Muistio 17.5.2010 Lapin YTR:n kommentit 9.6.2010
Hannele Nyroos (ympäristöministeriö), yhdessä vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmän kanssa
Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen
1. Vesienhoitosuunnitelmien hyväksyminen ja sisältö
Valtioneuvosto hyväksyi 10.12.2009 vesienhoitosuunnitelmat seitsemälle vesienhoitoalueel- le, jotka kattavat koko Manner-Suomen. Suunnitelmat perustuivat EU:n vesipolitiikan puite- direktiivin toimenpanoon. Suunnittelu on laajin Suomen vesiä koskeva kehittämishanke kautta aikojen. Suunnitelmat valmisteltiin laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri ta- hojen kanssa. Suunnitteluun sisältyi kolme kuulemista, jolloin jokaisella Suomen kansalai- sella oli mahdollisuus sanoa mielipiteensä suunnitelmista.
Suunnitelmilla pyritään ennen kaikkia suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Puhtaat vedet turvaavat virkistyskäytön, kalastuksen, turvallisen juomaveden ja vesiluonnon säily- misen. Vesillä on merkitystä kansalaisten elinympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle, myös monille elinkeinotoiminnoille. Veden merkitys globaalia kehitystä ja köyhyyttä sääte- levänä tekijänä on keskeinen. Tehtävä Suomella – kilpailussa etsittiin ideoita, joilla Suomi nostetaan maailmanmaineeseen. Yli 200 aloitteen joukosta voittajaksi selviytyi Suomen ve- siosaaminen. Vesienhoitosuunnitelmat tuovat erittäin merkittävän lisäyksen tähän vesiosaa- miseen.
Vesienhoidon tavoitteet ja tarvittavat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi
Suunnitelmien tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, tietyin pe- rusteluin tilatavoitteen saavuttamista voidaan myöhentää enimmillään vuoteen 2027.
Pinta-alallisesti suuriosa Suomen vesistöistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilas- sa. Kuitenkin vajaa kolmannes suunnittelun kohteena olleista järvistä, noin 40 prosenttia joista sekä noin 60 prosenttia rannikkovesistä on tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa kunnossa.
Vain kaksi prosenttia vedenhankintaa varten tärkeistä ja siihen soveltuvista pohjavesialueis- ta on luokiteltu huonoon tilaan, vaikkakin noin 500 pohjavesialueella ihmisen toimintojen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä riskejä.
Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty vesien tilaan vaikuttavilla toimialoilla tarvittavat toi- met ja keinot, jotka tulee toteuttaa vesien hyvän tilan turvaamiseksi.
Ympäristötavoitteiden saavuttaminen
Vesienhoitosuunnitelmien mukaan hyvä tila voidaan vuoteen 2015 mennessä turvata tai saa- vuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksis- ta. Rannikkovesien tilan paraneminen on hitaampaa, mutta niidenkin tila on tarkoitus saada hyväksi viimeistään vuonna 2027. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kaikkien pohjavesien arvioidaan olevan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä.
Eniten määräajan pidentämisiä tarvitaan Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueilla. Pidennyksiä tarvitaan, koska kaikilla toimi- aloilla ei ole riittävän tehokkaita menetelmiä tai ohjauskeinoja haittojen vähentämiseksi. Li- säksi toimenpiteiden vaikutukset näkyvät erityisesti suurissa vesistöissä ja pohjavesissä vas- ta pitkän ajan kuluttua.
2. Valtioneuvoston lausuma
Valtioneuvosto antoi vesienhoitosuunnitelmien hyväksymispäätöksen yhteydessä seuraavan lausuman:
"Vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että vesienhoitosuunnitel- mien toimeenpanoon sitoudutaan.
Valtioneuvosto edellyttää, että vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi laaditaan 31.12.2010 mennessä laajapohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjelma, jolla luo- daan myös valmiuksia kauden 2016 - 2021 vesienhoitosuunnitelmien valmistelulle. Toteu- tusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoi- tusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot. Toteutusohjelman lisäksi valmistellaan 30.6.2011 mennessä vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä. Toteutusohjelma ja seurantajär- jestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Vesienhoitosuunnitelmien edellyttämien maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset on otettava huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa."
3. Toteutusohjelman valmistelu
Ympäristöministeriö vastaa yhdessä vesienhoitoalueiden kanssa toteutusohjelman valmiste- lusta. Toteutusohjelman valmistelun keskeisiä foorumeja ovat:
Toimeenpanon kannalta keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköiden kanssa järjes- tettävät kokoukset
Ympäristöministeriön asettama toteutusohjelmaa valmisteleva hankeryhmä
Toimeenpanon kannalta keskeisten tahojen kanssa järjestettävät erilliset neuvottelut
ELY -keskusten perustamat yhteistyöryhmät käsittelevät aluetasolla tarvittavaa toteu- tusta.
Toteutusohjelmaa valmisteleva ympäristöhallinnon hankeryhmä
Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2010 toteutusohjelman valmistelua varten ympäris- töhallinnon hankeryhmän. Ryhmään kuuluu edustajia ympäristöministeriöstä, ELY- keskuksista ja SYKEstä.
Hankeryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus/pohja-aineistoa vesienhoidon toteutusohjel- maksi. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.
Toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot.
Vesienhoidon toteutusohjelman luonnos valmistuu alkusyksystä 2010. Lopullinen toteutus- ohjelmaehdotus valmistuu alueellisten vesienhoidon yhteistyöryhmien kommentoinnin jäl- keen 30.11.201009 mennessä. Toteutusohjelma hyväksytään vuoden loppuun mennessä. To- teutusohjelman alustava sisältörunko on esitetty liitteessä 1 ja toteutusohjelman valmistelu- aikataulu liitteessä 2.
Toteutusohjelman lisäksi kehitetään vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä, jonka valmistelu aloitetaan kesällä 2010. Luonnos ehdotuksesta toimenpiteiden seurantajär- jestelmäksi valmistuu keväällä 2011 ja se viimeistellään 30.6.2011 mennessä.
Neuvottelut keskeisten sidosryhmien kanssa
Vesienhoidon valtakunnallinen koordinaatioryhmä varmistaa vesienhoitoalueiden välisen yhteistyön ja toteutusohjelman alueellisen käsittelyn. Toteutusohjelman yleisperiaatteita ja luonnosasiakirjaa sekä myöhemmin myös toimenpiteiden seurantajärjestelmää käsitellään alueellisissa yhteistyöryhmissä.
Valtakunnan tasolla järjestetään neuvottelut ainakin seuraavista aiheista:
YM:n sisäinen valmistelu
Kansliapäällikkökokoukset: YM, MMM, LVM, TEM, VM
Maa- ja metsätalous, vesivarat ja kalatalous: YM ja MMM
Metsätalous: YM, MMM, Tapio, METLA, Metsäkeskus, Metsähallitus
Maatalous: YM, MMM, MTT, MTK
Pohjavedet ja vesihuolto: YM, MMM, STM, LVM
Yhdyskunnat, haja- asutus ja pohjavedet: YM, MMM, Kuntaliitto ja VVY
Turvetuotanto: YM, VAPO, TEM, TASO-hanke
Liikenne: YM, LVM, SYKE
Ympäristöministeriö on asettanut vesien kunnostusta varten erillisen työryhmän, jonka toi- mikausi ulottuu vuoden 2011 loppuun. Se tekee kunnostusta koskevat ehdotukset vesien- hoidon toteutusohjelmaan.
Keskeisille sidosryhmille tiedotetaan toteutusohjelmatyöstä. Syksyllä pidetään valtakunnal- linen sidosryhmätilaisuus, jossa luonnosasiakirjaa käsitellään.
ELY-keskusten ja yhteistyöryhmien rooli
ELYjen tulee huolehtia vesienhoitosuunnitelmien toteutuksesta toimivaltansa osalta ja yh- teistyössä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Työllä tulee myös luoda edellytykset vesien- hoitosuunnitelmien ja tulvadirektiivin sekä meristrategiadirektiivin mukaisen suunnittelun yhteensovittamiselle.
Ministeriöt määrittelevät valtakunnalliset resurssikehykset valtion talousarviossa asianomai- siin tarkoituksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Vesienhoidon suunnittelu ote-
taan huomioon ELYn toiminnan suunnittelussa. ELYn toimialueen maakunnan liittojen maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa esitetään toimenpiteet, jotka edistävät vesien- hoitosuunnitelmien toteutusta. Vuosittain laadittavissa maakuntaohjelmien toteuttamissuun- nitelmissa määritellään tarkemmin eri tahojen (EU, valtio, kunta, toiminnanharjoittajat ja yk- sityiset) osallistuminen vesienhoidon edistämishankkeiden toteuttamiseen.
ELYt huolehtivat siitä, että yhteistyöryhmät osallistuvat toteutusohjelman valmisteluun ja asiaa käsitellään yhteistyöryhmässä ainakin valmistelun alkuvaiheessa huhti-toukokuussa ja ennen valmistumista vuoden 2010 lopussa. Toimenpiteiden seurantajärjestelmän yleiset pe- riaatteet tulevat yhteistyöryhmien käsiteltäväksi loppuvuodesta 2010 ja luonnos seurantajär- jestelmästä keväällä 2011.
4. Alustavasti priorisoidut vesienhoidon keskeiset ohjauskeinot sekä tutkimus- ja kehittämis- toiminnan painopisteet
Hankeryhmä on tehnyt alustavan analyysin keskeisistä ohjauskeinoista ja toteuttajatahoista (liite 2). Siinä on tarkasteltu toimialoittain keskeisiä vastuutahoja, yhteistyötahoja sekä tar- vittavia jatkotoimia. TAULUKKO ON LUONNOS, JOKA KAIPAA TARKENNUKSIA erityisesti vastuutahojen ja jatkotoimien osalta. LUONNOS LÄHETETÄÄN KUI- TENKIN JO TÄSSÄ VAIHEESSA ARVIOITAVAKSI, JOTTA SAAMME MYÖS ALUEIDEN PALAUTTEEN JATKOTYÖTÄ VARTEN. Erityisen tärkeää olisi kuulla, miten eri sidosryhmät voivat osaltaan osallistua vesienhoitosuunnitelmien toimeenpa- noon.
Taulukossa ei ole käsitelty tutkimus- ja kehittämistarpeita, joista laaditaan myöhemmin erillinen tarkastelu. Alustavan arvion mukaan lähitulevaisuuden painopisteiksi tutkimus- ja kehittämistoi- minnassa on tunnistettu seuraavat asiat. Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää ministeriöi- den yhteinen pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä poh- javesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä. Vesiensuojelutoimien hyöty- jen ja kustannusten arviointimenetelmiä ja arviointeja kehitetään, jotta vesiensuojelu toimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ilmastomuutoksen vaikutusten arvi- ointia ja siihen sopeutumista koskevaa tietopohjaa kehitetään siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Lisää tietoa tarvitaan myös pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten/vaikuttavuuden seurantaa varten.vesienhoitotoimien määrän seurantaa
varten. Myös tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämisestä tarvitaan lisää tietoa vesistöjen kunnostuksessa, metsätaloudessa, turvetuotannossa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa.
- voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesien arviointimenetelmien kehittäminen - maatalouden kuormitusarvioiden alueellisen soveltuvuuden arviointi (huuhtoumien arviointi
Lapissa)
- rannikkovesien luokittelun kehittäminen, luokittelukriteerien alueellinen sovittaminen 5. Vesienhoitoon liittyvien valtion rahoitusasioiden käsittely
Vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu vesienhoidon vuosikustannukset taulukon 1 mukai- sesti.
Lisärahoitusta tarvitaan erityisesti seuraavissa kohteissa:
- Maatalouden vesiensuojelutoimet, rahoitusjärjestelmien kehittäminen
Muotoiltu: suomi
Muotoiltu: Luettelomerkki + Taso: 1 + Tasaa: 0,63 cm + Sisennä: 1,27 cm
- Siirtoviemäreiden ja seudullisten puhdistamoiden rakentaminen - Haja-asutuksen neuvonta
- Pilaantuneet maa-alueet - Vesistöjen kunnostukset
- Vesirakentaminen ja säännöstely (kalatiestrategian valmistelu käynnissä) - Pohjavesiä koskevat selvitykset ja suojelusuunnitelmat
- Happamien sulfaattimaiden kartoitus - Turkistilojen siirrot pois pohjavesialueilta
- T&K- toiminta, mm. kustannustehokkaiden vesiensuojelumenetelmien kehittäminen - Pinta- ja pohjavesien seurannat
Vesiensuojelun rahoitusta varten olisi tarpeen selvittää myös uusia innovatiivisia keinoja niin, että vastuuta vesien hyvästä tilasta laajennettaisiin. Esimerkkinä tästä ovat rahastojen ja päästömaksujen käyttö, säätiöiden perustaminen, vapaaehtoiset sopimukset, ympäristöserti- fiointi sekä vesiensuojelusta aiheutuvien kustannusten sisällyttäminen tuotteiden hintoihin ja siitä koituvien tulojen ohjaaminen vesiensuojelun kehittämiseen.
Taulukko 1. Yhteenveto vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen nykykäytännön mukaisten ja lisätoi- menpiteiden vuosikustannuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa
(1 000 €/vuosi)). - = ei arvioitu.
SEKTORI
NYKYKÄYTÄNNÖN MU- KAISET
TOIMENPITEET (1000 €/vuosi)
LISÄTOIMENPITEET (1000 €/vuosi)
YHTEENSÄ (1000 €/vuosi)
Yhdyskunnat 652 000 12 000 664 000
Haja- ja loma-asutus 240 000 5 000 245 000
Teollisuus 194 000 194 000
Kalankasvatus 17 100 17 100
Turvetuotanto 12 500 400 12 900
Turkistuotanto 10 200 300 10 500
Maatalous, julkiset kustannukset 316 000 70 000 386 000
Maatalous, toiminnanharjoittajan
kustannukset - 101 000 101 000
Metsätalous 8 300 3 900 12 200
Happamuuden torjunta - 24800 24 800
Liikenne 3 600 4 600 8 200
Maa-ainesten otto 4 200 800 5 000
Pilaantuneet alueet 4 000 3 700 7 700
Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja
rakentaminen 11 700 6 900 18 600
Pohjaveden suojelusuunnitelmat,
seuranta ja tutkimus 540 1700 2 240
YHTEENSÄ (pyöristetty) 1 474 000 235 000 1 709 000
Luonnos 17.5.2010, Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä
Liite 1. Vesienhoidon toteutusohjelman sisältörunkoa
1. Toteutusohjelman lähtökohdat 2. Toteutusohjelman valmistelutapa
Vesienhoitosuunnitelmien toteutus eri toimialoilla (toimet, keinot, toteutus, vastuut, rahoitustarve, aikataulut) 2.1. Yleistä
2.2. Yhdyskunnat sekä haja- ja loma-asutus 2.3. Maatalous
2.4. Metsätalous
2.5. Vesistöjen säännöstely, rakentaminen ja kunnostus 2.6. Pohjavedet
2.7. Teollisuus ja yritystoiminta 2.8. Kalankasvatus
2.9. Turvetuotanto 2.10. Turkiseläintuotanto 2.11. Maaperän happamuus
2.12. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta 3. Rahoituksen kehittämistarpeet
4. Eri tahojen vastuu toteutuksessa
- aluehallinto (ELY:t, AVI:t, maakuntien liitot, ministeriöt, tutkimuslaitokset, valtion vi- rastot)
- toiminnanharjoittajat - kunnat
- neuvontajärjestöt - etujärjestöt - muut järjestöt
5. Keskeiset horisontaaliset ohjauskeinot ja T&K –tarpeet 6. Toteutuksen seuranta
Luonnos 17.5.2010, Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä
Liite 2. Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluaikataulu vuonna 2010.
Asiakirjan valmistelu (hankeryhmä) Luonnos Valmis
Alueelliset yhteistyöryhmät Alustava kannanotto Luonnoksen käsittely
Valtakunnalliset neuvottelut YM:n sisäinen Neuvottelut ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa
Työryhmät Luonnoksen käsittely
Sidosryhmätilaisuudet
Valmistelutyö Sidosryhmätyö
Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu
Luonnos 17.5.2010, Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä
Liite 3. Alustavasti priorisoidut vesienhoidon keskeiset ohjauskeinot ja toteuttamisen vastuutahot
Tutkimus- ja kehittämistarpeet käsitellään erillisessä taulukossa (valmistellaan myöhemmin) selite, mitä K ja U tarkoittavat
Yhdyskunnat ja haja-asutus Valmistelu- vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Päivitetään kuntien vesihuollon ke- hittämissuunnitelmia.
Kunnat ELYt K ELY:n ja kuntien välinen yh-
teistyö.
ELYjen kirjeet kunnille, jossa kehotetaan suunnitelmien päi- vittämiseen.
Kuntien MRL:n mu- kaisten kehittämiskes- kustelujen yhteydessä esille otettava asia.
Kustannustiedot yleis- suunnitelmiin. Vesi- huoltolain uudistami- nen (MMM:n ohjaus) Turvataan julkinen rahoitus vesihuol-
lon kehittämisessä ja siirtoviemäri- hankkeiden edistämisessä.
MMM, YM, Maakuntien liitot
Kunnat, ELYt K
Rahoituksen varmistaminen Parannetaan hulevesien hallintaa ja
käsittelyä.
Kunnat, vesihuolto- laitokset
ELYt K Hulevesiopas valmis-
teilla. Asia tarkentuu vesihuoltolain tarkis- tuksessa, suhde MKR:ään Kehitetään vesihuollon häiriötilantei-
siin ja poikkeuksellisiin luonnonoloi- hin varautumista.
Kunnat, vesihuolto- laitokset
ELYt K ELY:n ja kuntien välinen yh-
teistyö.
Vesihuoltolain tarkis- tukseen on tulossa määräyksiä varautumi- sesta häiriötilanteisiin.
Tehdään haja-asutuksen jätevesihuol- toon liittyvää neuvontaa sekä kehite- tään tietopohjaa ja ohjausta.
YM, ELY- keskukset
Alueelliset vesiensuo- jeluyhdistykset, kun- nat, alan järjestöt (Huussi ry), YM, SY- KE ja oppilaitokset
K Rahoitus varmistettava. Alue- kehitys-rahojen käytön tehos- taminen
Hajajätevesiasetuksen toimeenpanoasetus valmisteilla.
Turvataan valtion rahoitus haja- asutuksen vesihuollon edistämisessä.
MMM, YM ELYt K Rahoituksen varmistaminen
Maatalous Valmistelu- vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Tehostetaan maatalouden ympäristötu- en toimenpiteitä sekä kohdennetaan niitä maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille.
MMM, YM SYKE, MTT, ELYt, tuottaja- ja neuvonta- järjestöt
(MMM:n ympäris- tö-tuen valmiste- lu-ryhmä)
Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n ympäristötuen val- misteluryhmässä.
Keskustellaan, kuinka nykyi- sellä ohjelmakaudella voi- daan tehostaa maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä.
Miten varmistetaan, että tu- levalla ohjelmakaudella maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimien rahoi- tus on riittävällä tasolla ja maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan ja kohdennetaan vesiensuojelullisesti kriitti- simmille alueille?
Ympäristötuen kohdis- tamista tulee tarkastel- la vesienhoitoalueta- solla, ei pelkästään valtakunnallisesti.
Vaarana on että alueel- lisesti/ paikallisesti merkittävät kuormitta- vimmat alueet jäävät tuen ulkopuolelle.
Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta
MMM Tuottaja- ja neuvon- tajärjestöt, oppilaitok- set
K Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n ympäristötuen val- misteluryhmässä.
Keskustellaan, miten tilakoh- tainen neuvonta voitaisiin rahoittaa ja järjestää osana maaseudun kehittämisohjel- maa.
Koulutus kaikille ti- loille maksaisi n. 20 milj. €/vuodessa
Maatalouden investointitukien suunnit- telussa otetaan huomioon myös ve- siensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalou-
MMM YM MMM:n
investoin- ti- tukiryhmä
Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n investointitukiryhmäs- sä
den vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtää- viin toimiin.
Otetaan happamat sulfaattimaat huo- mioon tukijärjestelmissä erityiskohtei- na.
MMM YM, ELYt K
(Hapsu- työryhmä)
Valtakunnallinen hs-maiden strategia valmisteilla.
Uudistetaan ja selkeytetään nykyistä nitraattiasetusta.
YM, MMM U YM asettaa työryhmän Lapissa P minimira-
vinne ja viljavuusana- lyysien mukaiset lan- noitukset keino vähen- tää ravinnekuormitus- ta,
Tarkoittaako tämä nitraattidirektiiviä tiukempaa tulkintaa?
Toteutetaan pohjavesialueiden hydro- geologisia lisätutkimuksia ja raken- neselvityksiä.
YM, MMM ELYt, GTK K, U Pohjavesialueiden
rajausten ja käyttöra- joitusten tarkistaminen
Metsätalous Valmistelu-
vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Laaditaan ja otetaan käyttöön yhte- näistetty ja päivitetty vesiensuojeluoh- je metsätalouden ympäristön- ja ve- siensuojelussa. Ohjeistus sisältää myös turvemaiden metsänuudistamista koskevan vesiensuojeluohjeistuksen.
MMM YM, Kehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ELYt, kuntien ympä- ristön-
suojeluviranomaiset, metsäkeskus, metsän- hoitoyhdistykset, met- säyhtiöt, metsätalous- alan muut suunnitteli- jat
U Keskustellaan MMM:n kanssa yhteisen ohjeen valmistelusta ja soveltamisesta. Järjestetään koulutusta.
Edellyttää työryhmän perustamista Syksyn koulutuspäivi- en ohjelmaan.
Tämä on tarpeen, kos- ka eri toimijoilla on erilainen osaamisen taso ja käytäntö.
Päivitetään sertifiointikriteerit sellai- siksi, että niihin sisällytetään käytössä olevat metsätalouden vesiensuojeluoh- jeen mukaiset toimet.
Suomen Metsäserti- fiointi Oy
MMM, Ke-
hittämiskeskus Tapio
U Päivitetään sertifiointikriteerit. Sertifi- oinnin kriteereihin tulee saada pakollisek- si toimeksi kunnos-
Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi
Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia
Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt
tusojituksessa vähin- täänkin laskeutusaltaat ja lisäksi olosuhteiden salliessa pintavalutus.
Uudet kriteerit on juuri hy- väksytty viideksi vuo- deksi, joten tällä ve- sienhoitokaudella muutoksia sertifiointi- kriteereihin ei voida tehdä.
Laaditaan ohjeistus / toimintamalli valuma-aluetason suunnittelulle mu- kaan lukien pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelun ohjeis- tuksen laatiminen.
Keski- Suomen ELY, SYKE
YM, MMM, metsä- keskukset, metsä- hallitus, Kehittämis- keskus Tapio
U, TASO- hanke K (WA- TER- PRAXIS- hanke
Varmistetaan TASO –hankkeen rahoitus.
Maanomistajien toi- minta esim. eroosion osalta on vapaaehtois- ta. Vaikea saada toimia aikaiseksi.
Huolehditaan luonnonhoitohankkeiden riittävästä KEMERA- rahoituksesta.
MMM Metsäkeskukset K Paras ja
tehokkain keino on Kemera rahoituksen kytkeminen suoraan vesiensuojelutoimiin kunnostusojituksissa.
Eli tukea ei myön- nettäisi mikäli hanke ei sisällä riittäviä vesiensuojelutoimia ja tukea voi saada selvästi lisää jos to- teutetaan minimiä laajempia vesiensuo- jelutoimia (esim pin-
Muotoiltu ...
Muotoiltu ...
Muotoiltu: suomi
Muotoiltu ...
Muotoiltu: suomi
Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia
Muotoiltu ...
tavalutuskentät) -
Lisätään metsätalouden vesiensuojelun koulutusta ja neuvontaa (tilakohtainen neuvonta, urakoitsijoiden ja suunnitte- lijoiden koulutus, koulutustilaisuuksi- en järjestäminen).
MMM, Ke- hittämis- keskus Tapio
ELYt, Metsäkeskukset Metsänhoitoyhdistyk- set, Metsähallitus
U, TASO- hanke
Koulutuksen organisointi ja rahoitus on avoin.
Koulu- tus on yhä tärkeää.
Erityisen tärkeää on metsäorganisaatioi- den sisäinen koulu- tus. Kunnostusojitus- ten suunnittelijoiden tulee sisäistää asia ja toteuttaa sitä myös käytännössä. Esim.
metsäkeskusten tulisi omassa toiminnas- saan kiinnittää yhä enemmän huomiota työnsä laatuun.
Toteutetaan maan kattava metsätalou- den vesistökuormituksen seuranta- verkko.
MMM Metsäkeskukset, Ke- hittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, METLA
K Selvitetään osana LYNET - verkkoa
Vesistöjen rakentaminen, kunnostus ja säännöstely
Valmistelu- vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Laaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategia.
MMM YM, yliopistot, ener- giateollisuus, SYKE, RKTL, ELYt
K Miten strategian toteutus var- mistetaan?
Laaditaan ja käynnistetään kansallinen vesistöjen kunnostusstrategia.
YM MMM, ELYt, SYKE,
vesiensuojelu- yhdistykset, RKTL
K YM asettanut työryhmän val- mistelemaan kunnostusstrategi- aa.
Laaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelma.
YM MMM, SYKE, ELYt,
yliopistot, vesiensuoje- luyhdistykset, Metsä- keskukset, Metsähalli- tus, RKTL
U Edistetään osana kunnostusstra- tegian valmistelua. Myöhem- min erillinen toimintaohjelma.
Turvataan vesistöjen kunnostuksen ja YM MMM, SYKE, ELYt, K, U Kunnostusstrategian valmiste-
Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: Luettelokappale, Luettelomerkki + Taso: 1 + Tasaa:
0,63 cm + Sisennä: 1,27 cm, Sarkainkohdat: Ei ole kohdassa 7,25 cm
Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia
vesistösäännöstelyjen kehittämisen edellyttämä rahoitus.
vesiensuojeluyhdistyk- set, järvien hoitoyhdis- tykset, säätiöt
lussa kehitetään uusia rahoitus- instrumentteja ja toimintamalle- ja.
Kehitetään vesistösäännöstelyjä. MMM ELYt, SYKE, YM, energiateollisuus, vesi- alueen omistajat, kun- nat.
K Sovitetaan yhteen vesienhoidon tavoitteet, ilmastonmuutos ja tulvariskien hallinnan tarpeet.
Selkeytetään pienruoppausten ohjeis- tusta ja yhtenäistetään lupakäytäntöjä.
YM, ELY- keskukset, kunnat
MMM, AVIt, Suomen Maanrakennusliitto
U Vesilain uudistus vai-
kuttaa ohjeistuksen sisältöön
Pohjavedet Valmistelu-
vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Päivitetään pohjavesien suojelusuunni- telmia.
ELYt, kun- nat, YM
MMM, kuntaliitto VVY, maakuntien liitot, vesihuoltolaitok- set
K, U Jatkoneuvottelu YM, MMM, VVY.
Selvitetään tarve täsmentää suojelusuunnitelmien roolia lainsäädännössä.
Tarvitaan ministeriöi- den yhteinen pohja- vesien suojelun T&K – ohjelma. Selvitetään muiden rahoituslähtei- den käyttömahdolli- suuksia (LIFE+, alue- kehitysrahastot) Toteutetaan pohjavesialueiden hydro-
geologisia tutkimuksia.
YM, MMM, ELYt
Kunnat, vesihuoltolai- tokset, GTK, SYKE
K/U Neuvottelu rahoituksen lisäämises- tä
Tarvitaan ministeriöiden yh- teinen pohjavesien suojelun T&K –ohjelma.
Edistetään pilaantuneiden alueiden ja pohjaveden kunnostustarpeen arvioin- tia ja kunnostamista.
YM SYKE,
ELYt, toiminnanhar- joittajat
K/U Kehitetään uusia rahoitusinst- rumentteja isännättömien kohteiden kunnostamiseksi.
Tarkistetaan vedenottamoiden suoja- alueita ja suoja-aluemääräyksiä.
AVIt, ELYt, vesihuolto- laitokset, kunnat
YM, MMM ja SYKE
K
Kartoitetaan ja vähennetään liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä.
LVM YM, Liikennevirasto, SYKE, ELYt
K Neuvottelu
YM-LVM Edistetään vanhojen maa-
ainestenottoalueiden kunnostamista sekä kalliokiviaineksen ja korvaavien maa-ainesten käyttöä.
YM ELYt, kunnat,
GTK, SYKE
K Turvataan riittävät resurssit vanhojen maa-
ainestenottoalueiden kunnos- tamiseen ja kehitetään talou- dellisia kannustimia kallioki- viaineksen ja korvaavien ma- teriaalien käytön lisäämiseen.
Edistetään pohjaveden suojelua maan- käytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla.
YM Maakuntien liitot, ELYt, kunnat, SYKE
K Ohjetta on valmisteltu YM:n asettamassa työryhmässä.
Valmistellaan pohjavesiesite (SYKE).
Teollisuus Valmistelu- vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Laaditaan riskienhallintasuunnitelmia onnettomuus- ja häiriötilanteiden va- ralle.
Toiminnan- harjoittajat
EK, ELYt, AVIt, STUK
K STUK ydinvoima-
asioissa Kehitetään ympäristöriskikartoituksia
erityisesti pienille ja keskisuurille teol- lisuusyrityksille.
Toiminnan- harjoittajat
EK, ELYt, AVIt, SYKE, toiminnanhar- joittajat
K/U Teollisuudessa on teh-
ty riskikartoituksia ja häiriöpäästöjä on vä- hennetty. Luvituspro- sessia nämä asiat käy- dään läpi yksityiskoh- taisesti.
Tunnistetaan vesiympäristölle haital- listen aineiden päästöt ja vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla.
EK, SYKE, ELYt, AVIt, toiminnanhar- joittajat
Kalankasvatus Valmistelu-
vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Laaditaan kalankasvatuksen sijain- ninohjaussuunnitelmat.
MMM, ELYt
YM, RKTL, kalankas- vattajat maakuntien liitot, kunnat, metsä- hallitus,
K ELY-keskukset organisoivat suunnitelmien laadinnan niillä alueilla, missä kalankasvatuk- sella on olennaista merkitystä vesistökuormituksen kannalta.
Tavoitteena valmistella karttapohjaiset esityk- set v.2010 loppuun mennessä
Edistetään matalafosforisen kuivare- hun ja Itämeren kalasta tehdyn kuiva- rehun käyttöä.
AVIt, ELYt,
Kalankasvattajat, Suomen kalankasvatta- jaliitto ry , RKTL
K Otetaan huomioon lupakäsit- telyssä ja neuvonnassa Kalankasvatuksen ympäristösuoje-
luohjeen päivittäminen.
YM MMM, AVIt,
ELYt, Suomen kalan- kasvattajaliitto ry, RKTL
U
Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi Muotoiltu: suomi
Muotoiltu: suomi
Turvetuotanto Valmistelu- vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojite- tuille tai muuten luonnontilaltaan mer- kittävästi muuttuneille alueille.
Turveteollisuuden ehdotus: "Pyri- tään ohjaataan ohjaamaan uusi turve- tuotanto... "
YM, Poh- jois- Pohjanmaan ELY, AVIt, maa- kuntien lii- tot, kunnat
TEM, muut ELYt, yliopistot ja muut tut- kimuslaitokset, turve- tuottajat MTT, GTK, RKTL
K Otetaan huomioon lupakäsit- telyssä ja neuvonnassa.
Keski-Suomessa käyn- nistetty TURVA-hanke selvityksiä varten ole- massa
Turveteollisuuden komm.: Turvetuotan- toon tullaan jatkossa- kin hakemaan alueita, jotka ovat ojittamatto- mia. Pelkkä luonnontila tai ojittamattomuus ei ole este luvan saannil- le. Tästä on ihan tuore VHO:n päätöskin 5.5.2010 nro 10/0242/3 ja KHO:sta on aikaisempi päätös ( tai useampi). Lapissa tähän törmää varmasti.
Turvetuotannon maanhankinta on hi- das ketju.
Vähennetään turvetuotannon vesistö- vaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla.
Turvetuotta- jat, maakun- tien liitot, YM,
ELYt , SYKE, tutki- muslaitokset
K U (TASO- hanke)
Varmistetaan rahoitus.
Otetaan huomioon kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset.
AVIt, ELYt, Maakuntien liitot
AVI:t-, GTK, TEM, YM
K Otetaan huomioon lupakäsit- telyssä ja neuvonnassa.
Strategia valmisteilla
Turkiseläintuotanto Valmistelu- vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Muotoiltu: Fontti: 10 pt, Lihavoitu Muotoiltu: Fontti: 10 pt Muotoiltu: Fontti: 10 pt, suomi Muotoiltu: suomi
Muotoiltu: suomi
Ohjataan uusien turkistilojen sijoittu- mista niin, ettei toiminnasta aiheudu vesistöjen ja pohjavesien pilaantumis- vaaraa.
Maakuntien liitot, kun- nat, YM, AVIt
ELYt, MMM, toimin- nanharjoittajat
K
Pyritään tukemaan turkistilojen ve- siensuojeluinvestointeja.
MMM ja YM
ELYt, kunnat K
Lisätään turkistuotannon vesiensuoje- luun liittyvää neuvontaa.
MMM, tuot- taja- ja neu- von- tajärjestöt
YM, ELYt, kunnat K Miten neuvonta rahoitetaan?
Maaperän happamuus Valmistelu- vastuu
Yhteystyötahot Tilanne 1.1.2010
Jatkotoimet Huom.
Lisätään happamiin sulfaattimaihin liittyvää tiedotusta ja neuvontaa kaikil- la sektoreilla.
MMM, tuot- taja- ja neu- von- tajärjestöt, oppilaitokset
YM, SYKE, ELYt, GTK, MTT, TAPIO, yliopistot, vesiensuojelu- yhdistykset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt
K (HAPSU- työryhmä)
Kartoitetaan happamat sulfaattimaat ja näiden maiden aiheuttamat kuormitus- riskit yhtenäisin menetelmin vuoteen 2015 mennessä.
TEM, GTK Yliopistot, ELYt, SY- KE, RKTL, MTT, MMM,toiminnanharjoi ttajat, maakuntien lii- tot, kunnat
K (Life- hanke)
LIFE –hanke kartoittaa osan alueista.
GTKn komm: GTK jatkaa tänä kesänä v. 2009 aloitta- maansa happamien sulfaat- timaiden kartoitusta Länsi- Suomessa Siikajoki- Pyhäjoki-alueella. Tänä kesänä tutkitaan myös Larsmo-Öjasjön aluetta (Kruunupyyn-, Ähtävän-, Purmon- ja Kovjoki) ja Ky- rönjoen ja Sirppujoen aluetta (Laitila-Uusikaupunki).
Happamien sulfaattimaiden kartoitusta tehdään pääosin 2 eri hankkeen piirissä:
EAKR-hankkeessa, jota johtaa MTT. Hankkeen rahoittajina ovat EU, Suo- men valtio, alueen kunnat ja kalastuskunnat. Koko ran- nikkoaluetta kartoitetaan isommassa, SYKE:n johta- massa CATERMASS- hankkeessa, jonka rahoitta- jia ovat EU:n LIFE+-ohjelma, YM, MMM, alueen maakun- nat, Oiva Kuusiston säätiö sekä partnerit (SYKE, GTK, Etelä-Pohjanmaan ELY, RKTL, MTT, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto).
Otetaan happamat sulfaattimaat huo- mioon maankäytön suunnittelussa.
Maakuntien liitot, kun- nat, YM, MMM
ELYt K MMM:n ja YM:n yhteinen
strategia valmisteilla.
Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: Fontti: 8 pt, suomi Muotoiltu: suomi
Varmistetaan lainsäädännön muutok- silla tai nykyistä lainsäädäntöä täyden- tävällä ohjeistuksella, että happamat sulfaattimaat otetaan huomioon jo hankkeiden suunnittelussa.
MMM, AVIt ELYt, MMM, YM, kunnat
U
