ti-etysti on ollut puqlelta ja toiselta .ia käsitellä asioita asiallisuuden kannalta -eikä yksinomaan menneisyyden ja tunteiden pe-

rustflella.

Täällä on tänäkin pä.;ivänä niinkuin .io ennenkin kosketeltu Saksan politiikkaa, nimittäin mitä sak-

"Salaiset ovat vaatinoot .ia mitä ne eivät ole vaati- neet .ia on moitittu hallitusta siitä, että se on vää- rin iiroottanut meille Saksan hallituksen tiedon- annot. Se tieto, joka. meille eduskuntaryhmille on annettu, pe:t:ustui kuitenkin aivan kirjoitettuun

Saksan hallituksen sähkösaJlomaa.n eikä kukaan voine osottaa., ettei se ol~ut oikea. (Vasemmalta:

Tilattu!) Toinen asia on se, että toinen tai toinen rmoli on tulkinnut tätä omien tarkoitusperiendä mukaisesti. Itse tiedonanto oli oikea j,a turhaa on meidän ruveta sitä tyhjäksi tekemään. Muuten minusta se seikka mitä edellinen ja nykyinen Sak- san hallitus on pitänyt suota.vana ja mitä ei, ei yksin saa määrätä me:dän kantaa.mme. Se tosin on jossain määrin huomioonotettava, mutta sillä ei ole mitään ratkaisfwaa merkitystä. Enkä tah- toisi, että niin pitkälle mentäisiin kuin arvoisa edellinen puhuja, että Saksan .nykyinen hallitus muka vaatii meillekin parlamentaarista hallitus- tapaa. - Sehäl'l. meillä .io on. - Kylläkai tämä asia on meidän sisäinen asia eikä se kysymys mitä siellä vaaditaan tai ed~s toivotaan, saa asioitam- me ratkaista.

Täällä on edellisessä istunnossa useat maalaisliiton edustajat myöskin koskeneet ulkopolitiikkaan .ia lausuneet toivomuksia, mihin :suuntaan se olisi .iohdetta va. Ja kun eräs puhuja väitti, että me emme saisi ulkopolitikas&a, emmekä .edes tässä hallitusmuotoasiassa tehdä ratkaisevaa lopullista päätöstä ja valita hallituksen päämiestäkään ennenkuin vasta sittekun suursodan rauhankonfe- renssi kokoontuu, tulisi meidän siellä asettua sille puolfllle mikä mflille näyttää edulliselta, niin ainakin minuun teki tämä ikävän vaikutuksen, ei senvuoksi, flttä tämä olisi mitään uutta, kyllä tällaista macchiavelliläistä politiikkaa on jo van- hastaan harjoitettu. Mutta minä käs:tän, että Suomen pienellä kansalla ei ole voimaa eikä halua ryhtyä tällaista epärehellistä politiikkaa seuraa- maan. Kylläkai mridän täytyy ottaa varma kanta ulkoasioissakin, eikä horjua· päivän tuulten mukaan, sillä .ios niin teemme, olemme ehdottomasti hukassa. 'Minua kuit-enkin ila.hutti. että seuraa- vassa istunnossa toinen maalaisliiton €dustaja puhui toiseen suuntaan ja siis osoitti, ettei siflllä- kään tätä mielipidettä hyväksytä. Minä olen kuten· kai useimmat muutkin edustajat, S1ksan ys- tävä enkä voi käsittää, että me muuta voisimme olla. Sillä Saksa on avustanut meitä itsenäisyy- temme ja ylipäänsä meidän kultuurimme .ia kansamme olemassa·olon turvaamisessa ja näin ollen olisimme huono kansa, ellemm€ tuntisi kiitolli- suuden velkaa tästä. Se seikka, dtä olemme sak- salaisystäviä ei pitäisi suinkaan olla loukkaus- myöskään vastaisen valtioryhmän valti.ioil!e. Ei tällä suinkaan sanota sitä, että me tahdomme hei- dän kanssaan tulla vihamielisiksi ja ettemme tahdo ystävällisiä suht-eita heidänkin kanssaan.

.M:utta meillä lienoo oikeus. tässä .suhtressa asettaa 2tualalle se kansa, j.onka m€ ·katsomme mflidän

(11)

-eiu.iamm.e parha.idBn ja pontevimmin ajaneen. Sitä vastaan -ei pitäisi kBllään olla muistuttamista.

Mutta tarpeetonta tässä on ulkopolitiikkaan käydä. sillä siitä meillä OTh ylipäänsä vajavat tiB- dot. emmekä siis voi mitään ratkaisevaa siinä suh- toossa lausua. Olen ainoastaan tahtonut huomaut- taa ettei eduskunta suinkaan ol-e .sillä kannaHa kuin täällä muutamista puheista päättäen voisi a.iatBlla. En puol-estani luulisi, että sekään seikka, mistä kansasta Suomen kansa valitsee itsellBen valtion päämi-ehen, kuninkaan, .ios se tuloo vali- tuksi, niinkuin kaiken todtmnäköisyyden mukaan näyttää tulevan ·saisi tahi tarvittaisi olla minään loukkaukstma toisten kansD.i€n ystävyydelle, sillä tämän pitäisi olla myös mBidän l'lisäinen a~iamme

eikä siinä siis pitäisi olla toisilla kansoilla oikeu- tettua sanomista, sillä tämä kuningas, niin pian kuin hän tulee Suomen kuninkaaksi, ei ole -enään vierasmaalainen, vaan on hän ensimäinen .suomalainen mies. · Sill-e ·kannaJle kai meidän ka"ikkien on oikeus asettua.

Ed. Anti 1 a: En aijo olla monisanainen, mutta tällä tärkeällä hetkellä en katso myöskään voivani kokonaan vaieta, en varsinkaan sen jäl- keen kuin täällä on taaskin 'uudestaan eräs poh- jalainen edustaja esiintynyt, pohjalaisten maalaisten nimessä ja myöskin vapauttajain nimes- sä. Minäkin olen maalainen, maalaisten edustaja, ja rohkenenpa. myöskin mainita, että olen maa.n vapauttajain edustaja ja siis rohkenen puhua heidän edustajanaan.

Jo edellisillä våltiopäivil1ä olin minä omalta i

·kohdaltani en ainoastaan valmis hyväksymään, · silloin yli tulevien vaalien lepäämään jätetyn hallitusmuotoehdotuksen, vaan vieläpä sitä lämpimästi kannatinkin, kannatin perustuslaki- valiokunnassa sekä myös:ki.n eduskunnassa. Tä- män nyt käsiteltävänå olevan ehdotuksen olen sovinnon aikaa·nsaamis,eksi myöskin ollut valmis hyväksymään jo perustuslakiva-liokunnassa ja sen teen myöskin tällä ·hetkellä. Tämä alistuvai-

s'uuteni .ia. va.lmiuteni perustuu siihen vakavaan tietoisuuteen, että hyvä järiestys valtakunnan asiain hoidossa edellyttää v~allanhoitoa, jonka kes- kuksena ja kiintopisteenä on seisova orgaani, orgaani, .ionka vastuulla on sekä kulloinkin -elettä- vien päivim että myöskin tulevien jopa kaukais- tenkin aikojen, valtakunnan asukkaille mukanaan tuomat kohtalo.ien ja. onnen vaiheet. Syvin tyydytyksen tuntein odotan minä sitä läihesty- vää päivää, jolloin Suomen oma· uusi monarki- nen hallinto on järjestynyt ja tämä levottomuutta herättävä ja suuria oniJ>ettoniuuksia mukanaan tuotta.nut väJlitila on loppunut. Tyydy,tykseni

on sitäkin suurempi, ·kun olen saanut tuoreita.- kin todistuksia siitä, että va,lta¹kuntamme väestöä kaikissa kerroksissa ja. vielä valtavalla osalla elähyttää tällä hetkellä samat toiveet ja sa;ma tyydytyksen tunne kuin its.eänikin.

Vanha voimassa oleva hallitusmuotomme on monissa kohdissaan sangen, puutteellinen ja ah- da.s. Sentä·hden maas,samme 'Y leenStä \hartaasti toivotaa.nkin, että uusi nyt käsiteltävänä oleva hallitusmuotoehdotus tulisi sekä kiireelliseksi ju- listetuksi että myös-kin lopullisesti hyväksytyksi.

Jos kuitenkin vastoin tältä toivoa, ehdotus eduskunnassa. ei saisi tarpeellista äänimäärää, täytyy Suomen muuten uudist,etuss.a va.ltakunnassa Bdellee:rrkin jäädä tuo va.nha hallitusmuoto vai- iiollisen toiminnan 1Jerus,ta.ksi, sillä muuta halli- tnsmuotDa meillä ei ole, eikä mei.llä koskaan muuta hallitusmuotoa kaikista väitöksistä huo- limatta ole ollut. Ja. ilman haUitusmuotoa ei min- kään itsenäisen valota.kunnau haUinrt:o tietenkään ole mahdollinen. .T os tämä käsillä oleva ehdo- tu-s nyt hyljätää.n tai lykätään, niin on aiU<oana lohdutuksena, ainakin voi olla, se toivo, että uusi hallit&ijamme voisi valtioasiain hoitoon .ia johtoon tultuaan antaa vielä kerran eduskunnalle esitys uudeksi hallitusmuodoksi, Ehdottomasti varminta onnelliselle asian ratkaisulle kuitenkin olisi se, d.tä Bduskunta ny.t 1opullisesti h~rväk

syisi esi.llä olevan ehdotuksen. Ja sentähden eh- dotan, että eduskunta täJmän ehdotuksen sekä juli,sta.isi kiireelliseksi että myöskin lopulEsesti, hyväksyisi.

Ed. H n J t i n: Minä käytän tätä tilaisuutta lausuaks.mi ensiksi hallitukselle :kiitoksen siitä, että se on antanut eduskunnalle esity.ksen uu- d·eksi hatllitusmuodoksi ja siten vielä kerran tar- .i·onnut tilaisuuden sovittelujen kautta saada semmoinen aikaan. ,Jos ei tämä eduskunnalle on- llistu. niin ei ainakaan sii1ä hallitus ole edesvas- tuussa. Edellis]ssä istunnoissa on jo monasti torjuttu väite, ettei perustuslakivaliokunnan en•emmis{ö ole hyväksynyt muka ainoatakaan maalaisliiton edustajain muut.osehdotuksista, niinkuin ~he vas.talauseessaan sanovat. On oso, ttttu, että jo hallitus esitys1ä laatilf'ssaan on ottanut huoniioon useita muistutuks.ia, joita ta·sa- valta•laisten taholta tehtiin edellistä hallitusmuo- toesitystä vastaan, .ia jotka eduskunta v-iime lre- sänä hyväksyi. Sen jälkeen on sekä -pcrustus- lakival1okunn0.ssa että SIUuressa ·va•lH.rkunna.ssa tasavaHalalisten ·tyydytt.ämis1eksi tehty tärkeitä.

muutoksia pykäliin 13, 14, 19, 38 ja 42. Kaikki tämä on tapahtunut sovinnon aikaansaamiseksi ja siinä mielessä että s!!Jarta1~Siin syntymään uusi

(12)

hallitusmuoto, 'j.oka vastaa kansanvaltaisuuden

· oi.keutettuia vaatimuksia. Jos ennakkoluulotto- masti arvostelee täten syntynyttä tulosta, täyty- nee 'kenen taha.ns·a ljllYöntää, että nyt tarjona oleva uusi haHitusmuoto antaa k·ansa•n tahdolle suuremman määräys·vallan, kuin sillä on mis- sään monarkisessa maassa . .ia harvassa tasaval- lassakaan. Mutta kaikki tämä on ollut turhaa.

Sovittelu on torjuttu tylyllä hylkäämisehdotuk- sella. Se ei kuitell'ka:an kykene uudistusta kaatamaan, elleivä;t s.en vastustajat cyhdy äärim- mäiseen keinoon, äänestämään asian kiireelli- syvttä vastaan. Tä,mä 'keino on. kyllä valtio- päiväjäriestyksen muka.isesti tasavaHalaisten vallassa, vaiikka lainsäätäjän tarkoitus ei miten- kään ole voinut olla, että se olisi tämmöiseen ti- lanteeseen sovellutettava, jolloin jos milloinkaan kiireellistä toimenpidettä kysytään. Mutta olta- koon myös .selvillä, mitä asian jarruttamisella saadaan alliman. Siitä oli·si, niinkuin täällä ovat edelliset puhujat huomauttaneet, seumuksena, että vanha, ;yli aikansa palvellut ja monessa suh-

teessa itsenäisen Suomen oloihin soveltumaton 1772 vuoden hallitusmuoto jäisi voimaan. Ku- ninkaalle, jonka vaaliin edustkunta piakkoin on rvhtyvä, jättäisivät jarruUajat esim. rajattoman kielto-<Oikeuden kaikkien eduskunnan päättä- mäin lakien suhteen. Hänellä tulisi olemaan valta alkaa sota, myöskin hyökkäyssota eduskunta!!

kuulemdta ta.i vastoin sen ta>ht.oa samoin kuin valta solmia ulkovaltojen kanssa sopimuksia, ja, kuten 'tietty, olisi hänellä hyvin laaja., yksi- puolinen päätösvaHa valtion talouteen .ia raha- a,sioihin nähden. Jäisihän m. m. tulli,vero.ien määrääminen edelleen hallitsi.ian yksinoikendrk- si. Omasta puolestani en tosin pelkää, että nyky- aikainen hallitsija. enää v·oisi näi•tä oikeuksia vastoin ka:t:san tahtoa väärin käyttää, mutta var- sin omituiselta nä;vttää että sama<t tasavalta.lai·- set. jotka uudessa hallitusmuodossa nvat ^koett~:-c

neet sttada ha.llitsijan vallan ma,hdollisim"'an vähiin supistetuksi, omalla men·ettelyllään jät-

täisivät hänelle rajattoman vallan. Ei ainakaan tämmöiseen tulokseen vievää menettelyä voisi sanoa kaD:s,anvaltaisuuden asian a iamisPksi., se kun varmaan pitkäksi aikaa sitoisi valtioelämäm- me muotoihin, jotka kaikkitm meidän mielestä pa- hoin ehkäisisivät ja haittaisivat sen vapaata ke- hitystä. Maalatisliittolaisten kaikissa puheissa on tämän asian käsittelyssä pohjasävele·enä kaikunut väite, että muka ·vain maalais~iitto edustaa varsi- naista Suomrn ka,nsaoa ja sen enemmistön mieli- piteitä ja että muka niitten .lukumää.rä - niin sanotaan va.sialauseessa - jotka epäilevät ny- kyisen puolinaisen eduskunnan oikeutba lopullisesti päättää hallitnsmuoioa., kat;vaisi joka. päivä.

.

^'

Sanottakoon vielä kerran tässä ti.l·aisuudessa, että nämä väitteet eivät pidä paikkaansa -tai ovat kierot. Maalaisliiton tä,Mläinen eduskuntaryh- mä saattaa kyllä edustaa omia valitsijoitaan, niitrten mielipidettä, mutta nämä ovat suuressa.

valitsijakunnassa pienenä vähemmistönä. Minä voin vakuuttaa että meillä,kin·, n. s. monarki's- teilla, on mielipiteemme tukena valittsijamme.

Tietääkseni koko ruotsa.larinen ka.nsa:naines yksi- mielisesti on monarkian kannalla, jot,en ruotsalainen ryhmä täällä yhtä varmasti kuin maalaisliitto voi valitsijoihinsa. v.edota. Muissa. porva- rilhsissa puolueissa ei yks·imielisyys tosin ole yhtä suuri, mutta niissäkin tätä nykyä valtava enemmistö pitää monarkisen hallitusmuodon sää- tämistä maalle onnellisempana. Omasta puolesta,ni a.inakin olen sa-anut varma,n va,kuutuksen

·siitä, että se ka.nrta, jolle tässä asiassa olen asettunut, on sama kuin valitsi.ioitteni suurella enem- mistöllä. On a'ivan tobta, että viime talvesta läh- tien muutos, ja suuri muut.Qs, mielipiteissä on tapahtunut. Mutta se on käynyt aivan päinvastai- seen suuntaan kui,n maalaisliit•on puhujat väittä- vät nimittäin monarkiseen suuntaan. Siitä on jokaisella ollut tilaisuus tnlla vakuutetuksi sekä yksityisissä keskustelui,ssa että julkisen 'Sanan kautta. Mielipiteiden muutos on kynsynyt en.nen kaikkea. oma:ss-a mamsa viime talven-a ja viime hväänä saavutettujen· kokemusten johdosta eikä kukaan liene nykyiseenikään tilan•teeseen erittäin tyvtyvä.inen. Jos Suomi on ollut tasavalta, niinkuin maalaisliittolai•set. väittävät, siitä saakka kuin yhteys Venäjän kanssa katkesi, niin täy- tvnee kai,kkien myöntää, ettei se kokemus kehoit.a tätä olotilaa jatkamaan, vaikka,kaan 'kaikkea 111itä on tapahtunut, ei pantaisi tasavallan las~

kuun. Mutta maalaisliittolaiset luulevat kai edus- tavansa niidenkin mielipiteitä, jotka. tuonnoin olivat täällä maMavan.a ryhmänä, hiljattain enemmistönä, vaan jo]lla nykyään ei ole täällä muuta kuin yksi ainoa edustaja. Onhan kaunista pitää poissaolevien puolta, mutta .Sinoa,staan silloin lmn nämä ovat oikeassa. Tiedämme kuiten-

·k.in kaikki, ettei maalaisliitto voinut hyväksyå s1tä tasavaH.aista ha:llitusmuotoehdotusta, jonka sosialidemokra-atit eduskunnassa laativat. Eikä- hän tämä ehdotus vielä sosialistisia valitsijajouk- koja tyydyttänyt, ne kun panivat toimeen kapi- nan kukistaaksensa koko tähänastisen yhteis- kuntajärjestyksemme ja rakentaaksensa. sen rau- nioille neuvostotasnvallan venåläiseen bolshe- vikimalliin. Sosialidemokraatit ovat vahinO'osta viisastnneet, arvelPvat kai ma.a•laisliittol;i~et.

Olisihan se erinomaisen suotavaa. Mutta. pitääkö tämä myös paikkansa. 'On paljon, selviä todis- teita, jotka. puhuvat päinvastaista kieltä eli eWi