17
Tiedonhaun maisemat laajentuvat – yhteistyötä, verkko-opetusta ja videoita
Anne Aro ja Janika Asplund
Helsingin Tieteiden taloon kokoontui marraskuisena maanantaina 71 osallistu- jaa vuosittaiseen Informaatiolukutaitotyöryhmän seminaariin. Päivän teemana oli tiedonhakijan näkökulma tiedonhakuun; miten tietoa haetaan ja mitkä ovat ensisijaiset tiedonlähteet. Hanna Lahtinen käsitteli luennossaan tietoasiantun- tijoiden roolia muuttuvassa työympäristössä. Paneelissa korkeakouluopiskeli- jat, tutkija ja opettajat kertoivat omista tiedonhankintatavoistaan. Mindfulness- osuus keskitti ajatukset tähän hetkeen, jonka jälkeen vuorossa oli hyvien käy- tänteiden jakamisen vuoro iltapäivän työpajoissa.
Erityisesti asiakaslähtöinen paneeli ja päivän pääpuhuja saivat kiitosta osallis- tujilta. Päivän annin voisi kiteyttää palautteeseen “Harvasta seminaarista on palannut töihin näin innostuneena ja pää uusia ideoita kuhisten!”
P
äivän pääpuhuja Hanna Lahtinen kuvaa tie- toasiantuntijan muuttuvaa roolia ja tiedonhaun ohjausta suhteessa työelämätaitoihin. Kokemus- tiedon ja hiljaisen tiedon jakaminen on erityisen tärkeää. Myös tiedon jakamisen kulttuurin mer- kitys korostuu alalla kuin alalla. Yhä tärkeämpää on hakeutua sinne, missä tietoa käytetään - sil- loin voimme kertoa “yhteiskunnan kielellä” osaa- misemme ja näyttää sen vaikuttavuus.Tiedonhankinnan maisemat
Lahtinen esittelee tiedonhankinnan ohjauksen kolme maisemaa. Ensimmäisessä opitaan paitsi perinteisiä tiedonhankinnan välineitä ja mene- telmiä, myös työelämään siirrettäviä informaatio- valmiuksia. Toisessa maisemassa tietoasiantunti- ja on esimerkiksi korkeakouluyhteisössä tuomas- sa oman asiantuntijuutensa tutkijoiden, opettaji- en tai projektityöntekijöiden työhön, jolloin op- piminen on vastavuoroista. Kolmannessa mai- semassa tietoasiantuntija voi toimia työyhteisön tietokäytäntöjen kehittäjänä, jolloin toimitaan
siellä, missä haettua tietoa käytetään ja työste- tään oikeasti.
Asiantuntija-ammatit muuttuvat jatkuvasti, jo- ten heiltä vaaditaan jatkuvasti joustavuutta toi- mia uusissa tilanteissa, kuten esimerkiksi erilai- sissa projekteissa ja hankkeissa. Uudet tilanteet luovat sekä haasteen että mahdollisuuden, kun rutiini katkeaa eikä vanhalla tavalla voikaan toi- mia - uuden oppiminen aktivoituu ja havahdut- taa näkemään erilaiset tavat toimia.
Asiantuntijatyö, mitä se on tulevaisuudessa?
Lahtisen mukaan kaikkia kolmea ohjauksen mai- semaa tarvitaan, mutta mietittäväksi jää, missä ovat ohjauksen painopisteet? Ovatko ne tiedon- hankintataidoissa vai ajattelemisen ja kysymisen taidoissa? Mikä osuus on tiedon merkityksellistä- misen ja tiedolla vaikuttamisen taidoissa?
Tiedonhankinnan ilo ja tuska
Paneeli keräsi yhteen opiskelijan, tutkijan ja opet- tajan näkemyksiä. Paneelin osallistujia oli pyydet- ty miettimään tiedonhakutilanteita, jotka olivat
Signum 1/2016
18
jääneet mieleen ihanina tai kurjina ja toisaalta mistä oli pyydetty ja saatu apua noihin tilantei- siin. Lisäksi panelisteja pyydettiin kuvailemaan toiveiden kirjastoa tai tietokantaa.
Hyviä elämyksiä kirjasto on tuonut panelistien elämään jo lapsuudesta asti, erityisesti rauhoittu- misen paikkana. Tiedonhausta löytyy onnistumi- sen kokemuksia, kunhan sille on varattuna tar- peeksi aikaa. Suomalaista korkeakoulukirjastoa arvostetaan avoimuudesta, ohjauksesta ja tues- ta, inspiroivasta työskentelytilasta ja monipuoli- sista aineistoista.
Tiedonhaun tuska liittyy panelistien mukaan useimmiten kiireeseen sekä tuoreen, itselle oleel- lisen tiedon löytymisen hankaluuteen. Tuskaa tuottaa myös tilanne, kun aihe on niin uusi, et- tei julkaistua tutkimusta siitä ole vielä saatavilla.
Prosessi ja jakaminen osaksi oppimista
Tiedonhankintaan ja sen ongelmiin osataan ha- kea tukea pulmatilanteissa kirjastosta, vertaistu- kea kaverilta ja asiantuntijatukea ohjaajilta. Edel- leen tarvitaan kuitenkin lisää esimerkiksi korkea- kouluopettajienkin tiedonhankinnan koulutus- ta, jotta he osaavat tukea opiskelijoitaan. “Tie-
deyhteisössä pitäisi pyrkiä parempaan jakami- seen”, tiivisti opettaja-panelisti. Panelistien vas- tauksissa korostui myös tiedonhankinnan ope- tuksen oikea-aikaisuus; tiedontarpeen ja opetus- hetken tulee kohdata.
Paneelikeskustelussa tuli ilmi seikka, joka tu- kee slow searching -ideaa; jo matka tiedon luok- se on oppimisprosessi eli arvokasta sinänsä. Tie- donhaku onkin linkittyvää; prosessin aikana em- me välttämättä pysy alkuperäisessä aiheessa, vaan kollegoiden kanssa keskustellessa, kirjahyllyjen välissä vaellellessa tai tietokannassa hakiessa si- vupolutkin tuovat uutta näkökulmaa. Parhaim- millaan myös someyhteisöt tuottavat yhdessä tie- toa ja polunpäitä.
Jos kirjastossa olisi unelmien tietokanta, se voisi panelistien mielestä olla mm. jotain tällaista: Täy- dellinen, älykäs tietokanta, joka ohjaa käyttäjää oikeiden kysymysten kysymiseen, lukee ajatuk- set, ohjaa oikeiden hakutermien käytössä ja aut- taa hahmottamaan asiayhteyksiä. Lisäksi toivei- den kirjastossa olisi aina avointa tietoa avoimis- sa käyttöliittymissä ja saatavilla olevia kurssikir- jakappaleita.
Slow searching – pitkäjänteisesti laadukkaita tuloksia
Saara Revon ohjaama Mindfulness-tuokio ja luento johdatti ajatukset uuteen suuntaan. Mind- fulness eli tietoisuustaidot on tullut niin akatee- miseen ajatteluun kuin tiedonhankintaankin yh- tenä vaihtoehtoisena toimintatapana.
Mindfulnessiin liittyvää hidastamista ja huomi- on kiinnittämistä tähän hetkeen pohdittiin myös Helsingin yliopiston kirjaston Kati Syvälahden vetämässä ”Mitä tarkoittaa slow searching?” -työ- pajassa. Slow searching tarkoittaa tiedonhakujen tekemistä suunnitelmallisemmin ja pidemmällä aikavälillä. Tiedonhaku on syväsuuntautunutta.
(kts esim. Poirier & Robinson 2014).
Painotuksessa on yhteydet tiedonhankinnan prosessiajatteluun, joka on monelle tuttu asia.
Slow searchingissa myös tiedonhakuun perintei- sesti liitetty tehokkuus “paljon ja nopeasti” kor- Panelistit toivat seminaariin toivottua asiakasnä-
kökulmaa
Kuvaaja: Anne Aro
Signum 1/2016
19
vautuu “laadukkaampaa ja hitaammin”
-ajattelulla. Opiskelijalle on tärkeää pai- nottaa, että tiedonhaku on prosessi, jo- hon kuuluu epävarmuus ja välillä epäon- nistuminen. Ei ole myöskään olennais- ta haalia valtavia määriä tietoa, vaan va- likoida ja jalostaa.
Monimuotoinen verkko- opetus
Laurean Kaisa Puttosen vetämässä verk- ko-opetuksen työpajassa mietittiin verk- ko-opetuksen mahdollisuuksia ja haas- teita; opiskelijalle verkossa opiskelu on moderni, ajasta ja paikasta riippuma- ton sekä joustava tapa suorittaa opinto- ja itselle sopivassa aikataulussa. Opetta-
jan näkökulmasta verkko-opetus on innostava mahdollisuus, mutta samalla se vaatii paljon en- nakko- ja taustatyötä ja valmiutta opetella itse- kin uutta. Lisäksi on otettava huomioon pedago- giset haasteet; verkko-opetus ei ole itseisarvo si- nänsä, vaan on tärkeä pohtia miten verkkomate- riaali tukee opiskelijan oppimista.
Verkko-opetusta on tähän mennessä hyödyn- netty monen kirjaston tiedonhankinnan ope- tuksessa ja yksilöohjauksessa. Joskus verkko-ope- tus toimii lähiopetuksen ohella, jolloin puhu- taan monimuoto-opetuksesta. Toisinaan opiske- lija kohdataan pelkästään verkossa.
Kurssin ohjaajalla voi olla esimerkiksi vastaan- ottotunnit verkkoalustalla. Joissakin yliopistokir- jastoiss hyödynnetään yksilöohjauksessa liveohja- usta; opiskelija voi jakaa näyttönsä ja ohjaaja oh- jaa etänä. Opiskelijaa voi ohjata myös esim. Lyn- cin avulla. Verkko-opetuksessa käytetään mm.
Adobe Connect –luentoja ja niiden poll-kyselyi- tä, videoita, Moodlen tehtäväpalautuksia ja opis- kelijoiden vertaisarviointitehtäviä.
Videot tulevat opetukseen
Videotyöpajaa veti Turun yliopiston Leeni Leh- tiö. Turussa on saatu hyviä kokemuksia Dream- broker-ohjelmistolla tehdyistä opetusvideoista ja
käyttöohjeista. Käsikirjoitus auttaa toimivan vi- deon laatimisessa, mutta liian suurta kynnystä ei videon tuottaminen saa synnyttää.
Opiskelijan näkökulmasta tärkeää on nopeus ja vaivattomuus, videot eivät saa olla liian pitkiä, vaan tieto on hyvä palastella pienempiin osiin.
Joskus asiakkaan nopeisiin kysymyksiin voidaan vastata ad hoc –tilanteeseen tehdyllä videolla, se on usein nopeampaa kuin saman asian selittämi- nen yhdellekin asiakkaalle sähköpostitse. Vide- oita voidaan tehdä yhteistyönäkin niin, että toi- nen tekee ja toinen puhuu. Videoita voi käyttää mm. käänteisessä oppimisessa yhtenä itseopiske- lun muotona.
Monikulttuurisuuden työpajassa pohdittiin Jy- väskylän yliopiston kirjaston Mirja Laitisen joh- dolla kansainvälisten asiakkaiden ja opiskelijoi- den tiedonhankintataitoja. Opetuksessa kohda- taan erilaisia haasteita, sillä opiskelijoiden läh- tötaso saattaa vaihdella suurestikin, tvt-taidois- sakin voi olla mittavia eroja. Vertaisoppiminen nähdään erityisen hedelmällisenä oppimisme- netelmänä kansainvälisillä opiskelijoilla. Tärke- ää on myös, että ohjaaja on helposti lähestyttävä.
Saara Repo tarjosi päivään mindfulness-tuokion ja tieto- paketin aiheesta
Kuvaaja: Anne Aro
Signum 1/2016
20
Tutustu materiaaleihin seuran sivulla
Seminaarin pääpuhujan Hanna Lahtisen esitys ja Mindfulness-harjoitukset ovat jaossa seuran si- vuilla. Kirjastokaista kävi tekemässä videon, jossa työpajojen vetäjät keräävät yhteen päivän teemat.
Yhteenveto Kirjastokaistan sivustollla: http://
www.kirjastokaista.fi/totta-ja-tarua-tiedonhaki- jan-taidoista-seminaarin-tyopajakooste/
Seminaarivideo Kirjastokaistan Vimeo-kana- valla: https://vimeo.com/147433622
Lähteet ja lisälukemista
Lahtinen, Hanna: Tietoasiantuntijan johdolla parem- paan ajatteluun – älykkäämpään työskentelyyn (pp- tx) saatavilla: http://www.stks.fi/asiakirjat/koulutus- tenmateriaalit/materiaalit-informaatiolukutaito
Repo, Saara: Mindfulness -tietoinen läsnäolo. Alus- tus ja harjoituksia -esitys osoitteessa http://www.
stks.fi/wp-content/uploads/2015/09/Repo-Mindful- ness-16112015.pdf
Poirier, L., & Robinson, L. (2014). Informational ba- lance: Slow principles in the theory and practice of in- formation behavior. Journal of Documentation, 70(4), 687-707.
Tietoa kirjoittajista:
Anne Aro, informaatikko Tiedekirjasto Tritonia Email. anne.aro@tritonia.fi Janika Asplund, tietoasiantuntija Tampereen yliopiston kirjasto Email. janika.asplund@uta.fi
Hanna Lahtinen kartoittaa tiedonhankinnan kolmea maisemaa
Signum 1/2016
