• Ei tuloksia

KOKONAISPINTA-ALA 3000 kem 2

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "KOKONAISPINTA-ALA 3000 kem 2 "

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Asuntoreformin on spesifeistä prioriteeteistaan ja tarkoituspe- ristään huolimatta aina pyrittävä löytämään yhteiskunnallisten muutosten vaatima reaktio, tai pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan muodostuvaan asumisen ja elämisen tilanteeseen. Kuokkalan uusi asuinkortteli on kooltaan pieni, mutta se sijaitsee raken- nushistoriallisesti merkittävässä kohdassa. Suunnitelma tulee olemaan spesifi, alueelle suunniteltu rakennus. Alueen mitta- kaavassa ja kontekstissa on erityislaatuista potentiaalia muu-

toksille.

Kuokkalan ydinkeskustaan rakennettavan asuinrakennuksen harkinnanmukainen suunnittelu ja toteutus on edellytys alueen ylevän ja arvokkaan arkkitehtuuriperinnön säestäjänä. Uuden rakennuksen tulee jättää tilaa jo olemassa oleville rakenteille, joilla on kaikilla oma vahva identiteettinsä. Alue on erityislaa- tuinen, ja tämän erityislaatuisuuden luoman potentiaalin hyö- dyntäminen on alueen tulevaisuudelle elinehto. Uuden korttelin on huomioitava alueen näkymät, kulkuväylät, tarpeet, puutteet,

saavutukset ja onnistumiset.

Ratkaisuna on mittasuhteiltaan ja esteettiseltä olemukseltaan asuinrakentamisen perinteisestä vapautunut erikoinen kaksi- kerroksinen kortteli, jonka asunnot liikkuvat perinteisten huo- neistojen, rivitaloasuntojen, omakotitalojen sekä asuntoloiden maastossa. Suunnitelmassa on vahva halu kohdata asumisen toiminta äärimmäisen monimuotoisena ja aina yhtä tärkeänä tekijänä ihmisten elämässä. Tarkoitus on suunnitella toimivaa ja merkityksellistä asumista erilaisille asujille. Yksilöille, ystä- ville, perheille, tuntemattomille. Kaikelle tälle on rakennettava yhteinen kehikko, joka tuo sekalaisen ryhmän yhteen tasa-ar-

voisella tavalla.

Kilpailuohjelman toivomusta parkkipaikkojen sijoittamiseksi alueelle on lähestytty rakentamalla maltillinen määrä uusia asuinneliöitä, jolloin parkkipaikkoja ei tarvitse toteuttaa enem- pää. Tarkoituksena on eheyttää ja rajata parkkipaikka pois julkisesta kaupunkitilasta. Tavoitteena on että niin kauniille ja vehreälle alueelle kuin Kuokkalan ydinkeskusta ei rakennettai- si kiinteää parkkiratkaisua. Tämän hetkinen tilanne halutaan nähdä alueen erityisen luonteen takia vain väliaikaisena, ja täs- tä syystä se tulisi pitää joustavana tulevaisuutta varten, jolloin autot pyrittäisiin keskittämään vähemmän prominentille ja veh- reälle alueelle. Parkkipaikan alueelle on esitetty tulevaisuuden lisärakentamista. Parkkipaikan problematiikka käsitellään siis harkitulla massoittelulla ja volyymillä, joilla eheytetään kau-

punkitilaa.

Uuden rakennuksen täytyy olla oma kerrostumansa alueen rik- kaassa rakennuskannassa. Sen täytyy puhua omilla arvoillaan ja antaa mahdollisuus yhteiskunnan monimuotoisuuden ja toi- veiden toteutumiselle, silti säilyttäen autonomiansa inspiroiva-

na osana tulevaisuuden kehitystä.

Valittu rakennustypologia on matala ja demokraattinen. Kai- killa asukkailla on suora yhteys jaetulle pihalle jota ei ylihy- gienisoida, vaan se jätetään asukkaidensa armoille. Kaikille asukkaille huoneistokoostaan ja asumistavastaan huolimatta on tarjottu ylevöittävä näkymä erityislaatuiselle pihalle. Pihal- la sijaitsee kaikkien yhteinen katos, yhteisön monumentti, suo- ja, joka toimii yhteisön katalysaattorina ja fyysisenä yhdistäjä- nä. Jokainen asukas tuo oman sisäisen maailmansa ja antinsa korttelin voimavaraksi monimuotoisen ja sosiaalisesti rikkaan verkoston luomiseksi. Korttelin asuntokonfiguraatio on tarkoi- tuksenmukaisesti huomattavan heterogeeninen. Perinteistä ja uudenlaista asumista on sijoitettu vierekkäin. Yhteiskunta on jatkuvassa murrostilassa, ja suunniteltu kortteli pyrkii sisällyt-

tämään kaikki osallistujat sen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Kuokkalan alueen uusi asuinkortteli muodostuu yhtenäiseksi rakennukseksi, kortteliksi joka rajaa ympäröivää kaupunkitilaa siltä vaadittavalla tavalla. Kortteli rajaa puistoalueen eheäksi kokonaisuudeksi, ja tarjoaa sille rauhallisen taustan. Kirkon puoleinen aukion alue rajataan kokonaiseksi. Uuteen kortteliin sijoitetaan yhteistiloja sekä ulosvuokrattavia tiloja joilla on si- jainnilleen sopivaa arkkitehtonista laatua. Syöttäjänkadun puo- lelle sijoitetaan myös yhteisöllinen kerhotila, jonka ulosvuokra- us olisi mahdollista. Eri toimijoiden tuominen yhteisen pihan

ääreen yhtenäiseen rakenteeseen on suunnitelman pääasialli- nen tavoite. Nivelkohtiin sijoitetaan asukkaiden varastotiloja,

yhteisiä saunatiloja, pesutupia sekä kerhohuoneita.

Puiston yhteyteen sijoitetaan myös toinen rakennuskappale, joka myötäilee tulevaisuuden kehitystä. Kommuunitalon raken- ne on yhtenäinen korttelin kanssa. Kommuunitalo, aivan kuten kortteli, on kylä itsessään. Sen sisältä löytyy suuri määrä ihmi- siä omien sisäisten maailmojensa kanssa. Kommuunitalon asu- ja haluaa elämälleen paljon toiminnallista ja joustavaa tilaa kotonaan. Tilaa jota voidaan muovata yksilön muuttuviin tar- peisiin. Kommuunitalo on esimerkki rakennuksesta jonka sisäl- le on helppo kuvitella niin asumista kuin työntekoa rinnakkain.

Mikäli yhteiskunnan tavoitteet autoilun vähentämiseksi onnis- tuvat, rakennetaan parkkipaikan kohdalle Kommuunitalon vas- takappale, ja näiden väliin jätetään pihatila. Kommuuniasumi- sessa julkisen ja yksityisen tilan rajapinnat ovat erilaiset kuin

perinteisissä asuinmuodoissa.

Rakennukset toteutetaan lineaarisena järjestelmänä jonka ra- kenne jätetään näkyväksi. Modulaarinen rakenne on suunnitel- tu siten että aputilojen ja asuintilojen suhde pysyy hallittuna huolimatta siitä minkä kokoisen huoneiston järjestelmästä ra- jaa. Jokainen asukas saa samat arkkitehtoniset elementit huo- limatta asuntonsa koosta. Tämä mahdollistaa niin pienien kuin valtavienkin huoneistojen toteutuksen rinnakkain yhdenarvoisi- na. Kaikki asukkaat jakavat samat yhteydet ja mahdollisuudet

asuntokoostaan huolimatta.

Ulkopuolelta rakennus on suljetumpi lukuunottamatta julki- sempia tiloja. Erillisillä hermeettisillä huoneilla on tasajakoon perustuva ikkuna. Nämä huoneet varustellaan alakerrassa spe- sifein asennuksin ja järjestelmin. Yläkertaan on sijoitettu asuin- huoneita. Pihan puolelle jää avoin ja raaka tila, jota ei mää- ritellä millään kiinteillä elementeillä. Tila on täysin asukkaan muovattavissa. Pihan puolella rakennuksen julkisivu on huo- mattavan avoin. Suuret räystäät luovat paikan asuntojen eteen terassiksi ja suojaavat auringolta. Avaukset rakennuksen nivel- kohdissa avaavat näkymiä ympäristöön, mahdollistavat luonte- vat kulkureitit tontin läpi. Kevyenliikenteen reitit on ylläpidetty.

Rakennus on puurakenteinen. Liimapuiset palkit ja pilarit yh- distetään jäykistäviin moduulin mittoihin esivalmistettuihin CLT -seinäkkeisiin. Esivalmisteiset CLT -levyt toimivat myös julkisivussa yhdessä lasin ja puisen säleikön kanssa. Rakennus

perustetaan betonianturoin.

Muuntojoustavuus toteutuu mahdollisuuksilla yhdistää pieniä yksiöitä ja studio asuntoja toisiinsa tai suurempiin asuntoihin.

Asukkailla on myös mahdollisuus jakaa vaäliin jääviä huoneis- toja esim. ateljee käyttöön tai muuhun työskentelyyn. Yksinker- taisen modulaarisen järjestelmän sisällä on myös mahdollista tehdä muutoksia asuntojakaumassa Tavoitteena on mahdollis- taa erilaisten elämäntapojen sijoittaminen pienen ja kompaktin korttelin sisälle, ja luoda sosiaalisia yhteentörmäyksiä ja tutus-

tumisia eriluonteista ja -sisältöistä elävien henkilöiden välille.

KOKONAISPINTA-ALA 3000 kem 2

ASUNTOREFORMI 2018 JYVÄSKYLÄ KORTTELI 14160 SELOSTUS

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Soiden luontotyyppien raportoitu kokonaispinta-ala, huonossa kunnossa oleva pinta-ala, tuntemattomassa tilassa oleva pinta-ala, Natura 2000 -alueilla sijaitseva pinta-ala sekä

Jos kestävä kehitys on oma oppiaineensa, niin uhkana on kestävän kehityksen läpäisy, niin että se jää hipaisuksi.. Vastuu kestävän kehityksen järjestämisestä täytyy

Uuden työntekijän palkkaustarpeen havaitsemisen jälkeen täytyy päättää mitä ja miten rekrytointi suori- tetaan, kuka tai ketkä ovat siitä vastuullisia, mitkä ovat

Koska nykyisen kokeen ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, oli hämmentä- vää, että ÄOL hyökkäsi julkistamassaan tavoiteohjelmassa niin näyttävästi hallituksen

Toisaalta viralliset, lainsäädän- nön vaatimat osallistumisen keinot ovat edelleen perinteisiä: maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisilla täytyy esimerkiksi olla

Tampereella vuonna 1988 ke- rätyn aineiston otos laadittiin kou- lujen oppilasluettelojen perusteel- la ja siinä oli pyrkimys paikallisen tason "demografisuuteen"

Pidän erittäin paljon Eva Isakssonin lähes- tymistavasta, jota jo kirjan nimi il- mentää: Rauhan laboratorioiden toiminnalle ei riitä tieteen väärin- käytön eettinen

Jo tämän vuoden aikana olen selvästi havainnut, että Outilla ja Helillä on paitsi osaamista myös innostusta tarttua toimeen ja viedä lehteä eteenpäin sähköi- sessä