Sosiaali- ja terveysministeriö MINVASTM2020-00198KVYNeal Tiina(STM)08.07.2020 Viite

(1)

KVY Neal Tiina(STM) 08.07.2020

Viite

Asia

EU; Terveysministereiden epävirallinen videokokous 16.7.2020 ja työ- ja sosiaaliministereiden epävirallinen videokokous 17.7.2020

Neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa on kutsunut EU:n terveysministerit epäviralliseen

videokokoukseen 16.7.2020. Työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit kokoontuvat puheenjohtajavaltion kutsusta epäviralliseen videokokoukseen puolestaan 17.7.2020. Suomea kokouksissa edustaa valtiosihteeri Saila Ruuth.

Terveysministerit keskustelevat covid-19-pandemian opetuksista. Saksa puheenjohtajavaltiona ehdottaa Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) vahvistamista monin eri tavoin.

Suomi tukee puheenjohtajan aloitetta. Lisäksi terveysministerit keskustelevat puheenjohtajan kysymysten pohjalta lääkkeiden saatavuuden varmistamisesta. Lisäksi kokouksessa kuullaan tilannekatsaus eurooppalaisesta terveysalan data-avaruudesta (EHDS), jonka tavoitteena on terveystietojen käsittelyn edistäminen tutkimuksen ja kansanterveyden käyttöön.

Työ- ja sosiaaliministerit keskustelevat, perinteisen pöytäkierroksen sijaan, kolmessa eri

rinnakkaissessiossa, jotka käsittelevät 1) sosiaalisen suojelun järjestelmiä osana toipumista, erityisesti keskittyen työttömyysturvan vakuutus- ja minimitulojärjestelmiin, 2) kausityöntekijöiden ja liikkuvien työntekijöiden oikeuksien parempaa toimeenpanoa, 3) työsuojelun merkitystä toipumisen kannalta.

Suomi osallistuu sosiaalista suojelua koskevaan sessioon.

Epävirallisissa ministerikokouksissa ei tehdä päätöksiä.

(2)

Asialista:

Epävirallinen terveysministereiden videokokous 16.7.2020 Asiakohta 1)

Covid-19-pandemian opetukset; Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) vahvistaminen;

keskustelu s. 3

Asiakohta 2)

Lääkkeiden saatavuuden varmistaminen;

keskustelu s. 7

Asiakohta 3)

Eurooppalainen terveysalan data-avaruus;

tilannekatsaus s. 11

Epävirallinen työ- ja sosiaaliministereiden videokokous 17.7.2020 Sessio 1: “Sosiaalisen suojelun järjestelmät osana toipumista, painopisteenä työttömyysturvavakuutuksen

ja minimitulon järjestelmät”

Sessio 2: “Kausityöntekijöiden ja liikkuvien työntekijöiden oikeuksien parempi käytännön toimeenpano”

Sessio 3: “Turvallinen ja terveellinen työ osana toipumista”

s. 14

(3)

Sosiaali- ja terveysministeriö

PERUSMUISTIO STM2020-00190

KVY Vuorinen Sari 08.07.2020

Asia

EU; Terveysministereiden epävirallinen videokokous; covid-19-pandemian opetukset; Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) vahvistaminen; kapasiteetti ja mandaatti

Kokous

Epävirallinen terveysministerikokous 16.07.2020

U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

EU-puheenjohtajamaan Saksan järjestämässä epävirallisessa terveysministereiden videokokouksessa 16.7. käydään keskustelu covid-19-pandemian opetuksista.

Puheenjohtaja on toimittanut asiakirjan liittyen Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) kapasiteetin ja mandaatin vahvistamiseen.

Terveysministerit käyvät keskustelun puheenjohtajan ohjaavien kysymysten pohjalta.

Suomen kanta

Suomi pitää tärkeänä Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) riittävien toimintaedellytysten turvaamista.

Suomi tukee puheenjohtajan aloitetta ECDC:n vahvistamiseksi. Puheenjohtajamaan ehdottamat toimet ja välineet viraston toiminnan kehittämiseksi ovat kannatettavia.

Covid-19-pandemiatilanteessa Suomi on tukeutunut ECDC:n laatimiin, näyttöön perustuviin yhteenvetoihin, ennusteisiin ja suosituksiin. Viraston tuottamat materiaalit ovat olleet laadukkaita, tarpeellisia ja ajankohtaisia.

Suomi kannattaa tietojenvaihdon, poikkihallinnollisen yhteistyön ja koordinaation edistämistä ja tehostamista nykyisten rakenteiden puitteissa kansainvälisten terveyshätätilanteiden yhteydessä sekä kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) koherenttia toimeenpanoa.

Covid-19-pandemia on osoittanut kansainvälisen koordinaation ja yhteistyön merkityksen tartuntatautien torjunnassa. ECDC:n toiminta on tukenut hyvin EU- yhteistyötä. Suomi tukee myös toimia ECDC:n kansainvälisen näkyvyyden parantamiseksi ja pitää tärkeänä, että virasto vahvistaa entisestään yhteistyötään Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan ulkopuolisten tartuntatautivirastojen kanssa.

(4)

Pääasiallinen sisältö

Puheenjohtajan asiakirja kuvaa alkuun ECDC:n nykyisiä toimia ja roolia luotettavan tieteellisen tiedon tuottajana. Puheenjohtaja toivoo keskustelua siitä, miten ECDC:tä voitaisiin vahvistaa. Puheenjohtaja ehdottaa erilaisia toimenpiteitä.

Covid-19-pandemian myötä olemme oppineet paljon. Puheenjohtaja korostaa, että covid-19 ei ole viimeinen terveyskriisi. Keskeistä kansanterveyden hätätilanteissa on tietoperustainen päätöksenteko. Odottamattomassa kansanterveyden hätätilanteessa kuten pandemiassa oikean tasapainon saavuttaminen tietoperustaisen datan

odottamisen ja poliittisen päätöksenteon tarpeen väillä on haasteellista.

Covid-19-pandemia on osoittanut, että kriisinhallinnassa on parantamisen varaa.

Epidemiologisten kynnysarvojen ja kriteerien puute on tullut näkyväksi erityisesti rajatoimenpiteissä. Tulevien kansanterveyden hätätilanteiden osalta on tärkeää, että jäsenvaltiot ja EU ovat paremmin valmistautuneita ja pystyvät toimimaan

koordinoidummalla ja tehokkaammalla tavalla. Samalla on syytä kiinnittää huomiota päällekkäisen työn välttämiseen eri toimielinten välillä (ECDC, terveysturvakomitea (HSC), IPCR-kokoonpano) sekä tuplaraportoinnin osalta.

Kysymys 1:

Miten ECDC voi edistää valmiuden parantamista ja tukea paremmin terveyskriisien hallintaa?

Kansanterveyslaitoksilla ja ECDC:lla on mandaatti kansallisten hallituksien sekä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin tukemiseen näyttöön perustuvien toimenpiteiden kehittämisessä. ECDC on Euroopan johtava riippumaton tieteelliseen tietoon perustuvan ohjeistuksen ja riskiarviointien tuottaja. Se luo siten lisäarvoa Euroopan unionille ja kansallisille ja kansainvälisille sidosryhmille ja organisaatioille.

Viime kuukausien aikana näiden toimijoiden tekniset raportit muun muassa

joukkokokoontumisiin, lentomatkustuksen turvallisuuteen ja sosiaalisen etäisyyden pitämiseen liittyen ovat vahvistaneet yhteistä käsitystä siitä, mitä kriisin hallitseminen edellyttää.

Saksa puheenjohtajavaltiona ehdottaa ECDC:n vahvistamista monin eri tavoin.

Puheenjohtaja kysyy, voivatko jäsenvaltiot hyväksyä jatkotyön pohjaksi seuraavat ehdotukset:

1) Otetaan käyttöön sekä ECDC:ssä ja jäsenvaltioissa innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja, jotka huomioivat täysin EU:n tietosuojavaatimukset, sallivat nopeamman reaaliaikaisen arvioinnin, analyysin ja mallintamisen perustamalla EU:n laajuisen sähköisen seurantajärjestelmän, joka perustuu yhteisiin kriteereihin ja kynnysarvoihin (eräänlainen uudistettu State of Health of the EU -raportti)

2) Kehitetään EU:n laajuinen pandemiasuunnitelma yhteistyössä ECDC:n ja

jäsenvaltioiden kanssa, tavoitteena yhtenäisten, poikkihallinnollisten rajat ylittävien kansanterveystoimenpiteiden kehittäminen. EU-suunnitelma tukisi jäsenmaita niiden kehittäessä alueellisia pandemiasuunnitelmia, joissa huomioitaisiin testaus,

(5)

laboratorioverkostot, tehohoitokapasiteetit ja kontaktien jäljitys;

3) Perustetaan ECDC:hen epidemiologeista ja kansanterveysasiantuntijoista koostuva nopean toiminnan ryhmä tukemaan jäsenmaita terveyskriisien aikana;

4) Valtuutetaan ECDC julkaisemaan ei-sitovia suosituksia tieteellisten prioriteettien ja ohjeistuksen pohjalta, ottaen huomioon poikkihallinnollinen lähestymistapa ja

terveysseuranta;

5) Mahdollistetaan ECDC:lle suurempi globaali näkyvyys ja toiminta muun muassa jakamalla sen tieteellistä asiantuntemusta jäsenmaiden kansanterveyslaitosten, kansainvälisten kumppanien sekä WHO:n kanssa (WHO:n erityisenä fokuksena Afrikka).

Kysymys 2:

Onko ECDC resursoitu riittävästi, ja onko ECDC:n mandaatin laajennus välttämätön? Onko jotain erityistä, joka edellyttää jatkotarkastelua?

Vuonna 2013 ECDC sai uusia tehtäviä ilman mandaattinsa laajennusta. Jäsenvaltiot ovat vastuussa kriisien hallinnasta. Jäsenvaltioiden tarpeiden ja resurssien

hahmottaminen edellyttää tiiviiden yhteyksien ylläpitämistä. Nykyinen pandemia osoittaa, miten tärkeä riittävästi resursoitu ECDC on maakohtaista tietoa varten.

Mandaatin laajentaminen olisi välttämätöntä muun muassa ei-sitovien suositusten antamista varten sekä suuremman maailmanlaajuisen näkyvyyden ja tuen vuoksi.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.

Käsittely Euroopan parlamentissa -

Kansallinen valmistelu

Jaosto (EU33), kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta 10.7.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta, kirjallinen menettely 10.7.

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

-

Taloudelliset vaikutukset -

(6)

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Asiakirjat

Puheenjohtajan asiakirja ”Covid-19 pandemic and lessons learnt – Strengthening the European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC) – capacity and mandate”

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Sari Vuorinen, STM/KVY, sari.vuorinen@stm.fi, gsm +358 50 472 7086 Paula Tiittala, STM/TUTO, paula.tiittala@stm.fi, gsm +358 295 163 744 Pasi Mustonen, EUE, pasi.mustonen@formin.fi, gsm +32 470 201 256 EUTORI-tunnus

Liitteet Viite

(7)

KVY Vuorinen Sari 08.07.2020

Asia

EU; Terveysministereiden epävirallinen videokokous; Lääkkeiden saatavuus

Kokous

Epävirallinen terveysministerikokous 16.07.2020 - 16.07.2020

U/E/UTP-tunnus

EU-puheenjohtajamaan Saksan järjestämässä epävirallisessa terveysministereiden videokokouksessa 16.7.2020 käydään keskustelu lääkkeiden saatavuushäiriöistä.

Puheenjohtaja on toimittanut terveysministereille aihetta käsittelevän asiakirjan.

Terveysministerit keskustelevat kokouksessa puheenjohtajan toimittamien kysymysten pohjalta. Keskustelu linkittyy parhaillaan valmistelussa olevaan EU:n lääkestrategiaan.

Suomen kanta

Suomi pitää tärkeänä, että EU:n kasvava riippuvuus lääkkeiden ja vaikuttavien aineiden tuonnista huomioidaan valmisteltavana olevassa EU:n lääkestrategiassa.

Tuotannon palauttaminen Eurooppaan voisi osaltaan ratkaista saatavuusongelmia, mutta sillä saattaisi olla vaikutusta lääkkeiden hintoihin ja toimet on harkittava tarkoin. Samalla on myös otettava huomioon, että lääkkeiden valmistuksessa tarvittavien kemikaalien tuotanto on laajasti keskittynyt kolmansiin maihin.

Lääkkeiden saatavuushäiriöihin liittyy usein tuotanto- ja logistiikkaketjujen

keskittyminen Euroopan ulkopuolelle ja alihankintaketjujen hajanaisuus. Suomi tukee toimia, joilla valmistajien velvollisuuksia vahvistetaan (esim. vaihtoehtoisten

tuotantoyksiköiden nimeäminen, suunnitelmat lääkepuutteiden vähentämiseksi). Tiedon logistisista ketjuista olisi myös oltava läpinäkyvämpää.

Suomi pitää tärkeänä, että tulevassa EU-lääkestrategiassa otetaan huomioon myös tuleviin kriiseihin varautuminen. Tarvitsemme paitsi kansallisen tason myös EU:n tason järjestelmän lääkkeiden kysynnän ja tarjonnan seuraamiseksi, jotta voimme varmistaa lääkkeiden saatavuutta myös kriisien aikana.

Suomi katsoo, että niiden toimenpiteiden yhteydessä, joiden avulla lääketeollisuutta pyritään tuomaan takaisin Eurooppaan, ympäristötekijät tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon lääkkeen valmistuksessa. Valmistajille, jotka huomioivat

ympäristönäkökohtia, voitaisiin antaa etusija ja kannustimia.

(8)

Jäsenvaltiot ovat keskustelleet usein lääkkeiden saatavuuden varmistamisesta EU:ssa.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt muodostavat merkittävän uhan jäsenvaltioiden terveysjärjestelmille.

COVID-19-pandemia voimisti tätä havaintoa: pandemiaan liittyvät toimenpiteet johtivat mm. tuotannon keskeyttämisiin, vientikieltoihin ja toimitusketjujen keskeytymiseen.

Tiettyjen lääkkeiden kysyntä lisääntyi jyrkästi lyhyellä aikavälillä korostaen

saatavuushäiriöiden riskiä. Lääkkeiden saatavuus Euroopan kansalaisille riippuu suuresti kolmansista maista, koska vaikuttavien aineiden valmistus on keskittynyt muutamiin Euroopan unionin ulkopuolisiin valmistuspaikkoihin. Laatukysymykset tai

teollisuusonnettomuudet lisäävät saatavuushäiriön riskiä, eikä EU:n toimitusketjun monipuolisuus riitä näiden riskien tasapainottamiseen.

Saatavuushäiriöiden riski koskee pääasiassa lääkkeitä, joiden patenttisuoja on päättynyt.

Osittain tuotannon erilaiset ympäristönormit johtavat siihen, että EU:ssa toimivat valmistajat eivät ole kilpailukykyisiä markkinoilla. Riippuvuus kolmansista maista voi aiheuttaa kansanterveysuhkia, kun saatavuushäiriöitä esiintyy mm. antibiooteissa.

Rokotteiden osalta olemassa olevan tuotantokapasiteetin vahvistaminen ja laajentaminen on välttämätöntä tarjonnan varmistamiseksi, koska nykyiset tuotantovalmiudet ovat rajalliset. Lisäksi maailmanlaajuisista valmistus - ja toimitusketjuissa ei ole riittävästi tietoa ja avoimuutta, jotta lääkkeiden saatavuutta voitaisiin arvioida tarkasti.

Keskustelut lääkkeiden saatavuuden varmistamisesta EU:ssa ovat voimistuneet.

Komissio aikoo sisällyttää tämän aiheen EU:n lääkestrategiaan yhtenä sen pilareista.

EU:n olisi vahvistettava omavaraisuuttaan ja keskityttävä varmistamaan jatkuva ja turvallinen saatavuus erityisesti kriittisille lääkkeille, joilla hoidetaan ja ehkäistään tartuntatauteja, kuten antibiooteille, tehohoitolääkkeille tai rokotteille. Kyseisten lääkkeiden valmistajien monipuolistaminen olisi eduksi maailmanlaajuisesti, ei ainoastaan EU:n eduksi.

Lääkkeiden saatavuuden varmistaminen EU:ssa edellyttää monialaista terveyspolitiikkaa.

Koska vaikuttavien aineiden kestävien tuotantovalmiuksien ylläpitäminen, laajentaminen ja rakentaminen ovat pitkän aikavälin monimutkainen hanke, olisi keskityttävä laatimaan keskipitkän ja pitkän aikavälin strategia, johon sisältyy konkreettisia toimenpiteitä EU:n strategisen autonomian sekä jatkuvan saatavuuden varmistamiseksi. Tältä osin

terveyspolitiikan kehyksen olisi kytkeydyttävä läheisesti lääke- ja talouspoliittisiin toimenpiteisiin.

Kokonaisvaltaisessa strategiassa jatkuvaa ja turvallista tarjontaa pyrittäisiin

vahvistamaan mm. lisäämällä avoimuutta vaikuttavien aineiden valmistuspaikoista EU:n tasolla, parantamalla tarkastuksia laadun varmistamiseksi ja vaatimalla

yhdenmukaistettuja valmistusstandardeja, toimitusketjujen monipuolistamisella ja tarjoamalla taloudellisia kannustimia vaikuttavien aineiden tuotannon ylläpitämiseksi ja siirtämiseksi EU:hun käyttämällä olemassa olevia tai uusia rahoitusvälineitä.

Lyhytaikaiset EU:n tason toimet lääkkeiden saatavuushäiriöiden vähentämiseksi

COVID-19-pandemian aikana ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, ja niitä olisi tarkasteltava kokonaisstrategiassa. Ensinnäkin Euroopan lääkeviraston (EMA) koordinoiva

jäsenvaltioiden ja teollisuuden sidosryhmien välinen säännöllinen vuoropuhelu auttoi parantamaan viestintää mahdollisista saatavuushäiriöistä EU:n tasolla. Sitä tulisi jatkaa ja EMA-johtoinen asiantuntijaryhmä voisi myös keskittyä luomaan uusia välineitä, joilla

(9)

lisätään avoimuutta maailmanlaajuisista valmistuspaikkoista tai verrataan käytettävissä olevaa kapasiteettia tarjontaan. EU voisi hyödyntää maailmanlaajuista vaikutusvaltaansa pyrkiessään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n yrityksille esimerkiksi parantamalla tarkastusohjelmia ja tuotantotarkastusten puitteissa tehtävää yhteistyötä.

Tällä hetkellä ei EU:ssa ole erityistä rahoitusvälinettä, jolla kannustettaisiin investointeja vaikuttavien aineiden tai lääkevalmisteiden tuotantopaikkoihin. Tätä varten olisi

tutkittava edelleen olemassa olevien tai ehdotettujen rahoitusinstrumenttien, kuten EU4Health:n tai laajennetun InvestEU:n, hyödyntämistä vaikuttavien aineiden valmistuksen siirtämisen kannustamiseksi ja olemassa olevan rokote- ja antibioottituotannon tukemiseksi EU:ssa.

Tausta-asiakirjassa puheenjohtaja pyytää jäsenmailta näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin (vapaasti suomennettuna):

1. Ovatko jäsenvaltiot yhtä mieltä siitä, että EU:n lääkestrategian yhtenä

painopistealueena pitäisi olla ”lääkkeiden saatavuuden varmistaminen EU:ssa” EU:n omavaraisuuden vahvistamiseksi keskittyen erityisesti kriittisiin lääkkeisiin

tartuntatautien hoidossa ja ehkäisyssä?

2. Mitkä kulmakivet ja konkreettiset toimenpiteet ovat olennainen osa EU:n lääkepoliittista strategiaa EU:n omavaraisuuden vahvistamiseksi ja lääkkeiden jatkuvan ja turvallisen tuotannon varmistamiseksi?

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.

Käsittely Euroopan parlamentissa

EU33, kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta 10.7.2020 Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta, kirjallinen menettely 10.7.2020 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Taloudelliset vaikutukset

(10)

Asiakirjat

Puheenjohtajan asiakirja ”Ensuring the supply of medicinal products in the EU”

Elina Asola, STM/OHO, elina.asola@stm.fi, +358 295 163437 Sari Vuorinen, STM/KVY, sari.vuorinen@stm.fi, +358 50 472 7086 Pasi Mustonen, EUE, pasi.mustonen@formin.fi; + 32 470 201 256

EUTORI-tunnus

(11)

OHO Palojoki Sari 08.07.2020

Asia

EU; Terveysministerien epävirallinen videokokous; Eurooppalainen terveysalan data-avaruus

Kokous

Epävirallinen terveysministerikokous 16.07.2020 - 16.07.2020

U/E/UTP-tunnus

Puheenjohtajavaltio esittelee asiakohdassa suunnitelmia liittyen eurooppalaiseen terveysalan data-avaruuteen, terveystietojen käsittelyn edistämisen tutkimukseen ja kansanterveyden käyttötarpeisiin.

Suomen kanta

Suomi ottaa asian tiedoksi.

Komission tiedonannossa Eurooppalaisesta datastrategiasta¹ ilmoitettiin sektorikohtaisten data-avaruuksien (ml. Eurooppalainen terveysalan data-avaruus, EHDS) luomisesta.

Tavoitteena on 1) vahvistaa ja laajentaa terveystietojen käyttöä ja uudelleenkäyttöä tutkimukseen ja innovointiin kansainvälisen oikeusperustan nojalla, 2) tukea terveysviranomaisia ja sääntelyelimiä näyttöön perustuvassa päätöksenteossa, ja 3) edistää Euroopan unionin kilpailukykyä. Data-avaruuksien tulisi edistää tietojen oikea- aikaista, vastuullista ja käyttäjäystävällistä saatavuutta, mikä lisää kansalaisten

luottamusta ja vahvistaa kansalaisten omien terveystietojen hallintaa.

COVID-19-pandemia on tehnyt aiempaa näkyvämmäksi terveystietojen tehokkaamman käsittelytarpeen. EU:n yhteisiä lähestymistapoja tarvitaan tartunnan leviämisen

seurantaan, hoitomahdollisuuksien arviointiin sekä lääkkeitä ja rokotteita koskevaan tutkimukseen. EHDS:n kaltainen ekosysteemi voi lisäksi edistää COVID-19: n pitkäaikaisten terveysvaikutusten seurantaa.

Yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 (GDPR) on luonut tasapuoliset edellytykset terveystietojen käsittelylle EU:ssa. GDPR sallii kuitenkin kansallisia poikkeuksia ja lisämäärittelyjä geneettisten, biometristen ja terveystietojen käsittelyssä, mikä on johtanut tiettyyn hajanaisuuteen GDPR:n ja terveystietojen käytön toteuttamisessa koko EU:ssa.

(12)

Euroopan komissio (DG SANTE) on tilannut tutkimuksen GDPR:n täytäntöönpanosta terveydenhuoltoalalla. Syyskuussa 2020 julkaistavassa tutkimuksen loppuraportissa kuvataan GDPR:n täytäntöönpanoa erilaisissa sääntelypuitteissa sekä vaikutuksia terveystietojen käyttöön. Tutkimuksen perusteella on mahdollista harkita toimia EU:n tasolla tunnistettujen kysymysten ja huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Ehdotettuja toimenpiteitä ova

- Räätälöidyt käytännesäännöt tietyille rekisterinpitäjien ryhmille ja käsittelytilanteille.

- EHDS:ää ja digitaalista terveyttä (ml. tekoäly) koskevat sektorikohtaiset lainsäädäntötoimenpiteet yhdenmukaistetun lähestymistavan tarjoamiseksi terveystietojen käsittelyyn ja hallinnointiin.

- Jäsenvaltioiden yhteistyön tukeminen, millä edistetään mm. parhaita käytäntöjä,

parannetaan tiedon laatua, helppokäyttöisyyttä, saavutettavuutta, yhteentoimivuutta ja uudelleenkäytettävyyttä sekä rakennetaan jäsenvaltioiden valmiuksia

terveydenhuollon digitalisoinnin ja tietojen käytön parantamiseksi

- EU: n tason toimet järjestelmien välisten yhteentoimivuusstandardien hyödyntämisen edistämiseksi.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa

EU33, kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta 10.7.2020 Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta, kirjallinen menettely 10.7.2020.

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Asiakirjat

Puheenjohtajan asiakirja ”European Health Data Space – the state of play on improving the processing of health data for research and public health”

(13)

Sari Palojoki, STM/OHO, sari.palojoki@stm.fi; +358 295 163 456 EUTORI-tunnus

(14)

KVY Saarinen Noora(STM) 07.07.2020

JULKINEN

Asia

EU; työ- ja sosiaaliministerien epävirallinen videokokous 17.7.2020

Kokous

EU:n työ- ja sosiaaliministerien epävirallinen videokokous 17.07.2020 - 17.07.2020

U/E/UTP-tunnus

Neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa on kutsunut EU:n työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit epäviralliseen videokokoukseen 17.7.2020. Samalle päivälle alun perin suunniteltu puheenjohtajamaassa järjestettävä epävirallinen ministerikokous on siirretty marraskuulle.

Suomen kanta

Kyseessä on epävirallinen videokokous, jossa ei tehdä päätöksiä.

Yksi Suomen EU-politiikan keskeisistä tavoitteista on edistää sosiaalisesti kestävää ja tasa-arvoista unionia. Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue ja EU- yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen avain on sosiaalisten oikeuksien ja työelämän ajantasainen vähimmäissääntely ja sen tehokkaampi toimeenpano. Kyse on myös EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvystä. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden on lisäksi poikkileikattava ilmastotyötä.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomi suhtautuu EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen myönteisesti; Keskustelu esimerkiksi vähimmäistoimeentulo- järjestelmistä on tärkeä osa köyhyyden ja eriarvoisuuden ehkäisemisen kokonaisuutta, ja tarvitaankin laaja-alaisia politiikkatoimia ja keskustelua osallisuuden, tasa-arvon ja sosiaalisen eheyden turvaamiseksi.

Suomi korostaa kausityöntekijöiden ja liikkuvien työntekijöiden oikeuksien tehokasta toimeenpanoa sekä koronapandemiasta johtuvien riskien eliminoimisen tarvetta. Suomi korostaa niin ikään hyvinvointitalous-lähestymistapaa tienä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle jälleenrakentamiselle, joka linkittää vahvan sosiaalisen Euroopan yhä tiiviimmin kunnianhimoiseen vihreän kehityksen ohjelmaan ja jossa myös terveellinen ja turvallinen työ on tärkeässä asemassa niin ihmisten hyvinvoinnin kuin yhteiskunnan kilpailukyvyn ja resilienssin näkökulmasta.

(15)

Perinteisen pöytäkierroksen sijaan ministerit jakaantuvat alkupuheenvuorojen jälkeen kolmeen eri rinnakkaissessioon keskustelemaan. Sessioita vetää kunkin trio-maan ministeri. Sessioiden otsikot ovat (vapaasti suomennettuna):

• Sessio 1: “Sosiaalisen suojelun järjestelmät osana toipumista, painopisteenä työttömyysturvavakuutuksen ja minimitulon järjestelmät”

• Sessio 2: “Kausityöntekijöiden ja liikkuvien työntekijöiden oikeuksien parempi käytännön toimeenpano”

• Sessio 3: “Turvallinen ja terveellinen työ osana toipumista”

Suomi osallistuu sosiaalista suojelua koskevaan sessioon 1.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Epävirallisessa videokokouksessa ei tehdä päätöksiä.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Sosiaalijaosto EU25, kirjallinen menettely 7.-8.7.2020 Työoikeusjaosto EU28, kirjallinen menettely 7.-8.7.2020 EU-ministerivaliokunta 10.7.2020

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta, kirjallinen menettely 10.7.2020 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Asiakirjat

Puheenjohtajan tausta-asiakirja (ei vielä jaettu) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Noora Saarinen, STM, noora.saarinen@stm.fi Liisa Heinonen, TEM, liisa.heinonen@tem.fi Jere Päivinen, STM, jere.paivinen@stm.fi

Markus Seppelin, STM, markus.seppelin@stm.fi

(16)

EUTORI-tunnus

(17)

LIITTEET

Asiasanat Hoitaa Tiedoksi