Tutkijan arkipäivän etiikka
Tuula Gordon
Henriikka Clarkeburn ja Arto Mustajoki: Tutkijan arkipäivän etiikka. Vastapaino 2007.
Julkaisutoiminta on lisääntynyt ja moninaistunut. Tutkimukseen liit- tyvät eettiset kysymykset askarrut- tavat tutkijoita yhä enemmän. Asi- an tiimoilta on esimerkiksi järjes- tetty seminaareja ja kirjoitettu kir- joja. Eettisistä kysymyksistä voi luoda selkeitä periaatteita. Esimer- kiksi tiedeseuroilla on usein omat eettiset periaatteensa (esim. www.
britsoc.co.uk/equality). Kaikissa ti- lanteissa selkeätkään periaatteet ei- vät riitä päätösten tekoon ja toimin- tatapojen valintaan. Niinpä eettisiä kysymyksiä käsittelevät kirjat ovat tervetulleita – niihin tutustuessa voi miettiä omia ratkaisujaan. Tä- ten Henriikka Clarkeburnin ja Ar- to Musta joen Tutkijan arkipäivän etiikka on hyödyllinen uutuus eet- tisten kysymysten kentällä.
Aiemmin ovat ilmestyneet esi- merkiksi Arja Kuulan Tutkimus
etiikka: aineistojen hankinta, käyt
tö ja säilytys (2006) ja Jaana Halla- maan, Veijo Launiksen, Salla Löt- jösen ja Irma Sorvalin toimittama kirja Etiikkaa ihmistieteille (2006).
Näissä kirjoissa mietitään muun muassa aineistojen uusiokäyttöä, suomalaisen tiedeyhteisön tutki- musetiikkaa, haavoittuvissa olo- suhteissa olevien tutkimusta (Hon- katukia, Nyqwist & Pösö, 2006), naistutkimuksen teorioita ja käy- täntöjä (Gordon, 2006) tai reilua julkaisutoimintaa (Kinnunen &
Löytty, 2006).
Yhteistyön lisääntyminen tut- kimuksessa ja julkaisutoiminnassa nostaa yhä uusia kysymyksiä eetti- syydestä. Clarkeburn ja Mustajo- ki pohtivat, miten tasapainoillaan esimerkiksi silloin, kun yhteisesti kerättyä aineistoa käytetään erik- seen. Tähän kysymykseen on eri- laisia vastauksia. Kiinteissä projek- teissa saatetaan lisätä kirjoittajiksi myös sellaisia, joiden kontribuu- tio julkaisussa on marginaalinen.
Jos yhteisesti kerätystä aineistos- ta nousee esiin useita kiinnosta- via teemoja, joita kannattaa analy- soida erikseen, saattaa olla sel keää, että yksin kirjoitetussa artikkelissa on yksi nimi. Toisaalta nuoret tut- kijat oppivat analyyttistä tieteellis- tä kirjoittamista, jos he osallistu- vat artikkelin tekemisen eri vaihei- siin. Tämä auttaa heitä hahmotta- maan kirjoitusprosessin kaarta. Se helpottaa heitä kehittämään omaa analyyttistä kirjoittamistaan, ja he oppivat samalla jatkamaan näitä taitoja eteenpäin.
Eettiset kysymykset ihmistie- teissä herättävät lisääntyvää kiin- nostusta. Osaltaan tämä kiinnos- tus on myös huolestunutta. Rajoit- tavatko eettiset periaatteet tutkijan vapautta liikaa? Nämä kysymykset – ja vastaukset niihin – saavat eri- laisia painotuksia riippuen tieteen- alasta. Kuitenkin esimerkiksi kolle- giaalisuuden suhteen on yleispäte- viä periaatteita. Mutta kysymykset voivat muotoutua erilaisiksi, kun mietitään tutkimusta ja tutkittavia.
Jos ajatellaan vaikkapa etnografia kentällä, voi todeta, että hänen läs- näolonsa ei jää huomaamatta. Ken- tän jäsenille on selvää, että tutki- musta tehdään. Koska tutkijat ovat läsnä, kentän toimijat voivat kysellä tutkimuksesta. Täten tutkijoilla on mahdollisuuksia kertoa, mistä he
ovat, mikä heitä kiinnostaa ja mi- ten he tutkimusta tekevät.
Clarkeburn ja Mustajoki kan- nustavat lukijaa miettimään esi- merkiksi sitä, mitkä ovat jatko- opiskelijan ja ohjaajan oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. He esit- tävät fiktiivisen tilanteen, jossa ol- laan erimielisiä arvosanasta ja lau- sunnosta. Clarkburn ja Mustajoki kirjaavat erilaisia toimintamalleja, joita opiskelija voi käyttää, ja kan- nustavat pohtimaan eri strategioita hyötyjen ja haittojen kautta. Teki- jät pohtivat myös tutkimuksen ar- viointia. Ollessani itse arviointipa- neelin jäsen prosessi sujui hyvin, mutta tämän kirjan arviointia kä- sittelevä osuus olisi toki vahvista- nut ja varmistanut oman orientaa- tioni määrittelyä.
Helppoja ja selkeitä ratkaisuja ei aina ole. Joskus eettiset periaat- teet tuntuvat säätelyltä, joka rajoit- taa yliopistolaisen elämää, kuten Klaus Mäkelä (2006) toteaa. Hän korostaa, että muiden tieteenalo- jen, kuten lääketieteellisen tutki- muksen, koodistoja ei pidä venyt- tää sosiaalitieteisiin. Mäkelä kui- tenkin korostaa, että tutkijoiden on tärkeää tehdä selväksi, miten aineistot anonymisoidaan. Hän ky- syy myös, miten turvataan muiden tutkijoiden pääsy aineistoon. Yksi tapa on tietenkin aineiston luovut- taminen tietoarkistoon.
Eettiset kysymykset ovat tärkei- tä tutkijoiden ja opettajien jokapäi- väisessä toiminnassa. Niinpä on hyvä, että olemassa on useita kirjo- ja, jotka käsittelevät näitä teemoja, täydentävät toistensa näkökulmia ja helpottavat tutkijoiden pohdin- toja. Tutkijan arkipäivän etiikka on ehkä näistä kirjoista monipuolisin, siksi se toimii hyödyllisenä yleis- käsikirjana. Muissa kirjoissa fokus
on keskitetympi – nekin ovat hyö- dyllisiä yliopistolaisten käsikirjas- tossa. Eri teoksiin tutustuessa huo- maa, että kysymykset eettisyydes- tä saattavat saada hieman eri muo- toja erilaisten tutkimustraditioiden konteksteissa.
Säännöt eivät auta suoraviivai- sesti ratkaisujen tekemisessä, vaan tutkijat kohtaavat usein tilantei- ta, joissa oikeiden toimintatapo- jen määrittely ei ole helppoa. Kir- joittajen mielestä on keskeistä, et- tä asianosaisia kunnioitetaan, ja että periaatteet ja prosessit ovat lä- pinäkyviä. Clarkeburn ja Mustajo- ki toteavat lisäksi, että eettisten lä- hestymistapojen huomioonotto on jatkuva prosessi, jossa aiempia käsi- tyksiä ja toimintatapoja joutuu yhä uudelleen punnitsemaan.
Lähteet
Gordon, Tuula 2006. Naistutkimus ja eettisyyden teoriat ja käytän- nöt. Teoksessa Hallamaa, Jaana, Launis, Veikko, Lötjönen, Salla
& Sorvali, Irma (toim.), Etiik
kaa ihmistieteille. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Honkatukia, Päivi, Nyqvist, Leo &
Pösö, Tarja 2006. Vaikeat aiheet haavoittuvissa olosuhteissa.
Teoksessa Hallamaa, Jaana, Launis, Veikko, Lötjönen, Salla
& Sorvali, Irma (toim.), Etiik
kaa ihmistieteille. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Kinnunen, Merja & Löytty, Olli 2006.
Reilua julkaisutoimintaa. Teok- sessa Hallamaa, Jaana, Lau- nis, Veikko, Lötjönen, Salla &
Sorvali, Irma (toim.), Etiikkaa ihmistieteille. Suomalaisen kir- jallisuuden seura, Helsinki.
Kuula, Arja 2006. Tutkimusetiikka:
aineistojen hankinta, käyt- tö ja säilytys. Teoksessa Hal- lamaa, Jaana, Launis, Veikko, Lötjönen, Salla & Sorvali, Irma (toim.), Etiikkaa ihmistieteille.
Suomalaisen kirjallisuuden seu- ra, Helsinki.
Mäkelä, Klaus 2006. Sosiaalitutkimuk- sen eettinen säätely. Teoksessa Hallamaa, Jaana, Launis, Veik-
ko, Lötjönen, Salla & Sorvali, Irma (toim.), Etiikkaa ihmistie
teille. Suomalaisen kirjallisuu- den seura, Helsinki.
Kirjoittaja on sosiologian professori Helsingin yliopistossa.
