VHS-kuulemispalaute 2015
Kuuleminen
Kuuleminen .10.2014 – 31.3.2015.
Kukin ELY-keskus pyysi lausunnot oman toimialueensa keskeisiltä vesienhoitoon liittyviltä tahoilta.
Lisäksi kaikilla kansalaisilla oli mahdollisuus esittää
ehdotusta koskevia kannanottoja.
ELY Alueelliset lausunnot
Valta- kunnalliset
lausunnot
Kansalais- palaute (sähköinen palautelomake)
Palaute yhteensä
LAP 27 16 7 50
UUD 30 20 20 70
KAS 19 9 5 33
HAM 20 5 3 28
ESA 23 20 20 63
KES 38 11 23 72
POS 37 9 5 51
POK 20 8 9 37
VAR 24 9 6 39
PIR 25 11 6 42
EPO 39 20 11 70
Suunnitelmien viimeistely
Palautteen palastelu ELYissä
7.5. Sektoritiimeille
Työpaja 25.5. SYKE
Valtakunnalliset sidosryhmäneuvottelut, kesäkuu - mm. ympäristöjärjestöt, MTK, Energiateollisuus, Kuntaliitto
Tornionjoen vha Suomi-Ruotsi neuvottelu 3.6.
Kv-vha:t, Yhteiset dokumentit (’Roof plan’)
Elokuun loppuun mennessä viimeisetkin linjaukset selvät
VHS-ehdotukset YM:lle lokakuussa
Valtioneuvoston päätös marras-joulukuu
Luokitusperusteet (indikaattorit, erot naapurimaihin nähden)
Kiintoaine/humus
Vaelluskalat
Kaavoitus/vesienhoito
Vesien tilan seuranta
Asiakirjojen vaikeaselkoisuus
’Ei ihme että normi ihmiset ei ymmärrä teidän hommista mitään, satoja sivuja liirum
laarumia ja siihen kymmeniä tekijöitä?? Mitä oli ne konkreettiset toimenpiteet mitä joku tekee??? ’
Säännöstely ja rakentaminen
1. Suunnitelmiin tulisi kirjata että kestävät vaelluskalakannat saavutetaan monipuolisella keinovalikoimalla: vaellusesteiden poiston, kalateiden, kalahissien ja ohitusuomien sijaan tai lisäksi emokalojen ylisiirrot,
poikastuotantoalueiden kunnostukset, kalaistutukset, tuki-istutukset ja kalastuksen säätely.
Toimenpidevalikoima on huomioitu kansallisessa kalatiestrategiassa, tarkennetaan tekstiä
2. Kalojen kulkua helpottavat toimenpiteet tulisi priorisoida
Kalateiden kärkikohteet on priorisoitu kalatiestrategiassa
3. Toiminnan pääpainon tulee olla luontaisissa kalakannoissa ja kalojen elinkierron elvyttämisessä.
Täsmennetään tekstiä kalatiestrategian mukaan
4. Suunnitelmassa tulisi antaa suositus kalanistutusvelvoitteen osittaisesta muuttamisesta kalatievelvoitteeksi, tai kohdentamiseksi myös muiden toimenpiteiden toteutukseen.
• Tavoitteena on velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi.
5. Ympäristövirtaama-käsite, ja sen soveltaminen on epäselvää. Ei selviä missä sitä tullaan käyttämään toimenpiteenä
• käsitteen selventäminen (valtakunnallinen sektoriryhmä)
• ympäristövirtaamaa ei ole erikseen toimenpiteenä, vaan se voi olla osa säännöstelykäytännön kehittämistä
Säännöstely ja rakentaminen
6. Vaellusyhteyksien avaaminen kaloille Tengeliönjoen vesistössä olisi kannatettavaa järvitaimenkantojen vaellusyhteyden palauttamiseksi
• Esitetään selvitystä vaellusyhteyden avaamisesta.
7. Vaelluskalojen palauttaminen tavoitteeksi Kemijoen yläosille
• Kotiutusistutukset
• Kalateiden mahdollisuuden arviointi, kunhan alapuolisten kalateiden toimivuudesta kokemuksia
8. Tuulivoimatuotanto tulisi ottaa huomioon käyttöpaineena rannikkovesien hoidon suunnittelussa.
• Tarkistetaan, HYMOn voi lisätä paineeksi myös rannikkovesimuodostumaan.
Säännöstely ja rakentaminen
9. Toimenpiteet vaelluskalojen nousun ja joen veden laadun parantamiseksi eivät ole riittäviä.
10.Vaellusesteiden merkitystä ei ole huomioitu riittävästi.
Säännöstely ja rakentaminen
1. Vaaditaan valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista luopumista.
Maankäytön suunnittelun tulee suuntautua alhaalta ylöspäin.
2. Kaavoituksesta ei pidä tehdä vesialueiden suojelutyökalua.
3. Kaavoitus, metsätalouden ohjeisto ja vesiensuojelu tulisi yhteen sovittaa niin, että ohjaus olisi toimijan kannalta selkeä ja yhtenevä.
• Sektoriryhmä
Maankäyttö
1. Lannoituksia olisi rajoitettava niin, että huuhtoutuvien ravinteiden määrät saadaan aleneviksi.
• Ravinteiden huuhtoutumisen vähentäminen on pyritty huomioimaan toimenpiteissä.
2. Malleissa karjatalouden kuormitus jakaantuu pelloilta tulevaan ja suurten yksiköiden pistekuormitukseen: mitä on kotieläinyksiköstä tuleva pistekuormitus, sillä lanta kierrätetään pellolle ja jätevedet ym.
ravinteikkaat nesteet käsitellään siten, että niistä ei tule päästöjä pinta- ja pohjavesiin.
• Valtakunnallinen linjaus
Maatalous
3. Paras tapa alentaa peltojen fosforilukuja on mahdollisimman suurten satojen tuottaminen. Jotta kasvit ottaisivat paljon fosforia, on niiden saatavilla oltava typpeä. Typpilannoituksen liiallinen rajoittaminen ei vesienhoidonkaan kannalta ole järkevää.
• Typpikuormituksen vähentäminen on tarpeen muutamilla vesimuodostumilla.
Maatalous
5. Ympäristöselostuksissa esitetään, että karjatalouden uudet toiminnot ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle ja olemassa olevien
toimintojen osalta toimenpiteinä esitetään lannan varastoinnin ja
eläinsuojien jätevesien käsittelyn tehostamista. Lapin pohjavesissä ei ole havaittu kontaminaatiota tai pilaantumista, joka olisi johtunut
maatalouden harjoittamisesta.
• Perustuu valtakunnalliseen ohjeistukseen (ympäristöministeriö).
Lapin eläinsuojilla vain harvalla on järjestetty pohjaveden laadun tarkkailu, joten tilannetta ei täysin tunneta. Ympäristöluvissa
määrätään pohjaveden laadun tarkkailusta, lannan käsittelystä ja varastoinnista tarkemmin.
Maatalous
1. Metsätalouden vesiensuojeluun on olemassa omat päivitetyt suositukset ja sertifioinnin edellyttämät vaatimukset.
2. Metsälain uudistuksen yhteydessä uudistettiin toimijoiden käyttöön hyvän metsänhoidon suositukset ja metsätalouden
vesiensuojelusuositukset.
3. On huomattava, että vesilaki ja ympäristönsuojelulaki ovat voimassa myös metsätaloutta koskien. Lisäksi metsäsertifiointi ja
metsänhoitosuositukset ohjaavat toimintaa.
• Huomioidaan suunnitelmissa.
Metsätalous
4. Metsätalouden rakenteiden hyödyt arvioidaan liian suuriksi tulvasuojelussa.
• Sektoriryhmä
5. Toimenpiteiden sisältö ja kustannusten laskentaperusteita olisi hyvä selventää.
• Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta” ja ”Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu” sisältöjen eroavaisuudet jäävät
epäselviksi
• jako erillishankkeet/ kunnostusojitukset yhteydessä tehtävät toimenpiteet ei ole luonteva
• kustannusten laskentaperusteet jää epäselviksi -> tarkistetaan
Metsätalous
6. Vesienhoidon suunnittelussa tulee huomioida, että metsätalouden menetelmät ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneet paremmin vesiensuojelun huomioon ottaviksi.
7. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteiden toteutumista on mitattu toimenpiteiden määrällä. Toimenpiteiden (esim. suojakaistat,
kunnostusojitukset) toteuttamisen edellytyksenä on metsätalouden harjoittaminen. Suositeltavampaa olisi arvioida onnistumista
vesistökuormituksen määrää mittaamalla.
• Sektoriryhmän linjaus.
Metsätalous
8. Toimenpiteiden määrällinen ja alueittainen vaihtelu tulee huomioida vesienhoitosuunnitelmissa, jotta vesienhoitotoimenpiteet kohdistuvat alueittain määrällisesti oikein sekä kustannustehokkaasti.
• Alueellinen metsätaloustoimenpiteiden (kunnostusojitus,
uudishakkuut) vaihtelu kolmannen jakovaiheen valuma-alueilla on huomioitu kuormituslaskelmissa.
9. Metsätalous on kokonaisuutena pieni uhka pohjavesille.
Pohjavesialueilla toimiminen on myös ohjeistettu tarkasti
10.Luken tutkimusten mukaan hakkuiden ei ole todettu aiheuttavan merkittävää pohjavesien nitraattipitoisuuksien nousua.
• Tarkistetaan
Metsätalous
1. Useissa suunnitelmissa viitataan kemikaloinnin suosimiseen vedenpuhdistustoimenpiteenä kasvillisuuskenttien sijaan.
Kemikaloinnin lisäämisvaatimus on perusteeton.
• kemikalointi on esitetty täydentävänä toimenpiteenä
2. Suunnitelmissa tulisi todeta, että turvetuotannon
ympäristölupaharkinnassa automaattisesti huomioidaan luokitellut pohjavesialueet ja uusia turvetuotantoalueita ei käytännössä sijoiteta pohjavesialueille niin, että ne vaarantaisivat pohjavesialueita.
3. Turvetuotanto ei vaaranna pohjavesiä, koska tuotantokohteet eivät sijaitse pohjavesialueilla.
• Todetaan pohjavesialueiden huomiointi lupavaiheessa.
Turvetuotanto
4. Vesienhoitosuunnitelmia on täydennettävä valtakunnallisilla,
alueellisilla ja sektorikohtaisilla kiintoaine- ja humuskuormitustiedoilla.
• valtakunnallinen linjaus tarvitaan, tavoite kolmannelle suunnittelukaudelle.
5. Turvetuotantoa ja tulvia koskevaa muotoilua tulisi vertailla eri
suunnitelmissa. Eri suunnitelmissa samojen turvetuotannon vaikutus arvioidaan merkittävästi toisistaan poikkeavalla tavalla.
• Sektoriryhmän linjaus
Turvetuotanto
6. Jatkuvan vedenlaadun mittauksen lisäämiseen ei ole turvetuotannon osalta perusteita. Jatkuvatoiminen mittaus on vain harvoin perusteltua jo siksikin, ettei kaikista parametrien osalta vielä voida luottaa
jatkuvatoimiseen mittaukseen.
valtakunnallinen linjaus, suunnitelmissa esitetään ohjauskeinona vain jatkuvatoimisen mittaustekniikan kehittämistä
Turvetuotanto
7. Muutamien suunnitelmien toimenpidelistauksissa esitetään
selvitettäväksi turvetuotanto-alueilta huuhtoutuvan elohopean ja
mahdollisesti myös muiden metallien kuormitus. Tähän ei ole tarvetta, sillä asiaa on jo selvitetty useissa yhteyksissä (esim. Taso-hanke).
• Sektoriryhmä
Turvetuotanto
1. Vesienhoitosuunnitelmien toteuttamisessa on huolehdittava siitä, että yleiset vähentämistarpeet, esim. ravinteiden osalta, eivät saa tulla läpäisyperiaatteella teollisuuden lupavaatimuksiksi.
2. Teollisuudelle ei tulisi sälyttää yhtään sellaista uutta
puhdistusvaatimusta jätevesien osalta joka vaarantaa niiden
toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn suhteessa alan muihin vastaaviin kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin.
• Lupaviranomainen harkitsee itsenäisesti miten VHS otetaan huomioon lupapäätöksissä.
Teollisuus
1. Haja-asutusalueiden keskitetyssä viemäröinnissä tulee ottaa huomioon teknis-taloudellinen toteutettavuus, vesiensuojelullinen
kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenteen kehittyminen ja vesihuoltolain 10§:n muutoksen vaikutukset.
• Esitetyt haja-asutuksen viemäröintihankkeet sisältyvät valtakunnalliseen viemäröintiohjelmaan, jossa hankkeiden
valintakriteereinä ovat olleet mm. viemäröinnin teknis-taloudellinen toteutettavuus, vesiensuojelullinen kustannustehokkuus ja
yhdyskuntarakenteen kehittyminen. Vesihuoltolain 10§
huomioidaan hankkeiden lopullista toteutettavuutta arvioitaessa.
Yhdyskunnat ja haja-asutus
2. Vesienhoidossa pitää huomioida ja arvottaa vesienhoidon tavoitteiden lisäksi vaikutukset vedenhankinnan turvaamiseen.
• Vaikutusten arviointi ja eri intressien arvottaminen tehdään tapauskohtaisesti vesitalousluvan ratkaisun yhteydessä.
3. Vesienhoitosuunnitelmassa ei tule sitovasti edellyttää epätaloudellisten hankkeiden toteuttamista, vaan hankkeiden toteutuksen osalta on syytä tuoda esiin siihen liittyvät reunaehdot, kuten rahoitustarve.
• Suunnitelma ei sisällä sitovia linjauksia. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmissa ja vesihuollon alueellisissa
yleissuunnitelmissa on esitetty vesihuoltotoimenpiteitä strategisina linjauksina vesihuollon järjestämistarpeen kautta. Hankkeiden rahoitus ratkaistaan tapauskohtaisesti ennen toteutusvaihetta.
Yhdyskunnat ja haja-asutus
4. Kokonaistypenpoiston vaatimuksia ei tule soveltaa alle 10 000 AVL:n jätevedenpuhdistamoihin.
5. Viittaus ainekohtaisiin päästörajoihin ohjaa toimenpiteet kalliisiin ja
resursseja kuluttaviin jälkikäsittelyratkaisuihin sen sijaan, että päästöjen rajoittamiseen pyrittäisiin kustannustehokkain päästölähteellä
tapahtuvin toimenpitein.
• Valtakunnallinen linjaus
Yhdyskunnat ja haja-asutus
1. Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittava myös
Pelkosenniemen Kupittajan harjuun joka on merkittävä pohjavesialue, jota uhkaa Soklin kaivoksen liikenne ja Vuotoksen altaan suunnittelu.
• Suojelusuunnitelman laadituttaa yleensä kunta tai vesilaitos.
Toimenpideohjelmassa on esitetty suojelusuunnitelmien laadintaa riskialueille, joka Kupittaja ei tällä hetkellä ole.
2. Maalämpöjärjestelmien yleistymisen myötä toimenpiteissä on syytä olla mukana maalämpöjärjestelmien pohjavesialueelle sijoittamisessa
huomioitavat suositukset
3. Ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi olisi tärkeää nähdä, että mille alueille vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt
pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimiset ja päivitykset sekä rakenneselvitykset kohdistuvat.
• Valtakunnalliset linjaukset
Pohjavedet
1. Vesienhoitosuunnitelmassa on syytä todeta tekoaltaan rakentamisen vedenlatuvaikutusten olevan väliaikaisia ja ympäristövaikutusten
pienempiä kuin aiemmissa vastaavissa hankkeissa.
• Mahdollisen tulva-altaan vaikutukset arvioidaan erillisissä prosesseissa.
Tulvariskien hallintasuunnitelma
2. Esitetään että Kemijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelmassa painotetaan tulva-altaan tärkeyttä yleisen edun kannalta ja todetaan tarve poiketa ympäristötavoitteista.
• Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon yhteensovittamisessa suositaan ensisijaisesti toimenpiteitä, jotka edistävät tai eivät merkittävästi haittaa kummankaan tavoitteiden saavuttamista.
Poikkeaminen ympäristötavoitteista on viimeinen keino, mikäli tavoitteiden yhteensovittamiseksi ei löydy parempia ratkaisuja ja kaikki edellytykset poikkeamiselle täyttyvät. Poikkeamistarpeen arvioinnissa tulee yleisen edun lisäksi huomioida myös haittojen ehkäisemiseksi suunnitellut toimenpiteet sekä vaihtoehtoisten ratkaisujen mahdollisuus.
Tulvariskien hallintasuunnitelma
3. Tulvariskien hallintasuunnitelma ei puutu metsätalouden aiheuttamaan tulvariskin kasvattamiseen
• Asiaa on arvioitu Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelun monitavoitearviointi -raportissa. Luku 4.1 Valuma-alueen
vedenpidätyskyvyn lisääminen. Vesien luontainen pidättäminen valuma-alueella on myös yksi toimenpide-esitys tulvariskien hallintasuunnitelmassa.
Tulvariskien hallintasuunnitelma
1. Kemijoen vesistöalue ulottuu myös Venäjän puolelle, joten
suunnitelmasta on kuultava myös Venäjää etenkin vaelluskalojen kulun sekä majavien kulun turvaamiseksi.
• Täsmennetään kuvausta. Kemijoen vesistöstä Venäjän puolella on1633 km2 (3.2 %) ja Norjassa 27 km2 (0.05 %). Suomen
lainsäädännössä Kemijoen vesienhoitoalue on määritelty kansalliseksi vesienhoitoalueeksi.
2. Suunnitelmassa ei kerrota, milloin ja miten naapurimaiden laatimista asiakirjoista tiedotetaan, mistä ne ovat saatavissa ja voidaanko niistä antaa palautetta.
• Lisätään linkkejä
3. Suunnitteluprosessista tiedottamista tulisi tehostaa.
Osallistuminen ja kuuleminen
1. toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee täsmentää mahdollisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja -maisemaan sekä kulttuuriperintöön ja muinaisjäännöksiin
• Valtakunnallinen tarkistus
2. Suunnitelmaan on kirjattava vesilain muuttaminen niin, että pienvedet on suojeltu myös Lapissa.
• kansallinen pienvesistrategia on tekeillä
Muuta/Yleistä
3. Ehdotetaan aineiston tiivistämistä ja toiston karsimista.
4. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman sisällöt ovat monilta osin yhtenevät. Kehittämisehdotuksena esitetään, että
toimenpideohjelman kirjaukset sisällytetään vesienhoitosuunnitelmaan.
5. Luonnonvarakeskus suosittelee raportin rakenteen muuttamista siten, että käytetään kirjallisuusviitteitä ja -luetteloa.
6. Vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt skenaariovaihtoehdot ovat vaikeita ymmärtää.
