Suomen televisiouutisten kilpailun kausi 1981 - 85

(1)

vmmm. Mainosrahoitukseen perustu- va kolmosverkko on kieltämättä melkoinen askel mainosrahoituksen osuuden lisäämiseen.

Kolmostelevisio ei kuitenkaan aiheuttane tässä suhteessa mitään vallankumousta. Kansliapäällikkö Juhani Korpelan mukaan liikenne- ministeriön kanta on nimittäin se, ettei sähköisen viestinnän osuus mainoskakusta voi ylettömästi kas- vaa. Nousu nykyisestä kahdeksan prosentin osuudesta reiluun 10 pro- senttiin on hänen mukaansa kyllä suotavaa, mutta monta prosentti- yksikköä ei siitä yli mennä. Oleelli- sempi kysymys onkin, miten Kol- mostelevision synty muuttaa tulevi- na vuosina MTV:n asemaa sen pyr- kiessä omaan toimilupaan ja omaan kanavaan.

Kaiken kaikkiaan pitää muistaa, että Kolmostelevision perustamises- sa oli enemmän kyse viestintäpoli- tiikasta taloudesta. Yleisradio oli pakotettu hankkeeseen, koska suurten lehtitalojen invaasioyritys samalle kanavalle oli nopea ja päättäväinen.

jälkeen

Yleisradion piirissä ollaan erittäin hyvin tietoisia siitä, miten tulevai- suuden strategiat ovat täydellisesti

kiinni yhtiön käyttötalouden tur- vaamisesta. Poliittiset päätöksen- tekijät pitävät avaimia käsissään.

Vasta taloudellisella perustalla voi- daan käydä todellista keskustelua ohjelmapolitiikasta. Tämä on kylmä totuus.

Kilpailun kiristyminen sähköises- sä viestinnässä ei ole sittenkään horjuttanut Yleisradion asemia vielä mitenkään erikoisesti, vaikka täl- laista käsitystä kyllä erilaiset markkinamiehet ja Yleisradioon syystä tai toisesta kaunaisesti suh- tautuvat tahot levittävätkin. Yleis- radiolla on esimerkiksi radiokuun- telijoita tällä hetkellä enemmän kuin koskaan.

Taloudellisen epävarmuuden sen sijaan voi tuoda hyvinkin surul- liset heijastusvaikutuksensa nopeas- tikin perinteiseen yleisradiotoimin- taan. Taloudellisista syistä YLE voi tinkiä kunniakkaista ja tärkeimmistä tehtävistään halvan ja suuria yleisöjä tavoittelevan hyväksi, Tarjolla on vaara peruuttamattomme virheille.

Sen sijaan turvattujen toiminta- edellytysten vallitessa Yleisradiolla ei olemaan vaikeuksia osoittaa julkisen yleisradiotoiminnan yliver- taista merkitystä sähköisen viestin- nän keskeisenä tekijänä.

Martti Luoma

Suomen televisiouutisten kilpailun kausi 8 5

MTV:n Kymmenen Uutiset käynnis- tettiin syksyllä -81. Perusteeksi kilpailevalle lähetykselle esitettiin mm., että sananvapaus laajenee, koska Yleisradion uutisissa käsittely saattaa olla yksipuolista, ja että Suomeen mahtuu hyvin kaksi eri- tyyppistä uutislähetystä.

MTV:n tutkimusosastolla on alusta lähtien seurattu kahden kil- pailevan kotimaisen tv-uutislähetyk- sen sisällön kehittymistä. Toisaalta on haluttu selvittää, miten kilpailu- tilanne vaikuttaa toimitusten työs- kentelytapapoihin ja toisaalta pyrit- ty kartoittamaan sisällön kehitty- mistä vuosien kuluessa. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut toimitustyön käytäntö, ja huomiota on haluttu kiinnittää niihin ratkaisuihin, joita uutistoimituksessa lähetystä koot-

taessa joudutaan tekemään. Uuti- soinnin teorian soveltaminen ja kehittäminen ei ole ollut tavoittee- na. Liioin ei ole ollut tarkoitus määritellä, kumpi toimitus tekee parempaa tai huonompaa uutislähe- tystä.

Seuraava katsaus perustuu tut- kimussarjan julkaisuihin.

Lyhyempiä juttuja

Uutisjutun keston perusteella pyri- tään arvioimaan lähetyksen yleistä tempoa ja toisaalta juttujen perus- teellisuutta. Sen sijaan yksittäisten juttujen rakentaminen, kuvakulmien vaihtelut tai elementtien lukumäärä eivät ole olleet tutkimuskohteena.

Taulukko 1. Uutisten keskimääräinen pituus sekä keskimäärä viikoittain

---

·Syksy -81

MTV YLE

Syksy -85

MTV YLE

---

Keskipituus sekuntteina Uutisten keskimäärä/lähetys

64 91 54 81

15,3 13,6 18,7 15,7

(2)

Tyypillistä molemmille lähetyk- sille on ollut juttujen lyheneminen.

MTV:n uutisjuttu on nyt keskimää- rin alle minuutin mittainen, YLE:n silti vielä selvästi pitempi. Tällä vauhdilla kahdenkymmenen minuutin lähetykseen MTV saa mahtumaan 18,7 ja YLE 15,7 juttua. Viikonlop- puisin lähetykset ovat viidentoista minuutin mittaiset.

Uutisjuttujen keskipituuden lyhe- nemisen suurin syy lienee se, että molemmissa toimituksissa on alettu suosia yhä enemmän lyhyitä parin- kymmenen sekunnin sähkeuutisia, joissa ei raporttiosuutta ole lainkaan. Sähkeuutisten määrä on nyt noin 60 % kaikista jutuista molemmissa lähetyksissä. Pelkät keski- arvot eivät kuitenkaan anna täysin oikeaa kuvaa, sillä YLE:n juttujen pituudet jakautuvat selvemmin joko hyvin pitkiin tai aivan lyhyisiin.

Tästä voi päätellä, että lähetykseen mahtuu tavallisesti muutama perus- teellisempi raportti haastattelui- neen.

Juttujen lyheneminen kuvastanee yleistä kehitystä: sanomalehdissäkin julkaistaan jo "politiikka lyhyesti"

-palstoja, ja tietoa tiivistetään taustoinnin kustannuksella muissakin välineissä. Ympäröivä todellisuus

saattaa kuten usein väitetään - hajota irrallisiksi palasiksi, joita ei enää osata asettaa yhteyksiinsä.

Toisaalta televisiouutisten asiasisäl- tö ei juttujen lyhetessä vähene, vaan ne ovat luultavasti käyneet jopa monipuolisemmiksi. Ajankoh- taisohjelmat ja tieteelliset aika- kauslehdet ovat osaltaan ottaneet tehtäväkseen asioiden taustoinnin ja tietojen syventämisen.

Liikkuvampaa kuvaa

Näköradiosta näyttää tulleen vih- doinkin täysiverinen kuva-aikakau- · den väline. Syy elävöitymiseen lienee kuitenkin enemmän tekniikan kehittymisessä kuin elokuvan keino- jen tarkoituksellisessa suosimisessa.

Taulukossa 2 on laskettu sellais- ten juttujen osuus kaikista jutuista, joissa asianomaista visuaalista elementtiä on käytetty. Esimerkiksi stillkuvitusta MTV käytti syksyllä -81 31,3 %:ssa jutuistaan, kun taas neljän vuoden kuluttua vain 7,9

%:ssa uutisjutuista.

Liikkuvaa kuvitusta käytetään nyt erityisesti MTV:ssä selvästi enemmän kuin tutkimusjakson alus- sa. Syy lienee se, että kuvanauhoi-

Taulukko 2 .. Uutisjuttujen visuaalisten elementtien

esiintyminen prosentteina kaikista jutuista

Stillkuvat

Graafiset esitykset Tekstit kuvaruudussa Trikit

Liikkuva kuva

Syksy -81 MTV YLE 31,3 34,1 13,3 4,7 12,0 10,6 7,2 0,0 72,3 72,9

Syksy -85 MTV YLE 7,9 13,7 0,0 6,3 10,9 9,5 7,9 3,2 95,1 88,4

Taulukko 3 .. Uutisaiheiden prosenttiosuudet kaikista jutuista

Syksy -81 MTV YLE

Syksy :-85 MTV YLE Kotimaa yleensä 25,3 9,4 24,5 16,8

Politiikka 7,2 10,6 10,2 11,6

Kulttuuri 4,8 5,9 5,1 6,3

Talous 30,1 23,5 28,6 30,6

Ulkomaat 31,3 45,9 31,6 34,7

---

Yhteens.ä 100,0 100,0 100,0 100,0

tuskalusto on kehittynyt, paikan päälle on helppo mennä arkisto- kuviin tyytymisen sijasta. Kansain- väliset kuvapalvelut ovat myös li- sänneet ja nopeuttaneet ulkomaisen kuva-aineiston hankintaa. Stillkuvien käyttö on vastaavasti vähentynyt, ja· sellainen juttu, jossa juontojakso- jen lisäksi käytettäisiin pelkkää stillkuvitusta, alkaa olla harvinai- nen. Mainittakoon, että taulukossa 2 ei juontojaksoja ole laskettu liik- kuvan kuvan jaksoiksi.

Kiire lienee syynä siihen, että television mahdollisuuksia havain- nollistaa graafisten esitysten avulla ei enää juuri lainkaan käytetä hy- väksi. Toisaalta ei välttämättä näy- tä siltä, että televisiouutisia edes katsottaisiin nimenomaan tiedon- hankintamielessä. On esimerkiksi todettu (Findahl & Höijer, 1979), ettei televisiouutisista jälkikäteen muisteta juuri mitään. On myös havaittu ihmisten katsomistavoissa eroja: osalle yleisöä televisio on uutisineenkin vain ajankuluväline (esim. Rubin & Perse, 1987). Ehkä television uutistoimituksissa on pää- dytty siihen, että painettu sana ja kuvaruutu ovat ominaisuuksiensa mukaisia. Sanomalehti havainnollis-

taa, taustoittaa ja kertoo siitä, minkä televisio näyttää.

Kuvituksen määrittelemisen pul- mana on kuitenkin laadun ja infor- maatioarvon arviointi. Tässäkin tapauksessa on tyydytty laskemaan eri kuvitustyyppien esiintymisfrek- venssejä, mikä kertoo valitettavan vähän kokonaisuudesta.

Raskaita aiheita kotimaasta

Molemmat kotimaiset uutistoimituk- set keskittyvät suunnilleen yhtä laajasti kotimaan tapahtumiin. Noin 70 % jutuista on kotimaasta, MTV:llä luonteensa mukaisesti jos- sain määrin enemmän kuin kilpaili- jallaan, joka on aina pyrkinyt käsit- telemään laajasti ulkomaantapahtu- mia. MTV on alusta lähtien koti- maanuutisissaan painottanut maa- kuntia pääkaupunkiseudun ja valta- kunnallisten uutisten sijasta.

Taulukko 3 osoittaa eri aihe- tyyppien prosenttiosuuden kaikkien juttujen lukumäärästä. Juttujen pituuksia ei ole otettu huomioon, mikä saattaa joskus vaikuttaa tu- loksiin. Myös aiheiden painotukset jäävät selvittämättä. Aihejakaumaa

(3)