600
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 7 . v s k . – 4 / 2 0 2 1
Tutkielmia kehitysmaiden perunahinnoista
Olli Salmensuu
Perunan hintavaihtelu kehitysmaissa näyttäytyy tärkeänä eriytyneenä ympäristönä, jossa taloustieteen teorioita voidaan empiirisesti tutkia. Tässä kirjoituksessa aloitan perunan saatavuuden yleisistä ongelmista nykyisissä kehi- tysmaissa ja havainnollistan historiallisin esimerkein edullisen perunan yhteiskuntia rakentavaa potentiaalia. Esit- telen perunan terveysvaikutuksia ja sen tarjoamaa ruokaturvaa, ja siirryn sitten hintasysteemin merkitykseen.
Nostan esiin väitöskirjaani sisältyvien tutkimusteni (2017, 2018, 2020, 2021a, 2021b) tärkeimpiä tuloksia, joita ovat keinottelun tunnistaminen kvantitatiivisesti ja klassisten tuotannontekijäpanosten ensilöytö datan dimensio- redusoinnin kautta. Esittämistäni politiikkatoimista tärkeimmät, kuten perunamarkkinoiden integraation suju- voittaminen erityisesti maiden rajojen yli, parantaisivat perunan asemaa ja yhteiskunnallista kehitystä.
heikkoon alueelliseen integraatioon tekee peru- nasta usein kausittaisen ja paikallisen tuotteen.
Tämä näkyy myös vähäisessä kaupassa erityises- ti valtioiden rajojen yli, mitä korkeat tullimaksut vielä haittaavat. Siinä, missä kulutuskysynnän valtava potentiaali kilpistyy mainituista ongel- mista johtuvaan korkeaan hintaan, epäsymmet- risen informaation ja heikon neuvotteluaseman tuottajalle aiheuttama matala hinta puolestaan rajoittaa tarjonnan kasvua.
Ihmisten ruokkiminen halvalla perunalla ei ole utopiaa. Perunan potentiaali on jo ajan testaama, mikä käy ilmi myös siitä ravitse- muksellisesta etulyöntiasemasta, joka vahvisti
Artikkeli perustuu kirjoittajan Itä-Suomen yliopistossa 20.8.2021 tarkastettuun väitöskirjaan ‘Essays on Potato Prices in Developing Countries: Exploring Potato Potential as a Time-Tested Tool for Poverty Alleviation and Affordable Welfare’.
Vastaväittäjänä toimi professori Xiaohua Yu (Göttingenin yliopisto) ja kustoksena professori Mikael Lindén (Itä-Suomen yliopisto). FT Olli Salmensuu (olli.salmensuu@uef.fi) työskentelee tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa.
A
iemmista tutkimuksista löytyy viitteitä, joi- den mukaan nimenomaan peruna oli historiassa keskeinen mahdollistaja parempaan ruokatur- vaan ja kansanterveyteen ja samalla tuki talous- kehitystä helpottamalla kaupungistumista Eu- roopassa (Nunn ja Qian 2011). Sosiaalisesti olisi otollista, jos kehitysmaidenkin asutuskes- kuksissa olisi edullisesti perunaa tarjolla. Mikä tämän estää? Kehitysmaiden yleiset ongelmat kuten huonot tiet, kylmäsäilytyksen ja sähkön- jakelun epävarmuus sekä maaseudun turvatto- muus tuovat monia haasteita perunan varastoin- tiin ja kuljetukseen. Ne voimistavat hinnan kausisykliä, mikä yhdistettynä markkinoiden601 O l l i S a l m e n s u u
Euroopan edistystä ja siirtomaa-aikaista maa- ilmanvaltaa. Erityisesti Hollanti, Englanti, Ranska, Saksa ja Venäjä hyötyivät perunan- viljelylle otollisista alueistaan. Lauhkealla il- mastovyöhykkeellä peruna menestyi ja peru- nakellarissa se myös säilyi. Saksassa perunan tiedetään olleen paikoittain laajassa peltovilje- lyssä jo 1770-luvulla (McNeill 1999, Salaman 1987). Peruna on ollut Suomessakin jo pitkään edullinen ympärivuotinen perusruoka. Se toi ruokaturvaa ja yhdessä metsäteollisuuden kanssa avasi Suomelle väylän kehittyä kohti nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa. Perunan asema Suomessa parani 1860-luvun nälkävuo- sien jälkeen, joita seurasi talouden, kulttuurin ja kansallistunteen nousun aika.
Perunan terveysvaikutuksista on 2000-lu- vulla taitettu peistä. Länsimaissa perunaa on karsastettu, koska mediahuomiota saanut tutkimussuuntaus antoi sille leiman lihotta- vana ja diabetesriskiä lisäävänä ravintoainee- na. Glykeeminen indeksi ei silti yksinään se- litä terveysriskejä. Perunaa voi toki käyttää epäterveellisesti, mistä esimerkkinä on län- simainen pikaruokakulttuuri. Kuitenkin pe- runaa voi hyvin verrata banaaniin, jolla on samanlainen ravintosisältö, mutta huomatta- vasti parempi imago. Kehitysmaaoloihin vie- tynä negatiivis sävytteinen keskustelu peru- nan terveys vaikutuksista olisi jo suhteetonta.
Histo riallisesti, niin suurvaltojen Euroopassa kuin Suomessakin, peruna vei nälän ja tasoit- ti yhteiskunnissa vallitsevia luokkaeroja. Se oli myös tehokas erilaisten puutostautien poista- ja. Nykyisissä kehitysmaissa tilanne on pitkäl- ti samankaltainen kuin Euroopassa silloin, ja perunan lisääntyvä käyttö ruokavaliossa olisi omiaan lisäämään kansanterveyttä.
Viljoihin verrattuna peruna antaa enemmän ravintoenergiaa käytettyä peltoalaa kohden ja
erottuu myös edukseen paikallisempana tuot- teena. Viljelijäyrittäjät, erityisesti varakkaim- mat, mielellään kuitenkin suosivat viljoja nii- den paremman säilyvyyden ja kuljetettavuuden vuoksi. Peruna olisi paikallisesti parempi vaih- toehto kriisitilanteissa, joissa ostovoimakin ka- toaa alueelta. Viljat varastoidaan tai lähetetään jopa valtamerten yli nälkiintyvien ihmisten edestä, ja myöhemmin asiaa paikkaillaan orga- nisoimalla julkista avustustoimintaa. Yksi esi- merkki on 1840-luvun Irlanti, jossa perunarutto vei sadon, eikä tilanne normalisoitunut ennen kuin paikallista perunaa uudelleen saatiin köyhien ravinnoksi (Salaman 1987). Tänäkin päivänä paikallinen tuotanto, jota kauppiaan ei kannata kuljettaa pois kriisialueelta, olisi turvaavaa.
Talousteorian mukaan markkinoiden tasa- painohinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan kautta. Hintavaihtelussa on erotettava lyhyt ja pitkä aikaväli. Pitkällä aikavälillä yleensä ym- märretään ajanjaksoa, jossa kaupan osapuolet vähitellen sopeutuvat markkinan muutoksiin, kun taas lyhyt aikaväli viittaa periodiin, jossa jo olemassa olevia varantoja kaupataan, ainakin ilman tuotannon sopeutumista. Pitkän aikavä- lin perunahintoja määräävien tekijöiden tarkas- teluihini sisältyy lukuisia maita. Intian peruna- markkinat veivät lyhyen aikavälin hintavaihtelun lähteiden äärelle. Tarkastelun kohdentaminen Intian markkinoihin on perusteltua, sillä vaikka teknologisen viljelyn ja kylmäsäilytyksen mah- dollisuuksia hyödyntäen peruna on saatu alan- kojen kuuman ilmanalan viljelyyn, se yhä kärsii nimenomaan markkinaperiodin hintavaihte- lusta, jota aiheuttavat erityisesti säilyvyyden ja sähkön saatavuuden ongelmat. Lisäksi Intian markkina on hyvin eriytynyt, mikä tarjoaa otol- lisen lähtökohdan myös paikallisen, hintavaih- telua lisäävän keinottelun tutkimukseen.
602
K A K 4 / 2 0 2 1
Adam Smith toi tuotannontekijäpanokset keskeiseen rooliin hinnanmuodostuksen teo- reettisessa tutkimuksessa (Smith 1776). Maa, työ ja pääoma saivat ’Kansojen varallisuus’- teoksessa maksun hyödykkeiden tuotannosta.
Myöhemmin myös teknologia on otettu tuo- tannontekijöiden joukkoon. Edelleenkin nämä perustuotannontekijät ovat pysyneet käsitteelli- sesti abstrakteina, ja niiden vaikutuksia koske- vissa tutkimuksissa käytetään saatavilla olevia muuttujia, jotka toimivat huomattavasti monivi- vahteisempaa todellisuutta pelkistävinä mittoi- na. Tutkimuksessani todellisen elämän monia muuttujia sisältävästä datasta, sen ulotteisuut- ta pienentämällä, päädytään tietääkseni en- simmäistä kertaa kyseisiin hinnanmuodostusta selittäviin perustuotannontekijöihin. Samalla esiin tulivat tyypilliset polut, joista panoskäyttö muodostuu kehitysmaissa. Päättelyssä auttoivat datan valinnan ohella perunamarkkinoihin liit- tyvät erityispiirteet ja perunahintatasojen erot maittain. Artikkeleistani uusin (2021b) osoittaa matemaattisesti tulosten logiikan suhteessa ylei- seen talousteoriaan.
Markkinayhteydet Intian perunakeskus- ten välillä toivat esiin erikoisen havainnon.
Pohjoisen Intian, jossa myös pääkaupunki Delhi sijaitsee, integroituminen muuhun Intiaan oli suhteellisen hidasta. Tämä viittaa siihen, että markkinat eivät olisi pääkaupunkialueella yh- tä tehokkaat tasoittamaan alueiden välisiä hin- taeroja kuin muualla, ja vahvana ehdokkaana tehottomuuden syyksi näyttäytyi ruokahinta- keinottelu. Rullaaviin Granger-testeihin perus- tuvilla menetelmillä oli ennenkin yritetty saada esiin kausaliteetteja, mutta ruokahintakeinot- telun osalta tulokset olivat jääneet laihoiksi, ja testaus oli muutenkin taantunut tavanomai- sesta 5 prosentin riskitasosta 10 prosenttiin.
Menetelmän yhteyteen esitän kehikon, joka
kuvaa markkinatasapainon järkkymistä kei- nottelun vuoksi ja sen palautumista. Empiiriset tulokset Delhin päivittäisten tukkukaupan hintanoteerausten ja markkinoille saapuvien perunamäärien avulla osoittavat keinottelun ajanjaksoja, mm. ruokahintakriisit 2007–2009 ja 2011–2012 yllyttivät kysyntäpuolen keinottelua.
Sekä pitkän että lyhyen aikavälin tarkaste- lu kertoo perunan hintasysteemin lupaavasta potentiaalista. Voisiko kehitysmaiden peruna- hinnoista kehittyä taloustieteen laboratorio?
Banaanikärpänen on ollut vuosikymmenten ajan malliorganismi biologian tutkimukselle.
Shakkipeli auttoi laskennan ja tekoälyn kehi- tystä. Perunamarkkinoiden heikko integraatio yli kansainvälisten rajojen esiintyy keskeise- nä tutkimukselle etua tuovana tekijänä, kos- ka sen vuoksi hintavaikutukset näkyvät luo- tettavammin. Tulokseni haastavat päättäjiä kehitysmaissa ja kehitysyhteistyön toimijoita ja rahoittajia kiinnittämään huomiota peru- nan edelleen käyttämättömään potentiaaliin.
Kuluttajan ja tuottajan kohtaamien hintojen eroa saisi kavennettua parantamalla erityisesti tuottajan asemaa, mukaan lukien tuotantopa- nosten saatavuutta, ja kiinnittämällä huomiota niihin perunakauppiaiden riskeihin, joihin ku- luttaja ja tuottaja usein joutuvat osallistumaan.
Erityisesti perunan asemaa parantamaan so- pisi tullimaksujen poisto siten, että paikallis- ta perunatuotantoa samanaikaisesti tuettaisiin.
Tähän sopisi myös perunalle kohdistetun inf- rastruktuurin julkinen rahoitus. Politiikan epä- yhtenäisyys säilyttänee kuitenkin tutkimuksel- lisia etuja tässä kentässä pitkälle tulevaisuuteen, vaikka viljelyn ja kaupan rajoitteita toivottavasti puretaan ja peruna saavuttaa potentiaalinsa ke- hitysmaissa. □
603 O l l i S a l m e n s u u
Kirjallisuus
McNeill, W.H. (1999), “How the potato changed the world’s history”, Social Research 66: 67–83.
Nunn, N. ja Qian, N. (2011), “The potato’s contri- bution to population and urbanization: Evidence from a historical experiment”, Quarterly Journal of Economics 126: 593–650.
Salaman, R.N. (1987), The History and Social Influ- ence of the Potato, Revised by J. G. Hawkes, Cam- bridge University Press, Cambridge.
Salmensuu, O. (2017), “A potato market integration analysis for India: Speculation in Delhi slows price integration”, Review of Market Integration 9: 111–138.
Salmensuu, O. (2018), “Potato price forecasts in Delhi retail from Bayesian regime switching”, Ad- vances and Applications in Statistics 53: 731–770.
Salmensuu, O. (2020), “Speculation in Delhi potato wholesale markets, 2007–2019: Causal connec- tions of prices and arrival quantities”, Cogent Economics & Finance 8: 1821997.
Salmensuu, O. (2021a), “Macroeconomic trends and factors of production affecting potato producer prices in developing countries”, The Journal of Developing Areas 55: 91–105.
Salmensuu, O. (2021b), “Potato importance for de- velopment focusing on prices”, Journal of Risk and Financial Management 14: 137.
Smith, Adam. 1776, An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations, London: W. Stra- han and T. Cadell, luettavissa osoitteessa: https://
quod.lib.umich.edu/e/ecco/004861571.0001.001
?view=toc
