78 T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 5 / 2 0 1 3
Katalaanit itsenäisyyttä vaatimassa
Jyrki Ruohomäki
Liz Castro (toim.): What’s up with Catalonia. Catalonia Press 2013.
Separatistiset itsenäisyysliikkeet ovat aktivoituneet monessa osas- sa Eurooppaa. Pisimmällä ollaan Skotlannissa ja Kataloniassa. Mo- lemmilla alueilla pyritään järjestä- mään ensi vuonna kansanäänestys, jossa mitataan kannatus emämaas- ta irrottautumiselle. Skotlannin kansanäänestykselle on saatu myös Britannian pääministeri David Ca- meronin siunaus, ehkä siitä syystä, että ei-äänet tulevat todennäköi- sesti korjaamaan voiton. Katalo- niassa tilanne on toinen. Madridin keskushallinto pitää kansanäänes- tystä perustuslain vastaisena, mut- ta kansanäänestyksen toteutues- sa Katalonian itsenäisyyden kan- natus saattaisi mielipidemittaus ten mukaan ylittää 50 prosenttia.
Kansanäänestyskiista kuvaa hy- vin tulehtunutta tilannetta Katalo- nian ja Espanjan keskushallinnon välillä. Todennäköistä onkin, et- tä kansanäänestys tullaan järjes- tämään, vaikka se ei saisi virallis- ta asemaa. Itsenäisyysmieliset tah- tovat osoittaa, että sosiaalinen tah- to, joka tarvitaan Espanjan valtion koossapysymiseksi, on kadonnut.
Katalaanien itsenäisyyskam- panja ei rajoitu Pyreneiden niemi- maalle, vaan pyrkii vaikuttamaan etenkin Yhdysvaltoihin ja euroop- palaisiin. Esimerkki tästä on What’s up with Catalonia? -teos, joka on Katalonian itsenäisyysprojektia monelta kantilta avaava kirjoitus- kokoelma. Kirja on tuotettu jouk- kovoimalla. Se on kustannettu in-
ternetissä kerätyillä yksityislah- joituksilla ja kirjaa on postitettu ympäri maailmaa poliitikoille, tut- kijoille, journalisteille ja kansalais- aktivisteille. Pamflettimainen kirja on jo itsessään kiinnostava osoitus horisontaalisesti vaikuttavasta itse- näisyyshankkeesta ja sivistyneistön interventiosta politiikkaan, mutta mitä teos pitää sisällään?
Parisataasivuisessa teoksessa on 35 artikkelia, joiden kirjoittajat ovat tutkijoita, journalisteja ja muuta akateemista sivistyneistöä, pääosin Barcelonasta, mutta muutama myös muualta maailmasta. Esipuheen on kirjoittanut Katalonian itsehallin- non presidentti Artur Mas.
Skotlanti-linkki on esillä läpi teoksen. Katalonialla ja Skotlan- nilla onkin paljon yhteistä. Ne ja- kavat historian osana unionival- tiota, mikä Katalonian tapaukses- sa muuttui Kastilian dominoimaksi keskusjohtoiseksi yhtenäisvaltioksi jo vuonna 1714. Tämän jälkeen ka- talonialaiset ovat eläneet Madridin alaisuudessa, tasoltaan vaihtelevis- sa autonomisissa ratkaisuissa. Tänä aikana Katalonian itsenäisyysaate on ollut tasaisesti esillä. Se ponnah- ti kansainväliseen julkisuuteen en- simmäisen maailmansodan lopul- la Woodrow Wilsonin neljäntoista periaatteen myötä. Tällöin Euroo- pan karttaa muokattiin urakalla, mutta kansallisval tioita perustava idealismi jäi lopulta Versailles’n ko- kouksessa kansainvälisen järjestel- män vakautta painottaneen reaali- politiikan jalkoihin, eivätkä kata- laanit saaneet itsenäisyyttään. Kirja kertoo, että Wilsonia ei ole kuiten- kaan unohdettu.
Katalonia ja Ahvenanmaa
Wilsonin periaatteita ja niihin liit- tyvää keskustelua itsemääräämis-
oikeudesta ja kansansuverenitee- tin rajoista olisi teoksessa kannatta- nut pohtia syvemmin. Katalaaneja varmasti kiinnostava ennakkota- paus on Kansainliiton päätös pi- tää Ahvenanmaa osana Suomea, ahvenanmaalaisten kulttuuriin, histo riaan ja kieleen vetoavista ar- gumenteista huolimatta. Kansain- liitto jätti päätökseensä varauksen, jonka mukaan vakiintuneidenkin valtioiden rajoja tulee voida muut- taa, mikäli hallinto on menettänyt legitimiteettinsä tietyn kansanosan keskuudessa ja mikäli tämä kan- sanosa on autenttisella tavalla val- mis kantamaan oman suvereniteet- tinsa. Kyseisen varauksen on usein tulkittu viitanneen käynnissä ol- leeseen Irlannin itsenäistymiseen, johon Kansainliitto ei Britannian vastustuksen vuoksi ottanut viral- lista kantaa.
Itsemääräämisoikeudesta käyty monitahoinen keskustelu tarjoai- si Katalonian itsenäisyysmielisille hyviä argumentteja. Tämäntyyppi- nen todistelu kirjasta kuitenkin va- litettavasti puuttuu. Nyt argument- ti lepää kielen, historian ja talouden varassa, vailla pohdintaa siitä, mi- tä valtiolla ja kansansuvereniteetil- la oikeastaan tarkoitetaan.
Euroopan integraatiokehitys on kirjasta myös lähes kokonaan unohdettu, vaikka itsenäisen Kata- lonian EU-jäsenyyttä ei halutakaan antaa pois, edes hakuprosessin ajaksi. Tässä yhteydessä viitataan Saksan jälleenyhdistymisen tuo- maan ennakkopäätökseen EU:n
”sisäisestä laajenemisesta”. Kirja ei nosta esiin kysymyksiä siitä, tar- vitaanko Euroopassa todella uusia rajoja, tai mitä nämä rajat merkitsi- sivät Euroopan integraatiolle.
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 5 / 2 0 1 3 81
Kieli, kulttuuri ja talous
Kirjan tarkoituksena on antaa pe- rustietoa siitä, mikä Katalonia oi- keastaan on, ei käydä akateemista, tai käsitehistoriallista keskustelua.
Tämä tehtävä tulee täytettyä, eikä muutaman sivun pituisissa jutuis- sa kovin syvälle ehtisikään. Yksit- täisille kirjoittajille jätetty tila on liian pieni akateemisempaan poh- dintaan. Se, että Katalonialla on oma kielensä ja kulttuurinsa tulee kyllä todistettua. Teoksen mukaan katalaaniksi julkaistaan enemmän kirjoja kuin suomeksi ja katalaania ensimmäisenä kielenään puhuvia on vakuuttava määrä. Tässä suh- teessa Katalonian itsenäisyyshank- keen suuri kannatus ei ole mikään yllätys. Espanjan keskushallinnon yritykset espanjalaistaa Katalo- nia tuodaan teoksessa tietysti mo- neen kertaan esiin. Tälläkin hetkel- lä kiistellään siitä, tulisiko Espanja ottaa viralliseksi opetuskieleksi ka- talaanin rinnalle. Kielellisesti Kata- lonia ei kuitenkaan vaikuta uhatul- ta, kuten julkaisumäärät ja kielelli- nen autonomia osoittavat.
Entä sitten suurempi autonomia osana Espanjaa, eli tie, jota Skot- lanti tulee todennäköisesti kulke- maan? Tämän vaihtoehdon kir- joittajat tyrmäävät. Tämä on toki sallittua, mutta teesiä heikentää se, että autonomian mahdottomuutta ei juuri perustella. Professori Sal- vador Cardúsin toteamus siitä, että autonomiset mallit ovat epäonnis- tuneet syistä, joiden kuvaaminen veisi liikaa tilaa kirjasta, on kuvaa- va. Väite voi hyvinkin pitää paik- kansa, mutta lukija vakuuttuisi pa- remmin, jos saisi itse tehdä maini- tun johtopäätöksen. Rivien välistä voi toki lukea läpileikkaavan petty- myksen Espanjan keskushallinnon toimiin. Madrid on jo vuosia tyr-
männyt perustuslain vastaisina ka- talaanien lakiesitykset autonomian lisäämiseksi. Katalonia ei ole esi- merkiksi saanut veroautono miaa, kuten Baskimaa. Katalonian verot kerää keskushallinto, jonka sovel- tama tulonjakomalli tekee autono- miasta nettomaksajan yhteisössä, jonka jäsen se ei kirjoittajien mu- kaan halua olla.
Teos on koottu globaalin ta- louskriisin aikana ja se näkyy sii- nä, että Katalonian taloudellisen elinkelpoisuuden perusteleminen saa paljon huomiota. Katalonia on kiistatta eräitä Euroopan taloudel- lisesti toimeliaimpia alueita ja Es- panjan talouden moottori. Kata- lonian itsenäistymiseen liittyykin valtavia taloudellisia riskejä. Mi- ten käy Espanjan taloudelle, jos sen tuotte liain osa katoaa? Miten käy Katalonian taloudelle, jos sen tärkein kauppakumppani, Espan- ja, romahtaa itsenäistymisen seu- rauksena? Entä millaiset taloudel- liset vaikutukset tällä olisi koko Eu- roopalle? Näitä kysymyksiä ei vali- tettavasti nosteta esille.
Katalonian taloudellinen ky- vykkyys argumentoidaan uskotta- vasti, vaikka samalla todetaankin, että itsenäisyyttä ei haluta talou- dellisin perustein (192), vaan kos- ka katalonialaiset eivät yksinkertai- sesti tahdo jatkaa valtiossa, jonka kansalaisiksi he eivät itseään tun- ne. Hieman puuroutuvan ja tur- haa toistoa sisältävän kirjan vies- ti tuleekin parhaiten esiin Salvador Garcia-Ruizin avoimessa kirjeessä hänen espanjalaisille ystävilleen.
Kirje kiteyttää katalaanien tahdon omaan valtioon asia-argument- teja ja vastaamatta jääneitä kysy- myksiä paremmin. Mikäli Katalo- nian väes tön enemmistö on samaa mieltä, muut argumentit menettä-
vät ennen pitkää merkityksensä ja loppu on historiaa.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja tutkija Jyväskylän yliopis- tossa.
Jumala on poistettava uskonnosta
Johan Lahdenperä Alain de Botton: Uskontoa ateisteille. Suomentanut Hannu Poutiainen. Basam Books 2013.
Nykyaikaisen ihmissielun vai keuk- sia voi hoitaa uskontojen kehittä- millä keinoilla, kunhan niistä en- sin poistetaan yliluonnolliset us- komukset, henkiolennot, kuolleis- ta heräämiset, taivaat ja jumalat.
Sanojen takana on sveitsiläinen filosofi Alain de Botton, vuolaspu- heinen kirjailija, jolta on suomen- nettu neljäs teos. Kotikasvatus oli vakaumuksellisesti ateistinen juu- talaiskodissa, jossa pidettiin hullu- na ajatusta, että jossain päin maa- ilmankaikkeutta elelisi jokin erak- komainen Jumala.
Erikoista kyllä de Botton koki 25-vuotiaana uskonpuutteen krii- sin. Se virisi Bachin kantaateista, kirkkoarkkitehtuurista ja Madon- naa kuvaavista maalauksista, joi- den intensiteetti ihmetytti. Hän ei halua luopua näistä ”uskonnon rikkauksista”, vaikka varmuus Ju- malan olemattomuudesta ei horju.
Hän on siis ateisti, joka avaa
”militanteille ateisteille” uskonnon hyödyllisiä puolia ilman Jumalaa ja muuta henkimaailmaa. Ateis- tit luopuvat hänen mukaansa tur- Ursan kirjat Kolmen sepän kirjakaupasta,
Ursan myymälästä Helsingin observatoriolla, Tiedekirjasta, lähimmästä kirjakaupastasi ja www.ursa.fi/kirjakauppa
W W W. U R S A . F I / K I R J A K A U P PA
Ursan syksyn 2013 uutuuksia
Yeomans luovii tekstissään tasapainoisesti avaruuden ihmeiden ja maailmanlaajuisen katastrofin välillä. - - Yeomansin teos on ymmärrettävä ja kattava johdatus lähiasteroideihin.
– Publishers Weekly
Maa mataa radallaan Auringon ympäri jatkuvassa
asteroidisateessa. Nasan lähiasteroiditutkimuksen johtaja Donald Yeomans tarjoaa teoksessaan johdannon näihin tappaviin hirviöihin.
– Nature
Teos on sisäpiiriläisen kertomus nykyisestä työstä löytää, jäljittää ja tutkia elämää uhkaavia asteroideja ja komeettoja.
– ScientificAmerican.com:n Observations-blogi
3_sepan_Logo_5cm_rgb.pdf 17.11.2010 14:20:15
Lähiasteroidit ja komeetat
Kuinka ne löydetään ennen kuin ne löytävät meidät
Donald K. Yeomans (suom. Markus Hotakainen) Nid., 176 s. 32€
Universumi sisällämme
Kivien, planeettojen ja ihmisten yhteinen historia
Neil Shubin
(suom. Tuukka Perhoniemi) Sid., 236 s. 36€
Neil Shubin kutoo erittäin asiantuntevasti, tarkasti ja kevyesti suuren synteesin, johon hän onnistuu sisällyttämään eturivin tutkimusta tähtitieteestä, geologiasta, paleontologiasta ja genetiikasta.
– Lawrence M. Krauss
Shubinin laaja kierros ihmisen alkujuurille menee paljon pidemmälle kuin Carl Saganin kulunut lausahdus ”meidät on tehty tähtiaineesta”. Teos vie mukanaan hyvilläkin
perustiedoilla varustetun lukijan.
– Scientific American
Kvanttimies
Richard Feynmanin tieteellinen elämä
Lawrence M. Krauss (suom. Rami Rekola) Nid., n. 350 s. 35€
ilmestyy lokakuun lopussa 2013
Tähdenlento pöytälaatikossa
ja muita taivaan tarinoita Esko Valtaoja
Lisbeth Landefort Tuula Moilanen Sid., 56 s. 29,50€
ilmestyy lokakuun lopussa 2013
Lisbeth Landefort tarjoilee elämästään välähdyksiä, joissa tähtitaivas ja avaruus limittyvät koettuihin hetkiin. Mitä noissa hetkissä oikeastaan näkyi? Landefort haluaa tietää, mistä taivaankappaleissa on kyse ja pyytää oppaakseen Esko Valtaojan: ”Tehdään me yhdessä kirja! Minä ihmettelen ja sinä selität!” Tuula Moilasen japanilaisista puupiirroksista ja mangasta innoituksensa saanut kuvitus värittää soljuvaa kerrontaa.
Toisin kuin aiemmat elämäkerturit, Krauss vie lukijan Feynmanin pään sisälle ja rekonstruoi Feynmanin käsityksen luonnosta. Teos kirjoittaa tieteen uutta historiaa ja Krauss on pätevä sanoittamaan sitä.
– Freeman Dyson, New York Review of Books
