S
eminaarin puhuji- na olivat mm. sananva- pauskomitea FAIFEn puheenjohtaja, professo- ri Paul Sturges Iso-Britan- niasta, suodatin- ja esto- ohjelmia testannut Tans- kan kirjastokorkeakou- lun professori Niels Ole Pors ja kanadalaisen Me- dia Awareness Network -hankkeen vetäjänä toi-minut Anne Taylor. Suomalaisia puhujia edus- tivat kansanedustajat Tarja Cronberg ja Jyrki J.
Kasvi, kirjastokonsultti Tuula Haavisto, profes- sori Ahti Saarenpää, mediakasvatuksen dosentti Sirkku Kotilainen, palvelujohtaja Kimmo Tuomi- nen ja Valtion elokuvatarkastamon johtaja Mat- ti Paloheimo.
Ohjausta, laadunvalvontaa vai rajoituksia?
Tilaisuuden puheenvuorojen kautta tuli ainakin osoitettua, miten vaikeaa haitalliseksi katsotun aineiston määrittely ja rajanveto on kirjastoille.
Perinteisesti kirjastojen tehtävä on ollut valikoida ja tuoda kokoelmiinsa monipuolinen, asiakkai-
Verkkotiedon rajoilla
Päivikki Karhula
Suomen kirjastoseura, Eduskunnan kirjasto ja kirjastojärjestö IFLAn sanan- vapauskomitea FAIFE järjestivät toukokuussa Helsingissä Internetin sisäl- töjä ja rajoja käsittelevän kansainvälisen konferenssin. Tapahtumassa pohdit- tiin sananvapauden sekä haitalliseksi koetun verkkoaineiston teemoja. Lisäksi kuultiin näkemyksiä Internetin merkityksestä pienillä kielialueilla. Keskuste- lussa olivat myös kokemukset esto- ja suodatinohjelmista sekä mediakasva- tuksen näkökulma.
den tarvitsema ja laadu- kas kokoelma julkaisu- ja. Ongelman määritte- lyn vaikeudet tulevat vas- taan vapaiden verkkoai- neistojen kohdalla.
Verkossa valikoin- tia asiakkaille ei samas- sa mielessä ole mahdol- lista toteuttaa. Käyttöön on otettava toiset kei- not. Myös verkkokäytön luonne on erilainen. Asiakkaat eivät käytä asiakas- päätteitä vain tiedonhakuun, vaan yhä enemmän myös keskusteluun ja tiedon tuottamiseen. Kir- jastojen eräinä mahdollisuuksina vastata Interne- tin haitallisten aineistojen lisääntymiseen, on pa- nostus aineistojen käytön ohjaamiseen tai esille- panoon. Käyttäjien kiinnostusta voidaan ohjata esimerkiksi kirjaston suosittelemiin tai laaduk- kaiksi valikoimiin aineistoihin.
Mahdollisuutena on myös käyttäjien koulutus.
Informaatiolukutaidon ja mediakasvatuksen ope- tuksella tuetaan käyttäjien taitoja arvioida aineis- tojen laatua ja tiedonlähteiden valikointia.
Kanadalainen Media Awareness -hanke, jo- ta Anne Taylor tilaisuudessa esitteli toi vaikutta-
Signum04.indd 16
van ja monipuolisen esimerkin mediakasvatuksen mahdollisuuksista. Hankkeen yhteistyökumppa- neita ovat olleet lasten ja nuorten lisäksi opettajat, kirjastot ja kasvattajat. Hankkeen lähestymista- vat pohjautuvat tutkimustietoon ja tiedotukses- sa ja koulutuksessa on hyödynnetty monia erilai- sia kanavia. Taylor huomauttaa myös, että lasten ja nuorten verkon käyttötavat haastavat kasvat- tajat ja ohjaajat. Yhdessä lasten ja nuorten kans- sa on opeteltu esimerkiksi ongelmien tunnista- mista verkossa sekä turvallisia keskustelun tapo- ja ja rajoja.
Kokemuksista monia malleja
Seminaarissa tuli esille monia erilaisia malleja ja kokemuksia käyttäjien tukemisesta tai käytön ohjaamisesta tilannekohtaisesti. Käyttörajoituk- sista oli myös kokemuksia melko rajoittamatto- man käytön ja asiakkaan tarkasti tunnistavan ja kontrolloivan verkkokäytön väliltä.
Niels Ole Porsin esittelemät tanskalaisten ko- kemukset filtterointiohjelmien käytöstä osoitti- vat ohjelmien sinänsä toimivan kohtalaisen hy- vin. Tekniikka kehittyy jatkuvasti toimivammak- si ja pois suodatettava aineisto näyttää seuloutu- van ohjelmiin yhä tarkemmin.
Toinen asia on, halutaanko näitä ohjelmia käyt- tää ja miten seulonta halutaan kohdentaa. Käy- tännössä monet kirjastot eri puolella maailmaa myös käyttävät filtterointiohjelmia ja ovat nii- hin kohtuullisen tyytyväisiä. Kysymys on enem- män kirjaston valitsemasta toimintapolitiikas- ta tässä asiassa.
Filtterointiteknologian hyödyntämisen eräs ongelma on myös niiden kytkennöissä muihin- kin tarkoituksiin. Onko mielekästä ottaa käyt- töön teknologiaa, jota voidaan soveltaa joissain yhteyksissä myös ihmisoikeuksia loukkaavaan sensurointiin? Tästä suuntauksesta hyvänä esi- merkkinä on eräiden Internetin palvelujentarjo- ajien toiminta Kiinassa.
Sananvapaus ei ole pysyvä tila
Eräs tapahtuman mielenkiintoisimmista luen- noista piti IFLA:n sananvapauskomitea FAIFEnpuheenjohtaja, professori Paul Sturges Iso-Bri- tanniasta. Sturges on toiminut FAIFE:ssa aktii- visesti jo 9 vuoden ajan, joista puheenjohtajana vuodesta 2003 alkaen.
FAIFE:n tehtävänä on nostaa esille sananva- pauteen ja siihen liittyviin yhteiskunnallisten tee- mojen kysymyksiä kirjasto- ja informaatioalalla.
Organisaatio tuottaa vuosittain julkaisun, joka keskittyy joko kansainvälisen katsauksen luomi- seen sananvapauteen liittyvistä kysymyksistä tai on vaihtoehtoisesti teemakohtainen katsaus.
– FAIFE:n keskeinen tehtävä on tiedotukselli- nen ja koulutuksellinen, ”awareness raising”, ku- vailee Sturges. – Tarpeen mukaan myös järjestä- mässä tapahtumia ja tuottaa tarvittaessa aloittei- ta tai lausuntoja.
Organisaatiolla on myös projekteja kehitys- maissa. – FAIFE:lla on meneillään esimerkiksi korruption vastaisia ja demokratiaa tukevia hank- keita ja workshopeja, kuvailee Sturges. – Tulossa on aiheeseen liittyvä konferenssi Zagrebissa, jon- ka tuloksia on tarkoitus käsitellä edelleen IFLA:n konferenssissa Etelä-Afrikan Durbanissa 2007.
Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys, vaikka län- simaissa on demokraattisen perinteen pohjalta totuttu elämään sen suojassa. – Sananvapauden tila ei ole vakio, toteaa Paul Sturges. – Tilanteet muuttuvat nopeastikin eri maissa. Näemme il- meisiä tapauksia tästä hetkellä esimerkiksi Kuu- bassa, Kiinassa ja Turkmenistanissa. Pinnan al- ta löytyy kuitenkin esimerkiksi yksityisyyteen ja valvontaan liittyviä ongelmia vaikkapa USA:ssa ja Britanniassa.
Signum04.indd 17
Verkkokäytön ongelmat ovat toisaalla
Sturges ei näe fi ltterointia oleellisena ongelma- na kirjastoille ja arvelee seminaarin osoittaneen sen. – Todellisten syiden tunnistaminen ongel- miin on vaike-
aa, pohtii Stur- ges.
– On paljon hyvää ja asian- mukaista ver- kon käyttöä.
Miksi käytös- sä on ongelmia?
Ongelmat löyty- vät ehkä enem- män tiedonha- kijan suuntau- tumisesta. FAI- FE onkin pyr-
kinyt tukemaan tiedonhakijoiden osaamista esi- merkiksi tuottamalla verkkokäytön oppaita ke- hitysmaihin (Internet Guidelines) mm. Ugan- daan ja Venäjälle.
Sisältöjen rinnalla ongelmana ovat yhä use- ammin myös verkkoyhteydet. – Tiedon mak- sullisuus ja Open Access ja Open Source -ohjel- mien mahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta eivät tärkeimpiä teemoja, painottaa Sturges. – Jatku- vuus on ongelma. Esimerkiksi tietoliikenneyhte- yksien ja laitteiden ylläpidon rahoituskysymyk- set ovat keskustelussa jopa Britanniassa. Näistä löytyy myös monia kauhukertomuksia kehitys- maista. Kun verkkoaineistoihin ja tietotekniik- kaan sijoitetaan, pitäisi ottaa vastuu myös palve- lujen jatkuvuuden takaamisesta.
Ajankohtaisia haasteita sananvapauteen liitty- vissä kysymyksissä löytyy myös infrastruktuuris- ta. Esimerkiksi kansalaisia laajalti koskeva valvon- ta, tiedonkeruu, yksityisyyden suojan ja tietotur- van aukot hiipivät arkeen ohi filtterien.
– Britanniassa julkisessa keskustelussa ovat ol- leet esimerkiksi valvonnan ja kuluttajien tietojen keruuseen liittyvät teemat, painottaa Sturges. – Ikäviä kokemuksia on saatu myös olemassa ole-
vien valvontajärjestelmien virheistä, esimerkiksi väärien ihmisten joutumisesta tutkittavaksi.
– Tärkeitä ovat myös monet lainsäädännölli- set kysymykset, tietoturva, maiden välinen tie- tojen vaihto tai lainsäädännön erot eri maissa,
täydentää Stur- ges. – Jos tee- moja ajatellaan kirjastojen kan- nalta, brittiläiset kirjastot eivät ole näyttäneet muo- dostavan selkeitä kantoja esimer- kiksi asiakastie- tojen keruuseen ja niiden säilyt- tämiseen tai tie- toturvaan.
Muutoksen haasteet
Miksi informaatioalalla on tähän mennessä ollut melko vähän kiinnostusta infrastruktuurissa ta- pahtuviin muutoksiin? – Arvelen, että alalla on vähemmän kiinnostusta pohtia uhkakuvia, jot- ka eivät ole tämän päivän todellisuutta, pohtii Sturges. – Lisäksi muutos on nopeaa. Kirjastoala on ollut melko stabiili ala, jolla on vahvat perin- teet ja arvot ja omat toimintatapansa. Pyörät ei- vät kuitenkaan pyöri enää tällä tavalla.
Nopea teknologinen muutos tuo uusia haastei- ta, mutta miten se muuttaa kysymyksiä sananva- paudesta? – Muutos on nopeaa, mutta periaat- teiden tasolla muutos ei ole niin suurta. Tilan- teet, joihin periaatteita on sovellettava, muuttu- vat, täsmentää Sturges. – Miksi sananvapaus on niin tärkeää? Se on tärkeää yksilön kasvulle ja kehitykselle, mutta sillä on merkitystä myös yh- teiskunnan kehitykselle esimerkiksi innovaatioi- den lähteenä. &
Tietoa kirjoittajasta
Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija, verkkotieto, Eduskunnan kirjasto
email. paivikki.karhula@eduskunta.fi
Signum04.indd 18
6.10.2006 14:47:02
