Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että ilmailulakia muutettaisiin. Lakiin otettaisiin nykyisiä täsmällisemmät säännö kset meluun liittyvistä toimintarajoituksista lentoasemilla. Muutok- sella pantaisiin kansallisesti täytäntöön me- luun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta annettu Euroo- pan parlamentin ja neuvoston direktiivi.
Ilmailulakiin lisättäisiin direktiivissä edel- lytetyt säännökset lentomelun hallintaa kos- kevista yleisistä säännöistä lentoasemilla se- kä toimintarajoitusten asettamista koskevista periaatteista. Esityksessä ehdotetaan, että Il- mailulaitos voisi asettaa suihkukoneiden käy- tölle melun perusteella toimintarajoituksia, jos se on tarpeen ottaen huomioon myös
muut meluhaittojen vähentämiseksi käytettä- vissä olevat keinot. Meluongelmien hallinta- keinoja arvioitaisiin di rektiivissä tarkoitetun niin sanotun tasapainoisen lähestymistavan pohjalta. Jos toimintarajoitusten asettamiseen päädytään, rajoitukset olisi mitoitettava len- toliikennettä mahdollisimman vähän haittaa- viksi, ja niiden olisi perusteiltaan oltava ob- jektiivisia ja syrjimättömiä.
Säännösten soveltamisala on sidoksissa suihkukoneliikenteen määrään, joten käytän- nössä säännöksiä sovellettaisiin vain Helsin- ki-Vantaan lentoasemaan.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- väksytty ja vahvistettu.
—————
SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ... 1
SISÄLLYSLUETTELO ... 2
YLEISPERUSTELUT... 3
1. Johdanto... 3
2. Nykytila ... 3
2.1. Suomen lainsäädäntö ... 3
2.2. Kansainvälinen kehitys ja Euroopan yhteisön lainsäädäntö ... 4
2.3. Nykytilan arviointi... 5
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ... 5
3.1. Tavoitteet ... 5
3.2. Keskeiset ehdotukset ... 6
Toimintarajoitukset ... 6
Toimintarajoitusten valmistelu... 6
Toimivaltainen viranomainen... 6
Suhde ympäristölupaprosessiin... 6
4. Esityksen vaikutukset ... 7
4.1. Taloudelliset vaikutukset ... 7
4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset ... 7
4.3. Ympäristövaikutukset ... 7
5. Asian valmistelu... 7
6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ... 7
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 8
1. Lakiehdotuksen perustelut... 8
2. Voimaantulo... 13
3. Säätämisjärjestys ... 13
LAKIEHDOTUS ... 14
ilmailulain muuttamisesta... 14
YLEISPERUSTELUT 1 . Johdanto
Viime vuosikymmeninä tapahtunut lento- liikenteen määrän kasvu on hyötyjen ohessa lisännyt myös liike nteestä aiheutuvia haitto- ja. Erityisesti huomiota on alettu kiinnittää ympäristövaikutuksiin kuten pakokaasupääs- töihin ja meluun. Lentoliikenne on sidoksissa asiakaskuntansa tarpeisiin, minkä vuoksi len- toasemien on yleensä sijaittava suhteellisen lähellä palvelujen käyttäjiä. Suuret lentoase- mat ovat vaikutusalueillaan merki ttäviä ta- loudellisen toiminnan keskuksia ja työllistä- jiä. Lentoaseman ja sen ympäristön liiken- neyhteydet ovat yleensä hyvät. Monet yrityk- set sijoittavat mielellään toimintojaan lento- asemien läheisyyteen. Näiden seikkojen joh- dosta lentoasemien lähistö vetää puoleensa myös asutusta. Asukkaiden odotukset asuin- ympäristön viihtyisyyden suhteen asettavat yhä kasvavia vaatimuksia lentoliikenteen me- lunhallinnalle.
Lentoliikenteelle on ominaista kansainväli- syys. Samojen lentokoneiden on kyettävä lii- kennöimään eri valtioissa sijaitsevien lento- asemien välillä. Liikenteen toimivuuden kannalta olisi ongelmallista, jos valtioiden kansalliset tai paikalliset normit eriytyisivät toisistaan niin pitkälle, että kaikki mahdolli- set vaatimukset täyttävien lentokoneiden saa- tavuus vaarantuisi. Sen vuoksi lentoliiken- teen normituksessa on pyritty mahdollisim- man laajaan kansainväliseen yhteistyöhön ja harmonisointiin. Lentoliikenneala on itse toiminut aktiivisesti kaikkein mel uisimpien lentokoneiden käytön rajoittamiseksi ja entis- tä meluttomampien lentokonetyyppien kehit- täm iseksi. Näin melua on voitu rajoittaa suo- raan sen lähteellä. Nämä keinot eivät kuiten- kaan aina riitä, vaan alueellisia ja paikallisia meluongelmia on jouduttu lievittämään otta- malla käyttöön toiminnallisia, usein lento- asemakohtaisia rajoituksia.
Toimintarajoituksissa on samanlaisia kan-
sainvälisiä harmonisointitarpeita kuin lento- konetyypeille asetettavissa meluvaatimuksis- sakin. Tavoitteena on tasapainon löytäminen toisaalta liikennetarpeiden ja toisaalta ympä- ristötavoitteiden välille. Tasapainoon pyri- tään muun muassa vahvistamalla lentoliiken- teen melunhallinnalle yhtenäiset perusteet.
Niiden avulla melunhallintatoimenpiteiden vaikutuksia voidaan hajauttaa niin, etteivät esimerkiksi kustannusvaikutukset kohtuut- tomasti kasaannu millekään yksittäiselle ta- holle.
2 . N y k y t i l a
2.1. Suomen lainsäädäntö
Voimassa olevassa lainsäädännössämme on säännöksiä, joilla voidaan puuttua ilma- aluksista ja ilmailusta aiheutuvaan meluhait- taan ja asettaa meluhaitan estämiseksi tai vä- hentämiseksi erilaisia rajoituksia. Säännökset kohdistuvat joko ilma-aluksiin tai lentoase- miin.
Ilmailulain (281/1995) 20 §:n mukaan il- ma-aluksen on oltava niin suunniteltu, val- mistettu, varustettu ja huollettu, ettei sen me- lusta ja muista päästöistä aiheudu ympäristöl- le vahinkoa tai merkittävää haittaa. Ilmailu- laitos antaa tarkemmat melua ja muita pääs- töjä koskevat tekniset määräykset.
Tämän pykälän nojalla Ilmailulaitos on muun muassa antanut määräyksiä, joiden kautta Suomen lainsäädäntöön on sisällytetty kansainvälisesti hyväksytyt ilma-alusten me- lunormit. Ilma-alusten rakenteelle ja ominai- suuksille asetettuja vaatimuksia koskevat kansalliset normit ovat nyttemmin pääosin korvautuneet Euroopan yhteisön lainsäädän- nöllä.
Ilmailulain 41 §:n 1 momentin mukaan Il- mailulaitos määrää, minkälaiseen liikentee- seen tai muuhun ilmailuun lentopaikkaa saa käyttää. Pykälän 2 momentin mukaan Ilmai-
lulaitos voi kieltää määrätyn alueen käytön tai rajoittaa alueen käyttöä ilma-alusten len- toonlähtöihin ja laskuihin, jos lentoturvalli- suus ja liikenteen suj uvuus tai elinkeinon harjoittaminen taikka haitallisten ympäristö- vaikutusten ehkäisy niin vaativat. Näiden säännösten nojalla Ilmailulaitos voi periaat- teessa asettaa myös meluperusteisia toiminta- rajoituksia ilma-alusten käytölle lentoasemil- la. Vastaavasti ilmailulain 47 §:n 2 momentin mukaan Ilmailulaitos voi haitallisten ympä- ristövaikutusten perusteella asettaa kevytlen- topaikan käyttämiselle ehtoja. Laissa ei ole tarkemmin kuvattu rajoitusten ja ehtojen mahdollista luonnetta tai ulottuvuutta.
Tällä hetkellä ei ole voimassa sellaisia il- mailulain 41 §:n 2 momentin nojalla asetettu- ja toimintarajoituksia, jotka voitaisiin rinnas- taa ehdotetussa laissa tarkoitettuihin toimin- tarajoituksiin.
Ympäristönsuojelulakia (86/2000) sovelle- taan yleislakina lähtökohtaisesti kaikkeen toimintaan, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan muun muassa melupäästöä, josta voi aiheutua terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön yleiseen vir- kistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkaamista.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristön- suojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaan lentopaikalla on pääsääntöisesti oltava ky- seisten säädösten mukainen ympäristölupa tai aiemman lainsäädännön mukainen lupa.
Ympäristölupaa haettaessa tulee arvioitavak- si myös lentoaseman toimintaan liittyvä me- luhaitta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelys- tä annettu laki (468/1994), jäljempänä YVA- laki, ja asetus (268/1999) sisältävät muun muassa säännökset ympäristövaikutusten ar- vioinnin toteuttamisvelvollisuudesta, arvioin- timenettelystä, arviointiselostuksen sisällöstä ja tiedottamisesta sekä kuulemismenettelys- tä. Laki ja asetus koskevat ensisijaisesti uusia hankkeita sekä aiemmin toteutettujen hank- keiden muutoksia, joiden vaikutukset laajuu- deltaan rinnastuvat uusiin hankkeisiin. Ase- tuksen 6 §:n 9 kohdan e alakohdan mukaan ympäristövaikutusten arviointi on suoritetta-
va lentokentän rakentamishankkeesta, jos pääkiitotie on vähintään 2100 metriä pitkä.
Lailla ja asetuksella on pantu täytäntöön neuvoston direktiivi 85/337/ETY tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäris- tövaikutusten arvioinnista.
2.2. Kansainvälinen kehitys ja Euroopan yhteisön lainsäädäntö
Lentoliikenteen ja ilmailuteollisuuden kan- sainvälisen luonteen johdosta kansainvälisillä määräyksillä, standardeilla, suosituksilla ja sopimuksilla on keskeinen merkitys ilmailun ympäristöasioiden ohjaamisessa. Suomen kannalta merkittävimpiä kansainvälisiä yh- teistyöfoorumeita ilmailunormiston laadin- nassa ovat Kansainvälinen siviili- ilmailujärjestö ICAO (International Civil Aviation Organization), sen kanssa kiinteäs- sä yhteistyössä toimiva Euroopan siviili- ilmailukonferenssi ECAC (European Civil Aviation Conference) sekä Euro opan lento- turvallisuusviranomaisten yhteistyöelin JAA (Joint Aviation Authorities).
ICAO:n antamat standardit ja suositukset sisältävät nykyisin rajoituksia muun muassa ilma-alusten melu- ja pakokaasupäästöille.
ICAO:n standardeissa (ICAO Annex 16) ääntä hitaammat suihkukoneet jaetaan nel- jään meluluokkaan. Meluisimman ensimmäi- sen luokan suihkukoneet poistuivat liiken- teestä jo 1980-luvulla. Toisen meluluokan koneet ovat vähitellen poistumassa käytöstä ja niiden käyttö Euroopan unionin jäsenvalti- oissa kiellettiin keväällä 2002. Useimmat ny- kyisin käytössä olevat suihkukoneet kuuluvat kolmanteen meluluokkaan, joskin vanhimmat konetyypit täyttävät meluluokan vaatimukset vain niukasti. Vuoden 2006 jälkeen tyyppi- hyväksyttävien suihkukoneiden on täytettävä nykyistä tiukemmat neljännen meluluokan vaatimukset. Toisaalta osa jo nykyisin käy- tössä olevista suihkukoneista täyttää valmiik- si neljännen meluluokan vaatimukset.
Syksyllä 2001 ICAO:n 33. yleiskokous hy- väksyi ympäristöpäätelmissään lentoasemien melunhallinnan niin sanotun tasapainoisen lähestymistavan (balanced approach). Sen mukaan melunhallinnan keinoina on tasapuo- lisesti tarkasteltava ilma-alusten melun vä- hentämistä sen lähteellä, maankäytön suun-
nittelu- ja hallintatoimia, melua vähentäviä lentomenetelmiä ja menettelyjä sekä toimin- tarajoituksia. Tavoitteena on turvata kansain- välisesti mahdollisimman yhtenäinen toimin- taympäristö, jotta paikalliset tai maakohtaiset melunhallintaratkaisut eivät liiaksi eriytyisi ja siten vaikeutettaisi kansainvälistä lentolii- kennettä.
ECAC on laatinut suosituksia meluisten ilma-alusten käyttöä koskevista rajoituksista, jotka Euroopan yhteisö on sittemmin sisällyt- tänyt lainsäädäntöönsä.
JAA:n rooli lentoliikenteen melunhallin- nassa liittyy ilma-alusten tyyppihyväksyntöi- hin. JAA on laatinut yhteiseurooppalaiset il- ma-alusten tyyppihyväksymisvaatimukset, joihin on muun muassa sisällytetty ICAO:n melustandardit. JAA:n tehtävät ovat asteit- tain siirtymässä Euroopan lentoturvallisuus- virastolle EASA:lle (Eur opean Aviation Safety Agency), joka aloitti toimintansa syyskuussa 2003.
Euroopan unionin jäsenvaltioissa tarve len- toliikenteen melunhallinnan tehostamiseen on tullut korostetusti esille, koska varsinkin Keski-Euroopassa väestötiheys on suuri ja monet liikenteellisesti keskeiset lentoasemat sijaitsevat lähellä asutusta. Erityisesti on pi- detty tarpeellisena rajoittaa kaikkein melui- simpien suihkukoneiden käyttöä. Tähän täh- dättiin muun muassa sellaisten tietyntyyppis- ten siviilikäytössä olevien, ääntä hitaammin lentävien suihkukoneiden rekisteröinnistä ja käytöstä yhteisössä, joita on muutettu ja jotka on uudelleen hyvä ksytty Kansainvälisen si- viili-ilmailun yleissopimuksen (kolmas pai- nos, heinäkuu 1993) liitteessä 16 olevan I ni- teen II osan 3 luvussa mainitut standardit täyttävinä, annetulla neuvoston asetuksella (EY) n:o 925/1999 eli niin sanotulla hushkit- asetuksella. Asetuksen tarkoituksena oli ra- joittaa liikennöintiä yhteisön alueella sellai- silla alun perin toisen meluluokan suihkuko- neilla, jotka on moottoreihin asennettujen ää- nenvaimennussarjojen avulla saatu niukasti täyttämään kolmannen meluluokan vaati- mukset. Yhdysvallat piti tällaista lainsäädän- töä syrjivänä ja riitautti sen ICAO:ssa. Sovit- teluratkaisun saavuttamiseksi neuvosto ja parlamentti päättivät kumota asetuksen ja korvata sen tällä lailla täytäntöön pantavaksi ehdotetulla meluun liittyvien toimintarajoi-
tusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvis- tamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/30/EY, jäljem- pänä direktiivi.
2.3. Nykytilan arviointi
Voimassa oleva lainsäädäntö mme mahdol- listaa ympäristöperusteisten rajoitusten aset- tamisen lentoliikenteelle ja muulle ilmailulle.
Säännökset ovat kuitenkin suhteellisen yleis- luonteisia. Lainsäädännöstämme puuttuvat muun muassa direktiivin edellyttämät sään- nökset tasapainoisen lähestymistavan noudat- tamisesta, toimintarajoitusten valmisteluun liittyvistä arvioinneista sekä toimintarajoi- tuksissa noudatettavista periaatteista. Eräät direktiivin säännöksistä on tarkoitettu suo- jaamaan eri osapuolia melurajoituksia asetet- taessa, joten suojajärjestelyistä on tarpeen säätää lain tasolla.
Ilmailulain 41 § on ajalta ennen uutta pe- rustuslakia, joten siihen sisältyvät valtuutus- säännökset tarkempien määräysten antami- seen eivät kaikilta osin ole niin yksityisko h- taisia ja tarkkarajaisia kuin mitä pe rustuslain 80 §:n 2 momentin nyttemmin muotoutunut tulkinta edellyttäisi. Ilmailulain 41 § ei myöskään sisällä direktiivin täytäntöönpanon kannalta tarpeeksi selkeitä ja tarkkarajaisia säännöksiä Ilmailulaitoksen päätöksenteolle.
3 . E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
3.1. Tavoitteet
Esityksen ensisijaisena tarkoituksena on panna täytäntöön mainittu Euroopan parla- mentin ja neuvoston direktiivi meluun liitty- vien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menet- telyjen vahvistamisesta.
Ehdotetuilla säännöksillä täsmennettäisiin kriteerit, joita olisi noudatettava valmistelta- essa, asetettaessa ja pantaessa täytäntöön toimintarajoituksia suurilla lentoasemilla.
Tavoitteena on järjestää selkeä ja yksinker- tainen menettely, jota noudatettaisiin direk- tiivissä tarkoitettuja toimintarajoituksia val- misteltaessa ja niistä päätettäessä. Koska on
todennäköistä, ettei Suomen oloissa jouduta usein turvautumaan kyseisiin toimintarajoi- tuksiin, menettelyä koskeva sääntely on tar- koituksenmukaista toteuttaa mahdollisimman kevyenä ottaen samalla huomioon eri osa- puolten oikeusturva.
3.2. Keskeiset ehdotukset Toimintarajoitukset
Ilmailulain 6 lukuun sisällytettäisiin sään- nökset toimintarajoitusten yleisistä edelly- tyksistä ja periaatteista. Laissa ei yksityis- kohtaisesti lueteltaisi kyseeseen tulevia toi- mintarajoituksia vaan rajoitusten lajit, laajuus ja kesto määräytyisivät kulloinkin olosuhteis- ta tehtävän kokonaisarvion perusteella.
Meluvaatimukset niukasti täyttäviin suih- kukoneisiin kohdistettavista toimintarajoituk- sista lakiin sisällytettäisiin direktiivin edellyt- tämät yksityiskohtaiset säännökset. Nämä säännökset ovat tarpeen sen varmistamiseksi, ettei toimintarajoituksia asetettaessa päädyt- täisi paikallisesti ratkaisuihin, joiden voitai- siin katsoa olevan ristiriidassa Kansainväli- sen siviili-ilmailun yleissopimukseen perus- tuvien velvoitteiden ja ICAO:n vahvistamien periaatteiden kanssa. Lisäksi ehdotetaan, että kehitysmaissa rekisteröityihin ilma-aluksiin rajoituksia vo itaisiin kohdistaa aikaisintaan vuonna 2012. Kehitysmaiden ilma-aluksille on myönnetty vastaavanlaisia pidennettyjä siirtymäaikoja myös muussa melurajoituksia koskevassa yhteisölainsäädännössä.
Lakiin sisällytettäisiin direktiivistä ilmene- vät seikat, joihin toimintarajoituksia valmis- teltaessa ja asetettaessa on kiinnitettävä eri- tyistä huomiota. Näitä ovat tasapainoisen lä- hestymistavan periaate, tarpeettoman haitan välttäminen lentoliikenteelle, toimenpiteiden objektiivisuus ja syrjimättömyys, liikenne- tarpeiden huomioon ottaminen sekä hyötyjen ja kustannusten arviointi.
Laissa pitäydyttäisiin direktiivin edellyttä- mään vähimmäissääntelyyn ja direktiivin täy- täntöönpanoon eikä mahdollisia kansallisia erityiskysymyksiä otettaisi esille.
Toimintarajoitusten valmistelu
Laissa säädettäisiin arvioinnista, joka di-
rektiivin mukaan on tehtävä ennen toiminta- rajoitusten asettamista. Arviointi on tarpeen sen varmistamiseksi, että ehdotetut toiminta- rajoitukset ovat oikeassa suhteessa niistä saa- vutettaviin hyötyihin.
Arvioinnin laatiminen on toimintarajoi- tusasian käsittelyssä vaativin ja voimavaroja eniten sitova vaihe. Sen vuoksi arviointiin on tarkoituksenmukaista ryhtyä vain silloin kun sen tarve on objektiivisesti arvioiden olemas- sa. Lakiin ehdotetaankin säännöksiä siitä, milloin arviointi voidaan jättää tekemättä.
Tarkoituksena on muun muassa varmistaa, ettei toimintarajoitusprosessia ryhdyttäisi käyttämään tavoitteiden kannalta vieraisiin tarkoituksiin.
Toimivaltainen viranomainen
Ehdotuksen mukaan Ilmailulaitos olisi toi- mivaltainen viranomainen direktiivissä tar- koitetuissa toimintar ajoitusasioissa. Ilmailu- laitoksella on perusteellinen asiantuntemus lentoasemista ja lentoliikenteeseen liittyvistä toiminnallisista kysymyksistä. Ilmailulain 41
§:n nojalla Ilmailulaitos on jo nykyisin toi- mivaltainen viranomainen kaikkia lentopaik- koja koskevien toimintarajoitusten asettami- sessa. Sen vuoksi on perusteltua osoittaa di- rektiivistä johtuvat vastaavanlaiset viran- omaistehtävät Ilmailulaitokselle.
Suhde ympäristölupaprosessiin
Ympäristönsuojelulain ja –asetuksen mu- kainen ympäristölupaprosessi voi joissain ta- pauksissa koskea samoja asioita kuin ehdo- tettu toimintarajoitusten valmistelu- ja aset- tamismenettely. Keskeisin ero on siinä, että ympäristölupaprosessi tähtää kokonaisvaltai- sesti niiden ehtojen määrittämiseen, joilla tiettyä toimintaa voidaan harjoittaa. Direktii- vin mukainen toimintarajoitusprosessi puo- lestaan ensisijaisesti tähtää aiemmin sallitun toiminnan rajoittamiseen. Toimintarajoitus- prosessi on lisäksi keinovalikoimaltaan sup- peampi ja pelkkään lentotoimintaan rajoittu- vana soveltamisalaltaan ympäristölupapro- sessia selvästi rajatumpi.
Edellä mainittujen syiden vuoksi toiminta- rajoitusprosessi ja ympäristölupaprosessi on perusteltua pitää erillään toisistaan.
4 . Esityksen vaikutukset 4.1. Taloudelliset vaikutukset
Taloudellisten vaikutusten arvioidaan jää- vän vähäisiksi. Vaatimukset niukasti täyttä- vien suihkukoneiden liikennöinti Helsinki - Vantaan lentoasemalle on nykyisin vain sa- tunnaista ja vähenee tulevaisuudessa edel- leen. Lentoliikenteen harjoittajien kustannuk- siin tai liikennöintiin voimakkaasti vaikutta- vien toimintarajoitusten asettaminen on tasa- painoinen lähestymistapa huomioon ottaen melko epätodennäköistä.
Ehdotetun 41 b §:n mukaisen arvioinnin to- teuttamisesta koituu lentoaseman pitäjälle ta- pauskohtaisesti kustannuksia, joiden määrää on kuitenkin vaikea arvioida etukäteen.
4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutu k- set
Ehdotuksella ei ole organisatorisia vaiku- tuksia. Mahdollisista arvioinneista ei myös- kään koitune niin suurta lisätyömäärää, että ehdotuksella sen johdosta olisi henkilöstö- vaikutuksia.
4.3. Ympäristövaikutukset
Ehdotuksen käytännön vaikutusten arvioi- daan jäävän vähäisiksi ottaen huomioon lain suppea soveltamisala. Toimintarajoitusten asettamismahdollisuuden arvioidaan kuiten- kin ohjaavan lentoliikenteen harjoittajia ja lentoasemia valitsemaan toimintatapoja, jot- ka rajoittavat lentoliikenteestä asukkaille ja ympäristölle aiheutuvaa meluhaittaa.
5 . A s i a n v a l m i s t e l u
Ehdotus on valmisteltu liikenne- ja viestin- täministeriössä virkatyönä. Alkuperäisen eh- dotuksen mukaan direktiivi olisi pantu täy- täntöön erillisellä lailla. Lausunnoissa oike-
usministeriö ja Ilmailulaitos pitivät erillisen lain vaatimia prosesseja tarpeettoman raskai- na ja kannattivat säännösten sisällyttämistä ilmailulakiin. Lisäksi oikeusministeriö ei pi- tänyt perusteltuna direktiivin täytäntöönpa- non kytkemistä miltään osin ympäristönsuo- jelulainsäädäntöön. Muita lausunnonantajia olivat ympäristöministeriö, Vaasan hallinto- oikeus, Uudenmaan ympäristökeskus, Van- taan kaupunki ja Suomen Luonnonsuojelulii- tolta.
Lausuntopalautteen johdosta erillisestä laista luovuttiin ja ehdotuksen jatkovalmiste- lu tapahtui ilmailulain täydentämisen pohjal- ta.
6 . M u i t a e s i t y k s e e n v a i k u t t a v i a seikkoja
Liikenne - ja viestintäministeriö on 4 päivä- nä kesäkuuta 2003 asettanut työryhmän sel- vittämään muun muassa ilmailun viranomais- toimintojen järjestämistä. Ministeriölle 16 päivänä lokakuuta 2003 jättämässään välira- portissa työryhmä päätyi esittämään ilmailun viranomaistehtävien siirtämistä Ilmailulai- toksesta erilliselle viranomaiselle. Liikenne - ja viestintäministeriö on 19 päivänä marras- kuuta 2003 antanut työryhmälle tehtäväksi valmistella lainsäädäntöön tarvittavat muu- tokset niin, että uusi viranomainen voisi aloittaa toimintansa vuoden 2006 alusta. Sa- malla työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus ilmailulain uudistamiseksi niin, että siinä ote- taan huomioon uuden perustuslain edellyttä- mät muutostarpeet sekä muut ajankohtaiset tarpeet.
Jos Ilmailulaitoksesta erillinen ilmailuvi- ranomainen päätetään perustaa, on tarkoituk- senmukaista samalla siirtää kaikki tässä la- kiehdotuksessa Ilmailulaitokselle ehdotetut tehtävät uudelle ilmailuviranomaiselle. Muu- tokset ehdotettuun lakiin valmisteltaisiin yh- dessä muiden tarvittavien säädösmuutosten kanssa.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 . L a k i e h d o t u k s e n p e r u s t e l u t
39 §. Määritelmät. Pykälään lisättäisiin säännösten soveltamisen kannalta tarpeelliset määritelmät, jotka keskeisiltä osiltaan perus- tuvat osiltaan direktiivin 2 artiklan vastaa- viin määritelmiin.
Pykälän 5 momentti sisältää suihkukoneen määritelmän. Suihkukoneella tarkoitettaisiin tässä luvussa samaa kuin direktiivin 2 artik- lan c kohdassa tarkoitetaan siviili- ilmailukäytössä olevalla ääntä hitaammin lentävällä suihkukoneella. Lyhyemmän käsit- teen käyttämiseen on päädytty ilmaisullisen selkeyden vuoksi.
Suihkukoneella tarkoitetaan ensinnäkin si- viilikäytössä olevaa lentokonetta. Sotilaskäy- tössä olevat lentokoneet eivät kuulu direktii- vin eivätkä ehdotettujen säännösten sovelta- misalan piiriin. Määritelmän ja samalla so- veltamisalan ulkopuolelle jäisivät myös ääntä nopeammin lentävät siviilikäytössä olevat lentokoneet. Tällaisia lentokoneita ei nykyi- sin ole kaupallisessa käytössä. Määritelmän sanamuodosta seuraa myös, että määritelmän ja soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät sellai- set lentokoneet, joiden moottoreita ei pidetä varsinaisina suihkumoottoreina, vaikka moottoreissa olisi joitain suihkumoottoreille tunnusomaisia piirteitä. Määritelmän piiriin eivät kuuluisi esimerkiksi potkuriturbiiniko- neet. Määritelmä koskisi vain lentokoneita mutta ei muunlaisia ilma-aluksia kuten esi- merkiksi helikoptereita, vaikka joissain heli- koptereissa on suihkumoottoriin rinnastettava moottori pyörittämässä roottoria.
Suurimmalle sallitulle lentoonlähtömassal- le asetettu alaraja (34 000 kg) ja vähimmäis- matkustajapaikkamäärä (19 matkustajapaik- kaa) merkitsevät sitä, että useat niin sanotut liikesuihkukoneet jäävät määritelmän ja lain soveltamisalan ulkopuolelle. Sen sijaan mää- ritelmän piiriin tulisivat sellaiset matkustajia kuljettamattomat rahtikoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 34 000 kg, jos kyseisen konetyypin matkustajaversion suurin sallittu matkustajapaikkamäärä on yli 19.
Pykälän 6 momentti sisältää vaatimukset niukasti täyttävän sui hkukoneen määritel- män. Määritelmä on identtinen direktiivin 2 artiklan d kohdan vastaavan määritelmän kanssa.
Lentokoneen tyyppihyväksynnän yhtenä edellytyksenä on, että lentokone täyttää hy- väksymisajankohtana voimassa olleet ICAO:ssa vahvistetut melustandardit. Stan- dardien täyttyminen varmistetaan tyyppihy- väksyntää varten melumittauksin, joiden suo- rittamistapa on yksityiskohtaisesti kuvattu Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuk- sen liitteessä 16 olevan I niteen II osan 3 lu- vussa. Kyseinen luku sisältää myös melulle asetetut raja-arvot, joihin mittauksissa saatuja arvoja verrataan. Vaatimukset niukasti täyt- tävänä suihkukoneena pide ttäisiin sellaisia ääntä hitaammin lentäviä suihkukoneita, joi- den melumittaustulosten ja melulle asetettu- jen raja-arvojen erotusten yhteenlaskettu marginaali on enintään viisi desibeliä tehol- lista meluisuutta (EPNdB).
Yhdelläkään säännöllistä liikennettä har- joittavalla suomalaisella lentoyhtiöllä ei enää ole käytössään tässä kohdassa tarkoitettuja suihkukoneita. Finnair Oyj poisti viimeiset tämän määritelmän piiriin kuuluneet sui hku- koneet käytöstään heinäkuussa 2003.
41 §. Käyttöoikeuden rajoittaminen. Pykä- län 3 momentti sisältää säännökset siitä, mil- loin direktiivin tarkoittamia periaatteita on sovellettava asetettaessa meluperusteisia toimintarajoituksia.
Momentin mukaan säännökset tulevat so- vellettaviksi silloin, kun meluperusteisia toi- mintarajoituksia ko hdistetaan 39 §:n 5 ja 6 momentissa tarkoitettujen suihkukoneiden lentoonlähtöihin tai laskuihin. Säännökset ei- vät koski si lentoasemalla tapahtuvaa muuta toimintaa kuten esimerkiksi suihkukoneiden huoltoon liittyvää koekäyttöä. Tällaiselle toiminnalle voidaan asettaa ehtoja ympäris- tönsuojelulain mukaisessa lentoaseman ym- päristöluvassa.
Säännöksiä sovellettaisiin direktiivin sovel- tamisalarajauksen mukaisesti vain lentoase- miin, joiden vuosittainen keskimääräinen lii-
kennemäärä ylittää 50 000 suihkukoneen operaatiota eli lentoonlähtöä tai laskua.
Muun tyyppisten ilma-alusten tai sotilasilma- alusten lentoonlähtöjä tai laskuja ei otettaisi huomioon laskelmissa.
Direktiivi on tarkoitettu sovellettavaksi lii- kennemäärältään suuriin lentoasemiin. Tila- päisten liikennevaiht elujen vaikutuksen vä- hentämiseksi lentoaseman liikennettä tarkas- teltaisiin soveltamisalan määrittämisessä kol- men määrittämistä edeltävän kalenterivuoden ajalta. Näin lentoasema saattaa jäädä soveltamisalan ulkopuolelle, jos kolmen ka- lenterivuoden keskiarvo ei yllä 50 000 len- toonlähdön tai laskun rajan yli, vaikka raja yhtenä tarkasteluvuonna ylittyisi selvästikin.
Lento aseman tilanne saattaa myös muuttua vuosittain siten, että jonain vuonna lentoase- ma kuuluisi säännösten soveltamisalan piiriin kun taas toisena vuonna lentoasema saattaa jäädä soveltamisalan ulkopuolelle.
Momentissa tarkoitetut toimintarajoitukset voisivat koskea suihkukoneiden pääsyä len- toasemalle tai vaatimukset niukasti täyttävien suihkukoneiden liikennöinnin kieltoa. Suih- kukoneilla tapahtuvalle liikennöinnille vo i- taisiin asettaa aikarajoituksia.
Pykälän 4 momentin mukaan toimintarajoi- tusten muuttamiseen ja poistamiseen sovel- lettaisiin samoja periaatteita ja samaa menet- telyä kuin asettamiseen.
41 a §. Toimintarajoituksia koskevat peri- aatteet. Pykälässä mainitaan seikat, jotka on otettava huomioon harkittaessa ja asetettaes- sa toimintarajoituksia lentoasemalla. Pykälä vastaa direktiivin 4 artiklaa ja 5 artiklan 1 kohtaa.
Pykälän 1 momentin mukaan toimintarajoi- tusten tarpeellisuuden ja laajuuden harkin- massa olisi toimintar ajoitusten lisäksi otetta- va huomioon kaikki keinot, jotka saattavat tulla kysymykseen meluongelmien hallinnas- sa. Huomioon tulisi ottaa muun muassa ilma- alusten melupäästöjen vähentäminen, maan- käytön suunnittelu ja toteuttaminen sekä me- luhaitan vähentäminen lentomenetelmien avulla.
Erikseen mainittujen seikkojen lisäksi huomioon olisi otettava muutkin kokonaisar- vioon vaikuttavat seikat kuten kaikki muut mahdolliset keinot ilma-alusten aiheuttaman melun välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Täl-
laisista melunhallinnan keinoista direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa mainitaan esimerkkinä taloudelliset kannustimet, millä tarkoitetaan muun muassa lentoaseman käyttämisestä pe- rittävien maksujen painottamista vähän me- lua aiheuttavien ilma-alustyyppien ja melua rajoittavien menetelmien käyttöä suosivaksi.
Säännösten taustalla on ICAO:n 33. yleis- kokouksessa hyväksytty päätöslauselma A33/7 niin sanotusta tas apainoisesta lähes- tymistavasta. Päätöslauselmassa tasapainois- ta lähestymistapaa kuvataan lentomelun kä- sittelyä koskevaksi menetelmäksi, joka muo- dostuu neljästä osasta. Ne ovat ilma-alusten melun vähentäminen sen lähteellä, maankäy- tön suunnittelu- ja hallintatoimet, melua vä- hentävät lentomenetelmät ja menettelyt sekä toimintarajoitukset. Lentokoneiden melun ra- joittamisen lentoasemilla tulisi perustua näis- tä osa-alueista koottuun toimenpidekokonai- suuteen siten, että jokaisen osa-alueen toi- menpiteet ovat tasapainossa hyötyjen ja kus- tannusten suhteen ja että eri osa-alueet ovat tasapainossa myös keskenään. Tasapainotuk- sessa voitaisiin aina ottaa huomioon paikalli- set olosuhteet ja erityispiirteet.
Melun vähentämise llä sen lähteellä tarkoi- tetaan esimerkiksi melua vähentäviä tai vai- mentavia teknisiä ratkaisuja suihkumoottori- en valmistuksessa ja moottorien käyttämistä mahdollisimman vähän melua aiheuttavalla tavalla. Maankäytön suunnittelulla ja hallin- nalla tarkoitetaan erityisesti sitä, että kaavo i- tusvaiheessa tulisi mahdollisimman hyvin kyetä ennakoimaan ne alueet, joille lentome- lu todennäköisesti kohdistuu, ja välttämään asuntojen ja muiden meluherkkien toiminto- jen kaavoittamista ja rakentamista tällaisille alueille. Melua vähentävillä lentomenetelmil- lä tarkoitetaan esimerkiksi lähtö- tai tuloreit- tien määrittämistä niin, että lentomelun vai- kutuspiiriin jää mahdollisimman vähän asu- tusta. Toimintarajoituksilla tarkoitetaan esi- merkiksi erityisen meluisien suihkukoneiden käytön määrällistä tai ajallista rajoittamista.
Tasapainoisen lähestymistavan mukaan melun rajoittamiseen tähtääviä toimenpiteitä ei pitäisi kohdistaa niin, että kaikki toimenpi- teiden haitat ja kustannukset kohdistuvat yk- sipuolisesti vain johonkin osapuoleen. Esi- merkiksi turvautuminen pelkästään lentoko- neiden käytön rajoittamiseen olisi tasapainoi-
sen lähestymistavan vastaista, jos esimerkiksi lentoonlähtöön ja laskeutumiseen liittyvien lentomenetelmien avulla olisi kohtuullisin kustannuksin ja lento turvallisuutta vaaranta- matta saavutettavissa hyötyjä, joilla voitaisiin kompensoida käyttörajoituksia. Kysymys on viime kädessä kohtuullisen tasapainon löy- tämisestä eri osapuolten etujen välille.
Pykälän 2 momentin mukaan toimintarajoi- tuksilta edellytettäi siin suhteellisuutta. Rajoi- tusten olisi oltava kohtuullisessa suhteessa niistä lentoliikenteen harjoittajille ja muille osapuolille aiheutuviin kustannuksiin ja hait- toihin. Vähäisten meluntorjuntahyötyjen saa- vuttamiseksi ei saisi asettaa rajoituksia, joista aiheutuisi merkittäviä taloudellisia rasitteita tai tappioita lentoliikenteen harjoittajille.
Toimintarajoituksilta edellytettäisiin myös vankkoja perusteluja. Rajoitukset olisi mitoi- tettava niin, ettei niillä tarpeettomasti rajoite- ta lentoliikennettä. Lentoasema tarjoaa sijain- tipaikkakunnalleen ja koko ympäröivälle alu- eelle hyödyllisiä ja talouden kannalta usein välttämättömiä liikennepalveluja, joten toi- mintarajoitusten mitoittamisessa tavoitteena on vähimmän mahdollisen haitan periaate.
Toimintarajoitukset eivät voi olla rajoitta- vampia kuin mitä on tarpeen lentoasemaa varten asetettujen ympäristötavoitteiden saa- vuttamiseksi. Säännös korostaa tarvetta pe- rustella toimintarajoituksia koskevat päätök- set lentoliikenteen vähimmän mahdollisen ra- joittamisen kannalta.
Käytettävissä olevat keinot selvitettäisiin aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon len- toaseman erityispiirteet kokonaisuudessaan.
Lentoaseman erityispiirteiden huomioon ot- taminen pitää sisällään myös lentoaseman ympäristön olosuhteiden tarkastelun. Tarkas- telussa olisi siten aina huomioitava myös asukkaisiin kohdistuva melurasitus. Tarkaste- lussa olisi myös huomioitava se, aiheuttaisi- ko toimintarajoitusten asettaminen erityisiä ongelmia liikennetarpeiden täyttämiselle.
Esimerkiksi suihkukoneiden käytön huomat- tava rajoittaminen joinain vuorokauden ai- koina saattaisi joissakin tapauksissa aiheuttaa ongelmia lentoliikenneyhteyksissä, jos lii- kennöivät lentoyhtiöt eivät rajoitusten vuoksi voisi riittävän tehokkaasti käyttää lentoase- maa eikä vaihtoehtoisia konetyyppejä tai yh- teyksiä olisi tarjolla liikennetarpeeseen näh-
den riittävästi.
Toimintarajoitusten olisi perusteiltaan olta- va objektiivisia ja syrjimättömiä. Toimintara- joituksia ei saisi muotoilla niin, että ne tosi- asiallisesti rajoittavat vain joidenkin lentolii- kenteen harjoittajien toimintaa tai syrjivät jo- tain tiettyä suihkukonetyyppiä. Kiellettyä on myös toimintarajoitusten asettaminen niin, että ne kohdistuisivat lentoliikenteen harjoit- tajiin kansallisuuden perusteella. Esimerkiksi rajoitusten asettaminen joihinkin tiettyihin ajankohtiin niin, että ne käytännössä kohdis- tuvat tietystä suunnasta tulevaan tai sinne menevään liikenteeseen ilman että tähän on objektiivisesti arvioiden painavia perusteita, voisi tulla arvioitavaksi tämän momentin pe- rusteella.
Edelleen momentissa edellytetään, että suihkukoneen suorituskykyyn perustuvan toimintarajoituksen on perustuttava melu- tasoon siten kuin se on määritettynä Kan- sainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 16 (kolmas painos, heinäkuu 1993) olevan I niteen mukaisessa tyyppihyväksyn- tämenettelyssä. Direktiivin 4 artiklan 4 ko h- dan sanamuotoa noudattava säännös rajaa tarkoin perusteet, joilla suihkukoneiden suo- rituskykyyn perustuvat toimintarajoituksia voidaan asettaa. Rajoitukset saavat perustua vain suihkukoneiden tyyppihyväksyntäme- nettelyssä määritettyyn melutasoon ICAO:n vahvistamien standardien mukaisesti. Muun- laisiin mittausmenetelmiin pohjautuvien suo- rituskykyperusteisten toimintarajoitusten asettaminen on kielletty. Le ntoasema ei esi- merkiksi voi ryhtyä asettamaan rajoituksia omien melumittaustensa pohjalta.
41 b §. Toimintarajoitusten tarpeen arvi- ointi. Pykälä sisältää säännökset direktiivin 5 artiklan edellyttämästä toimintarajoitusten tarpeen arvioinnista.
Pykälän 1 momentin mukaan ennen toi- mintarajoitusten asettamista lentoasemalla on arvioitava niiden tarpeellisuus. Arvioinnin tuottamisesta vastaa lentoaseman pitäjä. Es- tettä ei ole sille, että lentoaseman pitäjä käyt- tää arvioinnissa apunaan ulkopuolisia asian- tuntijoita.
Arvioinnin olisi sisällettävä lentoaseman ja sen liikenteen nykytilan kuvaus ja arvio vo i- massa olevien melunhallintatoimien riittä- vyydestä, ennuste tilanteesta ilman uusia
toimenpiteitä ottaen huomioon lentoaseman ja sen ympäristön kehitysvaihtoehdot, seura- us- ja kustannusarviot melunhallinnan tehos- tamatta jättämisestä sekä mahdollisina pidet- tävien melunhallintatoimenpiteiden kartoitus ja toteuttamiskelpoisuuden arviointi teho k- kuuden, hyötyjen, kustannusten, ympäristö- ja kilpailuvaikutusten sekä aikataulutuksen kannalta. Arvioinnissa olisi myös kuvattava parhaana pidetty ratkaisumalli sekä mallin perustelut.
Pykälän 2 momentin mukaan arvioinnin olisi sisällettävä päätöksenteon pohjaksi tar- vittavat yksityiskohtaiset tiedot, jotka luetel- laan hallituksen esityksen liitteenä olevan di- rektiivin liitteessä II.
Vaikka arvioinnin olisi sisällettävä direk- tiivin mukaiset asiakokonaisuudet, kunkin asiakokonaisuuden tarkastelun perusteelli- suus määräytyisi käytännössä sen mukaan, minkä seikkojen arviointi kulloinkin on kes- keinen päätöksenteon kannalta.
Pykälän 3 momentissa luetellaan tilanteet, joissa arvioinnin tekeminen ja arviointiselos- tuksen laatiminen e ivät olisi tarpeen.
Arviointia ei tarvittaisi ensinnäkään siinä tapauksessa, että arvioinnissa saatavia vas- taavat tiedot sisältyvät ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) säädettyyn ympäristövaikutusten arviointiin.
Toiseksi arviointi olisi tarpeeton, jos edelli- sestä arvioinnista olisi kulunut vähemmän kuin viisi vuotta. Tällöin lentoasemasta on yleensä käytettävissä riittävän ajantasainen arviointi, jonka pohjalta voidaan ottaa kantaa uuden toimintarajoituksen tarpeellisuuteen.
Käytännössä tämä edellyttää, että edellinen arviointi on ollut vähintään niin laaja kuin mitä olisi tarpeen uutta toimintarajoitusta harkittaessa sekä ettei arvioinnin pohjana vallinneissa olosuhteissa olisi arvioinnin jäl- keen tapahtunut merkittäviä muutoksia kuten esimerkiksi huomattavaa muutosta liikenteen määrässä tai lentoasemaa käyttävien suihku- konetyyppien valikoimassa.
Kolmanneksi arviointia ei tarvittaisi silloin, kun harkittaisiin voimassa olevan toimintara- joituksen vähäistä muuttamista. Lisäksi edel- lytetään, ettei muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia lentoliikenteen harjoittajien kus- tannuksiin lentoasemalla. Tältä osin sään-
nökset vastaavat direktiivin 7 artiklan b ko h- taa.
Tässä tarkoitettu vähäinen muutos voisi ol- la kyseessä esimerkiksi silloin, jos lentoase- malla on tiettyinä vuorokaudenaikoina vo i- massa suihkukoneiden käytön rajoitus ja jos rajoituksen alkamis- tai päättymisajankohtaa on operatiivisista syistä tarpeen aikaistaa tai myöhentää muutamalla kymmenellä minuu- tilla. Muutoksen vähäisyyttä olisi pyrittävä arvioimaan kaikkien osapuolten kannalta.
Esimerkiksi yöaikaan kohdistuvan melurajoi- tuksen lieventämistä olisi asukasnäkökulmas- ta arvioitava tiukemmin kriteerein kuin päi- väaikaan kohdistuvaa vastaavanlaista muu- tosta.
Vähäisenä ei voitaisi pitää sellaista toimin- tarajoituksen muutosta, joka aiheuttaisi lento- liikenteen harjoittajalle merkittäviä kustan- nuksia. Jos esimerkiksi sinänsä pieni toimin- tarajoituksen alkamisajankohdan aikaistus johtaisi siihen, että lentoliikenteen harjoitta- jan mahdollisuudet järjestää jatkoyhteyksiä lennoilleen selvästi heikentyisivät ja tätä kautta syntyisi taloudellisia seurauksia, 1 momentissa tarkoitettu arviointi olisi ilmei- sen tarpeellinen.
Momentin säännökset poistavat velvolli- suuden laatia 1 momentissa tarkoitettu arvi- ointi. Säännökset eivät kuitenkaan estä arvi- oinnin laatimista, jos se yksittäisessä tapauk- sessa havaitaan päätöksenteon kannalta hyö- dylliseksi.
Pykälän 4 momentin mukaan Ilmailulaitok- sen olisi huolehdittava siitä, että niille, joiden etua tai oikeutta toimintarajoitusasia koskee, varataan tilaisuus tulla kuulluksi arviointia koskevasta selvityksestä. Kuuleminen toteu- tettaisiin hallintolain 6 luvun säännösten mu- kaisesti.
Lisäksi arvioinnista olisi aina pyydettävä lausunto lentoaseman melualueen kunnilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.
41 c §. Vaatimukset niukasti täyttävien suihkukoneiden erityiset toimintarajoitukset.
P ykälä koskee erityi sten toimintarajoitusten kohdistamista niukasti vaatimukset täyttäviin ilma-aluksiin. Lähtökohtaisesti nämä ilma- alukset olisivat toimintarajoitusten suhteen samassa asemassa kuin muutkin suihkuko- neet. Toimintarajoitukset olisi kohdistettava suihkukoneilla tapahtuviin operaatioihin ta-
valla, joka ei syrji vaatimukset niukasti täyt- täviä ilma-aluksia. Erityisten toimintarajoi- tusten kohdistaminen vaatimukset niukasti täyttäviin ilma-aluksiin tulisi pykälän 1 mo- mentin mukaan kysymykseen vain, jos 41 b
§:ssä tarkoitetussa, direktiivin 5 artiklan mu- kaisessa arvioinnissa todettaisiin, ettei yleis- ten toimintarajoitusten asettaminen suihku- koneille riitä täyttämään liiallisen melun vält- tämis- ja rajoittamistavoitteita. Tällöin Ilmai- lulaitos voisi erikseen rajoittaa va atimukset niukasti täyttävien suihkukoneiden liiken- nöintiä tai kieltää sen kokonaan pykälän 2 ja 3 momentissa olevien yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti. Säännökset vastaavat direktiivin 6 artiklaa.
Pykälän 2 momentin mukaan voidaan vaa- timukset niukasti täyttävien suihkukoneiden liikenne rajoittaa vuoroihin, jotka vastaavat edellisen vuoden vuoroja samalla ajanjaksol- la. Rajoitus voitaisiin panna täytäntöön aikai- sintaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun arviointi on toimitettu ja toimintarajoitusten asettamisesta on päätetty. Vaatimukset niu- kasti täyttävien ilma-alusten käyttöä ei sen jälkeen voitaisi enää lisätä eikä siirtää koko- naan uusille reiteille tai toisille lentovuoroil- le. Siirrot olisivat mahdollisia samalla reitillä vain aikataulujen järjestelyjen johdosta esi- merkiksi siten, että lentovuoron lähtö - tai tu- loaikaa muutetaan muutamalla tunnilla.
Pykälän 3 momentin mukaan vaatimukset niukasti täyttävien suihkukoneiden liiken- nöintiä lentoasemalle voitaisiin ryhtyä vähen- tämään aikaisintaan kuuden kuukauden ku- luttua siitä kun 2 momentin mukaisiin toi- mintarajoituksiin on ryhdytty. Vähentäminen tapahtuisi velvoittamalla vaatimukset niukas- ti täyttäviä suihkukoneita käyttävät lentolii- kenteen harjoittajat vähentämään tällaisilla suihkukoneilla kyseiseltä lentoasemalta ta- pahtuvia lentoja enintään 20 prosenttia vuo- dessa verrattuna siihen lähtötasoon, joka val- litsi rajoituksen tullessa voimaan. Näin ollen vaatimukset niukasti täyttävien suihkukonei- den liikennöinti kyseisellä lentoasemalla voi- taisiin saada kokonaan loppumaan viidessä vuodessa.
41 d §. Toimintarajoituksista poikkeami- nen. Pykälä sisältää säännökset yksittäisten poikkeusten myöntäm isestä toimintarajoituk- sista vaatimukset niukasti täyttäville suihku-
koneille. Pykälä vastaa direktiivin 9 artiklaa.
Pykälän mukaan Ilmailulaitos voisi sallia poikkeuksia 41 c §:n mukaisista toimintara- joituksista. Poikkeus merkitsee sellaisen toi- minnan sallimista, joka toimintarajoituksen perusteella muutoin olisi kielletty. Sen vuo k- si kysymykseen voisivat tulla vain yksittäiset tai lyhytaikaiset poikkeukset. Käytännössä tällä tarkoitetaan esimerkiksi yksittäisen len- toonlähdön ja laskeutumisen sallimista tai enintään muutaman vuorokauden kestävää vähäistä poikkeamista toimintarajoituksen alkamis- tai päättymisajankohdasta. Jos tilan- teen arvioidaan edellyttävän laajempia tai pi- tempiaikaisia poikkeuksia toimintarajoituk- siin, olisi tällaisia poikkeuksia käsiteltävä toimintarajoituksen pysyvänä tai määräaikai- sena muutoksena. Tällöin noudatettaisiin normaalii n tapaan 41 a—41 c §:n säännöksiä.
Pykälässä tarkoitetun poikkeuksen myö n- täminen voisi tulla kyseeseen, jos yksittäinen lentoonlähtö tai laskeutuminen on luonteel- taan niin poikkeuksellinen, että väliaikaisen poikkeuksen epääminen ei olisi perusteltua.
Kyseessä voisi olla esimerkiksi yksittäisten humanitäärisiä tarkoituksia palvelevien len- tojen salliminen vaatimukset niukasti täyttä- vällä suihkukoneilla. Toiseksi poikkeus vo i- taisiin myöntää, jos kyseessä olisi va atimuk- set niukasti täyttävän suihkukoneen siirtolen- to lentoasemalle muutostöitä tai korjauksia varten.
Poikkeuksen myöntämistä koskeva asia kä- siteltäisiin lentoliikenteen harjoittajan tai len- toaseman pitäjän hakemuksesta hallintolain mukaisessa järjestyksessä.
Voimaantulo - ja siirtymäsäännökset. Ehdo- tettu 1 momentti sisältää tavanomaisen vo i- maantulosäännöksen.
Ehdotettu 2 momentti sisältää direktiivin 8 artiklan mukaisen poikkeusjärjestelyn kehi- tysmaassa rekisterö ityjä vaatimukset niukasti täyttäviä suihkukoneita varten. Kyseisiin suihkukoneisiin voitaisiin kohdistaa erityisiä toimintarajoituksia vasta 10 vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta eli 28 päivän maa- liskuuta 2012 jälkeen. Tässä tarkoitetaan vaa- timukset niukasti täyttäviä suihkukoneita, joilla on liikennöity toimintarajoituksia aset- tavalla yhteisön lentoasemalla 1 päivän tam- mikuuta 1996 ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisenä aikana ja jotka ovat koko ajan olleet
kehitysmaan ilma-alusrekisterissä, jos niillä edelleen liikennöi kyseiseen kehitysmaahan sijoittautunut luonnollinen tai oikeushenkilö.
Tässä tarkoitetun 10 vuoden poikkeuksen voisi siten saada hyväkseen osoittamalla, että kyseinen suihkukone on lentänyt kyseiselle yhteisön lentoasemalle kyseisenä aikana.
Merkitystä ei ole sillä, minkä paikkakuntien välillä liikennöinti on tapahtunut.
Tässä tarkoitettu poikkeus on lentoasema- kohtainen, joten lentäminen yhdelle yhteisön lentoasemalle ei perusta oikeutta poikkeuk- seen jollain toisella yhteisön lentoasemalla.
Oikeutta poikkeukseen ei poista se, että suih- kukone on edellä mainittuna aikana tai sen jälkeenkin tilapäisesti ollut esimerkiksi lea- sing-sopimuksen perusteella rekisteröitynä jossain muussa valtiossa, kunhan suihkukone on palautunut kyseisen kehitysmaan ilma- alusrekisteriin ja on edelleen kyseiseen maa- han sijoittuneen operaattorin liikenteessä.
Merkitystä ei ole liikennöitsijän kansalaisuu- della vaan ainoastaan sijoittautumisella. Lii- kennöitsijä voi myöskin olla toinen kuin ky- seisenä aikana, kunhan kyseessä on samaan kehitysmaahan sijoittautunut liikennöitsijä.
Jos suihkukone sen sijaan siirtyy kyseisen kehitysmaan rekisteristä jonkin toisen kehi- tysmaan rekisteriin, oikeus poikkeukseen
yleensä menetetään, vaikka liikennöitsijä py- syisi samana.
Direktiiviin ei sisälly kehitysmaan määri- telmää vaan kehitysmaana pidetään niitä val- tioita, jotka Yhdistyneet kansakunnat tunnus- taa kehitysmaiksi.
2 . Voimaantulo
Lailla täytäntöön pantavaksi tarkoitettu di- rektiivi on tullut voimaan 28 päivänä maalis- kuuta 2002. Direktiivin täytäntöönpanolle sen 16 artiklan 1 kohdan mukaan varattu määräaika päättyi 28 päivänä syyskuuta 2003. Sen vuoksi laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja va hvistettu.
3 . S ä ä t ä m i s j ä r j e s t y s
Ehdotus ei sisällä säännöksiä, joiden joh- dosta se olisi käsiteltävä muussa kuin tavalli- sen lain säätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:
Lakiehdotus
Laki
ilmailulain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun ilmailulain (281/1995) 39 §:ään uusi 5 ja 6 momentti, 41 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä lakiin uusi 41 a —41 d § seuraavasti:
39 § Määritelmät
— — — — — — — — — — — — — — Suihkukoneella tarkoitetaan siviilikäytössä olevaa, ääntä hitaampaa suihkumoottorikäyt- töistä lentokonetta, jonka suurin sallittu len- toonlähtömassa on vähintään 34 000 kilo- grammaa tai jonka suurin sallittu tyyppiko h- tainen matkustajapaikkamäärä on yli 19 mie- histölle varattuja istuinpaikkoja lukuun otta- matta.
Vaatimukset niukasti täyttävällä suihkuko- neella tarkoitetaan suihkukonetta, jonka me- lupäästö on Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (SopS 11/1949) liitteessä 16 olevan I niteen II osan 3 luvussa määritellyn päästöraja-arvon mukainen siten, että yhteen- laskettu marginaali on enintään viisi desibe- liä tehollista meluisuutta (EPNdB). Yhteen- laskettu marginaali on EPNdB:nä ilmaistu lukuarvo, joka saadaan laskemalla yhteen tyyppihyväksynnän mukaisen melupäästön tason ja suurimman sallitun melutason ero- tukset kussakin kolmesta yleissopimuksen liitteessä 16 olevan I niteen II osan 3 luvussa määritellystä vertailumittauspisteestä.
41 §
Käyttöoikeuden rajoittaminen
— — — — — — — — — — — — — — Ilmailulaitos voi lisäksi asettaa 41 a—41 d
§:n mukaisesti meluhaittojen ehkäisemiseksi toimintarajoituksia lentoasemalla, jolla kol- men perättäisen viimeksi kuluneen kalenteri- vuoden aikana suihkukoneiden lentoonlähtö- jen ja laskujen yhteismäärä on keskimäärin enemmän kuin 50 000 vuodessa. Toimintara- joitukset voivat koskea suihkukoneiden pää- syä lentoasemalle, niukasti vaatimukset täyt- tävien suihkukoneiden liikennöinnin kieltoa sekä suihkukoneiden liikennöintiaikoja.
Edellä 3 momentissa tarkoitettujen toimin- tarajoitusten muuttamisesta ja poistamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä niiden asettamisesta säädetään.
41 a §
Toimintarajoituksia koskevat periaatteet Toimintarajoitusten tarpeellisuutta ja laa- juutta harkittaessa on noudatettava tasapai- noista lähestymistapaa, jonka mukaisesti on tarkasteltava mahdollisuuksia eri meluntor-
juntatoimiin ja meluntorjuntatoimien vaiku- tuksia, kuten ilma-alusten melupäästöjen vä- hentämisen, maankäytön suunnittelun ja sen toteuttamisen, melun leviämistä vähentävien lentomenetelmien sekä toimintarajoitusten vaikutuksia.
Toimintarajoituksia asetettaessa on otettava huomioon rajoituksista aiheutuvat kustan- nukset, rajoitusten välttämättömyys melun torjumiseksi, lentoaseman erityispiirteet sekä se, ettei rajoituksin aseteta lentoliike nteen harjoittajia tai ilma-alusten valmistajia eri asemaan niiden kotivaltion tai muun seikan perusteella. Suorituskykyyn perustuvat toi- mintarajoitukset on määritettävä suihkuko- neen aiheuttaman melun perusteella siten kuin se määritellään Kansainvälisen siviili- ilmailun yleissopimuksen liitteessä 16 olevan I niteen mukaisessa tyyppihyväksyntämenet- telyssä.
41 b §
Toimintarajoitusten tarpeen arviointi Ennen toimintarajoitusten asettamista len- toaseman pitäjän on arvioitava rajoitusten tarpeellisuus. Arvioinnissa on:
1) selvitettävä lentoaseman nykyinen tilan- ne;
2) tehtävä ennuste tilanteesta ilman uusia toimenpiteitä;
3) arvioitava lisätoimenpiteiden tarve.
Arvioinnista on käytävä ilmi meluun liitty- vien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menet- telyjen vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/30/EY liitteessä II tarkoitetut seikat.
Toimintarajoitusten tarpeellisuutta ei kui- tenkaan tarvitse arvioida, jos:
1) arvioinnissa saatavia vastaavat tiedot si- sältyvät lentoasemaa koskevaan ympäristö- vaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) säädettyyn ympäristövaiku- tusten arviointiin;
2) tarpeellisuutta on viimeksi arvioitu vä- hemmän kuin viisi vuotta sitten; taikka
3) olemassa olevaa toimintarajoitusta on tarkoitus muuttaa vähäisessä määrin eikä muutoksella ole merkittäviä vaikutuksia len-
toliikenteen harjoittajien kustannuksiin len- toasemalla.
Ilmailulaitoksen on varattava niille, joiden etua tai oikeutta asia koskee, tilaisuus tulla kuulluksi toimintarajoitusten tarpeellisuuden arviointia koskevasta selvityksestä siten kuin asianosaisten kuulemisesta säädetään hallin- tolaissa (434/2003). Ilmailulaitoksen on li- säksi pyydettävä lausunto asiasta lentoase- man melualueen kunnilta ja alueelliselta ym- päristökeskukselta.
41 c §
Vaatimukset niukasti täyttävien suihkukonei- den erityiset toimintarajoitukset Ilmailulaitos voi kieltää vaatimukset niu- kasti täyttävien suihkukoneiden liikennöinnin tai rajoittaa niiden liikennöintiä, jos 41 b
§:ssä tarkoitetussa arvioinnissa todetaan muunlaiset rajoitukset riittämättömiksi.
Ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu lii- kennöintikielto alkaa, liikennöintiä on rajoi- tettava siten, että vaatimukset niukasti täyttä- vät suihkukoneet voivat käyttää vain edelli- sen vuoden vuoroja vastaavia vuoroja. Tämä rajoitus saa alkaa aikaisintaan kuuden kuu- kauden kuluttua kieltoa koskevan päätöksen antamisesta.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun rajoituk- sen alkamisen jälkeen niukasti vaatimukset täyttävien suihkukoneiden liikennöintiä on rajoitettava siten, että kyseisten suihkukonei- den määrä vähenee 20 prosenttia vuodessa, kunnes liikennöinti on loppunut. Tämä rajoi- tus saa alkaa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua 2 momentissa tarkoitetun rajoituk- sen alkamisesta.
41 d §
Toimintarajoituksista poikkeaminen Ilmailulaitos voi poiketa lentoaseman pitä- jän tai vaatimukset niukasti täyttävän suih- kukoneen omistajan, haltijan tai käyttäjän hakemuksesta toimintarajoituksista, jos kyse on:
1) yksittäisestä tai lyhytaikaisesta poikke- uksellisesta liikennöinnistä lentoasemalle; tai
2) suihkukoneen yksittäisestä laskeutumi- sesta lentoasemalle muutostöitä, korjauksia tai huoltoa varten ja tämän jälkeen tapahtu- vasta lentoonlähdöstä lentoasemalta.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain 41 c §:ää sovelletaan meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yh- teisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta annetun Eu- roopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/30/EY 8 artiklassa tarkoitetussa valtios-
sa rekisteröityyn suihkukoneeseen 28 päiväs- tä maaliskuuta 2013, jos suihkukoneelle on myönnetty Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 16 olevan I niteen II osan 3 luvussa määritellyn standardin mu- kainen meluhyväksyntä ja suihkukoneella on liikennöity tämän lain 41 §:n 3 momentissa tarkoitetulla lentoasemalla 1 päivän tammi- kuuta 1996 ja 31 päivän joulukuuta 2001 vä- lisenä aikana. Edellytyksenä on lisäksi, että suihkukone on ollut kyseisen valtion rekiste- rissä koko mainitun ajan ja sitä liikennöi edelleen kyseiseen valtioon sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.
—————
Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2004
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Liikenne - ja viestintäministeri Leena Luhtanen
