• Ei tuloksia

Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

33

Oppimisen tuki

varhaislapsuudesta toisen asteen

siirtymään

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoi- den laatima selvitys Oppimisen tuki varhaislapsuu- desta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutumi- nen ja kehittämistarpeet (Vainikainen ym., 2018) julkaistiin tänä syksynä. Selvityksen taustalla oli hallituksen puolivälitarkastelun päätös käynnistää selvitys erityisopetuksen kehittämistarpeista. Tarkas- telun kohteena oli varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus toisen asteen siirtymään asti. Tässä käsi- tellään lyhyesti sitä selvityksen osaa, joka liittyy perus- opetukseen. Varhaiskasvatuksesta on tässä lehdessä Mervi Eskelisen ja Maiju Paanasen artikkeli ”Lap- sen tuen toteutuminen yksityisissä päiväkodeissa”, ja kokonaisuudessaan raportti on luettavissa Valtio- neuvoston kanslian sivuilla.

Perusopetuksen tukijärjestelmä on ollut pit- kään voimakkaassa muutoksessa. Vuoden 1998 perusopetuslaista alkanut muutosten sar- ja kulminoitui vuonna 2010 voimaan tulleisiin valtionosuuslakien muutoksiin (1704/2009, 1705/2009) ja vuonna 2011 voimaan tullei- siin perusopetuslain muutoksiin (642/2010), joiden myötä siirryttiin oppimisen ja koulun- käynnin tuen järjestelmään.

Perusopetuksen tukijärjestelmän ja rahoitus- järjestelmän muutoksia seurattiin tutkimuk- sellisesti uusien mallien käyttöönoton jälkeen (ks. Jahnukainen, Kontu, Thuneberg & Vai- nikainen, 2015). Laajojen uudistusten luon- teeseen kuitenkin kuuluu, että niiden jalkau- tuminen kestää aikansa, minkä vuoksi nyt oli tärkeää tarkastella, miten eri toimintamallit

ovat löytäneet muotonsa kunnissa ja kou- luissa. Viimeaikainen tutkimus- ja tilastotieto osoittaa, että kuntien välillä on huomattavia eroja tuen tarjonnassa (Kirjavainen, Pulkki- nen & Jahnukainen, 2014a, 2014b; Lintuvuo- ri, Jahnukainen & Hautamäki, 2017).

Perusopetuksen osalta nyt julkaistun selvi- tyksen tavoitteena oli tarkastella seuraavia osa-alueita: alueelliset erot tuen tarjonnassa, tuen toteutuspaikka, tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden toisen asteen siir- tymä, valtionosuusjärjestelmän muutos sekä käytössä olevat oppimisen tuen järjestelyt.

Perusopetuksen osatutkimukset perustuivat laajojen arviointitutkimusten aineistojen jäl- kianalyyseihin, vuonna 2012 ja 2018 toteu- tettuihin kattaviin rehtorikyselyihin sekä ti- lasto- ja rekisteriaineistoihin. Hanketta varten uutena aineistona kerätyn rehtorikyselyaineis- ton ohella hyödynnettiin siis myös olemassa olevia aineistoja, sillä hankkeen toteuttami- seen oli varattu aikaa vain kuusi kuukautta.

Selvityksen perusteella perusopetuksen reh- torit kokevat oppimisen ja koulunkäynnin tukimallin pääsääntöisesti toimivaksi, mutta resursseja ja asiantuntevaa henkilöstöä toivo- taan etenkin osa-aikaiseen erityisopetukseen.

37 51

(2)

Tuen tasojen määrittelykriteereissä näyttää esiintyvän jonkin verran alueellisia eroja var- sinkin tehostetun tuen osalta.

Toiselle asteelle siirtymistä selvitettäessä kävi ilmi, että valtaosa tehostettua ja erityistä tu- kea saaneista oppilaista siirtyy muun ikäluokan tapaan toisen asteen opintoihin heti perus- koulun päätyttyä, mutta heillä siirtyminen on edelleen selvästi epävarmempaa kuin muiden oppilaiden.

Selvityksen mukaan tuen toteutuspaikkajärjes- telyitä on hyvin monenlaisia. Toteutuspaikka ei käytettävissä olevien aineistojen perusteella suoraan heijastu oppilaiden arviointitutkimuk- sissa osoitettuun osaamiseen. Lisätutkimusta tulisi kuitenkin kohdistaa muun muassa op- pilaan koulupäivän aikana vaihtuviin opetus- ryhmiin, siellä tarjolla oleviin resursseihin sekä todelliseen saatuun tukeen.

Valtionosuusjärjestelmän muutos vuonna 2010 ei ollut yhteydessä kuntien tuen tarjonnassa ta- pahtuneisiin muutoksiin. Sen sijaan esi- ja pe- rusopetuksen laskennallisilla valtionosuuksilla oli lievä yhteys tuen kokonaistarjontaan kun- nissa vuosina 2011–2014. Rehtorien kokemus resurssien riittävyydestä vuoden 2018 aineis- tossa oli kuitenkin vahvasti yhteydessä heidän käsityksiinsä tukijärjestelmän toimivuudesta.

Tarkempaa tutkimusta tarvittaisiinkin esimer- kiksi resurssien erilaisten jakoperusteiden vai- kutuksista käytännön tukijärjestelyihin.

Selvityksen tulokset osoittivat selkeitä jatkotut- kimustarpeita kaikista osatutkimuksista. Selvi- tyksen tulokset ja suositukset ovat luettavissa tarkemmin raportista. n

40

Selvitys:

Vainikainen, M.-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., …

& Hotulainen, R. (2018). Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018. Helsinki:

Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-606-5

Kirjoittaja

Meri Lintuvuori

Projektitutkija, väitöskirjatutkija Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto

meri.lintuvuori@helsinki.fi

52

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Miten aikuisten erityisen tuen tarve ja erityinen tuki näkyvät ammatillisen aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen historiassa.. Miten aikuisten erityisen tuen tarve

Tehostettua tukea sai 9 prosenttia perusopetuksen oppilaista vuonna 2016 (kuvio 2). Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarpeen mukaan palaaminen takaisin yleisen

Tutkimusaineisto käsittää kuuden Luo- vissa opiskelevan opiskelijan opintoi- hin liittyvät dokumentit mukaan lukien toimintakykytyökalujen avulla saadut yksityiskohtaiset

Seurannan ja ohjauksen lisäksi tulisi kuitenkin myös tarkemmin tutkia oppilaiden saamaa todellista tukea ja sitä, mistä kuntien väliset suuret erot oppimisen ja koulunkäynnin

Virtanen ja Isotalus (2009, 226) huomauttavat, että tukea ei aina välttämättä kohdenneta tuen hakijan auttamiseksi, tai tuki on puutteellista. Tuen puutteeseen

Edellisten toimijoiden kanssa yhteistyötä erityisopetuksen tilastointiin liittyen tekee myös Euroopan komission rahoittama, mutta riippumaton organisaatio The European

Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat vuonna 2014 (Suomen virallinen tilasto: Erityisopetus 2014).. Tätä artikkelia kirjoitettaessa oppimisen ja

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää lapsen kasvun ja oppimisen tuen toteutumista vuorohoidon kontekstissa sekä vuorohoidossa työskentelevien lastentarhanopettajien ja