• Ei tuloksia

Voimavaraverkosto

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Voimavaraverkosto"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Voimavaraverkosto

Kuka tai mikä auttaa jaksamaan työssä?

KOULUYHTEISÖ

Yhteinen näky työstä, yhteiset toimintaperiaatteet, riittävän samankaltaiset arvot ja tavoitteet.

Meillä on rakennettu yhteisöä tavoitteellisesti jo useamman vuoden ajan. Moottorina kehitystyössä on luonnollisesti rehtori, mutta ilman aktiivista opettajakuntaa kehitystyö ei onnistuisi. Arvojen ytimessä ovat positiivinen psykologia, vahvuudet ja restoratiivinen ristiriitojen sovittelu.

Tärkeää on ollut muistaa, että koska kaikkea ei ehdi eikä pysty tekemään, kannattaa keskittyä tärkeimpiin ydintoimintoihin, hyvällä omallatunnolla. ”Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin ellun kanat.” Erityisesti pidän siitä, miten meillä kohdataan erilaiset ongelmat. Enää ei juututa etsimään syyllisiä tai päivittelemään tilanteen kamaluutta, vaan pyritään miettimään käytännöllisiä, joskus luoviakin ratkaisuja, oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointi huomioon ottaen.

OMA TIIMI

Korona-aikana oma tiimi on osoittautunut entistäkin tärkeämmäksi. Meillä on oma, pieni 4.-5.- luokkien tiimi, jossa on 4-5 opettajaa. Tiimissä sovitaan yhteisistä asioista, suunnitellaan viikoittain opetusta, jaetaan kokemuksia, pyydetään ja annetaan apua ja neuvoja. Oman tiimin aikuiset tuntevat suunnilleen kaikki oppilaat, joten on helppo pohtia yhdessä ratkaisuja ongelmiin käytännön ratkaisuja.

OPPILASHUOLTORYHMÄ

Oppilaiden oppimisen ja käyttäytymisen ongelmien kanssa ei tarvitse painia yksin. Ohr:n asiantuntijat (koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja jne.) pystyvät tarvittaessa

osallistumaan palavereihin ja tapaamaan sekä oppilaita että vanhempia. Jollekin oppilaalle riittää muutama tapaaminen koulukuraattorin kanssa, toinen ehkä tarvitsee pidempää kontaktia. Myös ulkopuolista apua pyydetään herkästi, jos sitä pidetään tarpeellisena. Luokanopettajan taakkaa helpottaa huomattavasti, kun voi luottaa siihen, ettei kaikkia kinkkisiä ongelmia tarvitse hoitaa yksin.

REHTORI

Oma lähiesimies on ehkä se kriittnen piste työssäjaksamiselle. Avoin, suora ja positiivisesti sävyttynyt viestintä puolin ja toisin tukee työhyvinvointia. Kehut silloin tällöin tuntuvat kivalta, mutta vielä tärkeämpää on päivittäinen yhteistyö, joka sujuu mutkattomasti. Kaikesta voi kysyä, omia ehdotuksia kuunnellaan, vastuuta saa sen, mitä jaksaa kantaa. Tärkeää esimiestyössä on myös tasapuolisuus ja reiluus kaikkia työntekijöitä kohtaan.

TEAMS - DIGILOIKKA

Tämä voi kuulostaa kummalta, mutta minusta Teams on loistava viestintäkanava nyt, kun ei voi tavata naamatusten. Teamsin kautta saa helposti ja nopeasti viestit perille. Avoin ja mutkaton viestintä helpottaa kummasti työntekoa ja omaa jaksamista, kun pysyy koko ajan kartalla koulun tapahtumista. Teamsin kautta saa yleensä apua pulmaan kuin pulmaan.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Koodauksen ei tarvitse olla yk- sin puurtamista vaan se voi olla myös yhdessä tekemis- tä.. Apua saa kysyä ja kaikkea ei

• Toolboxien mukana tulee manuaalit, jotka löytyvät koneelta myös PDF- muodossa (Help -> Help Desk), jos ne on asennettu. • MATLABissa apua saa

S e u ­ raus olikin, että ty öväki osasi äänestää ilman vaa- lineuvojan apua, jota he yleensä pelkäsivät.. N aise t eivät suinkaan olleet toimettomina vaali-

Tulosten perusteella hieman vajaa kolmannes tutkimusaineistomme lapsista ei näyt- tänyt kaipaavan suuremmin apua nykytilanteeseensa, mutta osa lapsista toivoi saa- vansa

(2008) tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisista 70 vuotta täyttäneistä miehistä 28 prosenttia ja naisista 43 prosenttia saa toimintakykynsä heikkenemisen takia apua

Psyykkisesti oireilevien kanssa huolettaa myös muiden oppilaiden jaksaminen ja se, saa- vatko he tarpeeksi apua ja tukea, jos joutuvat näkemään koulussa toisen oppilaan uhkaa-

Ohjauksella tarkoitan tässä pro gradu- tutkimuksessani sellaista auttamiseen tähtäävää toimintaa, joka tapahtuu ohjaajan ja ohjattavan välillä vuorovaikutuksessa.

Suuretkin soveltavan kielitieteen tutkimusalueet, esimerkiksi äidinkielen ja toisen kielen oppiminen, jäävät koko- naan mainitsematta, ja vieraan kielen op- piminen