Automatisoidun tiedonkeruu järjestelmän varmennus ja standardisointi

Automatisoidun tiedonkeruu järjestelmän varmen- nus ja standardisointi

Erkka Vähäpassi

Opinnäytetyö Huhtikuu 2019

Konetekniikka Automaatiotekniikka

TIIVISTELMÄ

Tampereen ammattikorkeakoulu Konetekniikankoulutus

Automaatiotekniikka VÄHÄPASSI, ERKKA:

Automatisoidun tiedonkeruu järjestelmän varmennus ja standardisointi Opinnäytetyö 28 sivua, joista liitteitä 2 sivua

Huhtikuu 2019

Opinnäytetyö tehtiin Oy Forcit Ab:lle yhteistyössä Appcom Oy:n kanssa. Työn tavoit- teena oli helpottaa Forcitin käyttämän MES-järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa sekä lyhentää tuotannon seisauksen kestoa MES-järjestelmän tietokoneen hajotessa. Forcitin käyttämä MES-järjestelmän tarkoituksena on kerätä tuotannosta sarjanumeroita sekä luoda niitä. Lisäksi MES-järjestelmä kerää näitä sarjanumeroita tietokantaan ja varmistuu niiden yksilöllisyydestä.

Työssä tutustutaan MES-järjestelmän toimintaan ja oleellisten ohjelmien, tiedostojen ja datan tunnistamiseen. Kun oleelliset osat järjestelmän toiminnan kannalta oli tunnistettu, aloitettiin standardisoimaan niitä, jotta järjestelmän kehittäminen ja ylläpito helpottuisi.

Tämän lisäksi pohdittiin eri tapoja, kuinka nämä ohjelmat, tiedostot ja data voitaisiin var- mentaa sellaisessa tilanteessa, jossa tietokoneen kovalevy hajoaa. Pohdinnan perusteella varmennuksessa päädyttiin ratkaisuun, jossa MES-järjestelmän oleellisista ohjelmista, tiedostoista ja datasta otetaan varmuuskopio, joka voidaan palauttaa uuteen kovalevyyn.

Varmuuskopioinnin ja sen palauttamiseen luotiin kaksi ohjelmistoa. Toinen ohjelmista ottaa automatisoidusti varmuuskopion ja toinen yksinkertaistaa varmuuskopion palautta- misen uudelle kovalevylle. Lisäksi luotiin uudelle varmuuskopion palautusohjelmalle käyttöohje.

Ohjelmistojen kehittäminen helpottui huomattavasti standardisoinnin ansiosta. Tietokone vioittumisen aiheuttamaa seisauksen kestoa pystyttiin lyhentämään huomattavasti keskit- tämällä kaikki tarpeelliset ohjelmat, tiedostot ja data yhteen varmuuskopioon.

Asiasanat: varmuuskopio, tietokanta, standardisointi

ABSTRACT

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampere University of Applied Sciences Degree programme in Mechanical Engineering Machine Automation

VÄHÄPASSI, ERKKA:

Standardizing and Backing Up of an Automated Data Collection System Bachelor's thesis 28 pages, appendices 2 pages

April 2019

This thesis was made for Oy Forcit Ab in cooperation with Appcom Oy. The goal of this thesis was to make the development and upkeep of the MES system used by Forcit easier and to shorten the downtime of the MES system in case of computer failure. Purpose of the MES-system is to collect and generate unique serial numbers to a database and ensure the uniqueness of these serial numbers.

This study started with an investigation of how the MES system functions and what pro- grams, files and data are key in its operation. Once these key parts of the system were identified, a standardization process was started so that developing and maintaining them would be easier. In addition to this, different ways of securing these key programs, files and data in case of hard drive failure were considered. The solution was to create a pro- gram that makes backups of the key programs, files and data which can be restored to a new hard drive. Once this program was created, a user manual was also written for it.

The goals set for this study were reached successfully. The development of these pro- grams got easier thanks to the standardization and the downtime caused by hard drive failure was shortened by a notable amount. This was achieved by focusing all the key parts of the system into a single backup.

Key words: backup, database, standardize

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 6

2 YRITYKSET ... 8

2.1 Oy Forcit Ab ... 8

2.2 Appcom Oy ... 8

3 TIEDONKERUUJÄRJESTELMÄN TOIMINTA ... 9

4 TAVOITEET ... 12

4.1 Standardisointi ... 12

4.2 Varmennus ... 13

4.3 Dokumentointi ... 13

5 STANDARDISOINTI ... 14

5.1 Laitteisto ... 14

5.2 Ohjelmistot ... 14

6 VARMENNUS ... 16

6.1 Mahdolliset vikatilanteet ... 16

6.2 Eri ratkaisu vaihtoehdot ... 16

6.3 Varmuuskopiointi ja sen palautus ... 17

7 OHJEDOKUMENTTI ... 22

8 POHDINTA ... 23

LÄHTEET ... 25

LIITTEET ... 27

Liite 1. Logiikkojen I/O-kytkentä... 27

Liite 2. Mallilevyn sisältö ... 28

ERITYISSANASTO

MES Merkintä järjestelmän nimi

ERP Enterprise Resource Planning. Toiminnanohjausjärjestelmä

EU Euroopan unioni

TUKES Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

PLC Programmable Logic Controller. Ohjelmoitava logiikka I/O Input/Output. Sisääntulo/uloslähtö

2D Kaksiulotteinen

FINS Factory Interface Network Service. Omronin luoma yhteys- käytäntö

TCP/IP Transmission Control Protocol/Internet Protocol. Yleinen yh- teyskäytäntö

FEEM Federation of European Explosives Manufacturers. Euroop- palaisten räjähdysaine valmistajien perustama yhteisö

MySQL Tietokantaohjelmiston nimi

XML Extensible Markup Language. Ohjelmointikieli

SOAP Simple Object Access Protocol. Sovellusten käyttämä yhteys- käytäntö

RAID Redundant Array of Independent Disks. Tekniikka käyttää useita kovalevyjä samanaikaisesti

CF CombactFlash. Muistikortti

SSH Secure Shell. Yhteyskäytäntö salattuun tiedon siirtoon PHP Hypertext Preprocessor. Ohjelmointikieli

1 JOHDANTO

Opinnäytetyön tilaaja on Oy Forcit ab, mutta koska käytössä olevan MES-järjestelmän on luonut Appcom Oy on kyseinen yritys tiiviissä yhteistyössä projektin osalta. Appcom Oy vastaa tällä hetkellä järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta. Opinnäytetyön aiheena on standardisoida käytössä oleva MES-järjestelmä kaikilla työpisteillä siten, että sen ke- hittäminen ja ylläpitäminen helpottuu. MES-järjestelmä Forcitilla ei ole tavanomainen MES-järjestelmä, vaan sen tehtävänä on tuottaa laatikoiden ja lavojen seurantaan vaaditut sarjanumerot. Sarjanumeroiden tuottamisen lisäksi MES-järjestelmä lukee, järjestää ja tallentaa sarjanumerot tietokantaan. MES-järjestelmä myös lähettää ne ERP-järjestel- mälle, sekä analysoi datasisältöä ja varmistaa luettujen ja tuotettujen sarjanumeroiden yk- silöllisyyden. Lisäksi tarkoituksena on luoda varmuuskopiointi ja palautusjärjestelmä, jonka avulla voidaan minimoida hävinneen datan määrä ja tuotannon seisauksen kesto.

MES-järjestelmä on otettu käyttöön täyttämään EU-direktiivi 2014/28/EU:n asettamat vaatimukset siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähteiden seurannasta. Koska direktiivi kos- kee vain siviilikäyttöön tarkoitettuja räjähdysaineita, MES-järjestelmää ei ole otettu käyt- töön Forcit Defence toiminnassa Puolustusvoimien pyynnöstä. Direktiivi asettaa useita vaatimuksia räjähdysaineen valmistajille. MES-järjestelmän kannalta oleellisia vaati- muksia ovat jokaisen pakkaus tason tuotteen yksilöllinen sarjanumerointi, pakkaus tason tuote voi olla yksittäinen patruuna tai säkillinen räjähdysainetta riippuen tuotteesta. Sar- janumeroinnin tarkoituksena on mahdollistaa yksittäisten patruunoiden seuranta niiden koko elinajan ajan valmistuksesta, myyntiin ja käyttöön. Tästä syystä jokainen sarjanu- mero pitää olla yksilöllinen. Lisäksi yksilölliset sarjanumerot ja niihin liittyvät myynti- ja käyttötiedot pitää säilyttää 10 vuoden ajan, jotta yksittäisen patruunan pystytään tarpeen tullen jäljittämään. (Direktiivi 2014/28/EU). Suomessa direktiivin noudattamista valvoo TUKES (Ilkka 2019).

MES-järjestelmä on käytössä 12 työpisteellä. Neljä työpistettä sijaitsee Vihtavuoren tuo- tantolaitoksella, joista kaksi on lavauspisteitä ja kaksi tuotantopistettä. ja kahdeksan Han- gon tuotantolaitoksella, joista yksi on lavauspiste, yksi työpiste suorittaa lavauksen ja tuotannon, loput työpisteet ovat tuotantopisteitä. Molemmilla tuotantolaitoksilla on oma sisäinen verkko ja palvelin. Työpisteet siirtävät verkonvälityksellä tietoa valmistetuista patruunoista, laatikoista ja lavoista palvelimelle, joka siirtää tiedon ERP-järjestelmään.

Koska jokaisesta patruunasta pitää saada kerättyä sarjanumero tietokantaan, ei patruu- noita voida valmistaa, jos MES-järjestelmä ei ole käytössä. Riippuen missä kohtaa MES- järjestelmää vika on voi kokonaisen tuotantolaitoksen toiminta pysähtyä.

Alun perin työpisteiden ohjelmat erosivat toisistaan paljonkin eri puolilla tuotantoa, koska MES-järjestelmää kehitettiin eri työpisteillä samanaikaisesti. Tämän työn kannalta tärkeitä ohjelmia standardisoida ovat lavausohjelmisto, kirjastot ja MES-patruunaluennan rajapinta. Kehitystyötä järjestelmälle on tehty eri työpisteillä, koska aikanaan direktiivin tullessa voimaan pidettiin tärkeämpänä saada järjestelmä toimimaan mahdollisimman no- peasti, että direktiivin vaatimukset voitiin täyttää ja tuotantoa jatkaa ilman seisahduksia.

Järjestelmä piti ottaa käyttöön samanaikaisesti kaikkialla tuotannossa, tästä syystä MES- järjestelmässä käytössä olevat laitteistot kuten tietokoneen ja PLC:t ovat samanlaisia.

Erot laitteisto puolella syntyvät jälkikäteen lisättyjen lisäkorttien, kuten I/O korttien mää- rästä ja kytkennästä. Sovellus puolella järjestelmä oli käyttöönotto hetkellä yksinkertai- nen, mutta vuosien aikana eri työpisteet ovat vaatineet työpistekohtaisia muutoksia so- velluksiin. Näitä sovellus muunnoksia ei ole tehty muihin työpisteisiin, jos niitä ei ole todettu tarpeellisiksi kyseisellä työpisteellä. Tästä syystä sovellukset kaikilla työpisteillä pohjimmiltaan toimivat samalla tavalla, mutta niihin lisättyjä apuohjelmia tai lisäominai- suuksia ei ole välttämättä levitetty muille työpisteille.

Tällä hetkellä työpiste pystytään palauttamaan toimivaan tilaan tietokone tai kovalevy vian syntyessä, mutta palautusprosessi on hyvin hidas. Käytössä olevat ohjelmistot pys- tytään palauttamaan ja uudelleen rakentamaan muilta työpisteiltä ja tärkeät tietokannat pystytään palauttamaan tuotantolaitoksen palvelimelta. Tämä kuitenkin vaatii sen, että työ tehdään manuaalisesti paikanpäältä ja tällä hetkellä nopein tapa saada työpiste takai- sin toimintaan on se, että Appcomin edustaja saapuu Nokialta tuotantolaitokselle. Koska tuotanto laitokset sijaitsevat Hangossa ja Vihtavuoressa, lisäksi työpisteet eroavat toisis- taan huomattavasti kestää vian paikantaminen ja korjaaminen liian kauan.

Työ on jaettu kolmeen osaan; standardisointiin, varmennukseen ja ohjeen luomiseen.

Työn päätavoitteena on luoda MES-järjestelmästä helpommin ylläpidettävä ja lyhentää tuotannon seisauksen kestoa vian sattuessa.

2 YRITYKSET 2.1 Oy Forcit Ab

Oy Forcit Ab on suomalainen 1893 perustettu kemianalalla toimiva yritys, joka on eri- koistunut kehittämään ja valmistamaan räjähdysaineita. Pääasiassa Forcit toimii pohjois- maiden markkinoilla, mutta toimittaa myös erikoistuotteita pohjoismaiden ulkopuolelle.

Forcit yksi suurimmista räjähdysaineen valmistajista pohjoismaissa ja sen liikevaihto oli vuonna 2017 noin 98 miljoonaa euroa. Konsernin emoyhtiön Ab Forcit Oy:n toiminta on jaettu kolmeen osaan: Forcit Explosives, Forcit Defence ja Forcit Consulting. Forcit Ex- plosives ja Defence valmistavat räjähdysaineita, mutta eri tarkoituksiin. Forcit Explosives valmistaa räjähteitä, jotka soveltuvat siviiliräjähdealan toimintaan, kuten louhintaan. For- cit Defence puolestaan palvelee puolustustoimintaa. Forcit Consulting tarjoaa ulkopuoli- sille toimijoille konsultointi palveluita kuten, valvonta-, suunnittelu-, mittaus- ja koulu- tuspalveluita.

Konserniin kuuluvat myös osakeyhtiöt Tärinämittaus Oy ja Vipnordic Ab sekä tytäryhtiöt Oy Finnrock Ab, Räjähdyskonsultit Oy, Bergsäker Ab, Bergcon Ab, Forcit Sweden Ab, Forcit Norway As ja Forcit International Oy. Yhteensä konsernissa työskentelee noin 330 työntekijää. (Oy Forcit Ab, yritys).

2.2 Appcom Oy

Appcom Oy on perustettu vuonna 2004 ja yrityksessä työskentelee yksi henkilö. Appcom tekee pääasiassa verkossa toimivia valvonta järjestelmiä, jotka seuraavat ja keräävät tuo- tannosta dataa ja analysoivat sitä. Appcomin asiakkaina on ollut mm. Forcit, Agco Power, Katepal. Vuonna 2017 Appcomin Oy:n liikevaihto oli noin 263 tuhatta euroa. (Ilkka 2019).

3 TIEDONKERUUJÄRJESTELMÄN TOIMINTA

MES-järjestelmän tarkoitus on kerätä valmistetuista räjähteistä yksilölliset sarjanumerot, tuottaa laatikoille ja lavoille omat yksilölliset sarjanumerot sekä yhdistää patruunannu- merot pakkauksen sarjanumeroon ja siirtää tiedot lavakokonaisuuksina ERP-järjestel- mään.

Tämä tapahtuu siten, että järjestelmä tulostetaan laatikolle etiketin, joka sisältää yksilöl- lisen sarjanumeron. Etiketissä on esitettävä tiettyjä 2014/28/EU:n vaatimia tietoja, kuten yksilöllinen sarjanumero (Direktiivi 2014/28/EU). Sarjanumero esitetään helposti luetta- vassa muodossa, sekä 2D-koodeja, jonka konenäkökamera pystyy helposti lukemaan. Ko- nenäkökamerat laukaustaan linjalogiikan käskyllä ja kameralla luettu tieto siirtyy raja- pinta logiikalle FINS yhteydellä. FINS on Omronin käyttämä paketti protokolla, joka lä- hettää liikuttaa dataa toimilaitteiden välillä. FINS toimii tässä tapauksessa TCP/IP yhtey- dellä. (Omron, FINS Omron messaging on TCP/IP).

Kun järjestelmä on luonut etiketin se tulostaa sen SATO lämpösiirtotulostimella ja etiketti liimataan tyhjään laatikkoon. Tulostusohjelma luo etikettiin yksilöllisen sarjanumeron, joka täyttää FEEM:in asettamat vaatimukset (FEEM, European explosives code struc- ture). Sarjanumeron perusteella tiedetään, missä maassa ja mikä yritys on räjähteen val- mistanut. Sarjanumeron perusteella tiedetään myös, onko kyseessä patruuna, laatikko vai lava sekä miltä työpisteeltä sarjanumero on lähtöisin.

Laatikon saapuessa tuotantolinjalla pakattavaksi, lukee konenäkökamera datamatriisista sarjanumeron, jos jostain syystä kamera ei pysty lukea laatikon datamatriisia luodaan jär- jestelmään tilapäinen tunnus laatikolle, joka voidaan myöhemmin korvata oikeilla sarja- numerolla. Ennen kuin laatikkoon pakataan räjähteitä, konenäkökamera lukee jokaisesta pakattavasta räjähteestä 2D-koodeja, joka sisältää sarjanumeron. Kun sarjanumero on lu- ettu rajapinta logiikka välittää tiedon unitLineInterface ohjelmalle, joka luo kyselyn, joka patruunasta luettu sarjanumero yhdistetään laatikosta luettuun sarjanumeroon tietokan- nassa. Kun kysely on luotu ohjelma lähettää kyselyn jonoon, josta toinen ohjelma suorit- taa kyselyjä aikaleiman perusteella. MES_unit_mysql tekee MySQL-tietokantaan mer- kinnät suorittamalla unitLineInterfacen luomat kyselyt. Jokaisella tuotteella on oma ni- miketunnus, jonka avulla haetaan tietokannasta järjestelmälle, kuinka monta patruunaa laatikkoon pakataan. Kun laatikkoon on pakattu järjestelmän määrittämä kappalemäärä

räjähteitä, se siirtyy työpisteeltä lavauspisteelle. Ennen kuin laatikko siirretään lavalle BoxData ohjelmisto tarkistaa, että kaikki laatikossa olevat sarjanumerot ovat yksilöllisiä.

KUVA 1. Patruunaeditorin avulla voidaan seurata laatikkoon pakattujen räjähteiden mää- rää.

Lavauspisteellä järjestelmä toimii hyvin samalla tavalla kuin työpisteellä. Lavalle siirret- tävien laatikoiden määrän määrittää tuotteen tuotekoodi. Kun lavaus aloitetaan järjes- telmä tuottaa yksilöllisen sarjanumeron lavalle ja luo MySQL-tietokantaan merkinnän la- vasta, joka on nimetty sarjanumeron mukaisesti. Väliaikaisella lavalla on tietokannassa etuliite, joka kuvaa missä vaiheessa prosessia lava tällä hetkellä sijaitsee, kun laatikoita siirretään lavalle, etuliite on 60. Lavan ollessa täynnä luetaan laatikoiden kyljestä käsilu- kijalla tai automaattilukijalla aikaisemmin tuotettu sarjanumero ja näin järjestelmä pystyy yhdistämään MySQL-tietokannassa lavan ja laatikoiden sekä niiden sisällä olevien räjäh- teiden sarjanumerot toisiinsa. Kun lava on valmis, tulostetaan sille omat etiketit, jotka sisältävät lavalle tarkoitetun sarjanumeron.

KUVA 2. Lavauseditorin avulla voidaan seurata lavalle pakattujen laatikoiden määrää.

Kun lava on valmis, siirretään se fyysisesti varastoon ja järjestelmä muuttaa MySQL- tietokannassa lavan etuliitteeksi 81, joka tarkoittaa sitä, että lavan etiketti on tulostettu ja sen tiedot odottavat niiden siirtoa ERP-järjestelmään. Lavan tietojen onnistuneen siirty- misen jälkeen ERP-järjestelmään lavan etuliite MySQL-tietokannassa muuttuu 91. Li- säksi käytössä on useita muita etuliitteitä, millä kuvataan lavan tilaa tarkemmin. Esimer- kiksi 82, jolloin lavan tietoja siirretään parhaillaan ERP-järjestelmään ja 99 joka tarkoit- taa, että lava ei läpäissyt sille järjestelmän tekemää tarkastusta.

Lavan MySQL datan siirto ERP-järjestelmään suorittaa ERP_tranfer ohjelma. Ohjelma muodostaa siirrettävän lavan MySQL datan XML SOAP muotoon ja lähettää tiedon ERP- järjestelmälle. SOAP on kommunikointiprotokolla, joka perustuu XML ohjelmointikie- leen ja on suunniteltu datan säilyttämiseen ja siirtämiseen (W3school, XML SOAP). Kun lavan data on onnistuneesti siirretty ERP-järjestelmään, cleanPallets ohjelma siivoaa MySQL-tietokannasta pois siirretyt lavat.

4 TAVOITEET 4.1 Standardisointi

Standardisoinnin tavoite on yhtenäistää kaikki MES-järjestelmään kuuluvat ohjelmistot, laitteistot sekä kytkennät. Tämä tehdään sen takia, että järjestelmän huoltamista ja ylläpi- toa saadaan helpotettua, lisäksi voidaan luoda universaali varmennus- ja palautusjärjes- telmä, joka toimii kaikilla työpisteillä.

MES-järjestelmän rajapintana linjaston kanssa toimii Omronin NJ301-1100 logiikka.

Tällä hetkellä logiikoissa on erimäärät I/O-kortteja sekä logiikkojen I/O-kytkennät eroa- vat toisistaan eri työpisteillä. Tavoitteena on, että kaikkien työpisteiden logiikoissa on sama määrä I/O-kortteja sekä, että kaikki fyysiset kytkennät ovat identtisiä. Tavoitteena on myös käyttää kaikissa logiikoissa samaa ohjelmistoa hallitsemaan järjestelmän raja- pintaa.

Standardisoinnissa haasteena on yhdistää eri työpisteillä syntyneet erilaiset toiminnot yh- teen ohjelmaan, josta parametrien avulla saadaan haluttu toiminnallisuus eri työpisteillä.

Ohjelmistot ovat pohjimmiltaan samanlaisia, mutta vuosien saatossa eri työpisteille on lisätty erilaisia ominaisuuksia, jotka ovat tarpeellisia vain kyseisellä työpisteellä. Ohjel- mistojen standardisoinnissa on tavoitteena siivota ohjelmistojen koodeista pois kaikki sel- laiset funktiot ja ominaisuudet, mitkä eivät toimi enää muun järjestelmän muuttumisen takia tai ne eivät ole enää tarpeellisia. Kun koodit on siivottu, kootaan niistä yksi ohjel- misto, joka voidaan levittää kaikille työpisteille. MES-järjestelmän ohjelmistot käyttävät apunaan MySQL-tietokannan tauluihin tallennettua dataa, kuten IP-osoitteita ja paramet- reja. Tavoitteena on siivota tietokannasta tarpeettomat taulut ja standardisoida tauluja niin paljon kuin mahdollista. Kaikkia tauluja tietokannassa ei voida standardisoida. Esimer- kiksi taulu, joka pitää sisällään työpisteellä olevien laitteiden IP-osoitteet toimii vain ky- seisellä työpisteellä, koska IP-osoitteet ovat yksilöllisiä saman verkon sisällä. Lisäksi tie- tokannassa on kappale tauluja, joihin tallennetaan kaikkien valmistettujen patruunoiden yksilölliset sarjanumerot, luonnollisesti tämän kaltaisia tauluja ei voida standardisoida.

4.2 Varmennus

Työpisteen onnistunut palauttaminen vaatii sen että, työpisteellä olevasta yksilöllisestä datasta otetaan varmuuskopio säännöllisesti. Tavoitteena on luoda ohjelmisto, jolle on selkeä ja helppokäyttöinen käyttöliittymä sekä ohje sen käyttämiseen. Ohjelmiston tavoit- teena on mahdollistaa työpisteen onnistunut palauttaminen toimintakuntoon Forcitin työntekijän toimesta, ilman tarvetta kutsua paikalle Appcomin edustajaa ja saada tuotanto takaisin toimintaa nopeammin kuin nykyisellä menetelmä tavalla.

4.3 Dokumentointi

Ohjedokumentin tavoitteena on opastaa Forcitin työntekijään erilaisten MES-järjestelmää koskevien ongelmien paikantamisessa, sekä opastaa työntekijää suorittamaan työpisteen palautuksessa sellaisissa tilanteissa, missä MES-järjestelmän toiminta on pysähtynyt ja tuotanto on seisahtanut.

Ohjedokumenttiin on myös tarkoitus lisätä selkokielinen, kuvitettu ja yksinkertainen opastus siitä, miten työpisteen palauttaminen varmuuskopiosta tapahtuu onnistuneesti.

Lisäksi ohjeessa on opastus, kuinka ratkaista yksinkertaisia ongelmatilanteita mitä työ- pisteen palautuksessa saattaa tapahtua.

5 STANDARDISOINTI 5.1 Laitteisto

Laitteisto puolen standardisointi pitää sisällään rajapintana toimivan NJ301-1100 logii- kan johdotusten standardisoinnin. Tämä vaatii sen, että kaikkiin logiikoihin kiinnitetään kaksi input korttia ja yksi output kortti. Työpisteen kytkennät tehdään liitteen 1. mukai- siksi. Riippuen työpisteestä rajapintaan on kytketty erimäärä SICK Lector 620 tai cognex dataman konenäkökameroita lukemassa etiketissä olevia 2D-koodeja.

5.2 Ohjelmistot

NJ301-1100 logiikan rajapinta ohjelmistot voivat olla täysin identtiset työpisteiden kes- ken, koska kytkennät ovat samanlaiset kaikilla työpisteillä. Jos työpisteelle on lisätty toi- minnallisuutta ei sen esiintyminen muilla työpisteillä ohjelmistossa ole haitallista, koska sitä ohjaava I/O ei ole kytketty kyseisillä työpisteillä.

MES-järjestelmässä olevat tietokoneet tekevät neljää eri tehtävää. Patruunanpakkaustyö- piste, jossa patruunoita pakataan laatikkoon ja tiedot tallennetaan tietokantaan. Lavaus- työpiste, jossa patruunanpakkaustyöpisteellä pakatut laatikot kootaan lavalle ja tiedot tal- letetaan tietokantaan. Kahdella työpisteellä on käytössä tietokoneita apukoneina. Apuko- neilla on erityistehtäviä kuten laatikoiden painon seurantaa. Lisäksi molemmilla tuotanto laitoksilla Vihtavuoressa ja Hangossa on oma palvelin.

Patruunoidenpakkaustyöpisteellä tärkeimpiä ohjelmia ovat unitLineInterface, joka nime- tään uudelleen unitMES:iksi, MES_unit_mysql ja patruunaeditori MES-unit-ui. Nämä ohjelmat, web-käyttöliittymä ja apuohjelmat standardisoidaan täysin. Lisäksi Patruu- noidenpakkaustyöpisteellä voi olla tulostin, joka vaatii ajurin CT4i ja vihtavuoren KE- MIX pisteillä on käytössä erityisrajapinnat, joita ei standardisoida ptrMES ja putkiMES.

Lavaustyöpisteellä oleellisia ohjelmia ovat lavaeditori MES-ui, tulostin ajuri CT4i, lavan poisto- ja siirtotyökalu send_pallets_to_MES_server_v2 ja yksilöllinen rajapinta kullakin lavauspisteellä, pakkaMES, kemixMES ja anfoMES. Näiden lisäksi käytössä on apuoh- jelmia ja web-käyttöliittymä. Kaikki ohjelmat voidaan standardisoida paitsi yksilölliset

rajapinnat. Palvelimilla olevat ohjelmat ovat jo standardisoituja ja apukoneiden ohjelmat ovat käytössä vain kyseisellä koneella, joten ne ovat automaattisesti standardisoituja.

Työpisteillä käytössä olevat apuohjelmat, jotka helpottavat MES-järjestelmän monito- rointia ja ylläpitoa ovat: followSHV, shr, shw, chk_processes, settime, process_record, sekä lavaustyöpisteillä rePrintPallets. Nämä kaikki ohjelmat standardisoidaan.

6 VARMENNUS

6.1 Mahdolliset vikatilanteet

Tarve työpisteen palauttamiselle voi syntyä useasta eri syystä. Todennäköisin syy miksi palautus pitää suorittaa työpisteelle on se, että MES-järjestelmää käyttävä tietokone tai kovalevy hajoaa työpisteellä tai tietokoneen toiminta on hidastunut liikaa ja se ei enää kykene prosessoimaan järjestelmän dataa riittävällä nopeudella. Tällainen hidastuminen voi johtua useasta syystä, kuten komponenttien liiallisesta lämpenemisestä, jolloin tieto- kone laskee prosessorin kello taajuutta suojatakseen sitä. Syynä voi olla myös se, että vanhat koneet eivät pysty enää tukemaan jatkuvasti laajentuvan järjestelmän vaatimuksia.

Työpisteillä käytössä olevat koneet ovat integroituja kokonaisuuksia, joten Forcitilla ei ole välineitä vaihtaa niihin komponentteja. Tästä syystä, jos komponentti tai tietokoneen näyttö hajoaa, tarvitsee koko tietokone vaihtaa uuteen. Tällaisessa tilanteessa palautus- prosessi on yksinkertainen, sillä voimme vain siirtää kovalevyn vanhasta koneesta uuteen koneeseen ja tuotantoa pystytään jatkamaan vain käynnistämällä ohjelmistot uudelleen.

Ongelma palauttamisen kannalta syntyy, jos työpisteen tietokoneen kovalevy hajoaa. Tal- laisessa tilanteessa pitää hajonnut kovalevy pystyä vaihtamaan uuteen, joka pitää sisäl- lään samat ohjelmistot ja datan kuin hajonnut kovalevy. Käytössä olevat ohjelmistot ovat standardisoituja, joten ne voidaan vain kopioida uudelle kovalevylle toiselta työpisteeltä.

Ongelmana on MySQL-tietokannan datan säilyttäminen, koska tietokantaan kirjoitetaan jatkuvasti uutta tietoa, kuten patruunoista luettuja sarjanumeroita.

6.2 Eri ratkaisu vaihtoehdot

Helpoin tapa varmentaa kovalevyllä oleva tietokanta on asentaa jokaiseen työpisteellä olevaan koneeseen kaksi kovalevyä ja asettaa levyt toimimaan RAID1 kytkennällä (Da- tapacket, Advantages and disadvantages of various RAID levels). Tällainen ratkaisu vaa- tisi sen, että jokaiseen koneeseen hankintaan ylimääräinen kovalevy ja RAID kytkentään tarvittava RAID-ohjainkortti, koska koneissa olevat emolevyt eivät tue RAID kytkentöjä.

Lisäksi tällaisen varmennuksen jälkeen kone on edelleen altis fyysisille vahingoille, jotka saattavat rikkoa kaikki tietokoneen komponentit, kuten virtalähteen vioittuminen. Tark- kailu levyjen toiminnalle voidaan tehdä asettamalle työpisteellä olevaan käyttöliittymään

indikaattorit, onko molemmat RAID-levyt toiminnassa. Levyrikon tapahtuessa tuotantoa ei tarvitse pysäyttää vaan vioittunut levy voidaan vaihtaa uuteen sammuttamatta konetta.

Tietokoneet eivät tue RAID kytkentöjä, mutta niissä on compactflash tyyppiselle mustille tarkoitettu korttipaikka. Jokaiseen koneeseen asennettaessa muistikortti, voidaan sitä käyttää sitä käyttää varmuuskopioiden tallennuspaikkana kaikille tärkeille ohjelmille ja tietokannoille. Tämä ei tarjoa saman tasoista varmennusta kuin RAID levyjen asennus, mutta se voidaan tehdä ilman lisäohjainkorttien hankintaa. Muistikortin vioittuessa voi- daan se vaihtaa uuteen ilman tietokoneen sammuttamista, mutta kovalevyn hajotessa on tietokone sammutettava ja sen levy vaihdettava uuteen, joka pitää sisällään ubuntu 10.04 lts käyttöjärjestelmän. Tämä edellyttää tietenkin sen, että tietokoneiden levyistä otetaan säännöllisesti ja lyhyellä aikavälillä varmuuskopio. Levyvaihdon jälkeen voidaan tärkeät tietokannat ja ohjelmat kopioida muistikortilta takaisin ja tuotanto voi jatkua.

CF korttien käyttäminen jättää tietokoneen edelleen alttiiksi samanlaisille vahingoille kuin RAID ratkaisu. Molemmilla tuotantolaitoksilla on oma MES-järjestelmälle tarkoi- tettu palvelin, jos varmuuskopiot kahdennetaan sekä CF kortilla ja palvelimelle voidaan olettaa, että kiintolevyn hajotessa edes toinen varmuuskopioista on edelleen käytettävissä.

Tietokoneen palauttaminen varmuuskopiosta on helppo suorittaa, mutta se on hyvin aikaa vievä ja ensikertalaiselle se voi olla haastavaa. Tästä syystä helpoin tapa varmistua siitä, että sitä suorittava henkilö onnistuu tehtävässä, on luoda yksinkertainen käyttöliittymä sille ja suorittaa varmuuskopion takaisin siirto ja ohjelmien käynnistys automaattisesti.

6.3 Varmuuskopiointi ja sen palautus

Varmuuskopiointi pitää suorittaa automaattisesti. Paras tapa ajoittaa varmuuskopioinnin suoritus on käyttää crontab toimintoa. Crontab toiminnon avulla voidaan käynnistää tietty ohjelma ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti, tässä tapauksessa varmuuskopiointi oh- jelma (Linuxconfig, Linux crontab reference guide). Varmuuskopiointi aloitetaan jokai- nen arkipäivä aamulla 04:30, koska silloin tuotanto ei ole käynnissä ja voidaan olla var- moja, että tietokantojen kopiointi ei aiheuta virheitä tietokantaan.

MES-järjestelmän toiminnan kannalta oleelliset ohjelmat sijaitsevat neljässä eri polussa ja kaikki oleelliset taulut sijaitsevat MES_database tietokannassa, polut esitetty taulu- kossa 1. Toiminnan kannalta oleelliset ohjelmat ja taulut saadaan siis varmuuskopioitua

ottamalla kopio kaikista ohjelmista, jotka sijaitsevat näissä poluissa ja tietokannasta.

Näissä poluissa sijaitsee myös palautusjärjestelmälle oleellisia tiedostoja, jotka sijaitsevat jo valmiiksi uudella koneeseen asennettavalla kovalevyllä. Näitä tiedostoja ei varmuus- kopioida, koska niiden takaisin siirto palautusprosessin aikana aiheuttaa vian palautusoh- jelmalle. Koneeseen asennettava uusi kovalevy kloonataan mallilevystä. Mallilevyyn on asennettu valmiiksi apache2 palvelinohjelma sekä MySQL-tietokanta ja sille käyttäjä.

Mallilevyllä olevat tiedostot ja niiden polut esitetään liitteestä 2.

TAULUKKO 1. Tiedostopolut nro: Polku:

1 home/workpos/MES-system/

2 /etc/MES/

3 /var/www/MES-ui/

4 /usr/local/sbin/

Varmuuskopiointiohjelma toimii siten, että ensin se tarkistaa CF kortin asennuksen. Jos muistikortti on asennettu se luo kansiorakenteen kortille. Kansiorakenne nimetään vii- konpäivän mukaan, milloin varmuuskopiointi on otettu. Samalla viikonpäivällä nimetty kansio poistetaan, jos sellainen on jo olemassa ja sen jälkeen luodaan uusi kansio. Kun kansiorakenne on luotu varmuuskopiointiohjelma, kutsuu apuohjelmaa dumpTblI- fExits.php. Apuohjelman tehtävä on luoda MySQL-tietokannasta ja sen tauluista siirret- tävässä muodossa oleva tiedosto. Tämä tapahtuu mysqldump komennolla (MySQL, mysqldump). Tämän jälkeen voidaan tietokanta ja ohjelmat kopioida CF kortille. Tämä kopiointi tapahtuu cp komentorivikomennolla, kopioinnin epäonnistuessa virheellinen komento tallennetaan tekstitiedostoon (Linuxconfig, Linux commands). Kun kopiointi on onnistuneesti suoritettu CF kortille, kopioidaan samat tiedostot palvelimelle. Erona kopi- oinnissa on se, että palvelimella käytössä on enemmän tallennustilaa. Tästä syystä palve- limella säilytetään kaikki varmuuskopiot ja ne nimetään päivänmäärän mukaan viikon- päivän sijasta. Lisäksi cp komentorivikomennolla ei voida siirtää varmuuskopiota eri tie- tokoneiden välillä vaan käyttöön pitää ottaa scp komentorivikomento. Scp komentorivi- komento käyttää SSH-protokollaa koneiden väliseen kommunikoitiin, tämä vaatii sen, että koneet tunnistautuvat ennen tiedonsiirtoa (Linuxconfig, scp-(1) manual page). Nor- maali tilanteessa tunnistautuminen tapahtuu siten, että käyttäjä on tunnistautunut molem- milla tietokoneilla käyttäen salasanaa, joka on manuaalisesti syötetty komentoriville. Va- litettavasti koska varmuuskopiointi ohjelman halutaan täysin automaattisesti tämä ei ole

mahdollinen ratkaisu. Sen sijaan voimme luoda tietokoneen ja palvelimen välille SSH- avainparin, tämän avulla tietokoneet voivat tunnistautua käyttämällä ennalta määrättyjä avaimia ja scp komentorivikomento voidaan suorittaa ilman salasanan manuaalista syöt- töä. Varmuuskopiointi ohjelmalla on kirjoitettu PHP ohjelmointikielellä. PHP:n system komento mahdollistaa komentorivikomentojen kuten cp ja scp suorittamisen (PHP, sys- tem).

SSH-avainpari toimii siten, että tietokone1 lähettää tietokoneelle2 pyynnön yhteyden muodostuksesta. Tietokone2 tarkistaa onko tietokone1 nimisellä tietokoneella hallussaan avain, jolla yhteys tietokoneiden välille voidaan avata, jos avain löytyy tietokone2 gene- roi satunnaisen numeron ja salaa sen siten, että se voidaan purkaa avaimella, jonka se olettaa olevan tietokone1 hallussa ja lähettää salatun numeron tietokoneelle1. Jos tieto- koneella1 on hallussa avain, jonka tietokone2 olettaa sillä olevan se voi purkaa numeron salauksen ja lähettää sen takaisin tiekoneelle2. Jos tietokone1 lähettämä numero täsmää lukuun, jonka tietokone2 generoi voi tietokone2 päätellä sen, että tietokone1 pitää hallus- saan avaimen ja täten on tietokone, jolla on oikeus avata yhteys tietokoneiden välille.

(Digitalocean, understanding the SSH encryption and connection process).

Käyttöliittymä tietokoneen palauttamiselle varmuuskopiosta kannattaa pitää mahdolli- simman yksinkertaisena, koska siltä ei vaadita muuta toiminnallisuutta kuin määrittää minkä työpisteen palautusta ollaan suorittamassa ja jonkinlainen mittari missä vaiheessa tietokone on palautusprosessia.

KUVA 3. Palautusohjelman käyttöliittymä

KUVA 4. Palautusprosessin edistymisen esitys

Palautusohjelma aloittaa toimintansa alustamalla levyn. Tämä tapahtuu siten, että kun pa- lautusohjelman käyttöliittymästä valitaan minkä työpisteen palautus on kyseessä se käyn- nistää apuohjelman. joka asettaa tietokoneelle oikean IP-osoitteen ja Id-tunnus numeron, jota järjestelmä käyttää tunnistamaan erikoneet toisistaan. Tietokoneen Id-tunnus asete- taan php tiedostoon php_ipc_interface.php, joka sijaitsee /home/workpos/MES-system/

kansiossa. Id:n asettamisen suorittaa php:lla kirjoitettu apuohjelma, joka etsii php_ipc_in- terface.php tiedostosta rivin ”(workpos_Id:X)” ja korvaa sen työpisteelle kuuluvalla tun- nuksella. Esimerkiksi Booster työpisteellä rivin tilalle kirjoitetaan ”(workpos_Id:13)”. IP- osoitteen asettaminen tapahtuu siten, että apuohjelma käynnistää shell scriptin, joka kir- joittaa /etc/network/interfaces tiedostoon oikean IP-osoitteen käyttäen cat komentoa.

Shell scripti pystyy kirjoittamaan /etc/network/interfaces tiedoston uudelleen, jos scpritin käynnistäjälle, tässä tapauksessa workpos, on annettu siihen tarpeelliset käyttöoikeudet.

Kun shell scripti on muokannut interfaces tiedoston, se käynnistää verkkoajurin uudel- leen. Uudelleen käynnistyksen jälkeen palautusohjelma suorittaa ping testin ottamalla yh- teyden verkossa olevaan palvelimeen, jos ping testi epäonnistuu, palautus voidaan vielä suorittamaan CF kortilta. Varmuuskopio siirretään muistikortilta käyttäen cp komentori- vikomentoa. Kaikki ohjelmat siirretään varmuuskopion kansiorakenteesta niiden oikeaan kansio sijaintiin tietokoneen uudelle kovalevylle, jos kansio sijaintia ei uudelta kovale- vyltä löydy, se luodaan sille. Ohjelmien palautuksen suorittaa tyopisteen_palautus.php ohjelma. Tietokanta palautetaan apuohjelmalla, joka käyttää komentorivikomentoa muut- taakseen mysqldumpilla tehdyt varmuuskopiot takaisin käytettävään muotoon. Tilan- teessa, jossa muistikortti ei ole asennettu koneeseen tai muistikortilta ei löydy varmuus- kopiota ja ping testi epäonnistuu, pyydetään käyttäjää asettamaan tietokoneen IP-osoite manuaalisesti ja avaamaan SSH-yhteys palvelimeen ohjedokumentin avulla. Tämän jäl-

keen palautus ohjelma pystyy etsimään palvelimelta varmuuskopion ja siirtämään ne tie- tokoneelle käyttäen scp komentorivikomentoa. Tämän kopioinnin jälkeen palautusoh- jelma toimii samalla tavalla kuin CF kortilta kopioitaessa.

Kun kaikki ohjelmat ja tietokannan sisältö on palautettu onnistuneesti, voidaan ohjelmat käynnistää uudelleen. Kun palautusohjelma on suorittanut toimintansa, se lähettää käyt- töliittymään raportin palautuksen onnistumisesta. Raportti esittää käyttäjälle palautuspro- sessissa mahdollisesti sattuneet virheet, kuten ping testin epäonnistumisen.

KUVA 5. Palautusraportti, jossa ei ilmennyt virheitä.

Jos raportissa ilmenee virheitä se kehottaa käyttäjää lukemaan ohjedokumentista, miten virheet voidaan korjata manuaalisesti. Tässä vaiheessa ohjelmat voidaan käynnistää ma- nuaalisesti yksitellen tai voidaan tietokone käynnistää uudelleen. Uudelleen käynnistys tilanteessa chk_process apuohjelma hoitaa ohjelmien käynnistyksen. Chk_process apu- ohjelma käynnistyy tietokoneen käynnistyksen yhteydessä ja se tarkkailee muiden ohjel- mien käynnissä oloa, jos se havaitsee ohjelmien olevan sammuneena se käynnistää ne uudelleen.

7 OHJEDOKUMENTTI

Ohjeen tulee olla niin yksinkertainen, että sen perusteella henkilö, jolla on perusymmär- rys tietokoneiden käytöstä, pystyy suorittamaan työpisteen palautuksen. Oletuksena on, että käyttäjä osaa kiinnittää tietokoneeseen lisälaitteita, kuten hiiri ja näppäimistö ja käyn- nistämään tietokoneen sekä avaamaan ohjelmistoja.

Ohjeen on tärkeää pitää sisällään diagnosointi, korjaus ja palautusohjelman käyttöohje osiot. Diagnosointi osion avulla käyttäjän pitää pystyä rajaamaan ongelma kolmeen mah- dolliseen ongelma tilanteeseen; näytön hajoaminen, kovalevyn hajoaminen, emolevyn tai siihen integroitu komponentti. Kun ongelma on rajattu johonkin aikaisemmista alueista, siirrytään ohjeessa sitä vastaavaan korjaus osioon. Kyseisessä osassa selitetään, miten on- gelma korjataan, mahdollisia korjausmenetelmiä on kovalevyn vaihtaminen tai tietoko- neen vaihtaminen.

Jos korjaus vaatii kovalevyn vaihtamisen uuteen, siirrytään ohjeessa palautusohjelman käyttöön. Käyttöohje pitää sisällään uuden kovalevyn kopioinnin mallilevystä, palautus- prosessin aloituksen sekä mahdolliset palautusprosessin aikana ilmaantuneet vikakoodien selitteet ja kuinka suorittaa epäonnistuneet prosessit manuaalisesti. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi staattisen IP-osoitteen asettaminen tai SSH-yhteyden avaaminen palve- limelle. Ohjedokumenttia ei liitetä työhön liitteeksi, koska se pitää sisällään salasanoja ja muuta salaista materiaalia.

8 POHDINTA

Työn on jaettu kolmeen osaan ja jokaisella osalla oli oma tavoitteensa. Ohjelmistojen ja tietokannan standardisointi, ohjelmistojen ja tietokannan varmennus tietokoneen tai sen komponentin hajotessa ja ohjedokumentin luominen. Ohjelmistojen ja parametreinä toi- mivien tietokantataulujen standardisoinnissa päästiin riittävälle tavoite tasolle, vaikka kaikkia ohjelmistoja ei pystyttykään standardisoimaan. Standardoimatta jääneet ohjelmat ovat rajapintana toimivia ohjelmia lavauspisteillä sekä Vihtavuoren Kemix työpisteillä.

Koska työpisteiden varmentamisessa päädyttiin ratkaisuun, jossa otetaan varmuuskopio jokaisesta työpisteestä erikseen, ei näiden ohjelmien standardisoimatta jääminen haittaa työpisteen palautusprosessia. Työpisteiden varmentamisessa oli tavoitteena yksinkertais- taa ja nopeuttaa työpisteen tietokoneen korjaamista sen vioittuessa. Tämä toteutettiin ot- tamalla jokaisesta MES-järjestelmän käyttämästä tietokoneesta varmuuskopio päivittäin, jota voidaan käyttää tietokoneen ohjelmien ja tietokantojen palauttamiseen. Lisäksi pa- lautusohjelmalle luotiin onnistuneesti yksinkertainen käyttöliittymä ja käyttöohje helpot- tamaan palautusprosessin suorittamista. Työn päätavoitteena oli helpottaa järjestelmän ylläpitoa ja nopeuttaa sen korjaamista. Työpisteen palautusprosessia onnistuttiin nopeut- tamaan huomattavasti ja standardisoinnilla työpisteiden ylläpitoa ja kehittämistä onnis- tuttiin myös helpottamaan.

Palautusprosessin nopeuteen jäi kuitenkin vaikuttamaan vielä ulkoisia tekijöitä. MES-jär- jestelmän käyttämät tietokoneet ovat hyvin vanhoja. Tästä seuraa mahdollisuus, että jär- jestelmän laajentuessa useista koneista loppuu suorituskyky tai ne hajoavat samanaikai- sesti. Uusien koneiden toimitusaika on useita kuukausia, joten varaosien saaminen työ- pisteen korjaamiseksi saattaa olla rajoittava tekijä siinä, kuinka nopeasti työpiste saadaan takaisin toimintaan. Lisäksi Forcitilla tuotantoa tehdään kahdessa vuorossa, jonka seu- rauksena aamulla otettu varmuuskopio tietokannasta saattaa erota jo merkittävästi siitä mikä koneen todellinen tietokanta on kovalevyn hajotessa iltavuoron loppupuolella. Täl- laisessa tilanteessa tietokanta voidaan rakentaa uudelleen syöttämällä ne uudestaan tieto- kantaan manuaalisesti. Jos tulevaisuudessa nähdään tarpeelliseksi pienentää riskiä tällai- sesta tilanteesta, voidaan tietokannasta ottaa useita varmuuskopiota työpäivän aikana, mutta tällaisessa tilanteessa tulee huomioida se, että tietokantaan ei saa kirjoittaa uutta dataa silloin kun varmuuskopio otetaan.

Työn aihealue oli hyvin mielenkiintoinen, mutta myös haastava. Forcitin käyttämä MES- järjestelmä on hyvin laaja ja ainutlaatuinen. Tämä asetti työhön haasteen ymmärtää, miten järjestelmän toimii. Ilman järjestelmän toiminnan ymmärtämistä olisi mahdotonta tietää mitä ohjelmia, tiedostoja ja tietokanta tauluja voi standardisoida ja kuinka järjestelmän saa palautettua ja käynnistettyä täysin uudessa tietokoneen asennuksessa. Työn synnytti myös uusia haasteita järjestelmälle jatkolle siitä, kuinka jatkossa huolehditaan, että nyt standardisoidut ohjelmat pysyvät standardisoituina myös jatkossa.

LÄHTEET

Direktiivi 2014/28/EU. Viitattu 22.1.19.

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32014L0028 Oy Forcit Ab, Yritys. Viitattu 11.10.2018

https://forcit.fi/fi/forcit/yritys

Ilkka, Petri 2019: Toimitusjohtaja Petri Ilkan haastattelu 4.2.2019. Appcom Oy, Nokia.

Omron, FINS Omron messaging on TCP/IP. Viitattu 30.1.2019.

platforma.astor.com.pl/files/getfile/id/1204

FEEM, European explosives code structure. Viitattu 30.1.2019.

www.feem.info/uploads/ckeditor/files/Guidance-Note-FEEM-European-Code-Struc- ture-Mod_1-April-2013(1).pdf.

W3school, XML SOAP. Viitattu 5.2.2019.

www.w3schools.com/xml/xml_soap.asp

Datapacket, Advantages and disadvantages of various RAID levels. Viitattu 10.2.2019.

https://datapacket.com/blog/advantages-disadvantages-various-raid-levels/

Linuxconfig, Linux crontab reference guide. Viitattu 14.2.2019.

https://linuxconfig.org/linux-crontab-reference-guide

MySQL, mysqldump. Viitattu 15.2.2019.

https://dev.mysql.com/doc/refman/8.0/en/mysqldump.html

Linuxconfig, Linux commands. Viitattu 14.2.2019.

https://linuxconfig.org/linux-commands

Linuxconfig, scp-(1) manual page. Viitattu 14.2.2019.

https://linuxconfig.org/scp-1-manual-page

PHP, system. Viitattu 14.2.2019.

https://www.php.net/manual/en/function.system.php

Digitalocean, Understanding the SSH encryption and connection process. Viitattu 14.2.2019

https://www.digitalocean.com/community/tutorials/understanding-the-ssh-encryption- and-connection-process

LIITTEET

Liite 1. Logiikkojen I/O-kytkentä

Liite 2. Mallilevyn sisältö