Kirkko on aina nähtävyys

Tallinna, Riika, Tartto Päiväreissulla Hämeessä, pitäjiä ja kirkonkyliä

Kirkko on aina nähtävyys

Rymättylän monipuoliset kohteet Linja-autot näytillä Porissa

Missä on Huiluntuhtin koti?

TILAUSAJOKULJETTAJAT ry:n jäsenlehti 3/2014

Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club Charter Club

◆

◆

◆

◆

◆

◆

Charter Club

Johtava turistibussimatkailun julkaisu Suomessa 24.vuosikerta

Sisällysluettelo 3 / 2014

Tallinna,Riika, Tartto Päiväreissulla Hämeessä,

pitäjiä ja kirk onkyliä Kirkko on aina näht ävyys

Rymättylän monipuolis et kohteet

Linja-autot näytillä Porissa Missä on Huiluntuhtin k

oti?

TILAUSAJOKULJETTAJAT ry:n jäsenleh ti

3/2014

Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub Char ter C lub

◆

◆

◆

◆

◆

◆

Päätoimittajan tunteet Matti Kulmala 3 Onnittelemme vanhempia kuljettajia 4 RadioCoach sivuilla 4, 10 Nouseeko lapa ? Timo Rinnekari 5 Kevätkokous Matti Kulmala 6 Avun saanut kiittää Juha Jaukkuri 7 Päivämatka Rymättylään Matti Kulmala 8-9

Pieniä puheenvuoroja 10

Helteiden jälkeen Etelän Varis 11 Erillisiä havaintoja Isko Uusimäki 11 Pyörähdys Hämeessä Kim Venesjärvi 12-16 Mootor Grupp Timo Rinnekari 18 Käyttökokemuksia Jorma Kuismin 20-21

Lähde Lappiin 22

Syyshuoltoa kansankulj. Isko Uusimäki 22,35

Jäsenetuja Lux Express 23

Linjurit näytillä Matti Kulmala 24-25

Huiluntuhti Matti Kulmala 26

Kuljettajat kevätretkellä Matti Kulmala 27-29

Volvo Hybridi Isko Uusimäki 30-31

PersonTrafi k messuille Kim Venesjärvi 32 Linjavuoro Helsinki-Pietari-Helsinki 33 Paras taukopaikka äänestys Timo Rinnekari 36 Eesti-Liettua akselilla Isko Uusimäki 37

Mediakortti 38

Clubituotteita 39

JULKAISIJA

Tilausajokuljettajat ry www.tilausajokuljettajat.fi

Y-tunnus 0893888-8 Helsinki

PUHEENJOHTAJA

Timo Rinnekari Talvelankatu 6, 24260 SALO

040 829 2413

timo.rinnekari@tilausajokuljettajat.fi

SIHTEERI

Satu Maunu

Kuhatie 4, 23100 Mynämäki 045 676 5865

sihteeri@tilausajokuljettajat.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Matti Kulmala 040 963 1581 lehti@tilausajokuljettajat.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Isko Uusimäki 0400 268 728

isko.uusimaki@tilausajokuljettajat.fi

AVUSTAJAT

Juha Jaukkuri, Kim Venesjärvi, Etelänvaris, Jorma Kuismin

Päivi Pistemäki, Jarkko Junkkari, Maija Mikkola

AD/taitto

Projektihuone Riitta Salmu Fredrikinkatu 28 B, 00120 Helsinki

0440 752 297

aineisto@tilausajokuljettajat.fi

PAINOPAIKKA

Painola T. Nieminen Oy Jousitie 20760 Piispanristi Kansikuva:

Tartto, kaupungintalo Riitta Salmu

päätoimittaja

Toimittaja kirjoittaa siitä, mitä hän näkee, kuulee, kokee tai tutkii. Pää- toimittaja saa kirjoittaa myös siitä, miltä tuntuu. Ja nyt minusta tuntuu, että mua itkettää. Maailmassa on ja pitää olla muutoksia, mutta muutok- silla ei pidä olla tarkoituksena tuhota vanhaa.

Meidän suomalaisten tilausajo- liikenteen sietorajoja on koetel- tu viimeaikoina. Onko meidän tarvinnut sallia se. Helsingin ja Turun satamissa ja lentokentällä esiintyy entistä enemmän busse- ja aivan vierailla rekisterikilvillä.

Kuitenkin ottavat kyytiinsä ai- van samanlaisia ryhmiä, kuin meidän omatkin. Eivät voi olla satunnaisesti hakemassa ryh- mää kotimaahansa. Tunnuksissa esiintyy RUS, LV, LT, PL, H, BY, ja E, joten kaikki eivät ole edes EU-alueelta. Miten voi samat autot olla Suomessa koko kesän ajamassa turistiryhmiä?

”Räsäs-muorin” henkilökuntaa vaan ei näy missään. Eikö tätäkin liikennettä pitäisi jonkun valvoa, vai onko kyseessä joku vastavuo- roinen puuttumattomuus. Puu- tutaanko vieraisiin vasta sitten, kun omat on rangaistu ensin.

Ruotsista olemme jo kuulleet, että heidän poliisi on kotiutta- nut liian innokkaita maahan-

tunkeutujia. Eikä ainoastaan autoissa, vaan myös kuljettajissa näyttää lähtömaan merkintä ole- van muuta kuin FIN. Se lienee EU:ssa sitä työvoiman vapaata liikkumista. Toki rehellinen yrit- täminen tulee sallia eli omat ni- met näkyvästi autojen kyljissä.

Mielenkiintoa herätti myös vi- rolaisen LUX Express Helsinki- Pietari linjan esite, jossa ker- rottiin heidän tulevan ajamaan osaksi myös siksi, että luvaton pikkubussiliikenne välillä vä- henisi. Jopa Ilta-Sanomat erääs- sä matkailujutussaan mainosti, miten pääsee pikkubussilla edullisesti kahdella kympillä Pietariin. Sitä, että se on laitonta, siinä ei kerrottu. Eikö meidän omat toimijat pysty siihen puut- tumaan?

Viranhaltijoita ei myöskään voi onnitella siitä, että Helsingin paras matkailuliikenteen py- säkki annetaan linjaliikenteen käyttöön. Ei varmaan ole ihan tarkkaan ymmärretty, mistä on kysymys. Nyt pysäkillä voi olla yhtä aikaa kolmekin kaksi- kerrosautoa lähdössä tai tulos- sa linja-ajossa. Ota siitä sitten Hvitträskiin lähdössä olevat tai- teenharrastajat kyytiin tai pura diabetesyhdistyksen Hakkape-

liittatapahtumasta palaavat Hel- sinkiläiset. Kyllä linjaliikenne kuuluu Kamppiin tai Elielinau- kiolle ja Kiasman pysäkki pitää pysyä vain matkailuliikenteen käytössä. Mistä muualtakaan ryhmät sen kätevämmin voisivat lähteä ja palata?

Me pidämme puolemme Meille tilausajokuljettajille tämä muuttuva tilanne tarkoitta sitä, että meidänkin pitää osata muut- tua ja kehittyä. Mitä paremmin ja asiakkaita miellyttävämmin osaamme heitä palvella aitoina suomalaisina kuljettajina, sitä enemmän meitä tarvitaan. Mei- dän pitää jollakin keinoin ja jon- kun kautta tehdä tiettäväksi, että paikalliset olot, tavat ja paikat tunteva kuljettaja on varmasti parasta ulkomaisten turistien ryhmälle. Meillä on käytettävis- sä eri keinoja. Meidän kotisivut ja muu sosiaalinen media voi- daan rakentaa niin, että kun joku jossakin klikkaa hakusanoja charter tai muuta vastaavaa, niin sivumme ponnahtaa ensimmäi- senä näkyviin.

Meidän on kehitettävä taitojam- me kaiken aikaa, ei riitä pelkkä direktiivikoulutus. Opetellaan myös sellaisia toimintoja, joista

meidät muistetaan. Me kyllä osaamme odottaa jotakin kii- tosta asiakkailta, mutta voisiko sen asiakkaan yllättää, antamalla jotain hänelle muistoksi Suo- mesta, Helsingistä ja itsestäni, ainakin käyntikortti? Kuljettaja pääsee usein myös kuvaan asi- akkaiden kanssa ja silloin pitäisi ulkoisen olemuksen olla sellai- nen, että kuvaa kehtaa kotimaas- sa näyttää naapureillekin. Autot ovat kaikilla ja kaikkialla ainakin melkein samanlaisia, mutta niitä voisi somistaa päältäpäin muul- lakin, kuin sillä yhtiön nimellä.

Voisiko kiinalainen tykätä, kun auton kyljissä olisi kuvia muual- takin Suomesta. Kuvat voisivat olla helposti kiinnittyviä ja irtoa- via tarrakuvia.

Kyllä taistelu tilausajopalveluis- takin ns. kansainvälistyy, on se sitten laitonta tai laillista, mutta periksi ei saa antaa. Jokin tietysti mättää, jos jonkun toisen kansal- lisuuden alla toimiva tarjoaa pal- veluja aivan alle torihintojen. EU ei tasoita näitä eroja ja muuten- kaan emme saa ja voi tuudittua viranhaltijoiden apuun asiamme tasapainoon saattamisessa.

Matti Kulmala

päätoimittajan tuntemuksia

Mua itkettää?

onnittelemme Radio Coach

VASTAA LUKIJOIDEN KYSYMYKSIIN

Pauli "Pali" Kaartinen 80 vuotta

Niilo Huotari 70 vuotta

Lapin osaston puheenjohtaja Kari Salmelin kävi luovuttamassa viirin Niilo Huotarille 6.4. täytetyn 70 ikävuoden kunniaksi. Kari on oikealla ja Niilo tuo vanhempi siinä vasemmalla. Kuva: Päivi Pistemäki

Meiltä kysytään: -Mitä yh- teistä on työmaaparakeil- la ja uusilla rakennuksilla eteläisessä Suomessa?

Me vastaamme: -Epävirallisten ha- vaintojen perusteella työmaaparak- keja on käytetty rakennustyömailla jopa rakenneosana rakennettavaa rakennusta. Joissain pytingeissä ne ovat jääneet rakenteisiin niin, että pelkkä pääty on havaittavissa. Ne ovat voineet jäädä myös rakennus- ten päälle erillisinä parakki-ilmen- tyminä. Havaintoja työmaaparakki- en unohduksista voi ihmetellä esim Helsingin Hermannissa, Kalasata- massa ja Jätkäsaaressa. Muuallakin niitä voi olla.

Ilmiö lienee sama kuin joskus aikai- semmin, kun uudet rakenteet olivat täynnä kolmikulmaisia nosturin puomin osia.

Meiltä kysytään: Miksi ka- tutyöt tuntuvat venyvän ajallisesti huomattavan pitkiksi?

Me vastaamme: Koska Suomessa ei ole käytössä kadun aukipitämis- maksuja, niin maaperää tuuletetaan oikein kunnolla. Lisäksi saattaa tulla kansalaisille ajatuksia, että katutyö on helppoa, jos hommat tapahtuvat nopeasti.

Meiltä kysytään: Miksi tie- töiden jälkeen jää terävä- reunainen "monttu" tiehen tai katuun pitkäksi aikaa?

Me vastaamme: Yleisen taantuman vuoksi ei ole rahaa varata riittävästi massaa täyttämään "monttuja" , tai sitten päällystemassat jäähtyessään kutistuvat vähintään 20% !!!

Meiltä kysytään:

Miksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ole kulku- väyliä ja lentomatkustajien roudausmahdollisuuksia muutettu vuosikausiin?

Liikenne on kasvanut voi-

Leo Orjamo 70 vuotta

Leo Orjamo täytti 70 vuotta 3.9.2014 Lahdessa. Häme-Kaakko -alueosaston puolesta onnittelemassa ja puisen linja-auton luovuttamassa kävivät Kim Venesjärvi, Arvo Marjamäki sekä Maija Mikkola. Kuvan otti Maija Mikkola.

Tilausajokuljettajat ry:n perustajajäseniin lukeutuva Pauli Kaartinen täyt- ti 80 vuotta 20.8.2014. Onnittelut ja yhdistyksen lahjoittaman, hienon puisen linja-auton kävi Nokialla 23.8. toimittamassa Häme-Kaakko -alue- osaston puheenjohtaja Jarl Andström. Kuva: Jarkko Junkkari

makkaasti, mutta syöttölii- kenteen toiminnot ahtailla kulkuväylillä.

Me vastaamme: Luultavasti siksi, että niistä asioista vastaavilla hen- kilöillä on oma parkkipaikkansa jossain ja rakentamisen pääpaino on alumiinilintujen puolella. Maan- alaisessa osassa "myyräillään" rata- hankkeen kanssa.

Meiltä kysytään: miksi ABC asemien vessojen sijoittelu on epäjohdonmukaista.

Useimmissa vessatiloissa on yhteinen sisään meno aula, jossa pitää osata va- lita vasen tai oikea sen mu- kaan, kumpaa sukupuolta on. Nyt vain on niin, että nuo puolet vaihtelevat eri paikoissa. Välillä miehet menevät oikealle tai sitten vasemmalle. Ei siis mitään logiikkaa. Olisiko ollut mahdoton ajatus, että jako on joka paikassa sa- moin päin?

Me vastaamme: ABC:t ovat var- maan tässä jo ottaneet huomioon sen tasa-arvoisuuden, joka jo Ruot- sissa vallitsee. Siellä miehet ja naiset käyttävät samoja vessatiloja, ei ole useinkaan mitään merkkiä ovessa.

Tämän tasa-arvoisuuden jälkeen on siis aivan sama, kummalle puolelle menet, tosin pisuaarit joudutaan poistamaan tai korvaamaan ovelli- silla istumapaikkatiloilla. Toivotta- vasti ei kuitenkaan kenelläkään ole mennyt hätä housuun, kun ei ole osannut valita oikeaa puolta.

Meiltä kysytään: Mihin pe- rustuu se, että nykyisin ei enää ole yhteystietoja eri instanssien yhteystiedois- sa?

Me vastaamme: Mielenkiintoinen kysymys! Toimituksemme soitteli muutamaan paikkaan ja kyselimme, onko muillakin vastaavia kokemuk- sia. Kyllä oli ja paljon. Mistä se sitten voisi johtua, että ketään vastuu- henkilöä ei enää tahdo saada kiinni edes sähköpostilla!?! Vastaus on tavattoman yksinkertainen. Mak- sava asiakas on viimeinen henkilö, josta ollaan kiinnostuneita. Kukapa haluaisi joutua kokopäivätoimiseksi puhelimeenpuhujaksi ja tyhmiin ky- symyksiin vastaajaksi, kun bisnestä

puheenjohtaja

Nouseeko lapa vai ei

Ammattikuljettajilla on ollut tapana tervehtiä vastaantulevia kollegoita. Sama tapa on muil- lakin ihmisryhmillä, joilla on jokin yhteinen vahva nimittäjä.

Esim. motoristit moikkaavat (erään merkin harrastajat eivät) poikkeuksetta. Tämä on kyllä jo jotenkin vaivalloistakin kun, prätkiä on liikkeellä paljon. Olen urani aikana pannut merkille pientä muutosta tässä hienossa tavassa.

Silloin, kun aloittelin kuljettajan ammattia, tapa oli hieman erilai- nen. Kaikki raskaan liikenteen kuljettajat tervehtivät toisiaan samoin kotikaupungilla liikku- vat taksit, poliisit, ambulanssit eli kaikki, jotka olivat katukuvassa työkseen. Eikä tervehtiminen tarkoittanut, että vastaan tulisi tuttu henkilö. Nyt ei käsi nouse kuin linja-autoissa ja eikä kaikilla niilläkään. Jos vastaan tulee vää- rän värinen bussi niin käsi pysyy visusti ratissa.

Kun siirrytään täältä ruuhka- suomesta pohjoisemmaksi, tavat muuttuvat, myös rahtarit alkavat

moikkailemaan. Ehkä siellä on vielä jäljellä vanhanajan auto- mieshenkeä ja kiireen tuomat paineet eivät kiristä ohimoita samalla tavalla.

Olen ilolla pannut merkille, että ulkomailla on sama hyvä tapa käytössä. Kaikissa busseissa käsi nousee reippaasti oli sitten katu- ri, linjabussi tai tilausajo. Eikös pidetä tästä pienestä hienosta eleestä kiinni ja jätetään yritys- ten väliset väännöt niille, joiden tehtäviin ne kuuluvat ja ollaan me kuljettajat kavereita taloon katsomatta, ainakin tällä tasolla.

Ajatuksia liikenteen sujuvoittamiseksi

Kiertoliittymät ja liikenneym- pyrät ovat tulleet iloksemme ja hyvä niin. Tekstaripalstoilla ja muilla vääntöfoorumeilla on jatkuvaa purinaa vilkun käytös- tä ja varsinkin sen käyttämättö- myydestä. Tässä hieman lisää bensaa kiukaalle. Nythän mei- dän ohje on käyttää vilkkua vain ympyrästä poistuttaessa. Nyt kuitenkin oikea vilkku näkyy kääntyvän auton vasemmalle puolelle aika huonosti. Jos toimi-

simme Ruotsin mallin mukaan niin ympyrässä ajava vilkuttaa vasemmalle, niin kauan kun- nes poistuu ympyrästä, jolloin vilkku laitetaan oikealle. Näin ympyrään tulevalla on varmem- pi tieto muiden liikkeistä eli tie- dämme onko auto poistumassa vai jatkamassa matkaa ympyräs- sä. Heitänkin varovasti ajatusta ilmaan, josko meillä Suomessa- kin saataisiin samanlainen käy- täntö toimimaan.

Älykkäät liikennevalot?

Kyllä kiitos!

Miksi aina joudumme seiso- maan liikennevaloissa ja silti ketään ei ole tulossa mistään suunnasta tai joudumme seiso- maan valoissa, kunnes saadaan pieni jono aikaan. Tämä ei ole ympäristön, eikä liikenteen suju- vuuden kannalta lainkaan hyvä tilanne. Ja onhan se aika myös rahaa.

Miksei laiteta tietokoneita ja tunnistimia laskemaan liikenne- virtoja. Näin voitaisiin optimoi- da liikennevalojen toimintaan siten, että tarpeettomat pysäh- dykset jäisivät pois. Ruuhkien

syntymistä voitaisiin välttää tai ainakin vähentää. Ajamisesta kaupunkiliikenteessä tulisi vä- hemmän stressaavaa. Tämä ei pitäisi olla mahdoton tehtävä kun tiedämme, millaisia sovel- luksia maailma on täynnä.

Tiedän kyllä, että kaupunki- liikenteen suunnittelu ei lähde siitä, että ajaminen olisi mahdol- lisimman helppoa. Autoiluun halutaan tehdä hankaloittavia elementtejä, jolla saadaan mm.

ajonopeuksia alhaisemmaksi ja oman auton käytöstä yritetään tehdä vähemmän mukavaa. Täs- sä on kyllä onnistuttu aika hyvin.

Minusta kannattaisi kuitenkin etsiä ja kokeilla uusia keinoja.

Tekniikkaa siihen löytyy.

Näillä aatoksilla syksyn kimp- puun

Timo Rinnekari

Kevätkokous Vantaalla

päätöksiä TTS:llä 28.4.2014

Tilausajokuljettajat yhdistyksellä on kaksi yleistä kokousta vuodessa, jos ei mitään erityistä syytä ole ylimääräiseen kokoukseen. Nyt sellainen tuli tarpeelliseksi, kun kokouksessa käsiteltiin sääntömuutosehdotusta. Sääntöjen muutoksen voimaansaattamiseksi muutosta on käsiteltävä kahdessa perättäisessä yleisessä kokouksessa, joten toisen kokouksen järjestäminen tuli tarpeelliseksi kiireellisesti. Tämä siksi, jotta uudistukset saadaan käyttöön jo syksyn syyskokoukseen, jossa on mukana henkilövalinnat.

Kokousjärjestykseen

Kevätkokous pidettiin Vantaal- la TTS:n eli Työtehoseuran kul- jettajakoulutuksen tiloissa, josta kiitos heille. Päivä oli maanantai 28.4. eli sama päivä milloin läh- dettiin kevätmatkalle Riikaan ja Tarttoon. Siitä matkasta oma juttunsa tässä lehdessä.

Kokouksen yhdistäminen tä- hän matkaan oli järkevää, sillä matkabussit Rovaniemeltä ja Jyväskylästä toivat samalla ko- kousosanottajat tänne kokous- paikalle. Kokouksen jälkeen ke- vätmatkalaiset jatkoivat kohden Länsiterminaalia.

Kokouksen avasi

puheenjohtaja Timo Rinnekari ja ensimmäisenä valittiin ko- koukselle puheenjohtaja, joksi tuli Isko Uusimäki Helsingistä.

Sihteerin tehtävät hoiteli yh- distyksen sihteeri Satu Maunu ansiokkaasti. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi hieman yli kahdellakymme- nellä läsnäolijalla. Hallituksen laatima vuosikertomus vuoden 2013 toiminnasta hyväksyttiin

muutoksitta. Seuraavaksi tutus- tuttiin vuoden 2013 tileihin, ta- seeseen ja toiminnantarkastajan lausuntoon. Tilinpäätös hyväk- syttiin yksimielisesti ja hallituk- selle myönnettiin vastuuvapaus.

Muina asioina

tuli sitten eteen sääntömuutos- ehdotus, jonka hallitus oli laati- nut. Näillä muutoksilla pyritään nykyaikaistamaan sääntöjä, sillä edellinen muutos on viime vuo- situhannelta. Muutoksessa on hieman laajennusta pykälän kak- si kohdassa yhdistyksen tarkoi- tukseen, painottaen tilausajoja.

Neljänteen pykälään tarkenne- taan eläkeläisjäseneksi siirtymis- mahdollisuutta. Yhdeksännessä pykälässä tarkennetaan kokous-

kutsujen toimittamista. Useihin kohtiin muutetaan tilintarkasta- ja sana toiminnantarkastajaksi, koska tämänkaltainen yhdistys ei enää tarvitse tilintarkastajaa.

Toki valitsemme toiminnantar- kastajaksi henkilön, joka osaa tarkastaa tilitkin.

Pykälässä yksitoista

on raju muutos. Puheenjohtaja voi toimia putkeen vain neljä kaksivuotiskautta eli kahdeksan vuotta. Samoin hallituksen jä- sen voidaan valita vain neljäksi kaksivuotiskaudeksi peräkkäin.

Suuri muutos on tulossa pykä- lään kaksitoista, jossa kerrotaan millainen on yhdistyksen joh- to eli puheenjohtaja ja hallitus.

Puheenjohtajan toimikautta jat- ketaan kerralla kaksivuotiseksi ja samoin hallituksen jäsenet, kahdeksan, ovat vuorovuosin kahdeksi vuodeksi valittuja.

Varajäsenet, neljä, valitaan vain vuodeksi kerrallaan. Pykälässä kolmetoista on lisäys asian rat- kaisusta kokouksessa.

Sääntömuutosehdotukset

hyväksyttiin ehdotetussa muo- dossa ja siirtyivät siis odotta- maan toista käsittelyä. Kokous kesti hieman yli tunnin. Anne- taan vielä kiitos kaikille kokouk- seen osallistuneille ja sen toimi- henkilöille.

Teksti: Matti Kulmala Kuvat: Matti Kulmala

Kokouksen puheenjohtaja Isko Uusimäki oikealla, yhdistyksen puheen- johtaja Timo Rinnekari keskellä ja sihteeri Satu Maunu vasemmalla.

TTS:n valoisa luokka tarjosi hyvät puitteet kokoukselle.

Kokouksen jälkeen siirryttiin vapaalle, musta ja valkoinen bussi ovat lähdössä

SUOSIKAA ILMOITTAJIAMME

KÄYTTÄMÄLLÄ

HEIDÄN

PALVELUJAAN

Ehkäpä lähes jokainen päivä joku meistä joutuu hiukan pu- laan jossain päin Suomea. Mi- nulle se kävi heinäkuun alussa ja onneksi Haminassa. Huomasin tauolla asiakkaita odotellessa eturenkaassa aikamoisen hau- rastumishalkeaman kyljessä, eikä sillä arempi kuljett aja us- kaltanut enää lähteä 400 kilo- metrin paluumatkalle. Vuorelan autot pyörivät vilkkaasti RUK:n kurssijuhlapaikan ympärillä ja hetken päästä soiton jälkeen Vuorelan Rami pyörähti paikal- le. Hän arveli myös, ett ä ei kovin pitkälti ole tällä renkaalla elin- kaarta jäljellä. Hän ohjasi kolme kuljett ajaa mukaani ja tallille vaihtamaan rengasta.

Sitt en alkoikin tapahtua, Ser- gei tempasi vanhan renkaan pultit viidessä minuutissa auki, tunkilla keula ylös ja varapyö- rän kimppuun. Se lienee ollut

irti viimeksi 5-10 vuott a sitt en, pultit umpiruosteessa, kierteet umpiruosteessa, irrotustyökalu väärän mitt ainen kun ei ylett y- nyt kunnolla mutt eriin. Yksi ja toinen repi itsensä loppuun alta aikayksikön, allekirjoitt anut no- peimmin. Apuja ei löytynyt tal- lilta, huollot kunnon työkaluin hoidetaan toisessa toimipistees- sä ja ammatt iautt ajat tavoitt a- matt omissa.

Aikaa oli alun perin ihan riit- tävästi eli kaksi tuntia lähtöön, mutt a niin se vaan näytt i loppu- van kesken. Onneksi hommiin ryhtyi sitt en Viivi ja punner- tamaan mutt ereita irti. Kolme henkilöä tarvitt iin vipuvarteen, jott a mutt eri pyörähti kuudes- osakierroksen. Aikaa paloi, voimat ehtyivät ja hiki virtasi.

Minun hämmästyksekseni va- rarengas oli kuin olikin paikalla alle kahden tunnin ja pääsin

Sergei pyörän kimpussa ja toinen Vuorelan mies tunkkia asettamassa.

Kiitoksia auttamisesta

eli kahden tunnin hikinen urakka

Alkoholituonnin ohjetasot käyttöön voimaan 1.7.2014

Matkustajatuonnin verott omuudesta säädetään valmisteverotus- direktiivin 32 artiklassa, jonka mukaan yksityishenkilön ei tarvitse maksaa valmisteveroa uudelleen toisessa jäsenvaltiossa verotetuista tuott eista, jotka henkilö tuo itse kuljett aen omaan käytt öönsä. Sa- massa artiklassa säädetään, ett ä jäsenvaltiot voivat vahvistaa alko- holin tuontiin ohjetasoja. Nämä ohjetasot on nyt otett u mukaan uuteen valmisteverotuslakiin. Jo 11 EU-maata käytt ää valmisteve- rotusdirektiivin mukaisia ohjetasoja.

Uuden valmisteverotuslain mukaan alkoholintuojan tulee pyy- dett äessä antaa Tullille selvitys tuonnin tarkoituksesta ja saatt aa todennäköiseksi, ett ä tuott eet tulevat omaan käytt öön, mikäli hän tuo mukanaan enemmän kuin

1) 20 litraa välituott eita (esimerkiksi sherry, portviini, vermutt i ja muut vastaavat juomat)

2) 90 litraa viinejä, joista enintään 60 litraa on kuohuviinejä (ml.

siiderit ja käymisteitse valmistetut long drink -juomat) 3) 110 litraa olutt a

4) 10 litraa muita alkoholijuomia (ml. muut kuin käymisteitse valmistetut long drink –juomat)

Siideriä ja long drinkkejä ei voida rinnastaa olueen.

Selvitt ämisvelvollisuus on verovelvollisella. Näin ollen ykstyis- henkilö on velvollinen selvitt ämään mukannaan tuomiensa alkoholijuomien käytt ötarkoituksen. Hän voi joutua antamaan Tullille selvityksen joko maahantuontivaiheessa tai tarvitt aessa jälkikäteen.

Tullin tiedotteesta 27.6.2014.

KAJAANI KUTSUU…

Varaa kalenteriisi jo AIKAA…

MAANPUOLUSTUSKURSSI

Kajaanissa 20-22.3.2015

jopa odott elemaan asiakkaitani kahden minuutin verran ennen lastausta!

Paljon muutakin sydämellistä kohtelua ehdin saada näiden hienojen ihmisten taholta. Tosi hienoa työmoraalia ja lähimmäi- sen autt amista Haminassa. Kii-

tos Liikenne Vuorelalle ja ennen kaikkea autt ajille. Toivott avasti pääsen joskus vuorostani autt a- maan jotain työtoveria jossain pulmassa.

Juha Jaukkuri, Turku

Ensimmäinen kohde oli Miko- lan Luomutila nykyään Naan- taliin kuuluvan Rymättylän saarella. Tilalla on viljelty jo 1990-luvulta luonnonmukaisin menetelmin kasvihuone- ja avo- maavihanneksia, marjoja ja ke- säkukkia. Tita-Marjut Salonen kertoi heidän panostaneen nyt kasvihuonetuotantoon ja satoa tulee salaatista, kurkusta, tomaa- tista, paprikasta, chilistä ja muis- ta vihanneksista ja marjoista.

Poikkesimme heidän pienessä

Päivämatka Rymättylään

- miten voi pienellä alueella nähdä paljon

Päivän matkalle sadan kilometrin päässä olevalle kohdepaikkakunnalle lähdettiin aamulla hyvissä ajoin. Ensimmäiset matkalaiset nousivat Kivistön tilausajobussiin kesäaamuauringon noustessa. Lisää kerättiin matkalta ja näin saatiin auto täyteen Rymättylän matkaan. Raisiosta saatiin mukaan päivän opas Pirkko Karmakoski. Hän piti koko päivän huolen siitä, että kuultavaa ja nähtävää riitti tällä SaariTours/Saaristo- matkatoimiston Dafna Seela-Huhtamäen suunnittelemalla päivämatkalla.

Rymättylän tien varressa olevas- sa myymälässään, josta teim- me luonnonmukaisia ostoksia.

Myymälän opaste on siinä tien reunalla.

Toinen kohde oli Tammirauman Hunajatila, jossa mehiläiskas- vattaja Aimo Nurminen kertoi meille mehiläisistä ja hunajasta.

Ryhmä kuunteli innoissaan, kun Nurminen kertoi kuningatar-, työläis- ja kuhnurimehiläisistä.

Mehiläisten vuoden kierrosta ja kuningattarien syntymisestä saimme myös tietoa. Oma näh- tävyytensä oli kuningatarmehi- läisten hautomokaappi. Tammi- raumasta sai ostaa myös erilaisia Nurmisen omia hunajatuotteita itsepalveluna. Hunajaan lisätty tyrni oli uutta ja kuntojuomak- sikin hunaja sopii oikein hyvin.

Siihen Nurmisella on oma re- septinsä.

Päivän ruokatauko pidettiin Ra- vintola Pohjankulmassa. Siellä saimme nauttia herkullisen saa- ristolaislounaan. Monet kalat, rosolli, isot lihapullat ja mauk- kaat jälkiruuat eivät varmaan jättäneet tyhjää tilaa kenenkään vatsaan. Emäntä Marjut Kyy- rö esitteli taloa ja ruokapöydän antimia. Isäntä Stefan Siljamäki hoiti tiskimyynnin, josta lähti monen mukaan saaristolaislei- pää ja muita heidän tuotteita.

Paikka on entinen vanha kan- sakoulu, jossa kansakoulu on aloitettu vuonna 1904. Vuonna 1979 koulu lopetettiin ja paikka muuttui saman tien ravintolaksi.

Nämä ravintolan toiset omistajat ovat pyörittäneet sitä jo kaksi Emäntä Tanja Sikka näytti

meille, miten lammasta lypsetään.

Ensimmäinen kohde oli Miko- lan Luomutila nykyään Naan- taliin kuuluvan Rymättylän saarella. Tilalla on viljelty jo 1990-luvulta luonnonmukaisin menetelmin kasvihuone- ja avo- maavihanneksia, marjoja ja ke- säkukkia. Tita-Marjut Salonen kertoi heidän panostaneen nyt kasvihuonetuotantoon ja satoa tulee salaatista, kurkusta, tomaa- tista, paprikasta, chilistä ja muis- ta vihanneksista ja marjoista.

Poikkesimme heidän pienessä Rymättylän tien varressa olevas- sa myymälässään, josta teim- me luonnonmukaisia ostoksia.

Myymälän opaste on siinä tien reunalla.

Toinen kohde oli Tammirauman Hunajatila, jossa mehiläiskas- vattaja Aimo Nurminen kertoi meille mehiläisistä ja hunajasta.

Ryhmä kuunteli innoissaan, kun Nurminen kertoi kuningatar-, työläis- ja kuhnurimehiläisistä.

Mehiläisten vuoden kierrosta ja kuningattarien syntymisestä saimme myös tietoa. Oma näh- tävyytensä oli kuningatarmehi- läisten hautomokaappi. Tammi- raumasta sai ostaa myös erilaisia Nurmisen omia hunajatuotteita itsepalveluna. Hunajaan lisätty tyrni oli uutta ja kuntojuomak- sikin hunaja sopii oikein hyvin.

Siihen Nurmisella on oma re- septinsä.

Päivän ruokatauko pidettiin Ra- vintola Pohjankulmassa. Siellä saimme nauttia herkullisen saa- ristolaislounaan. Monet kalat, rosolli, isot lihapullat ja mauk- kaat jälkiruuat eivät varmaan jättäneet tyhjää tilaa kenenkään vatsaan. Emäntä Marjut Kyy- rö esitteli taloa ja ruokapöydän antimia. Isäntä Stefan Siljamäki hoiti tiskimyynnin, josta lähti monen mukaan saaristolaislei- pää ja muita heidän tuotteita.

Paikka on entinen vanha kan-

sakoulu, jossa kansakoulu on aloitettu vuonna 1904. Vuonna 1979 koulu lopetettiin ja paikka muuttui saman tien ravintolaksi.

Nämä ravintolan toiset omista- jat ovat pyörittäneet sitä jo kaksi- toista vuotta. Opaste ravintolaan näkyy tielle hyvin.

Täysn vatsoin lähdettiin tutustu- maan Rymättylä-Seuran perus- tamaan ja ylläpitämään Dikseli Silliperinnekeskukseen. Siellä perehdyimme Marja Kautosen kertomana pitkään Rymätty- lään läheisesti liittyneeseen sillin pyyntiin. Saukko-laivat lähtivät Rymättylän Röölästä Atlantille sillin pyyntiin ja palasivat sinne saaliineen. Miesten mereltä tuo- ma saalis käsiteltiin siellä naisten voimin. Silliperinnekeskus on perustettu Rymättylä-Seuran ja idean äidin Marja Kautosen voi- min. Tuo nimi Dikseli tarkoittaa työkalua, mutta mitä, sen voi kuulla paikan päällä, kun menee

Dikselin aukiollessa Röölään.

Viimeisenä kohteena oli Sikka Talun lammastila, jossa emäntä Tanja Sikka näytti, miten lam- mas lypsetään. Ryhmäläiset pääsivät maistelemaan juuri lyp- settyä lampaanmaitoa. Vuonna 2006 perustetun tilan erikoisuus on alkuperäisympäristössä kas- vatettu ahvenanmaanlammas.

Myös koirien opettaminen lam- paan paimentamiseen kuuluu tilan ohjelmaan. Virpi Miettinen antoi Kone-koiran kanssa näy- töksen paimentamisesta.

Näin monipuolisen päivän täyteen anteja matkalaisille voi järjestää pienellekin alueelle. Ei ehdi bussissa istuminen rasitta- maan, varsinkin kun on muka- vaa hyvässä seurassa. PS. Dikseli on työkalu, jolla vasaroidaan sil- litynnyrin vanteet ja kansi tiuk- kaan kiinni.

Matti Kulmala

Dikselissä kuultiin Marja Kautosen kertomus Rymättylän sillinpyytäjistä ja sillinvalmistuksesta.

Ryhmäläiset

yhteiskuvassa Ravintola Pohjankulmassa syödyn lounaan jälkeen. Emäntä Marjut Kyyrö alhaalla oikealla, Isäntä Stefan Siljamäki ylhäällä toinen oikealta ja ylhäällä

Tammirauman Hunajatilalla mehiläiskasvattaja Aimo Nurminen

Nettihuijausko

eli mitä vierasmaalainen voi löytää netistä ja todellisuudessa Allekirjoittaneelle tuli ryhmä Kiinasta aamulla kello 6:10 laskeu- tuvalla koneella. Lentokentällä ryhmää odotellessani katsoin etu- käteen saamaani heidän ohjelmaansa. Ensimmäiseksi menemme kohteeseen Santa Claus House by Coach in Espoo. Mitä, minne olivat hölmistyneet kysymykset itselleni. Joulupukki on joko Rova- niemellä tai sitten löytyy myös Linnanmäeltä, mutta että Espoosta.

Eipä siis muuta kuin iPadilla nettiin. Aika nopeasti sieltä löytyikin tarkempi sijainti Korpilampi. Sieltä löytyi myös kohteen kotisivut, santasgottages.fi. Niilläkään ei ollut tarkempaa tietoa sijainnista, ei milloin auki eikä myöskään mitä maksaa. Siis kaikki tärkeät tiedot puuttuivat. Oli vain yksi kännykkänumero. Sieltä vain ei vastannut aamulla kukaan. Laitoin siis siihen tekstiviestin, että mistä löytyy.

Ryhmä tuli ennen kuin tekstiviestiini vastausta. Ryhmänjohtaja oli sitä mieltä, että menemme katsomaan joulupukkia, koska kotisivun mukaan hän viettää kesää Espoossa järvellä soudellen ja savusau- nassa saunoen. Sieltä löytyy myös tonttu venettä tervaamasta. Ei siis muuta kuin suunta Korpilammelle. Sieltä hotellin vastaanotos- ta kysymään, että tietääkö tyttö mitään tällaisesta, kun kuljettaja ei tiedä. Juu, sieltä se löytyy lammen toiselta rannalta, kierrätte tuota nurkalta lähtevää sorapolkua muutama sata metriä.

Ja löytyihän sieltä savusauna ja joku aittarakennus, mutta pukista ei ollut tietoakaan. Oli kiva matkanjohtajan selittää ryhmälle, että pukki on lähtenyt lomamatkalle Kiinaan. Ja tulihan siihen teksti- viestiinkin vastaus puolilta päivin, olen Venäjällä kalastamassa. Se siitä pukin näkemisestä. Olisi siis pitänyt varata vähintään 24 tuntia etukäteen ja tilaisuus on tietysti maksullinen jne. Kotisivuista vaan saa sen käsityksen, että pukki on paikalla kaiken aikaa.

Tällaista kaukaisten matkalaisten harhaanjohtamista ei voi pitää muuna kuin nettihuijauksena. Siitä vaan kun on vaikea vetää ketään vastuuseen, miksi ette ottanut tarkemmin selvää!!!!!

Ei pidä tehdä sellaisia kehumista sisältäviä kotisivuja, joista tärkeät asiat jäävät pois. Näitä varmaan löytyy muitakin, puututaan nii- hin.

Matti Kulmala

pitäisi tehdä ja kavereitakin tavata.

Selvittelemme lehtemme seuraa- vaan numeroon tätä kysymystä, jos vaikka joku looginen selitys voisi löytyä.

Radio Coach

VASTAA LUKIJOIDEN KYSYMYKSIIN

...jatkoa s.4

Lämmitys, käynnistys ja kuljettaja- apua Turussa

Mikäli liikut Turun suunnalla, jätät bussin vaikka risteilyn ajaksi satamaan ja olet epävarma käynnistymisen ja lämpiämisen suhteen. Ota yhteyttä Knuutilan Seppoon. Hän voi lämmittää bussisi valmiiksi ja näin varmistaa kotimatkasi sujumisen. Hän auttaa myös kuljettaja-asioissa ja järjestää tarvittaessa vaikka lämpimän hallipaikan bussille.

Ota yhteyttä: Seppo Knuutila 040 5676 610

Vastaa nykyään Restel Hotel Group:n ryhmämatkustukses- ta ja on näin ollen uusi yhteys- henkilömme. Hän aloitti uu- dessa tehtävässään kesäkuussa.

Voimme ottaa suoraan yhteyt- tä häneen esim. majoituspalve- luiden räätälöintiin liittyvissä asioissa. Varaukset hoituvat edelleen suoraan hotelleista tai Hotellimaailman kautta.

Joni Hakkarainen vastaa nyky- ään kansainvälisistä markki- noista vastuualueinaan Aasia, USA, Scandinavia ja Britannia.

Hän on edelleen vapaa-ajan myyntiryhmän esimies.

Larissa Leskinen, Myyntipäällikkö Cumulus Oy, Eerikinkatu 30, 20100 Turkupuh: +358 40 673 4029 email: larissa.leskinen@restel.fi www.tapahtumaravintolat.fi www.

hotellimaailma.fi

Nimityksiä

Raskaiden bussien rekisteröin- titilastoja johtava VDL vah- vistaa toimintojaan Suomessa.

VDL Bus & Coach Finlandin palvelukseen palaa tuttu mies

Timo Vainio,

joka on nimitet- ty myyntipäälliköksi 1.9.2014 alkaen. Yritys rakennuttaa Van- taan Koivuhakaan myös ko- konaan uuden toimitalon, joka valmistuu joulukuussa.

Vainio myyntipäälliköksi, uusi toimitalo Vantaalle Restel Hotel Group:ssa Larissa Leskinen

Meiltä kysytään: Tarvittai- siinko yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen jo- kin kurssi, jossa opetettai- siin , kuinka asioita pitäisi hoitaa?

Me vastaamme: Näitä on kysytty aikaisemminkin ja olemme toden- neet, että kyllä varmaankin tarvit- taisiin. Kuka sitten osaisi kursseja järjestää ja asiasisällöt rakentaa, onkin sitten eri juttu. Naftapumpul- la on ihmetelty, miksi ministereiksi pääsee tuosta vaan jäsenkirjalla, mutta sillä jäsenkirjalla ei saa ajaa ammattiliikenteen bussia. Tuohon on selkeä vastaus; bussia pitää oi- keasti osata ajaa, jäsenkirjalla teh- tyjä möhläyksiä voidaan selitellä sanajärjestyksillä, valinnoilla ja sii- nä on se hyvä puoli vielä , että joku muu maksaa oppirahat!

Meiltä kysytään : Mitä yh- teistä on purkinavaajalla ja Mannerheimintiellä Helsingissä?

Me vastaamme: Purkinavaajan tehtävänä on avata umpioitu ja il- masta vapaa tila, joka on tarkoitet- tu säilymään pitkällä aikajaksolla vaihtelevassa ympäröivässä oloti- lassa. Toimintaperiaate on leikata auki suojaava kansi pyöräytettä- vällä liikkeellä. Mannerheimintiellä

"purkinavaajana" toimii Musiikki- talon (suunta pohjoinen) ja Rune- berginkadun risteys (suunta etelä) jalkakäytävä. Kyseessä on suurten autojen takarenkaiden kulkusuun- nassa oleva jalkakäytävän reuna, joka viistää renkaiden ulkoreunaa auki, jos kuljettaja ei huomaa

"lainata" naapurikaistaa! ”Sisältö pyrkii ulos muutaman avauskerran jälkeen!!!

Helteiden jälkeen

Kuumin kesä vuosikymmeniin on ohi ja lämpö koetteli niin ihmisiä kuin tekniikkaakin. Ilmastointi oli kovilla, eikä läheskään kaikkia täällä käytössä olevia kylmäkoneita ole suunniteltu kolmenkymmenen asteen ja sen yli meneviin helteisiin.

Tilausajokuljettajan ammatti on jos mikään palveluammatti ja jokainen yrittää parhaansa tehdäkseen mat- kustajan matkanteon mukavaksi.

Ajelin tänä kesänä aika har- voin pääkaupunkiseudulla ja ilokseni huomasin, esimerkik- si Runeberginkadulle, tulleen yksi korttelinväli lisää paikkoja tilausajoautoille. Oli sen huo- mannut moni muukin, koska ajansäästö autotaloon nähden on lyhyemmän matkan joh- dosta yli kymmenen minuuttia.

Muutaman kerran kadunvarsi oli täynnä ja ajoin autotalolle.

Ilokseni huomasin, ettei ke- nenkään auto ollut käynnissä.

Paikalta saa varmasti asukkail- ta palauteta tyhjäkäynnistä.

Hyvä näin. Silti muutaman

kerran oli joku jättänyt autonsa kauppakorkea koulun eteen pysähtymiskieltoalueelle. Sii- nä on seuraavan risteyksen ryhmittymistä varten vain vä- hän tilaa, ei pilata mainettam- me, vaan jätetään autot niille kuuluville paikoille, joko Ru- nebergin kadun varteen merk- kien osoittamille paikoille, tai autotalolle. Kiasman tilaus- ajopysäkki näyttää nykyään olevan täynnä Onnibussia ja Ikeaa. Ei ollut varmaan liiken- nesuunnittelun alkuperäinen idea, koska läheisyydessä on myös raitiotien pysäkkityömaa ja siksi tilapäinen pysäkki on heti Arkadian kadun jälkeen.

Kiasman edusta on ahdas. Nel- jännen auton perä jää jo niin pitkälle, että haittaa aseman suunnasta Mannerheimintiel- le kääntyjiä. Suosittelenkin so- pimisesta asiakkaiden kanssa noutopaikaksi sanomatalon vieressä olevia paikkoja ja lii- kennetyöryhmälle pikaista yh- teenottoa liikennesuunnit teluun.

Kesällä tehdään paljon tietöitä ja paikalla on usein alennettu nopeusrajoitus. Esimerkiksi valtatie ykkösellä on kehä ja kehä II - I välillä ollut pitkään siltatyömaa ja alennettu no- peusrajoitus noin kilometrin matkalla. Henkilöautoilla harvoin putoaa nopeus alle kahdeksankympin, vaikka se siinä lyhyellä matkalla putoaa satasesta viiteen kymppiin.

Tiellä on kapenevia kaistoja, työmiehiä ja koneita, joiden turvallisuudeksi rajoitukset on asetettu. Ollaan me muille esi- merkiksi ja pudotetaan nopeus säädettyyn, eikä anneta mui- den perässä hiillostajien häiritä.

Ei ne rajoitukset siellä turhan tähden ole, ja kilometrin mat- kalla ei montaa sekuntia häviä, mutta voi säästää paljon. Hä- meenlinnan tiellä Kaivokselan kohdalla tehtävien pysäkkien jatkamisten kohdalla on ollut useasti poliiseja valvomassa viidenkympin rajoitusta. Ajel- laan me rajoitusten mukaan, eikä muiden mukaan.

ETELÄN VARIS

Lopuksi vielä uusista päiväva- loista. Autokannan uusituessa yhä useammissa autoissa on led- päivävalot edessä ja takana ei pala minkään näköistä tuik- kua. Viime talven lumisateissa ei ollut mikään harvinainen näky maanteillä kulkevat ta- kavalottomat autot. Tiedotuk- selle ja autokaupan vastuulla pitäisi olla tekniikasta kerto- minen. Nyt on liikenteeseen tullut ensimmäiset linja-autot joissa on uuden tyyppiset valot.

Lisäksi myös etuledit sammuu kun käsijarru on päällä. Auto- matiikan pitäisi joissa autoissa hoitaa asia, mutta olen huo- mannut, niin kuin monessa muussakin kohdassa, manuaa- linen kytkentä on varmin. Va- loja on lain mukaan käytettävä sateella ja myös tunneleissa. Eli opetellaan kääntämään valot sateella päälle ja myös tunne- liin tullessa. Jotkut väittävät turhimmaksi merkiksi tunneli päättyy, mutta se merkki tar- koittaa myös ajovalojen käyttö- pakon päättymistä.

Helteen pehmittämä Etelän Varis

Erillisiä havaintoja Helsingin liikenteestä

TILAUSAJO- KULJETTAJILTA KUULTUA

Helsingin Kaivopuistossa on melkoi- sesti liikennettä varsinkin suurten risteilylaivojen ollessa Hernesaaren laitureissa. Turistibussien paluu keskustasta laivoille helpottuisi merkittävästi, jos Kompassilaiturilta (Meritori) Hernesaareen suuntaan, Eirarannan ja Merikadun risteyk- seen, katu muutettaisiin yksisuun- taiseksi. Parkkipaikkojen määrään muutos ei vaikuttaisi mitenkään ja liikenne sujuisi helpommin, kuin nyt olevan tilanteen mukaan.

Kasarmintorin torialueen ottaminen shuttle-bussikäyttöön silloin, kun

aluetta käytetään turistien kuljet- tamiseen suurilta risteilijöiltä.

Mikonkadun tilausajopysäkin toi- minnan muuttaminen turvallisem- maksi ja paremmin valvotuksi.

Lönnrotinkadun tilausajopysäkin pidentäminen Yrjönkadun kulmaan tai Lönnrotin Puistikon nurkalle.

Kiasman pysäkin toimintojen uu- delleen miettiminen. Esimerkiksi osan liikenteestä siirtäminen Elielin pysäkille Hesarin talon ja Töölön- lahden väliin. Tulevan kirjaston alle voisi suunnitella bussilaiturit katu- tasoon. Ylöspäin on kyllä tilaa.

Olympiaterminaalin liikenteen kehittäminen hyödyntäen alueen monikerroksisuutta, joka on perua vanhasta satamaradan tilankäy- töstä.

Senaatintorille pari pyramidityyp- pistä kuvausalustaa turistien käyt- töön. Korkeus n. 1 metrin verran, jolloin "White Church" pääsee oike- uksiinsa henkilöiden taustalla.

Rautatieaseman tilaussyöttöliiken- teen pikainen kehittäminen olisi tarpeen.

Tiepalvelumiesten liikenteenoh- jaushenkilöstön laajempi käyttö ensikaudella.

Turisteille tarkoitettujen WC-systee- mien kehittäminen esim siirrettävi- en rakennelmien hyödyntämisellä.

Teatterilavastajilta voi kysyä ideoita miltä "hyysit" voisivat näyttää!

Pankkiautomaatteja alkaa olla tur- han harvassa. Yllättävän moni tu- risti haluaisi toimia käteisen rahan kanssa monestakin syystä.

Helsinki-Vantaan lentokentän syöt- töliikenteen pikainen kehittäminen olisi suotavaa, koska liikenne mää- rät kasvavat. Varsinkin matkustaji- en jättö terminaali T2:n alueelle on ajoittain jopa vaarallista matkus- tajien syöksyessä liikenteen sekaan etsimään matkalaukkuaan. Katetut laiturit olisivat tarpeen lähes aina, kun aurinko ei paista.

Tässä muutamia esimerkkejä. Lisää pohdintoja seuraavassa lehdessäm- me. Isko Uusimäki

Seuraavan lehden 4/2014 aineisto viimeistään 8.11.2014.

aineisto@tilausajokuljettajat.fi Aikaisemminkin saa lähettää !

HUOM !

Hämeenlinnaan kuuluvat myös ympäristön edelliset kunnat; Renko, Kalvola, Lammi, Hauho ja Tuulos.

Kuntaliitos toteutettiin vuonna 2009. Niin kuin otsikko kertoo, Hämeen- linna on lähellä kaikkia suomalaisia. Väestöllinen keskipiste eli Weberin piste sijaitsee Hämeenlinnassa Hauhon pitäjässä. Koor- dinaatit pisteeseen ovat 24°40´12´´E, 61°10´12´´N (Wikipedia1/2014). Paikkaa siirtyy etelään päin noin ki- lometrin vuosivauhdilla.

Hämeenlinnaan on helppo tulla päivän retkelle. Nähtä- vää riittää kyllä useammak- sikin päiväksi. Esittelemme tässä teille parhaat palat Hämeenlinnaa.

Hämeenlinna

Hämeenlinna tunnetuin näh- tävyys on lienee Hämeen linna itse. Linnalla poikettaessa on mahdollista ostaa kolmen mu- seon yhteinen lippu, jolla pääsee Linnaan, Vankilamuseoon sekä Museo Militariaan, jossa voi tu- tustua tykistö-, pioneeri- ja vies- tiaselajien kulttuuriperintöön sekä niihin liittyviin tarinoihin.

Militariassa on mahdollista myös ruokailla. Jos haluaa pa- remminkin tutusta sotilaalli- seen teemaan, kannattaa poiketa Hattulan puolella Panssarimu- seossa, Parolan Leijonalla sekä ajella Parolannummen Panssari- prikaatin maisemissa.

Tänä kesänä on saatu valmiiksi Ahveniston maauimalan kun- nostustyö. Maauimalaahan käytettiin vuoden 1952 Olym- pialaisten kisanäyttämönä ja on sinällään jo nähtävyys. Ahve- nistolla sijaitsee myös kiistelty Moottorirata, jossa talvisin voi

hiihtää lumetetulla ladulla ja ke- säisin siellä järjestetään monen- laista autokilpailua sekä Rom- petori, joka on suuren suosion saanut kirpputoripäivä. Tänä vuonna Rompetori oli 27.7.

Shoppailu saa Hämeenlinnassa uuden ulottuvuuden, kun Os- toskeskus Goodman avaa oven- sa syksyllä 2014. Ostoskeskus on rakennettu moottoritien katteel- le yhdistäen nyt Hämeenlinnan länsipuolen osaksi keskustaa.

www.hameenlinnakeskus.fi

Hämeenlinnassa on monia mah- dollisuuksia yhdistellä vaihtoeh- toisia kohteita tai teemoja yhteen ja räätälöidä niistä omalle ryh- mälle sopivin vaihtoehto. Tässä sinua auttavat Visit Hämeenlin- nan palvelevat ammattilaiset.

Hämeenlinnassa voi tutustua Taidemuseoon, Palanderin ta- loon, joka on hämeenlinnalai- seksi porvariskodiksi sisustettu kotimuseo tai vaikkapa Verka- tehtaaseen, jossa järjestetään mo- nenlaista kulttuuritapahtumaa ympäri vuoden. Verkatehtaalla sijaitsevat sekä Hämeenlin- nan teatteri että lasten oma Miniteatteri.

www.verkatehdas.fi Hämeenlinna on yksi sisävesiristeily- jen satamakaupunki.

Hämeenlinnasta pääsee kesäisin päivittäin Hopea- linjan laivoilla Tampereelle saakka. Tällöin matkaan menee kuitenkin kokonainen päivä.

Retkeä suunnitellessasi päivään voi kuulua lyhyempi matka si- sävesilaivalla, vaikka ihan vain Hämeenlinnan keskustasta Aulangon laituriin tai Hattulan Mierolaan, Lepaalle, Petäykseen tai Visavuoreen Emil Wikströ- min museolle. Hopealinja on

Hämeenlinna lähellä sinua

Hämeen linna

Museo Militaria Linnan kasarmilla

Vankilamuseo

Ahveniston maauimala avattiin heinäkuussa

Ostoskeskus Goodman avataan mootto- ritienkatteella lokakuussa 2014

Palanderin talo Taidemuseo

Verkatehdas

Hämeenlinnan satamassa Hopelinjan Silver Star alus

saanut tänä kesänä uuden laivan käyttöönsä. Varaa ryhmällesi jo ensi kesän retki valmiiksi.

www.hopealinja.fi

Hämeenlinnassa käydessä ei myöskään sovi unohtaa Sibe- liusta. Sibeliuksen syntymäkoti sijaitsee aivan Hämeenlinnan keskustassa ja ensi vuonna 2015, tulee kuluneeksi 150 vuotta Si- beliuksen syntymästä. Wetter- hoffin taloon avattiin 29.8.2014 Sibelius Center, johon tulee Sibeliuksen juhlavuoden in- fokeskus ja putiikki, jonka

tarkoitus on palvella kau- punkilaisia ja turisteja

juhlavuoden jälkeekin.

Putiikissa myydään Sibelius-aiheisia tuotteita, kuten nuotteja, levyjä,

Sibeliuksen syntymäkoti

Sibbe suklaasikareja valmistaa Kultasuklaa Iittalassa

kirjallisuutta. Lisäksi putiikissa myydään paikallisia hämäläisiä tuotteita, kuten tekstiilejä, desig- nia ja hyvin säilyviä elintarvik- keita ja makeisia. Ensi vuonna Hämeenlinnassa järjestetään useampi tapahtumia juhlavuo- den kunniaksi.

Juhlavuoden ohjelmisto on jul- kaistu kesän 2014 kynnyksellä ja siihen voi tutustua paremmin netissä osoitteessa http://sibe- lius150.org/fi/events

Hämeenlinnaa kutsutaan Suomen Tiilaaksoksi, eikä suotta. Hämeen- linnassa on peräti neljä eritasois- ta golfkenttää. Monipuolinen kenttävalikoima palvelee kaiken tasoisia golffareita. Ympäris- tökunnista löytyy vielä kolme kenttää lisää (Lepaa Golf, Hattu- la Golf, Peltola Golf Janakkalas- ta). www.tiilaakso.fi

lajeille. Tuotiin kesyjä saksanhir- viä. Riikinkukkoja ja fasaaneja hankittiin Tanskasta. Ensimmäi- sen maailman sodan aiheuttama elintarvikepula sulki eläintarhan kokonaan. Hirvieläimet siir- rettiin Korkeasaareen. Fasaanit kuitenkin laskettiin vapauteen.

Onkohan täältä peräisin nykyi- nen laaja fasaani kantamme?

Aulangolla on useita vaihto- ehtoja ruokailla tai majoitusta ryhmille. Uusin tulokas on ko- dikkaan viihtyisä Aulangon Kie- vari tai Aulangonjärven rannalla sijaitseva Aulangon Heikkilä tai tietenkin hotelli Rantasipi Au- lanko. www.aulanko.fi

Jean Sibeliuksen patsas Sibeliuspuistossa

Aulanko ^,

monta tarinaa

Toinen tunnetuimmista nähtä- vyyksistä on Hugo Standerskjöldin rakentama Aulanko. Aulangos- ta on monta mielenkiintoista ja vaiherikasta tarinaa. Historiaa sen verran, että Hugo Stan- derskjöldin ikääntyessä, hän myi Aulangon kokonaisuudessaan Hämeenlinnan kaupungille vuonna 1926 kolmannekselle sen käyvästä arvosta eli 7 mil- joonalla markalla. Ehtona kau- palle oli kuitenkin, että alue on säilytettävä avoimena kaikelle kansalle ja sitä Aulanko on vielä tänä päivänäkin. Aulangon puis- tometsän siimeksessä on useita paviljonkeja, joita on viime vuo- sina restauroitu. Puistometsän mahtavimmat kohteet ovat näköalatorni sekä karhuluola.

Näköalatorni valmistui vuonna 1907. Hugo aikana puistomet- sään rakennettiin useita suuria aitauksia eläintarhoiksi monille ulkomaisille nisäkkäille ja lintu-

Paviljonki Aulangon

puistometsässa Aulangon näkötorni Maisema Näkötornista

Rantasipi Aulanko

Katajiston Kievari, Aulanko

Katajiston Kievari, Aulanko Puistometsän Ankkalampi

Karhuluola puistometsässä Näkötornin alapuolella

Aulangon Graniittilinna

Hauho

Hauhon kirkonkylä sijaitsee valtatie 12 varrella. Hauho on kaikille tuttu jo Juicen laulusta Hauho, jossa Juice laulaa … N:On ensin how how, ja sitten hoch hoch, how how, ja sitten hoch hoch, how how hoch hoch Hauho Hauho… Hauhon Kir- kolta löytyy Wanha Raitti, jon- ka on ainutlaatuinen kulttuuri- maisemakokonaisuus. Tiiviisti rakennetulla raitilla sijaitsee myös Hauhon Kirkko, Hauho Museo sekä runsaasti säily- nyttä vanhaa rakennuskantaa.

www.wanharaitti.fi

Hauhon kesään kuuluvat lau- antaiset kesätorit jokaisena

Kirkonkyliä ja pitäjiä

Jokaisella kaupunginosakeskuksella on kirkkonsa, jotka esiteltiin jo alussa, mutta keskuksiin jää monenlaista muu- takin nähtävää. Seuraavassa pieniä maistiaisia.

Härkätien museo

Lammin 44. Pellava-markkinat

Vanhaa rakennuskantaa Vanhalla Raitilla

Hauho museo Kirkon kupeessa

Renko

Rengon pitäjä sijaitsee 10-tien varressa Hämeenlinnasta Tur- kuun päin mennessä. Rengon kirkon lisäksi Rengossa sijait- see Härkätien Museo. Museo on kulttuurihistoriallinen esi- nemuseo Pyhän Jaakon kirkon vieressä. Härkätien museoon on talletettu renkolaisia ta- lonpoikaisesineitä ja Hämeen Härkätiehen liittyvää esineis- töä mm. iestetty härkäpari, kievarihevonen ja “viinakalu”, täydellinen viinan kotipoltto- sarja 1800-luvulta. Kannattaa poiketa. www.hameenheimoliitto.fi/

museoportaali/?page_id=253

Härkätien varressa idyllisessä maalaismaisemassa sijaitsee Härkätien Kynttilä. Paikaksi on kunnostettu tilan yli 100- vuotias navetta. Härkätiellä kulkevat bussiretkeläiset voivat nauttivat emännän tuoreista pullakahveista tai ruokailla so- pimuksen mukaan. Härkätien Kynttilässä on paljon nähtävää mm. yli tuhannen enkelin huo- neen, elefanttihuoneen, Arabia astioiden näyttelyn ja pienen matkamuistoputiikin. Lapsille löytyy jopa oma leikkihuone.

Härkätien kynttilälle on 10- tieltä vain 300 metrin matka.

www.harkatienkynttila.com

Kalvola - Iittala

Iittalan lasimäki on retkikohde niin lapsille kuin aikuisillekin.

Lasimäeltä löytyvät niin suo- malaiset design-lasit kuin muut pienet ihanat pikku putiikit aina taiteesta suklaaunelmiin.

Lasimäellä voit myös kahvitella taikka aterioida ryhmäsi kans- sa. Lasimäeltä löytyy Iittalan naivistien kesä- ja talvinäyttelyt, jotka takaavat hyvänilon tuulah- duksen päivään.

Iittalasta löytyy myös pala Lap- pia. Iittalan keskustan tuntumas- sa sijaitsee Iittalan poropuisto.

Puistossa voit ruokkia ja silitellä poroja sekä tutustua saamelais- ten kulttuuriin ja elintapoihin.

Poropuistosta löytyy myös putiikki, jossa myydään Lap- pi- poro- ja shamaani-aiheisia matkamuistoja. Poropuistossa järjestetään erilaista ohjelmaa ympäri vuoden. www.iittalanpo- ropuisto.fi

Lammi

Lammi tunnetaan sahdistaan ja erilaisista kesätapahtumis- taan, josta tunnetuin on Lam- min Pellavamarkkinat. 44.

Pellavamarkkinat järjestettiin 14.6.2014. Lammin sahtiin ja pellavan tekemiseen pääsee

Tuulos

Tuuloksen näkyvin ja tunne- tuin paikka lienee nykypäi- vän on Tuulosen ostoskeskus.

Ostoskeskus sijaitsee 10-tien, 12-tien ja 53-tien risteyksessä.

Tuulonen antaa hyvän mah- dollisuuden ryhmäruokailuun ja ostosten tekemiseen. Erikoi- suutena ostoskeskukselle on se, että sieltä löytyy majoitusti- loja, hotellihuoneita edulliseen yöpymiseen, vaikkapa pelipo- rukoille. www.tuulonen.fi

heinäkuun lauantaina sekä elokuun ensimmäisenä lauan- taina. Hauholta löytyy lukuisia ruokailu ja majoituspaikkoja kuten, Ilorannan Täyshoitola

www.iloranta.fi ja Lautsian loma- keskus www.lautsia.fi, jossa toi- mii Hauhon kesäteatteri. Iloi- sena ostospaikkana Hauholta löytyy Ilosen puutyö, josta löy- tyvät puuesineitä niin lahjaksi kuin arkikäyttöön. www.ilonen.fi

tutustumaan

Lammin kotiseutumuseossa, joka on avoinna kesäsunnun- taisin tai sopimuksen mukaan.

Museossa on lisäksi Alfred Kordelinin vanhaa ajokalus- toa näytillä. Evon virkistysalue käsittää kaikkiaan 4 500 heh-

taaria. Alue tarjoaa luonto- matkailijoille paljon erilaisia mahdollisuuksia viettää aikaa luonnossa kuten tunnettu Nie- misjärven virkistyskalastus- alue, metsäkämppämajoitusta, laavuja ja nuotionpaikkoja.

Evolla sijaitsevat myös Hämeen ammattikorkeakoulun metsä- opetuksen ja -tutkimuksen yk- sikkö, Metsäntutkimuslaitos sekä Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Evo:http://www.luontoon.fi/

Hämeenlinnan kirkko

torin ylälaidalla on rakennettu vuosina 1792-1798 ja edustaa kustavilaista uusklassismia puhtaimmillaan. Kirkon on suunnitellut Louis Jean Desp- rez.

Kirkko on aina nähtävyys

Rengon kirkko

on harvinainen kahdeksankulmainen harmaakivikirkko, joka si- jaitsee aivan Rengon keskustan tuntumassa. Kirkko on omistettu Pyhälle Jaakolle.

On kyseessä mikä tahansa kaupunki, kylä tai kauppala, niin paikka- kunnan kirkko on aina omanlaisensa nähtävyys. Kahta samanlaista kirkkoa ei nimittäin ole. Hämeenlinnassa ja sen ympärillä olevissa kuntaliitos kunnissa on kaikkiaan seitsemän evankelis-luterilaista ja kaksi ortodoksista kirkkoa. Suurin osa Hämeenlinnan seudun evankelis-luterilaisista harmaakivikirkoista on rakennettu keski- ajalla 1500-luvun alkupuolella ja monet niistä on pyhitetty erilai- sille suojeluspyhimyksille. Muutama kirkko on hyvä nostaa esille erilaisuutensa vuoksi.

Kalvolan kirkko

valmistui 1921 Iittalan pu- naisesta graniitista. Kirkko sijaitsee Iittalan keskustan tun- tumassa ja sen on suunnitellut Ilmari Launis. Kalvolan kirkko on rakennettu vanhan 1802 pe- räisin olevan ja 1918 tulipalossa tuhoutuneen kirkon tilalle.

Linkit:

Hämeenlinna www.visithameenlinna.fi www.aulanko.fi www.verkatehdas.fi http://sibelius150.org/fi/events www.hameenlinnakeskus.fi www.tiilaakso.fi www.hopealinja.fi Tuulos www.tuulonen.fi Renko www.harkatienkynttila.com Iittala www.iittalanporopuisto.fi Hauho www.wanharaitti.fi www.iloranta.fi www.lautsia.fi www.ilonen.fi Hauhon Kirkko, Pyhän Johanneksen Kirkko

Tuuloksen kirkko, Pyhän Birgitan Kirkko Lammin Kirkko, Pyhän Katariinan Kirkko Vanajan kirkko Ahveniston kirkko,

Pyhän Johannes Kastajan kirkko

Hämeenlinnassa sijaitse- vat molemmat ortodoksiset kirkot. Uusin kirkko, Pyhän Aleksanteri Nevskin Kirkko, sijaitsee Vanhan hautausmaan kainalossa aivan uuden moot- toritien päälle rakennetun os- toskeskuksen vieressä. Tämä kirkko on vihitty kirkoksi 1962 ja sen on suunnitellut Mika Erno. Kirkon venäläinen iko- nostaasi ja suurin osa kirkol- lisesta esineistöstä on siirretty vanhasta Rantatorin kirkosta.

Keväällä 2014 kirkon raken- teista on löytynyt sädesientä ja kirkolle on haettu purkulupaa.

Mikäli purkulupa annetaan, aloitetaan uuden suunnittelu ja rakentaminen hetimiten. Uu- den kirkon pitäisi olla valmista jouluksi 2016. Sairaalan mäellä sijaitsee vanhempi ortodoksi- sista kirkoista. Pyhän Johannes Kastajan Kirkko on rakennettu 1894 ja sen ikonostaasi on pe- räisin venäläisestä sotalaivan kirkosta 1840-luvulta. Histo- riansa aikana monia koviakin vaiheita kokenut kirkko toimii nykyisin kesäkirkkona. Sähköä kirkossa ei ole vaan valaistus toteutetaan edelleen päreiden avulla.

Pyhän Aleksanteri NevskinKirkko

Rengon kirkko, Pyhän Jaakon Kirkko Hämeenlinnan Kirkko