Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys
Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30
Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho
12.11.2015 2
Saarenmaantie Sikomäentie
Kuikantie
Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA
Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet
• Laaditaanko (kylä)alueelle osayleiskaava ja missä laajuudessa (mahdollisen kaavan rajaus)?
• Mitä kysymyksiä osayleiskaavalla tulisi ratkaista?
• Selvitys laaditaan yhteistyössä kyläläisten kanssa:
– Lähtötilanneanalyysi, kyläillat, kyläkysely, keskustelut – Selvitykset
– Mitä kylä tarvitsee? Tarvitaanko välttämättä kaavaa?
– Yhteinen näkemys kylän kehittämisestä ja toivotusta suunnasta.
12.11.2015 3
Mitä tämä tarkoittaa rakennuslupien hakemisen kannalta?
• Päädytään siihen, että on syytä laatia perustellusti
rajatulle alueelle maankäyttöä ja rakentamista ohjaava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikuttei- nen osayleiskaava. Kaavan laadinta vie yleensä usean vuoden. Rakennuslupia haetaan suunnittelutarveratkai- suina, joiden lupaharkinta pohjautuu kaavaan.
Tai
• Päädytään siihen, ettei osayleiskaavaa tarvita ->
rakennuslupia haetaan yksittäisinä suunnittelutarve-
ratkaisuina. Kyläselvitys toimii lupaharkinnan apuna niillä alueilla, joille se ulottuu.
12.11.2015 4
Jatkotyön vaihtoehtojen vertailua
HUOMIOITA KAAVOITUKSESTA
‐ Rakennuspaikat lyödään lukkoon
‐ Käsitellään ja hyväksytään luottamuselimissä
‐ Oikeusvaikutteinen yk > suorat rakennusluvat tai
suunnittelutarveratkaisujen perusteena
‐ Kaavaprosessin kesto 2‐3 vuotta
‐ Vähemmän joustovaraa
HUOMIOITA KYLÄSELVITYKSESTÄ
‐ Kyläselvitys käytössä saman tien
‐ Apuna suunnittelutarveharkinnassa
‐ Suunnittelutarveharkinnassa
myönnettävien lupien määrällä rajansa
‐ Kyläselvitys kaavasta poikkeamisen tukena
‐ Ei käsittelyä luottamuselimissä
‐ Ei oikeusvaikutuksia
‐ Rakentamisen mahdollisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti > ei varmuutta
rakennuspaikasta
Maisemaselvitys
• Suunnittelun lähtöselvitys (kulttuurinen suunnittelu)
• Maiseman erilaiset arvot
• Maisemalliset suositukset kylien kehittämiselle ja maankäytön suunnittelulle
• Ei ole suunnitelma maankäytöstä vaan suositus maiseman näkökulmasta
• Maastokäynnit 4.-5.6.2015.
• Rajattu selvitysalue
– Tiiviimmin asutut alueet – Teiden varret
• Kyläkuvan kohentaminen rakentamalla
Opaskartta
Ortokuva
Ortokuva
Peruskartta 1960-1970
Pienalueet
Ajantasayleiskaava
Jyväskylän kaupungin yleiskaava
Tilajako
Bussireitit
Bussireitit
Postinjakoalueet
Maaperä
Maanomistus
Natura-alueet
Luonnonsuojelualueet
Pohjavesialueet
Rakennukset
Poikkeamispäätökset ja
suunnittelutarveratkaisut / Kuikka
Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut /
Nyrölä/Sikomäki
Valmistuneet pientalot
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä
Nyrölä 3 3 3 1 2 3 2 1 3 21
Kuikka
(sis. Osa Luonetjärven
pienaluetta) 2 7 2 2 1 2 1 1 3 1 22
Vesihuollon toiminta-alue
Ympäristöluvat
Luontoselvitykset
Luonto
• Kuikkaan laadittu kolme eri luontoselvitystä v. 2006, v.
2007 ja v. 2015
• Selvitysalue keskitetty vesiosuuskunnan toiminta-alueen vyöhykkeelle
• Nyrölän selvitys valmistumassa (alustava tieto, että
erityisiä arvoja ei ole)
Luonto
Luonto
Luonto
Alustava kyläselvitysaluerajaus
• Vesiosuuskunnan toiminta-alue
• Jyväskylän kaupungin yleiskaava
– Kyläalueet – Kylänauhat – Kylähelmet
• Turvallinen koulutie
• Merkittävä toimija
• Asutus
• Kunnanraja
Kiitos!
Kyläselvityksen aineistoa:
http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kuikka-nyrola
VEROTUS
Mitä rakennuksen käyttötarkoitus tarkoittaa ja mihin se vaikuttaa?
‐ Kiinteistöveroprosentti rakennuksen todellisen käytön perusteella
‐ Erillinen talous‐ ja autotallirakennus päärakennuksen veroprosentin mukaan Miksi rakennukseni on merkitty talviasuttavaksi vaikka siellä ei asuta vuoden ympäri?
‐ sellaista rakennusta, jossa on lämmitys ja riittävä eristys tai seinävahvuus, jotta rakennuksen lämpötila pysyy vähintään + 15 asteessa. Lämmitys voi olla varaava takka, kamiina tai sähköpatterit.
‐ Talviasuttavaksi katsottavan rakennuksen osalta ei edellytetä, että rakennus muutoin soveltuisi vakituiseen asumiseen
Kiinteistön verotusarvo
‐ Kiinteistön verotusarvo vahvistetaan pääasiassa kaavamaisesti
‐ Maapohja + rakennukset = kiinteistön verotusarvo
‐ Arvostamislain mukaan vahvistetaan rakennusmaan verotusarvot
‐ Haja‐asutusalueella käytetään rakennusmaan arvostuksessa kuntakohtaisia
perushintoja neliömetriä kohti. Lisäksi arviointiohjeissa on selvitetty erikseen ne kunnan rakennuspaikkojen perushinnat, jotka ovat muiden rakennuspaikkojen hintoja korkeampia kuten esimerkiksi loma‐ ja rantarakennuspaikat.
Lähde: vero.fi
http://www.vero.fi/fi‐FI/Syventavat_veroohjeet/Kiinteistoverotus
VEROTUS
‐ Maatilaan kuuluva muu kuin asemakaava‐alueella oleva rakennusmaa
(esimerkiksi ranta‐asemakaavassa tai yleiskaavassa rakennusmaaksi varattu alue) katsotaan arvostamislain 29 §:n 2 momentin mukaan rakennusmaaksi vasta siitä lähtien, kun verovelvollinen aloittaa rakennuspaikkojen myynnin.
‐ Jos rakennuspaikkavarasto luovutetaan tilakokonaisuuden yhteydessä maa‐ tai metsätalousmaana, rakennusmaaksi varattu alue tulee kiinteistöveron piiriin vasta siitä lähtien, kun uusi omistaja aloittaa rakennuspaikkojen myynnin.
Edellisen omistajan myynneillä ei tarkastelussa ole merkitystä.
‐ Eli jos samasta rakennuspaikkaryhmästä myydään, tulevat kaikki rakentamispaikat verotuksen piiriin.
‐ Vastaava käytäntö vakiintunee myös kyläyleiskaavojen alueella
‐ Verottaja lähettää vuosittain selvityksen kiinteistöverotuksen piirissä olevista kiinteistötiedoista. Verovelvollinen tarkista ja korjauttaa tiedot jos korjattavaa.
Lähde: vero.fi
http://www.vero.fi/fi‐FI/Syventavat_veroohjeet/Kiinteistoverotus