Vuosikertomus 2010Suomen Punainen Risti13.5.2011

(1)

APUA SINUN AVULLASI

Vuosikertomus 2010

Suomen Punainen Risti

13.5.2011

(2)

13.5.2010 Kannen kuvaaja: Eero Pykäläinen

Kuvassa: Kati Partanen Haitissa

(3)

Sisältö

JOHDANTO ...5

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 2010 ...7

Tehokasta toimijaa tarvitaan myös tulevaisuudessa ...7

Laitokset ...8

Kehitystoiminta ...8

Riskienhallinta ...10

Talous ...11

SOSIAALISEN TUEN TARVE NÄKYI KOTIMAAN TOIMINNASSA ...12

Kiinnostus ystävätoimintaa kohtaan kasvoi ...12

Omaishoitajien tueksi lähes sata uutta vapaaehtoista ...12

Henkisen tuen ja ensihuollon ryhmiä tarvittiin tulipaloissa ...13

Tsunamiapu ...13

Hiv/aids-neuvontaa ja päihdetyötä ...15

Terveyspisteiden ja kuntien yhteistyö vahvistui ...15

Järjestö työllisti yli tuhat ...15

ASENNETYÖN MERKITYS KASVOI PAKOLAISTYÖSSÄ ...16

Lisää vapaaehtoisia maahanmuuttajien tueksi ...16

Henkilötiedusteluja paljon ...16

Järjestö vetosi maahanmuuttoministeriin ...16

UUDET ELVYTYSOHJEET JULKAISTIIN JOULUKUUSSA ...17

Turvallisuutta tieliikenteeseen ...17

LUONNONKATASTROFIT TYÖLLISTIVÄT ...18

Avustuskohteet ...18

Aasia ...18

Afrikka ...20

Amerikat ...20

Noin 200 000 sai vaateapua ...21

OSASTOILLE KUMMEJA KOKO MAASSA ...22

Osastojen verkkosivujen uudistus käyntiin ...22

Kummeja ja koulutusta ...22

Kohti yleiskokousta ...22

NUORILLE OMA YSTÄVÄVÄLITYS ...23

Reddie Kids –kerhot vakiinnuttivat paikkansa ...23

Nuorisopromojen koulutus ja nuorten lehti uudistuivat ...23

Nuorille oma ystävävälitys ...24

KANSALAISTEN ALOITTEELLISUUS HERÄTTI HUOMIOTA MEDIASSA ...25

Yksinäiselle mummolle satoja kavereita Facebookissa ...25

SODASSAKIN ON SÄÄNNÖT ...26

(4)

LAHJOITTAJAT AUTTOIVAT LUONNONKATASTROFIEN UHREJA ... 27

Operaatio Nälkäpäivä ... 27

Feissarit ilmestyivät katukuvaan ... 27

Ylen hyvän Nenäpäivä ... 28

Hyvä Joulumieli -keräys ... 28

Kotimaan lahjoitukset ... 28

Päivätyökeräysten määrä kasvoi ... 28

Pyöristä Punaiselle Ristille -kampanja ... 28

Yritykset aktiivisina kampanjoissa ... 29

Yritysten henkilökuntaa vapaaehtoisiksi ... 29

Pallo liikkeelle -kampanja ... 29

NUORTEN TURVATALOT: LISÄÄ ASIAKKAITA ... 30

KONTTI-KIERRÄTYSTAVARATALOT ... 31

VERIPALVELU: EI VAKAVIA VERIPULATILANTEITA ... 32

TULOSLASKELMA ... 34

TASE... 35

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2010 ... 36

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET ... 45

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ ... 45

TILINTARKASTUSKERTOMUS ... 46

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA ... 47

SUOMEN PUNAINEN RISTI ... 48

(5)

Johdanto

Kulunut vuosi 2010 on ollut poikkeuksellisen työntäyteinen vuosi Suomen Punaiselle Ristille. Tämä vuosikertomus kertoo varsin yksityiskohtaisesti kuluneesta avustamisentäyteisestä vuodesta, mutta tarkastelee myös avustustoimintaa keskeisesti tukevaa toimintaa.

Kirjanpitolain mukainen hallituksen toimintakertomus tilikaudesta 2010 on sijoitettu tämän vuosiker- tomuksen alkuun. Tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot löytyvät asiakirjan lopusta.

Suomessa tapahtunut kehitys sekä merkittävät kansainväliset luonnonkatastrofit heijastuvat keskeisesti Punaisen Ristin työhön. Järjestön vapaaehtoiset ja työntekijät kohtaavat päivittäin niitä ongel- mia, joita viimeaikainen epävakaa talouskehitys ja laajemmin arvomaailmassa tapahtuneet muutokset heijastavat ihmisten elämään.

Suomalaisten arvomaailmassa näyttää tapahtuneen muutos, josta on syytä olla huolissaan. Suvaitse- mattomuus kanssaihmisiä kohtaan on lisääntynyt. Se kohdistuu erityisesti maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin. Sen lisäksi on myös lisääntyvästi tapauksia, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat joutu- neet kielteisten hyökkäysten kohteeksi. Punainen Risti katsookin, että asennetyön merkitys tulee jatkossa entistä tärkeämmäksi.

Negatiivisten asenteiden korostumisen vastapainona Punaisen Ristin ystävätoiminta on saanut runsaasti uusia toimijoita. Pitkäjänteinen kampanjointi asian puolesta tuottaa siis tulosta.

Syvä huoli luonnonkatastrofien ja konfliktien uhrien selviytymisestä näkyi Haitin maanjäristyksen avus- tustoiminnassa. Maanjäristyksen uhrien auttamiseksi järjestetty keräys tuotti lähes viisi miljoonaa euroa ja syksyllä 30. kerran järjestetty Nälkäpäivä-keräys ennätykselliset 2,6 miljoonaa euroa. Myös vuoden 2010 lopussa alkanut ja koko alkuvuoden jatkunut pohjoisen Afrikan maiden kansannousu ja maaliskuussa tapahtunut suuri Japanin maanjäristys ja sitä seurannut tsunami järkyttivät suomalaisia ja näkyivät avustustyössä ja keräystoiminnassa.

Kulunut vuosi onkin ollut yksi Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen toiminnan työntäyteisimmistä vuosista. Ulkoministeriön, ECHO:n ja oman katastrofirahaston varojen turvin Punainen Risti on lähettä- nyt ennätysmäärän avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofialueille.

Suomen Punaisen Ristin laitosten toiminta kehittyi viime vuonna myönteisesti. Veripalvelu pystyi kon- sulttihankintoihin liittyneestä poliisitutkinnasta ja kielteisestä julkisuudesta huolimatta toimittamaan sairaaloille niiden tarvitsemat verivalmisteet ja palvelut normaalisti aiempien vuosien tapaan. Kontti- kierrätystavaratalojen myynti- ja asiakasmäärät kasvoivat ja Nuorten turvatalot aloittivat uuden, nuoria palvelevan toiminnan internetissä.

Suomen Punainen Risti on valmistautumassa kesäkuussa 2011 Lahdessa järjestettävään yleiskokouk- seen. Niin järjestön hallitus kuin koko järjestökenttäkin on kuluneen vuoden valmistellut tulevien vuosien toimintalinjauksia. Lahdessa valittava suunta on järjestön tulevaisuuden kannalta poikkeuksellisen keskeinen, koska yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset heijastuvat suoraan myös Punaiseen Ristiin.

(6)

(7)

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2010

Tehokasta toimijaa tarvitaan myös tulevaisuudessa

Suomen Punaisen Ristin asema merkittävänä ja no- peana humanitaarisen avun antajana korostui vuonna 2010. Avustustyöntekijöiden toiminta etenkin Hai- tin maanjäristyksen uhrien auttamisessa – mutta myös Chilessä, Pakistanissa, Zimbabwessa ja eteläisessä Af- rikassa – nosti jälleen kerran Suomen Punaisen Ristin yhdeksi nopeimmista ja myös suurimmista avun anta- jista kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeenkin piiris- sä. Tuloksellisen auttamistoiminnan mahdollisti paitsi Suomen ulkoministeriön merkittävä tuki myös Punaisen Ristin oman keräys- ja tukijatoiminnan tehokkuus.

Punaisen Ristin auttamistyö ja vapaaehtoisverkoston voima näkyivät myös kotimaan toiminnassa. Ystävä- toiminta sai satoja uusia vapaaehtoisia, katastrofirahaston keräyksiin osallistui aiempaa enemmän vapaaehtoisia ja keräykset tuottivat rahamääräisestikin edellisvuotta enemmän. Punainen Risti auttoi tulipa- lojen uhreja, osallistui kadonneiden etsintään ja pystyi aiempaa tehokkaammin kanavoimaan vapaaehtoisia myös muuhun toimintaan.

Suomen Punaisen Ristin tuloksellinen auttamistyö ei onnistu ilman ihmisiä ja taloudellisia resursseja. Tätä puolta järjestön hallitus pyrki kuluneena vuonna vah- vistamaan myös pitkäjänteisesti tulevaisuutta ajatellen niin, että järjestö voisi tulevaisuudessa entistä tehokkaammin keskittyä ydintehtäviensä hoitamiseen. Hal- litus tekikin päätökset varainhoidon ja järjestön lisä- eläkesäännön uudelleenjärjestämisestä. Punainen Risti luopui omasta työehtosopimuksesta ja liittyi toimialalla käytössä oleviin sopimuksiin. Järjestön toiminnan oh- jaaminen ja valvonta uudistettiin perustamalla tarkas- tusvaliokunta ja käynnistämällä sisäisen tarkastuksen uudelleenjärjestely.

Pari vuotta sitten alkaneen kansainvälisen talouslaman vaikutukset heijastuivat edelleen järjestön talouteen, mutta toimintaympäristössä tapahtui muitakin merkit- täviä muutoksia.

Yhteiskunnallinen asenneilmasto on usean vuoden ajan kiristynyt. Kielteinen asennoituminen maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja syrjäytyneihin on eurooppalainen ilmiö.

Sosiaalisen median uudet, helposti käytettävät kanavat ja huomiohakuisen median kärjekkäät ja provosoivat keskustelupalstat ovat mahdollistaneet loukkaavien, jopa rasististen mielipiteiden esilletuomisen.

Perinteisen median tiedonvälityksen pinnallistuminen on myös tuonut keskusteluun monia asioita ja epäkoh- tiakin, jotka eivät ole olleet oikeassa suhteessa käsi- tellyn asian merkitykseen. Monia yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ei ole pystytty raportoimaan ym- märrettävällä tavalla.

Suurin osa suomalaisista elää taloudellisesti vakaata elämää. Silti Suomi on kahden viime vuosikymmenen aikana huolestuttavasti jakaantunut niihin, jotka pär- jäävät ja niihin, joilla ei mene kovin hyvin.

Syrjäytyminen ei enää merkitse vain järjestelmän ulko- puolelle joutumista. Moni ihminen on henkisesti syr- jäytynyt. Punainen Risti onkin joutunut pohtimaan kotimaan työssään sitä, miten järjestö pystyy auttamaan ja tukemaan yksinäisiä, masentuneita, uupuneita tai omanarvontunteen kadottaneita.

Punainen Risti on pyrkinyt vastaamaan tähän vahvis- tamalla vapaaehtoistyön toimintamahdollisuuksia sekä rohkaisemalla ihmisiä lähtemään mukaan mm. ystävä- toimintaan. Vapaaehtoistoiminta onkin selvästi nou- sussa, vaikka toiminnan muodot eivät välttämättä nou- data aiempien vuosikymmenien kaavaa.

Hallitus hyväksyi uudet linjaukset ensiaputoimintaa, Nuorten turvataloissa tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa ja vaikuttamistyötä varten.

Avustustoiminnan ennätysvuosi

Vuosi 2010 oli avustustoiminnan ennätysvuosi. Heti vuoden alussa käynnistynyt Haitin maanjäristyksen uhrien avustusoperaatio rikkoi monia SPR:n avustustoiminnan ennätyksiä. Hätä sai Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja tukijat liikkeelle. Haiti-keräys tuotti lähes viisi miljoonaa euroa. Haitiin lähetettiin enemmän avustus- työntekijöitä kuin mihinkään aiempaan avustusoperaa- tioon. Myös avustusmateriaalipuolella tehtiin ennätyk- siä mm. lentokuljetuksissa.

Kansainvälistä avustustyötä tukeva Operaatio Nälkä- päivä saavutti 30-vuotisjuhlansa kunniaksi ennätystu- loksen 2,6 miljoonaa euroa. Kerääjiä oli myös selvästi aiempaa enemmän.

Kotimaan valmius- ja avustustoiminnan suurharjoitus Myrskytuuli kokosi Turun seudulle yli 500 vapaaehtoista ja ison joukon viranomaisia.

(8)

Veripalvelulle uusi johtaja

Veripalvelu nousi syyskuussa otsikoihin epäselvien kon- sulttihankintojen vuoksi. Veripalvelun johtajaa epäillään ilman kilpailutusta ja ilman kirjallisia sopimuksia teh- dyistä konsulttihankinnoista. Asiasta syntyi merkittävä kielteinen valtakunnallinen julkisuus.

Selvittääkseen asiaa hallitus perusti hallituksen valvon- tavelvollisuuden täyttämistä avustavan tarkastusvalio- kunnan, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi hallitus asetti Veripalvelun epäselvyyksien selvittämisen. Tarkastusva- liokunta käynnisti Veripalvelun erityistarkastuksen, joka alkoi vain viikko asian julkisuuteen tulon jälkeen. Myös poliisi käynnisti oman rikostutkintansa. Selvityksen jäl- keen SPR:n hallitus päätti Veripalvelun johtajan työsuh- teen. Tilanteen rauhoittamiseksi osaltaan Veripalvelun hallitus jätti paikkansa. Hallitus nimitti marraskuussa Veripalvelulle uuden hallituksen. Samalla tarkennettiin Veripalvelun hallituksen roolia ja tehtäviä.

Veripalvelun uuden johtajan rekrytointi alkoi loppu- vuodesta. Uudeksi johtajaksi nimitettiin maaliskuussa 2011 toimitusjohtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Martti Syrjälä Helsingistä.

Laitokset

Veripalvelu sai uusia luovuttajia

Veripalvelu huolehtii koko Suomen verivalmistehuollos- ta. Se järjestää verenluovutukset ja tuottaa keräämäs- tään verestä potilaiden hoidossa tarvittavat verivalmisteet. Veripalvelu tarjoaa sairaaloille myös kudos- ja laboratoriopalveluja sekä välittää lääkkeitä. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu tutkimus- ja tuotekehitystoiminta.

Verta kerättiin sairaaloiden tarpeen mukaisesti volyy- mien ollessa lähes edellisen vuoden tasolla. Vuon- na 2010 kokoveren luovutuksia oli 265 592 (267 417 vuonna 2009). Verenluovuttajista oli yli 12 prosenttia ensikertalaisia.

Verenluovuttajia aktivoitiin mm. sosiaalisessa mediassa. Facebook-sivustosta on muodostunut erittäin suosittu kanava. Asiakastyytyväisyyden taso on pysy- nyt aikaisemmalla korkealla tasolla. Toukokuussa 2010 avattiin Sanomataloon uusi Helsingin keskustan veri- palvelutoimisto. Veripalvelu julkaisee erillisen Veripalve- lun vuosi -julkaisun toiminnastaan.

Kontti kasvatti myyntiään

Valtakunnallinen kierrätystavarataloketju Kontti tarjo- si tuetun työllistämisen eri muotoihin perustuvia työ- paikkoja 901 henkilölle. Lisäksi toiminnassa oli mukana muutamia kymmeniä työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Työllistämisprojekteja toteutettiin yhteistyössä työ- voimaviranomaisten kanssa.

Kontin tarjoama myynnin ammattitutkintoon valmista- va koulutus laajeni neljälle uudelle paikkakunnalle.

Kontit vastaanottivat lahjoituksina vaatteita, astioita, huonekaluja ja muuta käytettyä tavaraa. Vaatteita Kon- tit keräsivät 115 000 kiloa.

Kontit tuottivat varoja vapaaehtoistoimintaan Punaisen Ristin piireissä yhteensä 836 791 euroa. Katastrofira- hastoon tilitettiin 418 396 euroa.

Lahjoitustavaroiden myynti kasvoi 7,6 prosenttia edel- liseen vuoteen verrattuna.

Lisää vapaaehtoistoimintaa Nuorten turvataloihin

Turvatalojen tarkoituksena on avun ja tuen antaminen kriisissä oleville nuorille sekä tarvittaessa heidän per- heilleen. Turvatalotoiminta on ennaltaehkäisevää las- tensuojelutyötä, jonka keskeisenä tavoitteena on vä- hentää viimekädessä huostaanottoja. Nuoret sekä heidän perheensä hakeutuvat vapaaehtoisesti toimintaan. Toiminta perustuu vapaaehtoisten ja alan am- mattilaisten väliseen yhteistyöhön. SPR ylläpitää Suo- messa viittä Nuorten turvataloa Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Turussa.

Turvatalojen uusi toimintastrategia hyväksyttiin SPR:n hallituksessa tammikuussa 2010. Sen myötä sekä visio että perustehtävä määriteltiin uudestaan. Keskeinen ta- voite on tukea vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Ta- voitteena on rekrytoida ja kouluttaa enemmän vapaaehtoisia ja lisätä näin nuorille annettavan avun ja tuen määrää. Tavoitteena on myös monipuolistaa vapaaeh- toistyön muotoja ja vapaaehtoisten rooleja toiminnassa.

Kehitystoiminta

Uudet vapaaehtoiset edellyttävät muutoksia järjestön toimintatavoissa

Punaisen Ristin internet -sivuston uudistustyö on käynnistetty hallituksen hyväksymän talousarvion pohjalta. Tavoitteena on paitsi uudistaa vanhentunut tek- ninen ratkaisu myös uudistaa sivuston sisältö vastaamaan paremmin toiminnan tarpeita.

Keskustoimiston toimintaa on organisoitu uudelleen perustamalla johtotiimiin uusi järjestöjohtajan tehtävä.

Myös keskustoimiston ja osastojen toimintaa tukevien piiritoimistojen yhteistyötä on kehitetty selkiinnyttä- mällä pääsihteerin johdolla toimivan -toiminnanjohta- jista ja keskustoimiston johtotiimistä koostuvan – laa- jennetun johtoryhmän toimintaa.

Viime vuoden alussa käynnistyneet vuoden 2011 yleis- kokouksen valmistelut tiivistyvät kevään aikana. Yleis- kokouksen käsittelyyn menevä toimintalinjausluonnos vuosille 2011-2014 palaa kommentointikierrokselta osastojen ja piirien järjestökäsittelystä.

(9)

Hallitus valmistelee kevään aikana kaikki yleiskokouk- sen käsiteltäviksi menevät toimintaan ja talouteen liit- tyvät linjaukset.

Järjestömme toiminta kokee seuraavan vuosikymmenen aikana suuria muutoksia, suurempia kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Aktiiviset toimijat ja jäsenet ikääntyvät ja jäävät pois toiminnasta. Ihmisten ajankäyttö ja kiinnos- tuksen kohteet muuttuvat. Tulevaisuudessa myös kil- pailu vapaaehtoistoimijoista lisääntyy.

Veripalvelu odottaa lähivuosina verivalmisteiden kysyn- nän pysyvän entisellä tasolla ja verivalmisteiden tuo- tantomallin uudistuksia jatketaan hyväksytyn strategian mukaisesti. Valmistelut laboratoriotoimintojen yö- ja vii- konloppuajan toiminnan aloittamiseksi on jo käynnistet- ty. Verivalmisteiden tuotantovalmius paranee, lyhytkes- toisten verihiutalevalmisteiden valmistus nopeutuu ja sairaaloiden tarvitsemat viikonloppupalvelut paranevat.

Tutkimuspuolella merkittävä panostus on Kivihakaan rakennettu uusi solutuotantokeskus. Se tarjoaa jatkossa kliinisille tutkimusryhmille alustan uusien soluhoitomuo- tojen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Myös kantasolu- jen pintarakenteiden erityisominaisuuksiin liittyvän pa- tenttiportfolion kaupallistamisen odotetaan etenevän ensimmäisiin sopimuksiin vuonna 2011. Patenttiportfo- lio on kehitetty yhteistyökumppanin kanssa.

Tilikauden päättymisen jälkeen hallitus on hyväksynyt Kontti-ketjun laajennuksen investoinnin vuosille 2011- 2014. Ketjua laajennetaan uusille paikkakunnille. Kontin suurimpia haasteita on riittävä työvoiman saanti, jonka voidaan odottaa vaikeutuvan talouden kasvaessa.

Uuden toimintastrategian mukaisesti Nuorten turvatalot suuntaavat toimintansa selkeämmin ehkäisevään työhön. Nykyisten työmuotojen rinnalle tuodaan mm.

sosiaalisessa mediassa ja ryhmissä tapahtuvaa toimintaa, joita voidaan toteuttaa myös turvatalopaikkakun- tien ulkopuolella. Yhteistyötä piirien, osastojen sekä nuoriso- ja valmiustoiminnan kanssa kehitetään. Va- paaehtoisten rooli kasvaa. He toimivat tukihenkilöinä ja ystävinä nuorille sekä osallistuvat ryhmätoimintaan.

Punainen Risti etsii aktiivisesti

uusia toimintamalleja ja innovaatioita

Suomen Punaisen Ristin järjestötoiminnan kehitys tu- kee strategisesti tärkeiden tavoitteiden toteuttamis- ta noudattaen Punaisen Ristin arvoja ja periaatteita.

Kehittämisen tavoitteena on tukea aktiivista vapaa- ehtoisuutta ja vapaaehtoistoimintaa sekä mahdollis- taa mahdollisimman tehokas toimihenkilöorganisaati- on työskentely.

Moniportainen hallinnollinen rakenteemme ja pienet yk- siköt luovat paljon päällekkäistä hallintoa ja johtamista.

Toisaalta ne hidastavat päätösten toimeenpanoa ja tuottavat kustannuksia mm. hajautetuissa hankinnoissa ja rinnakkaisissa kehittämisprosesseissa. Monet kehi- tystoiminnan kysymykset kytkeytyvätkin näihin asioihin.

Järjestössämme käynnistettiin tilikaudella useita pää- prosessien toiminnan kehittämishankkeita. Pääproses- simme ovat johtaminen, ydintoiminnot ja tukitoimin- not. Johtamisessa kehitämme toiminnan, viestinnän ja talouden suunnittelua sekä riskienhallintaa. Lisäksi aloitimme johtamisjärjestelmän systemaattisen ja pit- käaikaisen kehittämisen. Vapaaehtoistoimintaa kehite- tään mm. tietojärjestelmiä (vapaaehtoisverkko), koulutusta ja kummitoimintaa kehittämällä.

Osastot ovat antaneet positiivista palautetta. Osas- tokyselyssä osastot kiittelivät vapaaehtoisten toi- minnanohjausta, tukea ja koulutusta. Osastojen ke- hittämisessä painotuksina ovat olleet lähituki sekä kustannustehokkaat ja laadukkaat verkko- ja palvelu- tekniikat. Muina kehittämisen asioina ovat ensiapukou- lutus ja valmiustoiminta sekä yhdenvertaisuusaiheet.

Tukitoiminnoissa kehitämme yhtenäisiä palveluita ja toimintamalleja siten, että ne soveltuvat jatkossa myös piirien tarpeisiin. Vuoden aikana valmisteltiin osastoille tarkoitettu taloushallinnon ohjeistus. Pitkällä aikavälillä pyrimme laajentamaan myös palveluita osastoille, esimerkiksi osastojen taloushallintoon. Vuoden aikana on keskustoimistossa otettu käyttöön matkalaskujen täy- sin sähköinen kierrätys ja aloitettu myynti- ja ostolas- kujen sähköistys.

Muita merkittäviä hallituksen käynnistämiä hankkeita olivat lisäeläkesääntöön liittyvä eläkesäännön uudistaminen ja sijoitustoiminnan toimintamallin uudistaminen.

Hallitus käynnisti selvityksen siitä, kuinka lisäeläke- säännön piiriin kuuluvat haluaisivat kehittää lisäeläke- säännön mukaista eläketurvaa ja sen toteutustapaa.

Selvitys laadittiin yhdessä etuudensaajista muodoste- tun työryhmän kanssa, joka teki yksimielisen esityksen uudeksi lisäeläkesäännöksi ja esitti lisäeläkesään- nön vakuuttamista. Hallitus on hyväksynyt työryhmän esityksen ja esittää valtuustolle lisäeläkesäännön muuttamista ja vakuuttamista työryhmän ehdottamal- la tavalla. Valtuusto käsittelee hallituksen esitystä toukokuussa.

Varainhoidon täyden valtakirjan toimintamalli perustuu sijoitustoiminnan asiantuntemuksen varmistamiseen tuotto-riski -suhteen optimoimiseksi hallituksen hy- väksymän sijoitustoiminnan linjauksen puitteissa. Sys- temaattisen varainhoitajien kilpailutusprosessin kautta hallitus valitsi järjestölle päävarainhoitajan ja kolme muuta varainhoitajaa. Hallituksen nimittämä sijoitustoi- mikunta ohjaa ja valvoo varainhoitajien toimintaa se- kä kehittää järjestön varainhoitokäytäntöjä yhdessä varainhoitajien kanssa.

(10)

Riskienhallinta

Riskienhallinta tuodaan osaksi toiminnan suunnittelua ja seurantaa

Hallitus käynnisti riskienhallinnan tuomisen osaksi jär- jestön johtamista käynnistämällä järjestön historian en- simmäisen ja samalla kattavan toiminnallisten riskien kartoituksen. Keskushallinto, piirit ja laitokset laativat riskianalyysinsa. Samalla ne pohtivat, miten riskejä voi- taisiin huomioida toiminnan johtamisessa.

Kartoituksen pohjalta järjestön merkittävin riski on maineriski sekä vapaaehtoisten ja jäsenten määrän riittävyys.

Vuonna 2011 päivitetään riskiarviot ja kiinnitetään eri- tyistä huomiota niihin toimenpiteisiin, joilla riskien to- teutuminen voidaan ehkäistä tai niiden vaikutusta pie- nentää.

Järjestön toiminnan keskeisinä riskeinä ovat myös talouteen liittyvät riskit. Tämän johdosta hallitus käynnisti tar- kastustoiminnan kehittämisen. Se sisälsi tarkastusvalio- kunnan perustamisen, esityksen tilintarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi sekä sisäisen tarkastuksen roolin ja tehtävien määrittelyn tarkastusalan normiston pohjalta.

Euroa (1 000)

Kulut 2008-2010 78699

32735

24778

3329 2230

75784

40184

17956

3711 2344

68009

40853

20358

3830 2428

0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000

Veripalvelu Järjestö ulkomaa Järjestö kotimaa Kontti-ketju Turvatalot

2008 2009 2010

Tuotot 2008-2010

Euroa (1 000)

78 270

15 176

8 590 8 568

6 708

4 165 3 384 3 083 2 668 1 639

75 315

22 695

9 131 6 817

8 224

2 217 3 647 2 904 3 025 3 173

67 062

21 045

16 624

11 833

8 162 6 000

3 163 2 964 2 999 2 620

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000

VP UM:n avust. Sijoitukset Kat.rahasto Muut tuotot Muut avust. RAY:n avust. Tuotemarkk. Korv. valt. ja

kunn. Jäs.maksut, muut lahj.

2008 2009 2010

Veripalvelu UM:n Sijoitukset Katastrofi- Muut tuotot Muut RAY:n Tuote- Korvaukset Jäsenmaksut, avustukset rahasto avustukset avustukset markkinointi valtiolta ja muut lahjoitukset kunnilta

(11)

Tuhatta euroa

Huom. Sivukulut sisältävät Suomen Punaisen Ristin lisäeläkesäännöstä johtuvat kustannukset.

Palkat ja palkkiot sisältävät myös avustustyöntekijä- kustannukset. Avustustyöntekijäsopimuksia oli 291 kpl vuonna 2010, 200 kpl vuonna 2009 ja 154 kpl vuonna 2008.

Järjestömme toiminta ei ole erityisesti ympäristöä rasittavaa

Kiinnitämme huomiota ympäristöasioihin. Ympäristö- rasitteemme kotimaassa on tyypillinen toimistotyö- tä tekevälle organisaatiolle, poikkeuksina Veripalvelu ja Kontti. Hyödyntämällä sähköisiä palveluita pyrimme vä- hentämään painomateriaalin ja kuljetusten sekä posti- tusten tarvetta.

Vapaaehtoistoimintana tapahtuva järjestötyö tapahtuu suureksi osaksi osastoissa, mikä tarkoittaa keskustoimiston asiantuntijoiden matkakuluja sekä erilaisen ka- luston ja materiaalien kuljetuskustannuksia.

Veripalvelu pyrkii tuottamaan palvelunsa ympäristöys- tävällisin ratkaisuin, vaikka erillistä ympäristöjärjestel- mää tai ympäristönsuojeluohjelmaa ei olekaan käytös- sä. Merkittävin ympäristökuorma syntyy käytännössä jätteiden kertymästä, jota toiminnan luonteesta johtuen ei voida välttää. Turvallisuussyistä joudutaan käyt- tämään paljon kertakäyttöisiä ja yksittäispakattuja ma- teriaaleja.

Keskustoimiston tilinpäätökseen ei liitetä piirien ja osastojen tilinpäätöksiä

Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdis- tys, jonka toiminta perustuu siitä säädettyyn lakiin ja asetukseen. Asetuksessa on erikseen määrätty piirit ja osastot omiksi oikeustoimihenkilöiksi, jotka kukin laativat toiminnastaan erilliset tilinpäätöksensä. SPR:n laitokset — Veripalvelu, Kontti ja Nuorten turvatalot

— ovat juridisesti osa keskushallintoa. Niiden toiminta sisältyy keskushallinnosta laadittuun tilinpäätökseen.

2010 2009 2008

Keskustoimisto 172 174 175

Veripalvelu 603 610 551

Kontit 31 31 32

Nuorten turvatalo 44 48 40 Keskustoimisto yhteensä 850 863 798

Henkilöä

Keskushallinnon työntekijät

Keskushallinnossa maksetut palkat ja palkkiot

2010 2009 2008

Palkat ja palkkiot

35 001 534 33 053 741 30 855 360 Sivukulut ^{11 496 371} ^{11 122 742} ^{11 249 357}

Talous

Keskushallinnon merkittävä ylijäämä syntyi ker- taluonteisista omaisuuden myynneistä. Tulevina vuosina järjestötoiminnan kustannustehokkuu- den lisääminen ja tulorahoituksen kehittäminen korostuvat.

Suomen Punaisen Ristin talouden kannalta sijoitustoi- minta, rahoittajien avustuspäätökset, oman varainhan- kinnan kehittyminen ja yleinen kustannuskehitys vaikut- tavat olennaisesti taloudellisiin toimintaedellytyksiin.

Vuoden 2011 alkupuoliskolla eri tutkimuslaitokset ovat julkaisseet aikaisempaa positiivisempia ennusteita ta- loudellisen tilanteen kehityksestä, vaikkakin talouskas- vu on vielä suhteellisen epävarmalla pohjalla. Työlli- syystilanne on jonkin verran odotettua parempi, mutta viime aikoina inflaatiokehitys on kiihtynyt. Jotta voim- me parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiämme, meidän täytyy satsata kolmeen asiaan. Tulorahoitusta pitää kehittää pitkäjänteisesti. Kustannusrakennetta pi- tää arvioida kriittisesti. Kustannustehokkuutta edistäviä toimintatapoja on edistettävä.

Järjestön keskushallinnon tilikauden kirjanpidollinen tulos oli 7,7 miljoonaa euroa. Keskeisinä syinä erittäin yli- jäämäiseen tilikauden tulokseen olivat omaisuuden ker- taluonteiset luovutusvoitot. SPR myi loput osakkeensa Esperi Care Oy:stä, josta tuloutui 2,7 miljoonan euron kertaluonteinen luovutusvoitto. Tämän lisäksi järjestön sijoitusomaisuuden hoitomallin muutoksen yhteydessä realisoitiin osakesidonnaisiin sijoituksiin sisältyneet ar- vostuserot, joista syntyi yhteensä 5,3 míljoonan euron kertaluonteinen nettomääräinen luovutusvoitto.

Ilman kertaluonteisia eriä keskustoimiston tilikauden tulos on selvästi alijäämäinen. Tämän rakenteellisen alijäämän tasapainottamiseen hallitus on laatinut erillisen talouden tasapainottamisohjelman, joka ulottuu seuraavan yleiskokouskauden loppuun saakka.

Kokonaisuutena keskushallinnon taloudellinen asema on vakaa.

Uudet työehtosopimukset

Talokohtaisesta työehtosopimuksesta siirryttiin nor- maalisitovien sopimusten alaisuuteen tammikuussa 2010. Talokohtainen sopimus päättyi 31.1.2010. Jär- jestössä siirryttiin noudattamaan järjestötyössä Sosi- aalialan järjestöjä koskevaa sopimusta, turvataloissa ja vastaanottokeskuksissa Sosiaalipalvelualan sopimusta sekä Veripalvelussa ja hoitolaitoksissa Terveyspalvelu- alan sopimusta.

TES–muutoksen seurauksena siirryttiin uuteen palk- kausjärjestelmään. Aiemmasta palkkaluokkaan ja ko- kemuslisään perustuvasta järjestelmästä siirryttiin työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen pe- rustuvaan järjestelmään.

Järjestön yhdenvertaisuussuunnitelma lähetettiin järjes- tökäsittelyyn ja toimenpiteiden toteutus alkaa vuonna 2011. Järjestölle valmistellaan myös Code of Conduct -tyyppistä eettistä ohjeistusta.

(12)

Sosiaalisen tuen tarve

näkyi kotimaan toiminnassa

Laman vaikutukset näkyivät yhä järjestön toiminnassa vuonna 2010. Sosiaalisen avun, kuten ystävätoimin- nan, omaishoitajien tukitoiminnan ja terveyspisteiden tarve oli suurta. Näiden toimintamuotojen kysynnän määrä osoitti, että monet kokevat jäävänsä yhteis- kunnan turvaverkon ulottumattomiin. Järjestöjen rooli näiden ryhmien auttamiseksi on kasvanut, ja se näkyi myös Punaisessa Ristissä.

Ainoastaan toiminnan kysyntä ei kasvanut, vaan myös vapaaehtoiset olivat aiempaa kiinnostuneempia. Vapaa- ehtoisten rekrytointiin panostettiin ja se näkyi vapaaehtoisten määrässä. Esimerkiksi ystävätoimintaan saatiin paljon uusia, sekä nuoria että iäkkäitä vapaaehtoisia.

Punaisen Ristin kotimaan auttamisvalmius sai runsaasti julkisuutta pariin otteeseen vuonna 2010. Media kiin- nostui Punaisesta Rististä ja Vapepasta, kun Vapepan vapaaehtoinen löysi kadonneen pikkupojan Etelä-Sa- vossa heinäkuussa. Valmiustoiminta sai huomiota myös syksyllä, kun vapaaehtoiset auttoivat tamperelaisia viranomaisia tulipalon tieltä pelastettujen asukkaiden evakuoinnissa marraskuussa.

Kiinnostus ystävätoimintaa kohtaan kasvoi

Ystävätoiminnan tarve on voimakkaasti kasvanut ja vuonna 2010 toiminnan teemana oli ”katseet kohti nuoria aikuisia”. Toimintavuonna panostettiin erityisesti nuorten aikuisten rekrytointiin.

Nuorten houkuttelemiseksi mukaan järjestettiin eri puolella Suomea onnistuneita kampanjoita. Helsingin ja Uudenmaan piirissä ystävätoiminnan tukipiste kehitti

”nuori nuorelle ystäväksi” -kampanjan ja Länsi-Suomen piirissä kehitettiin ”valtaajasta ystäväksi” -pilotti, jossa nuoret aikuiset haastettiin vanhainkodin valtaukseen ja sen jälkeen ystäväkurssille.

Erilaiset tempaukset ja projektit kantoivat hedelmää, sillä ystävätoimintaan saatiin mukaan runsaasti uusia vapaaehtoisia sekä nuorten aikuisten että eläkkeelle siirtyvien ryhmistä. Ystävätoiminnan peruskurssit olivat hyvin kysyttyjä ympäri Suomen. Kursseilla koulutettiin yhteensä lähes 1 500 ystävää.

Omaishoitajien tueksi

lähes sata uutta vapaaehtoista

Omaishoitajien tukitoiminta jatkui yhteensä 27 osas- tossa eri puolilla Suomea. Toimintavuoden aikana kahdeksan uutta osastoa lähti mukaan toimintaan. Tavoit- teena oli antaa omaishoitajille psyykkisiä ja fyysisiä edellytyksiä arjessa jaksamiseen ja ehkäistä näin osaltaan hoidettavien laitoshoidon tarvetta.

Tarvetta omaishoitajien tuelle oli paljon. Erityises- ti omaishoitajien vertaistukea, järjestettyä virkistystoi- mintaa ja koulutusta kaivattiin lisää.

Vapaaehtoiset löysivät omaishoitajien tukitoiminnan kiitettävästi. Uusia vapaaehtoisia saatiin rekrytoitua lä- hes sata. Toiminnassa oli mukana yhteensä 270 vapaaehtoista.

Sosiaalipalveluissa toimivien vapaaehtoisten määrä

Henkilöä

7280 7128

7486 7578

8475

6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000

2006 2007 2008 2009 2010

Sosiaalipalveluissa toimivien vapaaehtoisten määrä 2006-2010

Katja Lösönen

Omaishoitajien tukitoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset

Henkilöä

27 36

77 77

107

45

76

142

106

163

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

2006 2007 2008 2009 2010

Toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset 2006-2010

Säännöllisesti mukana Kertaluontoisesti mukana

Jo 40 vuotta vankilavierailuja

Punaisen Ristin vankilavierailijatoiminta täytti 40 vuotta.

Sen kunniaksi pidettiin juhlaseminaari Tartossa, jossa tutustuttiin Tarton vankilaan. Uusia vankilavierailijoita koulutettiin Vaasan vankilaan ja Oulun vankilassa toiminta aloitettiin uudestaan tauon jälkeen. Maamme vanki- loissa käy tätä nykyä 70 vankilavierailijaa.

(13)

Henkisen tuen ja ensihuollon ryhmiä tarvittiin tulipaloissa

Vuonna 2010 kotimaassa vältyttiin suuronnettomuuksil- ta ja kriiseiltä. Henkisen ensiavun vapaaehtoisia ja ensihuollon ryhmiä tarvittiin kuitenkin lukuisissa tulipaloissa, etsinnöissä ja erilaisissa pienissä onnettomuuksissa.

Median huomio kiinnittyi erityisesti Punaisen Ristin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan heinäkuus- sa, kun eteläsavolaisessa Ristiinan kunnassa 2,5-vuoti- as poika katosi. Vapepan etsijä löysi hyväkuntoisen pojan vuorokauden kuluttua katoamisesta.

Paikan päällä auttamassa oli myös henkisen ensiavun ja ensihuollon vapaaehtoisia. Yhteensä etsinnässä oli mukana lähes 200 vapaaehtoista.

Tampereella ensihuoltoa tarvittiin marraskuussa, kun keskustassa sijainnut ravintola syttyi tuleen. Rakennuk- sesta evakuoitiin nelisenkymmentä asukasta. Punaisen Ristin ja Vapepan vapaaehtoiset huolehtivat asukkaiden tarpeista ja järjestivät heille vaatteita, lääkkeitä ja majoitusta tarpeen mukaan.

Toimintavuonna Suomessa toimi parikymmentä henkisen tuen ryhmää tai ensihuoltoryhmää. Uusia henkisen tuen ryhmiä perustettiin kahdeksan.

Punainen Risti mukana

onnettomuuksien jälkihuoltotyössä

Punaisen Ristin apua tarvitaan myös onnettomuuden jäl- keen jälkihuoltovaiheessa. Onnettomuuksista kärsinei- den yhteisöjen vahvistaminen on osa auttamisvalmiutta.

Kauhajoen koulusurmat 2008

Kauhajoen koulusurmien ammatillista jälkihoitoa koordinoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kauhajo- ki-hanke. Punainen Risti oli mukana hankkeen oh- jausryhmässä. Jälkihuoltotyötä Kauhajoella tuettiin katastrofirahaston varoin. Apu ohjattiin koulun oppilai- den selviytymiseen ja ehkäisevään nuorisotyöhön.

Jokelan koulusurmat 2007

Jokelan koulusurmien jälkihuoltotyö jatkui koulun ja sen lähiyhteisön tukemisella. Jälkityötä koordinoi hanke, jonka ohjausryhmässä Punainen Risti oli mukana.

Myyrmannin räjähdysonnettomuus 2002 Punaisen Ristin yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa Myyrmannin räjähdysonnettomuuden uhrien jälkihuol- lossa jatkui edelleen. Apua annettiin uhrien lääkinnälli- seen ja sosiaaliseen kuntoutukseen.

Huono-osaisuutta ehkäisevät hankkeet Äkillinen apu kotimaassa

Muut isot onnettomuustilanteet Tsunami

Tsunamiapu

Suomen Punainen Risti oli auttamassa niin suomalaisten etsinnässä, evakuoinneissa kuin uhrien omaisten tukemisessakin heti tapaninpäivän jälkeen. Suomes- sa palanneita vastassa olivat Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja psykologit. Psykologit ja vapaaehtoiset ylläpi- tivät myös henkisen tuen puhelinta avuntarvitsijoille.

Punaisen Ristin rahoittama läheistensä menettäneiden vertaistuen hanke toteutettiin 2005-2007. Se oli yksi Suomen laajimmista vertaistukihankkeista. Tilaisuuk- siin osallistui 320 omaista, jotka olivat menettäneet 123 läheistä.

Euroa

Kotimaan apu

270000 250000

29204 10290

57500 85295

78340 92814

65204

117023 93341

105064 88148 136780

33909

24000 15500

0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 450000 500000

2006 2007 2008 2009 2010

Kotimaan apu 2006-2010 / €

Tsunami Muut isot onnettomuustilanteet

Äkillinen apu kotimaassa Huono-osaisuutta ehkäiseisevät hankkeet

Autettujen määrä osastojen ja piirien avustamissa äkillisissä kotimaan onnettomuustilanteissa

391 345 381

346 500

0 100 200 300 400 500 600

2006 2007 2008 2009 2010

Autettujen määrä osastojen ja piirien avustamissa äkillisissä kotimaan

onnettomuustilanteissa

Henkilöä

Niklas Meltio

Osastojen ja piirien katastrofirahastosta antama äkillinen apu kotimaan onnettomuuksissa

Euroa

117023 93340

105064 88148

136 780

0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000

2006 2007 2008 2009 2010

Euroa

Osastojen ja piirien katastrofirahastosta antama äkillinen apu kotimaan onnettomuustilanteissa

(14)

212

80 1 2

10 76

Hälytystehtävät

Eksyminen/katoaminen Ensihuolto

Liikenneonnettomuus Suuronnettomuus Muu auttamistilanne Valmiushälytys Hälytystehtävät, yhteensä 381

Myrskytuuli 2010-harjoitus järjestettiin toukokuussa Varsinais-Suomessa. Siinä harjoiteltiin vapaaehtoisten, viranomaisten ja kansainvälisten avustus- työntekijöiden yhteistyötä. Potilasta kantamassa Aurajoen osaston Jessi Vuorinen.

Taina Keinänen

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa keskityttiin sekä Vapepan sisäisen yhteistyön että viranomaisyhteis- työn vahvistamiseen. Poliisihallituksen ja sosiaali- ja ter- veysministeriön edustajat kutsuttiin keskustoimikuntaan.

Hälytykset lisääntyivät liki sadalla aiempaan vuoteen verrattuna. Yhteensä hälytystehtäviä oli vuoden aikana 380.

Anna Vuorinen

Vapepan ja Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttoivat tulipalosta evaku- oituja Tampereella marraskuussa.

Koulutus- ja harjoitustoiminta, koko Suomi Vapepan peruskurssi 10

Etsinnän peruskurssi 76 Viestitoiminnan peruskurssi 18 Ensihuollon peruskurssi 20 Henkisen tuen peruskurssi 9 Etsinnän jatkokurssi 11 Viestitoiminnan jatkokurssi 1

Ensihuollon jatkokurssi 2

Muu koulutus 159

Harjoitus; etsintä 65,

ensihuolto 3, muu harj. 41= 109 KAIKKI YHTEENSÄ (kpl) 415

Kpl

Vapepa -foorumissa marraskuussa huomioitiin ansioituneita vapaaehtoisia sekä valittiin valtakunnallinen ja maakunnalliset pelastajat. Val- takunnalliseksi vuoden pelastajaksi valittiin sauvolainen Pekka Törmä (vas.) Kuvassa myös pelastetun miehen poika Teemu Lehtikankare.

Taina Keinänen

(15)

Järjestö työllisti yli tuhat

Järjestön rooli työllistäjänä on merkittävä. Yhteensä 1 479 henkilölle tarjottiin vuoden aikana työllistämispaik- ka Konteissa tai paikallisosastoissa. Työllistämisen avulla ihmisiä kannustettiin pyrkimään työhön tai opiskelemaan.

Työllistämisellä on suuri merkitys myös monille osastoille. Ne pystyivät pitämään ovensa auki myös päiväaikana työllistettyjen henkilöiden avulla. Työaskel -projekti auttoi osastoja työsuhdeasioissa.

Terveyspisteiden maksuttomille neuvonta- ja terveys- palveluille oli kysyntää erityisesti ikääntyvän väestön keskuudessa. Palveluita tarjottiin myös muille ihmisille, joilla monista syistä johtuen oli vaikeuksia hakea julki- sia palveluita.

Kuntien joutuessa säästämään terveyspisteet on otettu lämpimästi vastaan. Monilla paikkakunnilla kunnat ovat terveyspisteen hyvä yhteistyökumppani.

Yhteistyötä tehtiin myös esimerkiksi seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Terveyspisteiden työ oli pääasiallisesti neuvontaa terveysasioissa ja verenpai- neen mittausta. Lisäksi vapaaehtoiset avustivat ter- veyskeskuksia muun muassa sikainfluenssarokotuksis- sa ja rokotettujen seurannassa.

Terveyspisteitä toimi yhteensä 40, joista 10 perustettiin toimintavuoden aikana.

Hiv/aids-neuvontaa ja päihdetyötä

Pääpaino järjestön hiv/aids-työssä oli ehkäisevässä työs- sä, varsinkin kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kam- panjoilla tavoitettiin vuoden aikana noin 100 000 ihmis- tä. Koulutus- ja kondomiajokorttitilaisuuksia järjestettiin yli 60. Neuvonta- ja testauspaikat eli Pluspisteet toimivat Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Seinäjoella.

Päihdetyössä pääpai- no oli ennaltaehkäisys- sä ja varhaisessa puut- tumisessa päihteiden käyttöön. Päihdetyön vapaaehtoiset päih- deneuvojat koulutti- vat sekä järjestön omia vapaaehtoisia että ul- kopuolisia toimijoita.

Päihdetyö oli myös näkyvä osa Punaisen Ristin festa- rityötä. Vapaaehtoiset päivystivät kesällä 64 tapahtu- massa, joista neljässä oli kiertävän päihdetyöparin li- säksi selviytymisasema.

Laura Kotila

Hiv- ja aids -työn vapaaehtoiset jakoi- vat kesäkumeja kesäfestareilla ympä- ri Suomea.

Laura Kotila

Päihdetyön vapaaehtoiset päivystivät Ilosaarirockissa ja kymmenissä muissa kesätapahtumissa.

Pentti Vänskä

Punainen Risti avasi terveyspisteen Lapinlahdella 1.3.2010.

Terveyspisteiden ja kuntien yhteistyö vahvistui

Ensihuollon jatkokurssi 2

Muu koulutus 159

Harjoitus; etsintä 65,

ensihuolto 3, muu harj. 41= 109 KAIKKI YHTEENSÄ (kpl) 415

Iin osasto on auttanut kolmea henkilöä työpaikan hankinnassa. Jaa- na Riihijärvi veti tätä Merta-projektia, jossa kokeiltiin tuetun työllistä- misen keinoja.

Kirsi Timonen

(16)

Asennetyön merkitys kasvoi pakolaistyössä

Kielteiset asenteet maahanmuuttoa ja monikulttuuri- suutta kohtaan kasvoivat Suomessa edelleen. Punai- nen Risti pyrki toiminnallaan lisäämään tietoa ja ym- märrystä pakolaisten vastaanottoa kohtaan.

Rasisminvastaisen kampanjan suosio nousi yhä. Rasis- min vastaisella viikolla toteutettiin ennätysmäärä ta- pahtumia, yhteensä yli 120. Helsingin Narinkkatorilla järjestettiin kampanjan päätapahtuma, rasisminvastai- nen konsertti, jotka kerääntyi katsomaan lukuisa jouk- ko ohikulkijoita.

Henkilötiedusteluja paljon

Punainen Risti piti yllä 11 turvapaikanhakijoiden vas- taanottokeskusta. Useiden toimintaa jouduttiin supis- tamaan viranomaisten päätettyä paikkamäärien pie- nentämisistä. Näin tehtiin, kun turvapaikanhakijoiden määrät tasaantuivat. Punaisen Ristin tilapäiseen majoi- tukseen perustamat hätämajoitusyksiköt lopettivat toimintansa vuoden alussa.

Muutamassa keskuksessa toimi myös alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden ryhmäkoti tai nuorille tarkoitettu tukiasuntoyksikkö.

Henkilötiedusteluja tuli edelleen runsaasti. Alaikäis- ten turvapaikanhakijoiden tiedustelujen määrä kuitenkin laski noin puoleen johtuen turvapaikkahakemusten määrän laskusta. Yhteensä välitettiin 73 Punaisen Ris- tin viestiä ja käsiteltiin 284 henkilötiedustelua, joissa etsittiin 762 perheenjäsentä.

Järjestö vetosi

maahanmuuttoministeriin

Vaikuttamistyön painopisteitä olivat pakolaisten kunta- paikkojen lisääminen sekä valmistelussa ollut uusi ko- touttamislaki ja laki turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.

Punainen Risti vetosi yhdessä Pakolaisneuvonnan ja ECRE:n (European Council on Refugees and Exiles) kanssa maahanmuuttoministeri Astrid Thorsiin, jotta turvapaikanhakijoiden käännytykset Suomesta takaisin Kreikkaan lopetettaisiin hakijoiden huonon kohte- lun ja maan turvapaikkajärjestelmän vakavien ongelmi- en vuoksi.

Turvapaikkahakemukset

2324

1505

4036

5910

4018

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

2006 2007 2008 2009 2010

Turvapaikkahakemukset

Kpl

Lisää vapaaehtoisia maahanmuuttajien tueksi

Vapaaehtoistoiminnalla nähtiin olevan suuri merkitys Suomeen muuttavien ihmisten kotoutumisessa. Toimin- nan kehittyminen näkyi koulutuksissa. Vuonna 2010 jär- jestettiin ennätykselliset 14 Tulijan tukena -kurssia, joissa koulutettiin lähes 200 henkilöä. Toimintaa tuettiin myös kouluttamalla monikulttuurisia promoja ja käyn- nistämällä uusi monikulttuurisen toiminnan kouluttaja- koulutus.

Myös maahanmuuttajia tavoiteltiin mukaan toimintaan.

Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä onnistuttiinkin rekrytoimaan mukaan muun muassa ystävätoimintaan pääkaupunkiseudulla.

Niklas Meltio

Aso ja Kätlin Big Brother -ohjelmasta osallistuivat Rasisminvastaiseen päivään Narinkkatorilla maaliskuussa.

547

657

749 724

540

0 100 200 300 400 500 600 700 800

2006 2007 2008 2009 2010

Henkilöä

SPR:n vastaanottamat kiintiöpakolaisetSuomen Punaisen Ristin vastaanottamat kiintiöpakolaiset

Henkilöä

(17)

Uudet elvytysohjeet julkaistiin joulukuussa

Ensiapukoulutuksen tavoitteena on väestön ensiapuval- miuden ylläpitäminen ja lisääminen.

Punainen Risti oli aktiivisesti mukana ensiapuohjeiden levittämisessä kansalaisille, mistä esimerkkinä olivat ne- tissä julkaistut kesän ensiapuohjeet.

Suomen Punaisen Ristin asiantuntijat kuuluivat Käy- pä hoito -työryhmään, joka hyväksyi uudet elvytysohjeet sekä ammattilaisille että maallikoille. Uudet väes- tön elvytysohjeet julkaistiin joulukuussa. Pohjana olivat Euroopan Elvytysneuvoston (ERC) lokakuussa julkaistut päivitetyt ohjeet. Niiden keskeinen sisältö on, että no- peasti aloitettu ja laadukas painelu-puhalluselvytys sekä varhainen defibrillaatio eli sydämen rytmin muuttami- nen lisäävät äkillisen sydänpysähdyksen saaneen hen- kilön selviytymistä.

Keskustoimiston ensiapukoulutustiimi koordinoi ensiapukoulutuksen valtakunnallisia yritysasiakkuuksia. Valta- kunnallisia yritysyhteistyökumppaneita on järjestössä 12, joista viisi on turvapassiasiakkaita. Turvapassikoulutus on järjestön rekisteröimä koulutusohjelma työpaikoille.

Turvallisuutta tieliikenteeseen

Syksyllä julkaistiin nuorille mopoikäisille suunnattu in- teraktiivinen ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten liikennekäyttäytymistä ja kehittää heidän ensi- aputaitojaan.

Suomen Punainen Risti allekirjoitti joulukuun lopulla 2009 eurooppalaisen tieliikenneturvallisuusperuskir- jan. Olemme näin sitoutuneet tieliikenneturvallisuuden edistäjäksi muun muassa ensiapukurssien avulla.

3549

2650 2644

1998

2836

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

2006 2007 2008 2009 2010

Ensiapupäivystykset Ensiapupäivystykset

Kpl

21788 20320

16358

9642

15564

0 5000 10000 15000 20000 25000

2006 2007 2008 2009 2010

Avunsaajat ensiapupäivystyksissä Avunsaajat ensiapupäivystyksissä

Henkilöä

Ensiapuryhmiä 262

212 219

182

206

0 50 100 150 200 250 300

2006 2007 2008 2009 2010

Ensiapuryhmiä

Kpl Mauri Ratilainen

Elvytysharjoitus Helsingin ja Uudenmaan piirin ensiapukurssilla.

Kahdeksan tunnin Turvapassi-koulutuksia järjestetiin vuoden aikana yhteensä 79 kertaa.

Osanottajia näissä oli yhteensä 2 677 henkilöä.

Muita yrityskursseja oli yli sata. Koulutettavien määrä noin 2 100 henkilöä.

(18)

Luonnonkatastrofit työllistivät

Vuosi 2010 oli vakavien luonnonkatastrofien vuosi. Jo tammikuussa järjestömme oli mukana Punaisen Ristin liikkeen historian suurimmassa avustusoperaatiossa, kun Haitissa miljoonat ihmiset jäivät kodittomiksi ja sa- tojatuhansia kuoli ja loukkaantui maanjäristyksen seurauksena. Haitin katastrofia seurasi Chilen maanjäristys ja sen jälkeinen tsunami. Chilessä autoimme lähettä- mällä maahan kenttäsairaalan ja henkilökuntaa.

Pakistanissa kesän lopulla alkanut poikkeuksellinen tulva vaikutti suoraan suurempaan joukkoon ihmisiä kuin Chilen ja Haitin maanjäristykset yhteensä. Pakistanissa työskenteli vuoden aikana suomalaisia avustustyönte- kijöitä ja lähetimme maahan logistiikkayksikön.

Katastrofiapua tarvittiin eri syistä myös Etiopiassa, Ke- niassa, Tsadissa, Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Keski-Afrikassa, Nigerissä, Malissa, Filip- piineillä ja Kirgisian levottomuuksien yhteydessä.

Kansainvälisestä avusta noin kolmannes meni kehitys- yhteistyöohjelmiin. Niiden avulla kohennetaan perhei- den ja yhteisöjen terveyttä sekä kykyjä auttaa itseä ja muita katastrofien aikana.

Järjestömme on ollut Punaisen Ristin liikkeen sisällä keskeisessä ja aloitteellisessa asemassa kehittämässä uutta yhteisöperustaista työmenetelmää. Se tarkoittaa, että yhteisö määrittelee itse tarpeensa, järjestää työn ja tekee sen, hyödyntäen kaikissa vaiheissa Punaisen Ristin tarjoamia mahdollisuuksia saada tukea ja apua.

Avustuskohteet

Aasia

Apua Pakistanin tulvien uhreille

Heinäkuussa alkaneet monsuunisateet johtivat Pakis- tanissa maan historian pahimpiin tulviin. Tulvat aihe- uttivat maassa valtavan hätäavun tarpeen. Pakistaniin lähetettiin avustustyöntekijöitä sekä logistiikkayksikkö yhdessä Tanskan Punaisen Ristin kanssa. Lisäksi lähe- tettiin huopia, lääkintätarvikkeita, suojapeitteitä sekä malariasääskiltä suojaavia hyttysverkkoja.

Tukea paimentolaisille Mongoliassa

Mongoliassa tuettiin hanketta, joka auttaa vähäosai- simpia niin pääkaupunki Ulan Batorin piireissä kuin maaseudun yhteisöissäkin. Talvi 2009 – 2010 oli Mon- goliassa erityisen kylmä, ja sen takia lähetettiin vaatteita paimentolaisille. Tulevan talven varalle karjalle hankittiin ruokaa ja paimentolaisia opastettiin varautu- maan kylmään talveen.

Terveyttä Pohjois-Afganistanissa

SPR ryhtyi tukemaan Afganistanin Punaisen Puolikuun terveystyötä Sar-i Pulin alueella Pohjois-Afganistanissa.

Eero Pykäläinen

Tavoitteena on parantaa yhteisöjen valmiuksia ehkäistä sairauksia. Lisäksi hankitaan kaivoja ja käymälöitä sekä liikkuvia hätäapuyksiköitä.

Tarvikkeita Kirgisian pakolaisille

Kesäkuiset levottomuudet ajoivat kymmenet tuhannet kirgiisit ensin Uzbekistaniin ja jo heinäkuussa takaisin Kirgisiaan pakolaisleireille. Heille hankittiin lääkintä- ja muita tarvikkeita.

Ensiapupisteitä Pohjois-Koreassa

Pohjois-Koreassa keskityttiin parantamaan terveyden- huoltoa muun muassa kehittämällä ensiapupisteitä.

Pohjois-Koreassa työskenteli avustustyöntekijä.

Katastrofiapua ja terveyttä Kaakkois-Aasiassa SPR avusti hirmumyrsky Megin uhreja Filippiineillä. Li- säksi käynnistettiin yhteistyö valmiusasioissa Filippii- nien ja Kambodzhan Punaisten Ristien välillä.

Kambodzhassa, Myanmarissa ja Itä-Timorissa edistet- tiin terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeiden tavoitteina oli parantaa ihmisten kykyä tunnistaa riskejä sekä auttaa toisiaan onnettomuuksissa.

Mongolian Punainen Risti kiersi Arkhangain ja Khovsolin provinsseissa keräämässä tietoa avustustarpeista.

Solongo Khulerbaatar

Haitissa työskenteli vuonna 2010 yli sata suomalaista avustustyönteki- jää. Kuvassa Kati Partanen.

(19)

Taru Tuohiniemi

Tsunamiapu lähestyy loppuaan

Suomen Punaisen Ristin laaja avustusohjelma tsunamin tuhoista kärsineissä maissa on kuusi vuotta katastrofin jälkeen lähes päätöksessään.

Eniten apua on käytetty Sri Lankassa. Vuonna 2010 jatkettiin muun muassa sairaaloiden rakentamista. Itäisessä maa- kunnassa sijaitsevan Pottuvilin sairaala luovutettiin viranomaisille heinäkuussa.

Thaimaahan rakennettu veripalvelujärjestelmä on ollut Suomen Punaisen Ristin Thaimaan tsunamiohjelman merkittävim- piä hankkeita. Phuketin alueverikeskus aloitti toimintansa elokuussa 2009.

Vuoden aikana valmistuivat Siglin koulurakennukset Indonesian Acehiin.

Tsunamiapuun saaduista lahjoitusvaroista oli joulukuussa 2010 kirjattu käytetyksi 30,3 miljoonaa euroa. Loput 31,4 miljoonan euron kokonaissummasta käytetään loppuvuoden 2010 ja vuoden 2011 aikana pääosin Sri Lankassa. Suomen Punaisen Ristin Aasia-keräys tsunamin jälkeen tuotti yhteensä 26,7 miljoonaa euroa. Ulkoministeriöltä tukea tsunamiapuun saatiin 4,5 miljoonaa euroa ja sisäasiainministeriöltä 0,2 miljoonaa euroa. Kotimaan tsunamiapuun on käytetty 1,6 miljoonaan euroa. Työ on saatu päätökseen.

Suomen Punainen Risti on ollut tukemassa Thaimaan veripalvelujärjestelmän perustamista. Työ on ollut merkittävä osa tsunamiohjelmaa Thaimaassa.

Avustustyöntekijöitä

167

137 154

199

284

0 50 100 150 200 250 300

2006 2007 2008 2009 2010

Avustustyöntekijöitä Kansainvälisen henkilöreservin koulutus

14 18 19 21 24

451 466

587

528

854

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2006 2007 2008 2009 2010

Kursseja Osanottajia

(20)

Afrikka

Ruoka-apua Zimbabwessa

Zimbabwessa SPR antoi avustusta maan heikon ruoka- tilanteen takia. Avustustyö rakennettiin katastrofiavun pohjalle siten, että vuoden takaisen koleraepidemian aikana aloittaneet vapaaehtoiset jatkoivat toimintaan- sa kehitysyhteistyöohjelmassa.

Ruokaa ja aids-apua eteläisessä Afrikassa Malawissa, Mosambikissa ja Swazimaassa yhdistettiin ruoka- ja hiv/aids-ohjelmia. Niillä lisätään tartunnan saaneiden ihmisten ja orvoksi jääneiden lasten kykyjä elää mahdollisimman omavaraisina kotonaan.

Terveyttä Kongossa ja Keski-Afrikan tasavallassa

Hiv/aids-työ eteni Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Keski-Afrikan tasavallassa. Tartunnan saaneiden elämänlaatua kohennettiin mm. kotihoidon, ravintotuen ja omaisten neuvonnan avulla. Samoin li- sättiin valistusta niin viruksen tartuntatavoista kuin syr- jinnän vähentämiseksi.

Malarian vähentämistä Sierra Leonessa Länsi-Afrikassa Sierra Leonessa ryhdyttiin vähentä- mään malarian ja muiden tautien leviämistä alle viisi- vuotiaiden ja raskaana olevien naisten keskuudessa.

Tiedottaminen ja parempi hygienia ovat keinoina.

Ruokaa Nigerissä ja Malissa

Nigerin ja Malin pohjoisosissa kärsittiin pahasta kuivuu- desta. Nigerissä jopa puolet seitsemän miljoonan kan- sasta oli ilman ruokaa. Suomalaisten tuella hankittiin ruokaa 300 000 ihmiselle.

Amerikat

Haitin avustusoperaatio historian suurin

Haitin tammikuisen maanjäristyksen jälkeinen avustus- työ oli sekä kansainvälisen Punaisen Ristin että Suo- men Punaisen Ristin historian suurin hätäapuoperaa- tio. SPR osallistui siihen liikkuvalla terveysklinikalla ja sairaalalla, hätämajoituksella ja avustustarvikkeilla sekä antamalla asiantuntija-apua.

Liikkuva klinikka toimi myös loppuvuoden kolera- ja myrskyuhan aikana normaalisti ja hoiti viikoittain noin 1 000 potilasta. Heidän joukossaan oli paljon odottavia ja vastasynnyttäneitä äitejä ja heidän vauvojaan. Lu- kuisat vapaaehtoiset työntekijät antoivat ensiapua se- kä auttoivat malarian ja hivin torjunnassa. Tätä kautta apua sai yli 50 000 ihmistä.

Suomen ja Saksan Punaisen Ristin perustamassa Carre- fourin sairaalassa hoidettiin 68 000 potilasta.

Leoganessa ja Gressierissä pääkaupunkiseudun länsi- puolella jaettiin hätämajoitukseksi telttoja ja pressuja, avustustarvikkeita sekä 1 000 perheelle rakennusmate- riaalia väliaikaisiin koteihin. Lisäksi hankittiin asukkaille asumis- ja keittiötarvikkeita. Terveysvalistusta jaettiin myös asukkaille.

Kenttäsairaala Chilessä

Chileä ravisteli yksi kaikkien aikojen voimakkaimmista maanjäristyksistä helmikuussa 2010. Monet sairaalat joko tuhoutuivat tai vaurioituivat pahasti.

Suomen Punainen Risti lähetti Chileen 50-paikkaisen kenttäsairaalan. Siihen kuuluu vuodeosaston lisäksi kaksi leikkaussalia sekä poliklinikka ja se vastaa pientä aluesairaalaa.

Valmius- ja nuorisotyötä Karibialla

Valmiustyön ansiosta 60 000 ihmistä oppi toimimaan yhteisöjensä tukena Karibialla sekä Etelä-Amerikan kui- vuus- ja tulva-alueilla Chacossa Boliviassa, Paraguayssa ja Argentiinassa.

Punaisen Ristin nuorisotyö tehostui Keski-Amerikas- sa ja Karibialla. Nuorisotyön tavoitteena oli vähentää nuorten syrjäytymistä ja lisätä heidän osaamistaan auttaa yhteisöjään.

Ari Räsänen

Avustustyö Haitin maanjäristyksen jälkeen. Sairaanhoitaja Virpi Teinilä tutkii maanjäristyksessä loukkaantuneen pojan ruhjeita kenttäsairaalassa.

Vaatteita pakolaisille

Vaatteita lähetettiin Sierra Leoneen sodasta kärsiville lapsille ja Liberiaan katastrofiavuksi. Tshadiin paenneet sudanilaiset saivat myös vaatteita.

Ruokaa Etiopiassa

Ruokatilanne Etiopiassa huononi edelleen. Maahan hankittiin maissia, palkokasveja, ruokaöljyä ja soija- maissisekoitetta. Samoin hankittiin makuualustoja ja huopia.

Mark Snelling

Nainen ja lapsi hakemassa avustuslähetystä Tigarin kaupungissa Nigerissä.

(21)

Noin 200 000 sai vaateapua

Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Kalkusta lähetet- tiin yli 100 000 kiloa vaatteita avustuskohteisiin vuonna 2010. Eniten vaateapua annettiin Tadzhikistaniin, jossa vaatekerran sai noin 50 000 ihmistä. Lisäksi vaatteita ja peittoja lähetettiin Liberiaan, Sierra Leoneen, Djiboutiin, Mongoliaan ja Tsadiin.

Kaikista Kalkkuun saaduista vaatteista vajaa puolet lähe- tettiin avustuskohteisiin. Neljäsosa päätyi energiajättee- seen ja loput kierrätykseen ja varastoon jatkoa varten.

Ruoka-apua Etiopiaan ja Zimbabween

Vuonna 2010 suurimmat ruoka-avun kohdemaat olivat Etiopia ja Zimbabwe. Etiopiaan lähetettiin erilaisia ruokatarvikkeita ja siemeniä yli 400 000 euron arvosta.

Tarvikkeet pitivät sisällään muun muassa härkäpapuja, lasten ruokaa ja maissin jyviä. Zimbabween lahjoitettiin maissin, durran ja sokeripavun siemeniä sekä lannoi- tetta noin 350 000 eurolla.

Sairaala Haitiin ja sairaalatarvikkeita Pohjois-Koreaan

Suomen Punainen Risti lähetti yhteensä yhdeksän ERU- yksikköä maailmalle. Haitin avustusoperaatiossa maahan vietiin sekä liikkuva klinikka että kirurginen sairaala. Lisäksi Haitiin lähetettiin avunjakeluyksikkö.

Myös Chileen toimitettiin kirurginen sairaalayksikkö ja Pakistaniin viisi logistiikkayksikköä.

Pohjois-Koreaan toimitettiin instrumentteja kahteen sairaalaan sekä lääkinnällisiä tarvikkeita ja laitteita kahteen sairaalaan ja 42 klinikkaan. Näiden avustustarvik- keiden arvo oli yhteensä noin 250 000 euroa.

Kansainvälinen apu

20,992 21,599 22,81 24,554 24,375

5,325 6,907 8,783 12,885 15,007

0 5 10 15 20 25 30

2006 2007 2008 2009 2010

Milj. euroa

Katastrofiapu Kehitysyhteistyö

Ari Räsänen

Kalkun logistiikkakeskuksesta lähetetään vuosittain 150 000 - 200 000 kiloa lahjoituksena saatuja hyväkuntoisia vaatteita katastrofiapuna ulkomaille.

Katastrofiapu

Milj. euroa

Kansainvälisen avun rahoitus

8,365 11,674 14,507 15,387 12,52517,200 16,700 15,200 22,695 21,045

0,736 0,359 3,213 2,042 5,812

0 5 10 15 20 25

2006 2007 2008 2009 2010

Milj. euroa

Suomen Punainen Risti Suomen valtio Euroopan unioni

Milj. euroa

9,5

12,6

9 7,6 8,5

8,5

6,7

9,4

14,9

13

2,3 1,3 1,2 2,1 2

0 2 4 6 8 10 12 14 16

2006 2007 2008 2009 2010

Katastrofiapu

Raha Materiaali Palvelut (Henkilöapu)

Milj. euroa