172
AIKUISKASVATUS 2/2002”Aikuiskoulutus kuuluu tärkeysjärjestyksessä kär- kipäähän, mikäli haluamme edistää työllisyyttä ja tasa-arvoa”, vakuutti pääministeri Paavo Lip- ponen opetusministeriön järjestämässä aikuiskou- lutuksen ajankohtaisseminaarissa 25. huhtikuuta Helsingissä. Seminaarissa käytiin läpi parlamen- taarisen aikuiskoulutustyöryhmän mietinnöstä nousevia asioista sekä eri vaikuttajatahojen kan- nanottoja niihin.
Pääministerin mukaan parlamentaarisen työ- ryhmän mietintöä voidaan pitää vuosien 2002- 2010 aikuiskoulutuksen strategia-asiakirjana. Hän nosti esiin muutamia sivuuttamattomia faktoja:
1) vuoteen 2015 mennessä työelämästä poistuu noin miljoona työikäistä, ellei aktiivista työuraa onnistuta jatkamaan; 2) jotta Suomen työllisyys- astetta onnistutaan nostamaan 70 prosenttiin, edellyttää se eläkkeellejäämisiän siirtämistä, työ- elämän aktiivia uudistamista ja panostamista kes- ki-ikäisten aikuisten osaamiseen; 3) työeikäsellä väestöllä tulee olla vähintään toisen asteen am- matillinen koulutus. Aivan välttämätöntä amma- tillisen koulutuksen lisäys on pk-yrityksille ja hoi- toaloille. 4) Tasa-arvo-ongelma on todellinen ja tasa-arvon edistämiseen täytyisi löytyä tuoreita keinoja. ”Eliitillä on taipumus täydentää itseään”, pääministeri totesi eriarvoistumisesta.
Parlamentaarisen työryhmän ehdotusten päälinjat
Helmikuun lopulla ehdotuksensa jättäneellä par- lamentaarisella työryhmällä oli mm. seuraavat läh- tökohdat. Se tuli tehdä koulutuspoliittisia esi- tyksiä, jotka toteutuessaan:
konkretisoivat elinikäisen oppimisen poli- tiikkaa Suomessa
turvaavat tulevina vuosina työvoiman saata- vuuden ja työvoiman riittävän osaamistason kehittävät Suomen kilpailukykyä
huolehtivat kansalaisten sivistystarpeista ja
Aikuiskoulutus kuuluu tärkeydessä kärkipäähän
Pääministeri Paavo Lipponen vakuutti:
kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta varmistavat aikuiskoulutuspalvelut myös niitä eniten tarvitseville
parantavat aikuiskoulutuksellista tasa-arvoa turvaavat riittäväntasoisen rahoituksen, rahoi- tuksen vakauden ja nykyistä laajemman ai- kuiskoulutuksen rahoituspohjan
antavat ohjaukselle riittävän vahvat välineet.
Kansalaisten osaamistason ylläpidossa ja uusinta- misessa vuosina 2002-2010 parlamentaarisen työryhmän mielestä ovat keskeisimpiä seuraavat tavoitteet:
vähintään toisen asteen ammatillinen koulu- tus kaikille
ihmisille mahdollisuus perusteellisempaan oman osaamisensa remonttiin 10-15 vuo den välein
ihmisten mahdollisuus kehittää itseään jat- kuvasti (1-2 viikon verran vuodessa) tietoyhteiskuntavalmiuksien varmistaminen pitkällä aikavälillä korkeakoulutasoisen aikuis- koulutuksen vankentaminen
aikuiskoulutusresursseihin 20-25 prosentin lisäys.
Kaikkian työryhmä teki 42 konkreettista ehdo- tuskokonaisuutta koskien
työttömien koulutusta maahanmuuttajien koulutusta
kansalaisvalmiuksia ja kansalaisyhteiskunnan edellytyksiä
tiedotus- ja neuvontapalveluja
uusia oppimisympäristöjä (verkko- ja virtu- aaliopetusympäristöjä)
opettajien ja kouluttajien osaamistason nos- tamista erityisesti aikuisten opettamisessa opitun tunnustamista
opintojen kustannuksia ja aikuisopiskelijoi- den toimeentuloa.
A J A N K O H T A I S T A
AIKUISKASVATUS 2/2002
173
I
ltakoulujen rehtorien yhdistyksen puheenjoh- taja Ilppo Salonen korosti monen muun päivän puhujan tavoin kahta keskeisintä kohderyhmää:1) vailla peruskoulutusta olevia ja 2) pelkän pe- ruskoulutuksen varassa olevia. Jälkimmäisten tarve saada toisen asteen koulutus on äärimmäisen tär- keää, mutta useinkin näiltä ihmisiltä puuttuvat oppimisvalmiudet. ”On paljon asenteellisia es- teitä, jotka perustuvat ikäviin koulumuistoihin ja koulukokemuksiin. Mutta on myös paljon diagnotisoitavissa olevia oppimisongelmia.”
Pohjois-Savon TE-keskuksen Ritva Virtanen kan- toi myös huolta niistä nyt työssä olevista ihmi- sistä, joilla on miltei olematon koulutustaso.
Miten he säilyttävät työpaikkansa, kun vaatimuk- set työssä koko ajan kiristyvät? Todellinen on- gelma on hänen mukaansa aikuisten kouluttau- tumismotiivin puute tai heikkous, heikot op- pimisvalmiudet sekä kouluttajien riittämättömyys ja kouluttajien osaamisen taso. Kynnykset lähteä koulutukseen ovat korkeat ja todennäköisyys epä- onnistua kerran sinne lähdettyä ovat erittäin suu- ret. Virtasen mielestä koulutuksen toteuttamis- mallien tulisikin olla hyvin työelämäläheiset.
Opettajien täydennyskoulutukseen ja ohjausre- surssien riittävyyteen tulisi niin ikään panostaa voimakkaasti.
Professori Pekka Ruohotie edusti aikuiskoulutus- neuvostoa. Hän toi nosto-ohjelman toteuttajille evästyksinä sen, että opintososiaaliset kysymyk- set on ratkaistava aivan ensimmäisenä. Miten toimeentulo hoituu opiskelun aikana? Vakavas- ti mietittäviä asioita on myös kohderyhmien heterogeenisuus. Ellei sitä oteta riittävästi huo- mioon, epäonnistutaan. Ruohotie näki todelli- sina kynnyskysymyksinä koulutuksesta pitkään poissaolleiden motivaatio-ongelmat sekä oppi- misvalmiuksien riittämättömyyden.
Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestön pääsihtee- ri Seppo Niemelä palautti kuulijoiden mieliin Eu- roopan Unionin keskeiset kansalaisyhteiskunta- tavoitteet: itsensä toteuttamisen (personal ful- filment), aktiivisen kansalaisuuden (active citi- zenship), sosiaalisen eheyden (social inclusion) ja työllistettävyyden ja sopeutumisen. Hän tote- si EU:n tavoitteiden menevän mielenkiintoisel- la tavalla yksiin pohjoismaisen vapaan sivistys- työn arvoperusteiden kanssa. Kansalaisyhteiskunta ja siihen liittyvä aktiivisuus, luottamus ja osaa-
minen ovat nousseet keskeiseen asemaan unio- nin tavoitteenasetteluissa. Nosto-ohjelmaa toteu- tettaessa keskeistä on Niemelän mukaan niin vajaakuntoisten kuin sosiaalisesti syrjäytyneiden pitkäaikaistyöttömienkin kuntouttaminen. Myös maahanmuuttajien kieli-, kulttuuri- ja kansalais- opinnot olisi saatava pikimmiten kuntoon.
Kansanedustaja Markku Markkula kertoi eduskun- nan sivistysvaliokunnan periaatteena olevan sen, että parlamentaarisen työryhmän ehdotuksia edis- tetään kokonaisuutena, eikä vain tyydytä nouk- kimaan joitakin osia jatkokehittelyyn. Hän muis- tutti myös tulevaisuuteen investoimisen tärkey- destä. ”Alueellinen kehittäminen edellyttää eri alueellisten koulutusmuotojen voimakasta yhteis- työtä”, Markkula huomautti.
P
arlamentaarisen työryhmän asiakirjasta on saatu eri vaikuttajatahojen lausunnot ja kiireellisim- miksi katsottujen ehdotuskokonaisuuksien jat- kovalmisteluun on asetettu valmisteluryhmät.Tavoitteena on, että työryhmän ehdotukset nä- kyvät jo vuoden 2003 valtion talousarvioesityk- sessä. Ministeriöt jättävät tätä koskevat esityksensä valtiovarainministeriölle toukokuun lopussa.
Opetusministeriö ja työministeriö ovat tehneet parlamentaarisen työryhmän esityksistä jatkosuun- nitelman. Se sisältää kolme päätoimenpidettä omine valmistelutyöryhmineen:
Aikuisväestön osaamistason nosto-ohjelman vuosiksi 2003-2007. Nosto-ohjelman kohteina ovat ne 30–54-vuotiaat, siis vuosina 1948–72 syntyneet, joilla on pelkkä peruskoulutus. Oh- jelma koskisi 80000–120000 henkilöä.
Opetusministeriö on asettanut valmisteluryh- män laatimaan ehdotuksia ammatillisen lisäkou- lutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjausta ja jär- jestäjien asemaa koskevien ehdotusten toimeen- panemiseksi.
Erillinen valmisteluryhmä laatii ehdotuksia koskien vapaan sivistystyön tehtäväkenttää.
Lisää Parlamentaarisen työryhmän ehdotuksista www.minedu.fi > Koulutus > Aikuiskoulutus >
Mietintö
