• Ei tuloksia

Voksen-ohjelma käynnistyy näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Voksen-ohjelma käynnistyy näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

82

AIKUISKASVATUS 1/2004 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN

P

ohjoismaiden ministerineuvoston aikuis- koulutuksen ohjelma Voksen on käynnis- tymässä tämän vuoden alkupuolella. Vok- sen-ohjelman tehtävänä on edistää aikuiskoulu- tuksen kehitystä ja uudistamista perustamalla ai- kuiskoulutuksen pohjoismaiden toimijoiden vä- lisiä verkostoja. Tavoitteisiin pyritään myöntämäl- lä avustuksia liikkuvuuteen ja erilaisiin yhteistyö- hankkeisiin. Voksen- ohjelman päähallinnoija on tanskalainen Cirius. Suomessa ohjelman tiedotuk- sesta, hakijoiden neuvonnasta ja suomalaisve- toisten hakemusten arvioinnista vastaa Kansain- välisen henkilövaihdon keskus CIMO.

Voksen-ohjelman ensimmäinen hakuaika päät- tyi 1.3. Toinen hakuaika päättyy 1.9.2004, jolloin voi hakea tukea liikkuvuus-toiminnoille.

TUKEA LIIKKUVUUTEEN

Voksen- ohjelmassa on mahdollista hakea tukea liikkuvuuteen sekä yhteistyöhankkeisiin.

Liikkuvuuteen kuuluvat:

Valmistelevat kokoukset,

Aikuisopettajien täydennyskoulutus, opinto- vierailut ja opetusvierailut sekä

Aikuisopiskelijoiden vaihdot.

Valmistelevien kokousten tarkoituksena on suun- nitella pitkäkestoista yhteistyötä. Aikuisopetta- jien täydennyskoulutukseen myönnettävän tuen kautta on tarkoitus lujittaa pohjoismaisten aikuis- koulutuslaitosten yhteistyötä sekä edistää tiedon ja kokemusten vaihtoa. Aikuisopiskelijat, jotka opiskelevat jossakin aikuisoppilaitoksessa voivat hakea tukea vaihtoon toisessa pohjoismaassa olevan organisaation kanssa. Vaihto voi tapah- tua useammankin organisaation välillä.

Kaikissa liikkuvuustoiminnoissa koordinoiva organisaatio lähettää hakemuksen, joka on laa- dittu kaikkien yhteistyökumppanien puolesta.

Yhteistyö tapahtuu aina eri organisaatioiden kes- ken, yksityishenkilöt eivät voi hakea tukea Vok- sen-ohjelmasta

TUKEA HANKKEISIIN

Pitkäkestoinen hankeyhteistyö Voksen-ohjelmas- sa voi olla:

Temaattisia verkostohankkeita.

VOKSEN-OHJELMA KÄYNNISTYY

kehittämishankkeita ja kartoitushankkeita

Temaattisten verkostohankkeiden päätavoittee- na on antaa organisaatioille mahdollisuus uusi- en yhteistyösuhteiden solmimiseen tutustumal- la ensin alan eri toimijoihin. Yhteistyö voi jatkua vaikkapa kehittämishankkeena. Temaattinen ver- kostohanke kestää tavallisesti yhden vuoden.

Kehittämishankkeissa työstetään työsuunni- telman mukaisesti aikuiskoulutuksen kannalta tärkeitä pedagogisia ja sisällöllisia aiheita. Kehit- tämishankkeiden edellytetään työstävän konk- reettisia tuotoksia, esim. uusia opinto- ohjelmia.

Kehittämishankkeet ovat kestoltaan enintään kak- sivuotisia.

Kartoitushankkeissa valitaan jokin aikuiskou- lutuksen kannalta tärkeä alue, josta kootaan ko- kemuksia ja käytäntöjä sekä tehdään vertailuja ja analyyseja eri maiden kesken. Pohjoismaiden li- säksi vertailukohteina voivat olla muidenkin mai- den käytännöt. Kartoitushankkeet ovat yleensä vuoden mittaisia hankkeita.

KUKA VOI OSALLISTUA VOKSENIIN

Voksen-ohjelman kohderyhmään kuuluvat kaikki aikuiskoulutuksen alalla toimivat organisatiot sekä yleissivistävän että ammatillisen aikuiskou- lutuksen alalla. Aikuisoppilaitosten lisäksi ohjel- maan voivat osallistua järjestöt, tutkimuslaitok- set, kirjastot, museot jne. Edellytyksenä osallis- tumiselle on se, että organisaatiolla on aikuisiin kohdistuvaa koulutustoimintaa.

TUKI

Liikkuvuushankkeissa tukea voi saada matkoihin, oleskelukustannuksiin (yöpyminen ja ruokailu) sekä hallintoon. Lopullinen tuki määräytyy luon- nollisesti matkan keston mukaan; valmisteleva kokous kestää 2–3 päivää, aikuisopettajien täy- dennyskoulutuksen on puolestaan kestettävä vä- hintään viisi päivää. Aikuisopiskelijan vaihtoon myönnettävä tuki ei yleensä ylitä noin 650 euroa henkilöä kohden.

Yhteistyöhankkeissa tukea myönnetään käy-

(2)

83

Eija Wilén

AIKUISKASVA

TUS 1/2004 UUTISIA

tettyyn työaikaan, matkoihin, oleskelukustannuk- siin, tiedottamiseen ja julkaisuihin sekä hallin- toon. Yhteistyöhankkeiden tuki vaihtelee noin 20 000–25 000 euroa hanketta kohden vuodessa.

Kaikissa tapauksissa Voksen-ohjelman tuki on osarahoitusta, joten omaa rahoitusta tarvitaan aina. Omarahoitusta ei kuitenkaan tarvitse rapor- toida eikä sen määrällä ole vaikutusta Voksen-tu- keen.

KEVYT HALLINTOMALLI

Yhtenä tavoitteena pohjoismaisissa ohjelmissa on ollut mahdollisimman kevyen hallintomallin luominen, erityisesti pyritään välttämään EU- hankkeiden raskaaksi koettu byrokratia.

Voksen- ohjelman kaikissa toiminnoissa koor- dinoiva organisaatio laatii yhteistyössä kumppa- nien kanssa yhteisen hakemuksen. Hakemuksen tultua hyväksytyksi koordinaattori solmii sopi- muksen Ciriuksen kanssa, joka maksaa koko hankkeen tuen koordinaattorille. Myös hankkeen raportointi ja tilitykset kulkevat koordinaattorin kautta Ciriukselle.

Hakemusten käsittely on myös tarkoitus hoi- taa nopeasti. 1.3.2004 päättyneen haun tulokset saadaan selville toukokuussa ja toiminnot pää- sevät käynnistymään jo 1.6.2004.

MILLÄ KIELELLÄ TOIMITAAN?

Voksen-hakemukset voi tehdä ruotsiksi, norjak- si, tanskaksi tai englanniksi. Koska Voksenin pää- hallinnoija on tanskalainen Cirius, kaikki ohjelmaa koskevat asiakirjat on laadittu ensi vaiheessa tanskan kielellä. CIMOn, toimesta ohjelman ha- kuopas ja hakulomakkeet on käännetty suomek- si. Tanskan- ja suomenkieliset asiakirjat löytyvät CIMOn www-palveluista http://www.cimo.fi

KUKA PÄÄTTÄÄ?

Voksen-ohjelman johtoryhmänä toimii Pohjois- maiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva SVL (Styrelsegruppen för vuxnas lärande, ent.

FOVU) päättää tuettavista hankkeista. Ohjelman päähallinnoijana toimiva Cirius arvioi yhteistyös- sä eri maiden vastuuorganisaatioiden kanssa kaikki hakemukset. Kaikki Suomen koordinoimat liikkuvuus- ja yhteistyöhankkeet arvioidaan CI- MOssa, joka käyttää apunaan Grundtvig-asian- tuntijaryhmää ja muita aikuiskoulutuksen asian- tuntijoita.

MUUT NORDPLUS-OHJELMAT

Pohjoismaiden ministerineuvoston malli pohjois- maiden ohjelmien hallinnoimiseksi on mielenkiin- toinen; jokainen maa on vastuussa yhdestä Nord- plus-ohjelmasta. Cirius Tanskassa vastaa Vokse- nista, CIMO Suomessa vastaa korkeakoulujen Nordplus-ohjelmasta, EU-programkontoret Ruot- sissa vastaa koulujen Nordplus Junior- ohjelmas- ta, Norges Fårskningsråd Nabo-ohjelmasta (lähi- alueyhteistyö) ja Reykjavikin yliopisto Sprog- ohjelmasta. CIMO on Suomen tiedotuksesta ja hakijoiden neuvonnasta vastaava organisaatio kaikissa yllä mainituissa ohjelmissa.

Suomalaisella aikuiskoulutuksen kentällä on jo pitkät perinteet yhteistyöstä lähialueiden kanssa.

Nordplus-hakemukset, joissa yhteistyökump- paneina on pohjoismaiden lisäksi Baltian maita tai Venäjä, tehdään Nabo-ohjelmaan. Myös Sprog- ohjelma tarjonnee mielenkiintoisia näky- miä aikuisten kielten opettamisen ja opiskelun näkökulmasta

MITEN SUOMESSA?

Voksen-ohjelma on herättänyt runsaasti kiinnos- tusta Suomessa. CIMOn järjestämään kahteen infotilaisuuteen on osallistunut noin 60 aikuis- kouluttajaa. Ehkä ajankohta pohjoismaisen yh- teistyön voimistamiseen on kaikin puolin sopi- va, monen osallistujan mielestä tuntuu houkut- televalta pureutua paremmin pohjoismaisiin ym- pyröihin ehkä useidenkin EU-projektien koke- muksista rikkaampana.

Lisätietoja Voksen- ohjelmasta CIMOn www- palveluista http://www.cimo.fi tai Eija Wiléniltä eija.wilen@cimo.fi puh. 09 7747 7834.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

SDP:n alalla toimivat järjestöt ovat saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä, sillä usein projektien vaikutuksia ei olla osattu konkreettisesti arvioida eikä urheilumaailmasta

”Suurista määrärahoista huolimatta aikuiskoulutuksen tulokset ovat jää- neet kyseenalaisiksi.” EVA vaatii, että aikuiskou- lutuksen kimppuun on käytävä ensin ripeydel-

Kokeilun tavoitteena on sivulla 36 mainittujen yleisten tavoitteiden lisäksi selvittää, miten nuorisoasteen koulutuksesta vapaaksi jääviä opiskelijapaikkoja voidaan

Näin ollen oppilaitoksille mahdollisesti tuleva valtion rahoitus pitäisi mitoittaa siten, että se määräytyisi samaan koulutukseen yl­. läpitäjästä

deta, että mahdollisuudet koettiin parempina opiskelun jälkeen kuin ne arvioitiin opiskelua aloitettaessa. Aikuisopiskelleet näkivät

Venäjän taidosta olisi ollut hyötyä myös niissä Patrosen esiin nostamissa ta- pauksissa, joissa saman nimen ortogra- fia vaihtelee eri vuosilta olevissa henki- kirjoissa

Erasmus+ aikuiskoulutukselle -ohjelmaan voivat osallistua kaikki aikuisen oppimisen alalla toimivat organisaatiot, kuten:. - aikuisoppilaitokset (vapaa sivistystyö, ammatil-

Osaamisen kehittäminen.. omien työtaitojen kehittäminen. Kaikista vahvimmin kyselyssä nousi esille väit- tämä, jonka mukaan työntekijät tekevät, mitä lupaavat. Teemahaastattelut