Katsaus alusten, meritaisteluvälineiden sekä merisodankäynnin viimeaikaiseen kehitykseen

Katsaus alusten, meritaisteluvilineiden sekä merisodankiynnin viimeaikaiseen

kehitykseen

Yleisesilruntakomentaja A K 0 m ula i n e n

1 JOHDANTO

Sodanjälkeiselle kymmenvuotisjaksolle oli merisodankäynnin kehi- tyksessä ominaista eri tahoilla vilkas kokeilutoiminta pääasiallisesti so- danaikaisia aluksia kolreilualuksi.na käyttäen. T"årnän ohella rakennet- tiin erityisesti. Neuvostoliitossa. sodanaikaisiin alustyyppeihin pohjau- tuva voimakas laivasto.

Varsinaisesti uudelta tai sodan:adkaisest huomattavasti kehi11tyneeltä pohjalta on rakemrettu aluksia v:n 1956 paikkeilta lähtien, joten kat- sauksessa kohdistetaan päähuomio ajanjaksoon 1956-63.

Päähuomio kohdistetaan katsauksessa lisäksi suurvaltalaivastojen - ensisijaisesti Yhdysvaltain ja NeuvostoHiton laivastojen - ja merigQ- dankäynnin kehitykseen valtameriolosuhteissa, sillä ainakaan toistai- seksi. ei pienillä eikä keskikokoisillakaan 1aivastoilla ole sanottavasti ollut taloudellisia eikä telm.illisiä mahdollisuuksia seurata vllmeaikaista kehitystä. Uusia laitteita ja alustyyppejä ottavat kuitenkin pienetkin laivastot käyttöönsä sitä mukaa kuin lairttelJta on saatavissa ja taloudel- liset mahdollisuudet sallivat uudistuksen edelly;tel:tynä, että ne sovel- tuvat alueellisiin olosuhteisiin. Kun Yhdysvaltain laivaston kehiltyksestä

ja sen perusteista on saatavissa runsaimmin luotettavia tietoja, katsaus nojautuu painopist1eellisesti niihin.

Katsaus perustuu pääa.siallisesti laivastokalenJtJereihin ja ulkomai- sissa sotilasaikakauslehdissä julkaistuihin kirjoituksiin ja katsausosas- toissa juLkaistuihin asiartietoihin. Laajin yhtenäinen lähteenä käytetty esitys on US Naval Institute Proceedings-Iehden USA:n merivoimien viime ja tulevaa kehitystä käsittelevä erikoisnumero· 1/1963, jossa USA:n merivoimien. kehittämisestä vastuussa olevat amiraalit selvitte- levät alansa saavutuksia.

Kaitsauksessa joudutaan käsittelemään 1ai;tteita sekä taktillisia ja tekni1.I..isiä yksiköitä, joille ei ole vahvistettu suomenki.elisiä nimikkeitä.

Esityksessä. käytetään näistä sen vuoksi suomenkielisen nimikkeen ohella englanninkielistä nimikettä ja usein lisäksi lyheIllIlle'ttä. Hävittä- järyhmän aluksiin kuuluvasta Yhdysvaltain suu.rimmasta aluslajista, jota ameråkkalaiset itse nimittävät fregatiksi (lyhenteenä kuitenkin DL

= destroyer leader, suom 1aivueenjohtaja), käytetään tässä esityksessä nimitystä hävittäjä, jonka tavallin'E!lll etullite "ohjus" - tai "atomi" - osoittaa a.seistuksen. ja/tai voimakoneen. Selvyyden vuoksi käytetään voimakoneen "polttoaineesta" n;imi.tystä "atomi", mutta sen sijaan "rä- jähdysaineesfa" virallista nimitystä "ydin".

II KEHITYKSEN SOTILAS- JA GEO-

POLIITTINEN PERUSTA

Laivastojen ja merisodankäynnin sodanjälkeiseen kehitykseen on selvästi ja voimakkaasti vaikuttanut

- maailman. jakautuminen kahteen leiriin, Nato-maihin ja Varso- van liiton maihin, jotka myös avoi.mesti. ilmoittavat kehittävänsä lflivastojaan toisiaan vastaan,

- Euroopan "länsivaltojen" riippuvuus ja Neuvostoliiton riippu- mattomuus valtamerentakaisista yhteyksistä sekä a.ina!ki.n jossa- kin määrin

- Afrikan ja Aasian uusien valtioiden synJtyntinen. ja ns strategis- ,ten polttopisteiden muuiltumdnen enJtistä enemmän konununis-

tisten maiden ja "länsivaltojen" tavoittelemiksi.

48

Näiden seikkojen johdosta kehittävät Na t 0 - maa t la.ivastojaan kokonaisuuksma siten, että ne kykienevät ensisijaisesti toimimaan liit- toutuman osavoimina omilla alueillaan.

Y h d y s vai tai n merivoimien kehittämisen perusta.ksi on asetettu vaatimus kyetä siirtämään sota viholIisaJ.ueelIe sekä maalla että me- rellä ja turvaamaan merten tehokas käy;\Jtö kuljetusteinä liittolaistan ja omien voimien tukemiseen. ^{1 )}

Viimeksi mainittua vaatimusta amiraali Ricketts korostaa sillä, että rauhan aikana tapahtuu 99 % merenttakaisista kuljetuksista laivoilla eikä sodan aikanakaan voi kuljetusten luon!l:eessa tapahtua suuria muutoksia.

Ne u v 0 s toi i i t 0 n merivoimien lrehittämisen perustaksi on ilmei- sesti (laivaston rakenteesta päätellen) asetettu vaatimus katkaista "län- sivaltojen" merentakaiset yhteydet sukellusvenesod.an.käynnillä sekä saattaa merenherruus kiistanalaiseksi määräalueilla. Kolmantena, pe- rinteellisenä tehtävänä on rannikon puolustuksen ja rannikolla. tapah- tuvien maasotatoimien tukeminen. Näihin tehtäviin liittyvänä on eri- tyisesti korostettu taistelua USA:n tukilaivataisteluosastoja (carrier strike force) vastaan. Neuvostoliiton rajoitettuihin meristmtegisiin päämääriin vaikuttaa varmaankin perinteellisen rrumterellisen sodan- käyntidoktri.inm ohella meritoiminnoi1le edullisen valtamerirannikon suppeus, laivastojen jakaantuminen neljälle erilliselle merelle sekä riippumaJttomuus valtameren.takaisista. yhteyksistä.

USA katsoo vallitsevan sukellusveneiden globaalisen uhkan vaa- tivan sukellusveneentorjuntasodankäynnin suorittamista samassa laa- juudessa.^{2 )}

"L ä n s i vai t 0 j en" pyrkimys estää Aasian ja Afrikan uusien val- tioiden ja m.aa.ilman eri puolilla ns strategisten polttopisteiden joutu- minen "itäblokin" tai "länsivaLtoihin" kielteisesti. suhtautuvien vallan- pi.täjien hallintaan tai "länsivaltojen" kannalta vaaral1isi.ksi tyhjiöiksi on vaikuttanut m.uhanaik:a.isten nopeiden iskuvoimien kehittämiseen.

1) Adm C Ricketts: Naval Power - Present and FUiture, Proceedings 1/63 t) V.adm J W Thach: The ASW Navy Qf the Seventies, Proceedings 1/63

111 MERITAISTELUVÄLINEIDEN JA KONEISTOJEN VIIMEAIKAINEN

. TEKNILLINEN KEHITYS 1. Teknillisen kehityksen perusta

Merivoimien viimeaikainen tek.nillinen kehitys perustuu ratkaise- vasti

- ohjusten, - ydinaseiden,

- artomivoimakoneiden ja ka:asuturpiinien,

- ·teleterlmillisten (elektroni-) lait.teiden ja osaksi myös - 8varuussatelliittien kehitykseen.

Erityisesti atomivoimakoneella varustetun sukellusveneen ja ydin- latau.ksella varust.etun ballistisen ohjuksen yhteenliittymä on ihnei- sesti voimakkaimmin vaikuttamassa merisodankäyn.n.iJ:l Vtiimeaikaiseen kehitykseen.

2. Ohjusten ja ydinaseiden kehitys

Ohjusten kehittämisessä aluksia v8I'll1en oli välittömästi sodan jäl- keen. nähtäv.issä kaksi peruslinjaa: stmtegisten kauko-ohjusten ja ihna- torjuntaohjust.en kehittäminen. Vaik.ka k a u k 0 - 0 h j u k se t tulivat- kin adka:isemm.in aluksille, myös sukellusveneille, havaitsi kuitenkin selvästi mm ammuntalaitteiden. sijoituksesta, että ohjukset ja niiden lähetys- ja ohjausIa.itteet olivat kokeilutarkoituksia varten rakennet- tuja tai väl.iaiklaisratkaisuja. Oikeastaan vasta Polar.is-ohjusta ja sitä vastaavaa NL:n sukellusveneohjusta sekä uusimman venälä.isen hävit- täjän taktillista meriammuntaohjusta ammunta- ja tulenjohtolaittei- neen voirta.neen pitää täysin kehi!l:ettyinä pintla-ammuntaohjuksina.

11m a tor j u n tao h j u ~ se t saavuttivat saman ,tason jo muutamia vuosia

aåkaisemmm.

Nykyism aseistavat suurvallat ii-ohjuksilla kaikki sota-alukset, joi- hin ne voidaan sijoilttaa.

4 - Tiede ja Ase

50

Tärkeimpien merivaltojen ohjusaseistustilanne ilmenee alla olevasta taulukosta.^{1 )}

Alusten kokonaismäärä Määrästä ohjusaseistettu ^0'0

Aluslaji (pintaohj/itohj)

USA

I

I

I

I

I

I

Let.K.l 32

-

-

-

Rist 43 22 5 3 25/30 -110

-

Häv 382 165 31 19 (+3) -/12 2/8 -/60 -/(14)

Suv 176 465 54 22 (+1) 17/t- 61-

-

Freg 339 275 84 33 (+1) -/(2) - -/8 (31)

-

H u 0 m! Sulkeissa olevissa alusmäärissä on otettu huomioon raken- teilla ja %-luvuissa myös uudistettavana (ohjuksilla varus- tetlavana) olleet alukset.

Taulukosta havaitaan., että

- Yhdysvalloissa on asei.sbettu keskimäärin n 115 isommista aluk- sista pinta- tai it-ohjuksilla., lukuunottamatta fregattej'a, joissa aseistaminen on vasta alussa; lentotukilaivoilla ja rislJeilijöillä on sekä pinta- että ~t-ohjuksia ja hävittäjillä ainoastaan it-ohjuksia, - Neuvostoliitossa 00 isornmista aluksista aseistettu ohju.ksilla alle 1/10; fregateilla ei ole laisinkaan ohjuksia ja hävittäjillä on myös pinta-anuntintaohjuksi:a,

- Englannissa. ei ole risteilijöitä eikä sukellusveneitä laisinkaan aseis1lettu ohjuksilla., kun sen sij'aan hävilttäjistä on yli puolet (60

%) ja fregateista lähiaikoina lähes 1/3 aseistettu ohjuksilla., - Ranskassa on painopiste ollut risteilijöiden aseistamisessa ohjuk-

silla (113), hävittäjien ja sukellusveneiden aseistamisen ollessa vasta alkuvaiheessa.

Edellä olevat eroavaisuudet eri maiden aseistamisjärjestyksessä joh- tuvat ilmeisesti laivastojen käyttöajatuk.sesta vihollisen lentotoiminnan vaikutuspiirissä, eri aluslajien uudistamisvaiheesta ja eri aluslajeille soveltuvien ohjusten kehitysvaiheesta.

1) Jane's Fighting Ships, Weyers Flottentaschenbuch ja Marinkalender 1962 -63.

Pinta-ammuntaohjusten kehittämisessä on painopiste - ainakin lukumääräinen - ollut strategisten. ydinlatauk.se11a varustettujen ohjusten lrehlttärnisessä sekä USA:ssa että Neuvostoliitossa. ensisijai- sesti sukellusveneiden., mutta ^ill 500 mpk:n 'kantarna.n omaavat ohjuk- set jossakin määrin myös risteilijöiden aseeksi.

Strategisten ohjusten suuri paino (9-34 m) estää niiden käytön isoi1Jak,in hävittäjillä ja on pakottanut suurentamaan sukellusveneiItä.

Neuvostoliiton ohjusten suurempi paino vähentää niiden lukumäärää aluksella amerikkalaisiin. verm'lltuna siten, että USA:n sukellusveneillä on 16 ja NL:n sukellusveneillä 2-6 ohjusta. Kan1mna on amerikka- laisilla strategisilla ohjuksilla 1200-2500 mpk ja venä.läåsillä 4O()-1000 mpk.

Suuri nopeus (7-12 M) ja lentolrorkeus (200-600 km) tekee nii- den,torjunnan erittäin vaikeaksi.

Taktillisissa ohjuksissa: on' ollut pyrkimyksenä yhdistää pin'ta- ja

ilma-ammuntaoh~kset. Näitä yleisohjuksia ovat USA:n Talos, Englan- nin Seaslug ja mahdollisesti. Neuvostoliiton M-2 ja Ranskan Masurca sekä kehityksen loppuvaiheessa.oI,.va USA:n Typhon. Vain Ruotsilla (Robot 315) ja Neuvostoliitolla on yksinomaan pinta-ammuntaan soveltuva taktil1in.en. ohjus.

Takti1listen pinta-armmmtaohjusl1en kantama on todennäköisesti 15--65 mpk (28-120 km). Niiden paino (140()-3200 kg) rajoittaa nii- den käytön suuriin hävittäjiin, joilla ohjusten. määrä vaihtelee 12-20, sen ollessa risteilijöillä 40--46. Ohjusten lentokorlreus (ilmeisesti. 15--20 km) j'a nopeus (1-2,5 M) mahdollistaa vielä niiden torjunnan.

Yrun-

kärjen käy:ttömahdollisuus pitkän kantaman ohella tulee ilmeisesti muuttamaan huomattavasti kuvaa meritaistelusta j'a lisäämään laivas- ton iskutehoa maakohteita vastaan.

IlmatorjuntaohjukSet jalmantuvat

- isoilla aluk.si.lla (ohjushävittäjiä suuremmilla) käytössä oleviln kauko-it-ohjlllksiln, joita - kuten sanottu - käytetään myös pinta-ammuntaan, ja

- lähi-ilmaJl:orjuntaohjuksiin (kantama n 10 mpk:'aan saakka) joita käytetään fregatti- ja tavallisten hävittäjäluokkien ainoana ja isompien alusten toisena it-oihjuk5ena.

52

Ihneisesti vain engl Seacat-ohjuksen paino mahdollistaa sen käy- tön myös fregattia pienempien alusten it-aseena.

Risteilijöillä on Et-ohjusten (Terrier) määrä 12{}-240 ja hävittäjillä

n 40 (Tartar). .

Lt-ohjusten rajoitettu määrä ei mahdollista yk.s1ttäistJen lentokonei- den torjUIlltaa ohjuksilla, vaan ;tähän käytettäneen edelleenkån ittykis- tOO, kurten tykistöä käsilf:eltäessä osoitetaan. Ii-ohjukset lienee ensi- sijaisesti kehitetty suurien lentomuodos1lelmien (ohjusten ydinlataJUS) ja ydinpommeja kuljettavien lentokoneiden torjuntaan.

Sukellusveneentorjuntaohjuksia on kehitetty ainakin. YhdysvaJloissa sekä pilnta-aluksia että sukellusveneitä varten. Ohjusten ominaisuudet ilmenevät liitteestä 1.

Näyttää siltä, että ne tulevat syrjäyttämään n 6-7 vuotta sittJen käyt;töön otetut. sukellusveneentorjuntaItorpedot ja muodostumaan aina- kin karikissa suurvalloissa isompien alusten tärkeimmiksi suv-ltorjunJta- välineiksi. Tämä johtuu ohjusten suuresta nopeudesta. (n 1 M) niiden lenJtäessä (myös sulrelluksd.sta ammutbaessa) pääosan matkasta ilmassa ja pitkästä kantamasta (3,5-30 mpk). Myös uusimmissa Neuvostoliiton ohjushävittäjissä on todettu olevan suvtorjuntara:kettien ammunil:a- laite, jostlaarvellaan ammuttavan norjalaisen Terne-raketin tapaJisia raketteja. 1)

Ilmeisesti uusiren. suv;torjuntaohjusben suuren painon vuoksi on mitä sijoitettu vain 1600 tonnia suurempiin pinta-aluksiin. Prenemmillä fre- gQlbeilJ.a on Nato-maissa aseistuksena Weapon Alfa (suvtorjuntatykki), Englannissa Limbo tai jokin suvra:ketinheit.in. Toisena mahdollisuutena on, että vanhoja (n 10 v sitten kehitettyjä) aseita ei ole ka.nnattanui vielä hylätä tai että uusia ohjuksia ei ole vielä valmistettu riittävästi.

Se, että USA:n merivoimien pienempiin fregJatteihin, on sijoitettu nor- jalainen Terne-raketti, viittaa kuitenk.iJn ensiksi mainittuun syyhyn.

Suvtorjuntaohjusten määrä on hävittäjillä ja fregateilla n 8--16 ja su- kellusveneillä n 8--12 kappaletta.

Suv;torjuntaohjusten pitkä kantama, nopeus ja ydinlataus yhdistet- tynä täydellisiin .tulenjohto- ja/tai maalinhakulaitteisiin tekevät ne

1) Soldat und Technik 4/63

Liite 1 a

Sukellusveneentorjuntaohjus Asroc

monin kenoin tehokkaammih.i kuin aikaisemmat suvtorjunta-aseet.

On myös huomattava, että suvtorjunta-aseen kantama on nyt ensi ker- taa suul'empi kuin torpedon.

Yleensä kaikissa ydinlatauksella varustetuissa ohjuksissa on myös tavallisen taistelukärjen käyttömahdollisuus. Strategisten kauko-ohjus- ten ja samalla sukellusveneiden uuden käyttöalan merkitys laskisi tästä kuitenkin niin suuresti, että ydinkär}estä luopuminen ei ole to- dennäköistä.

54

TUNNETUIMMAT LAIVOILLA (Misslles and Rockets- ja Soldat Kantama Nop Lento-

Ydin- Maa Ohjuksen nimi mpk Mach kOl"k Ohjausperiaate

km kärki

.. -

1. Pinta~ammuntaohjukset

USA Polaris A 1 1200 7,8 Inertia (SINS) +

Polaris A 2 1500 7,8 400 -,,- +

Polaris A 3 2500 11 600 -,,- +

Regulus 1 500 0,8 13 -,,- +

Talos yli 65 2,5 Tutkasäde/Puoliakt maalinhak + t a i -

Typhon ? ? +

NL Golem 1 400 7 200 Radio-inertia +

-

Golem II 400-1000") 12 400 -,,- +

J 3 450-600 1 16,5 Ohjelmoitu tai sädeohj +

Komet 1 (17) 100 4 68 + t a i -

Komet II (18) 4()()"""'oo() 7,5 314 +

Ruotsi Robot 315 10--20 0,9 ? ?

-

2. Ilmatorjuntaohjukset

USA Talos yli 65 2,5 Tutkasäde / Puoliakt maalinhaku - tai +

Tartar 10 _, 2 Tutkasädeohj -

Terrler 1-111 10--18 2,5--3 18 -,,- -

Typhon nlOO 1 Aseen oma ja tutkaohj + t a i -

NL M-2 n 37 2 20 Infrapuna- tai tutkamaalinhaku

-

Golem 111 10 20 Infrapunamaalinhaku

-

Englanti Seaslug I 10 Sädeohjaus -

Seacai Lähiet lIifrlllPunamaalinhaku ja -

rad.komento-ohjaus

Ranska Masurca 18 2 Sädeohjaus

-

3. Sukellusveneentorjuntaohjukset

USA Subroc 25--30 ? + t a i -

Asroc 8 n1 Ei ohj, digital-bjkone + t a i -

Astor (Hark 45 11 Lankaohjaus + t a i -

suvtorjtOl1)

Ranska Malafon ? Akust maalinhak, ohjelm

-

Norja Terne 111 yli 3,5 Ei ohjausta -

NL 1 ?

KÄYTÖSSÄ OLEVAT OHSUKSET und Technik-Iehtien mukaan)

Kokon paino kg

12600 13500 13500

3200

16500

34000 yli 9000 n 9000 18600 1400

3200 675 1400

1800 n 2000

1450

450 yli 900

Alukset, joilla käytössä

Polaris-suv 1~

'7!--(19)

Kokeiltavana 1) (suv 20-41) 5 suv ja 4 rist ja 1 letkl

6 ohjusrist

KokeiluvaiJhe. Rist ja atomiohjushäv Suv, jotka hinaavat

Suv

7 rist, suvkansiasett

Suv ja pinta-aluks kokeiluvaihe

-,,-

2 häv

6 ohjusrist

15 ohjusrist

+

3 letkl, 6 rist ja 12 ohjushäv

Kokeiluvaihe. Rist ja atomiohjushäv.

Pinta-aluks ja maissa

Ohjushäv ja rist, kok myös suv 1 letkI ja 4 häv

2 letkI, 3 rist, 12 häv, 12 freg 1 Ietkl, 1 rist ja 3 ohjushäv

Thresher-lkn suv void sij myös pinta-aluksiin

2 häv, suunniteltu sij 150 häv:lle ja rist:lle

Suvtorj suv:llä kok.'käytössä tai 100 kg 2 pinta-aluksella

Pinta-aluksissa myös USA:ssa kok

? Kynda-lk

Käyttötapa- tai -tark

Strategiset

maakohteet, ammunta sukelluksista

Str maakohteet ja alus- keskitykse1

Alus- ja maakohteet (taktill)

Takt meri ja maakohteel:

Str maakohteet ja alus- keskitYQ

-,,-

Ammunta sukelluks Str maakohteet ja alus- keskitykset

-,,--,,-

Takt alus- ja maakoht

Suuret 1entomuod kauJro- torjunta

Alusmuodostelmien it- ohjus

-,,-

Suuret Ientomuod ja kau- kotorj sekä ohjustorjunta

Laivaston kauk;o it Lähitorj 4-heittimillä

Suvtorj suv:eiden pää- ase, myös pinta-aluksia vast

Pinta-alusten pääsuvtorj ase

Ammunta sukelluksista

Lähetin ampuu 6 ohj 5 sek

Lähettimessä 12-16 rakettia

LDTE 1

Huom

} 11 suv valm å 16 ohjusta

1) Suor 6 lmeamm.

mikään ei täysin tyy- dytt. Valmisv. 1964 Myös i~ohjus

Myös it.ohjus 2) Missiles and Roc- ke1s 400 mpk, SoIdat und Teclmik 1000 mpk

I

~'volmilla

3) Missiles and Roc- kets 450 mpk, Soldat und Teclmik 600 mpk

Myös pintaohjus

On olemassa pitk ja kesk matkan tyyppi.

Laivojen M;.tark tur- vata vielä 1970, myös ohjustorj

Myös pintaoiIjus Myyty myös Saiksaan, Ruotsiin, Austraa- Iiaan ja Uuteen See- lantiin.

Voidaan ampua su- kelluksista myös tav torpedoputk.

ks llite 1 a

56

3. Atomivoimakoneen ja kaasuturpiinin kehitys

Atomivoimakoneen kehittäminen on luonut kokonaan uudet mah- dollisuudet sukellusveneille, joiden vedenalainen toiminta-aika on nyt useita viikkoja (pisin sukelluksissa oloaika nyt 60 vrk) sen oltua viime sodan aikana vain 1 vrk:n kertJaluokkaa ja ilmamaston kehittämisen jälkeen vain toimintaa puolisu1rel1.uksissa. Toinen erittäin suuri etu on veden.a:lai.sen. nopeuden kasvu sodanaikaisesta 10 solmusta n 35 solmun huippunopeu1:een ja pinnalla kulkunopeuden n 15 solmusba 20 solmuun.

Pinlta-aluksissa ei abomivoimakone voi .tarjota yhtä suuria etuja kuin sukellusveneissä. Ainoa saavutettavissa oleva etu on toiminlta-ajan ja -matkan pi<teneminen n viisi:kymmenkertadsek.si nykyisistä. Toiminta- ajan ja -matkan piJt.enemisen katsovat amerikka1Ja.iset lisäävän kylläklin huomattavasti :taisteluryhmien toiminJtamahdollisuuksia, kun ne tulevart;

riippumattomiksi nykyisenä ohjuskau1lena VI8al'allisista tukikohdista, ja sukellusveneentorjuntaosastojen toimintaedellytyksiä taisteltaessa rtäy- dennyksestä riippumattomia atomisukellusveneitä vastaan. Näistä eduista huolimatta pitää USA:n laiv8l!ll'lakennuksen pääl1i:k.k.ö (Chief of the Bureau of Ships) :kyseenalaisena, Jr.a.nna.ttaako rakentaa atomi- voimakoneilla varustettuja pinta-aluksia, joiden 20 v:n käyttöiälle laskettu hinta on 1,5-kentainen ;tavallisella koneistolla varustetun aluk- sen hintaan vernattuna. Hän pää1ltelee, että kaksi atomialusta ei kykene kui.1Jenklaan suorittamaan kolmen tavallisella k.oneistolla varustetun aluksen tehtäv.iä.^{1 )}

AJtomivoimakoneilla varustettuja pin<lla-aluksia on rakennettu ja rakenteilla

- USA:ssa lentotukilaiva, risteilijä ja ohjushävittäjä sekä

- Neuvostoliitossa ainakin Js Lenin., jonka arvellaan toimivan myös sukellusveneiden emälaivana.

AtOIDivoimakoneilla varustettuja sukellusveneitä on valmiina ja rakenteilla

- USA:ssa 61,

- Neuvostoliitossa 16-30 ja - Englannissa 2.

1) R.adm R K James: The Ships of '73, Proceedings 1/63

Kaasuturpiinien kehittämisen peru.sliana on tarve saada aluksille suhteellisen lyhyeksi ajaksi suuri huippunopeus ja toisaalta tarve ko- neiden keventämiseen varsinkin pienillä ja erikoisaJuksilla. Kaasuiur- piinin ,tehopaino (painolhv) on vain l/z-lf.J dieselin ja höyryturpiinin painosta, ja se ,täydentää erittäin hyvin muita koncistoja. Sen sijaan se suuren polttoainekulutuksensa vuoksi soveltuu vain rajoitetusti ainoaksi pääkoneeksi.

Nykyisin on kaasuturpiini ollut jo muutamia vuosia käyttövaiheen saavuttaneena päälroneena hävllltäjillä ja fregateil1a joko

- höyry- ja kaasuturpiini-yhdistelmänä tai - diesel- ja lmasuturpiini-y'hdistelmänä.

Pienemmillä nopeilla aluksilla se on joko ainoana pääkonetyyppinä tai risteilykoneena käytetään dieselmoottoria. Nykyisin on kaaswturpii- neitla .tiettävästi käytössä ja asennus- ,tai hankintavaiheessa alla olevat määrätt)

I

Ksturp-- Ks turpiini (Y'ksin) Ks turp-diesel höyry-

turp Yht

Maa kanto- ja nop nop häv ja häv ja ^ksturp patosiipi-vene vartio-vene vartio-vene freg freg

Englanti 2 6+8 8+8

Italia 6 6

Ruotsi 0+6 '0+6

Saksa 2 6+8 8+8

NL n 5+(1) 10-2O+(?) .2O+{?)

USA 3 2 0+2 ¹⁾

Yht

I

I

I

^I

I

^I

Huom! Rakenteilla tai hankintavaiheessa olevien määrät on merkitty + merkin oikealle puolelle.

Havaitaran, että kaa'suturpiinialusten määrä on vielä verraten vaati- maton, mutta kun otetaan huomioon, että ntiJtä on otettu käyttöön tai ollaan hankkimassa useamIINIIl aluksen sarjana raIrennettavoo hävilttä- jiin, fregatteihin ja moottoritorpedoveneisiin ja että suurvallat raken-

1) Jane's Fighting Ships 1963

58

taw.t rauhan aikana moottoritorpedoveneistä ja muista nopeasti raken- nettavista veneistä vain sarjaralrennuksen edellyttämät prototyypit, voidaan kaasuturpiinin katsoa jo vaklintuneen laivakoneeksi.

Vaikka Yhdysvalloissa ei kaasuturpiini laivojen pääkoneena olekaan saanut vielä sanottavasti käytännöllisiä sovellutuksia, se on siellä voi- makkaan kehitystyön ja kokeilun kohteena ja kehi.tystoimimlan johtar- jat arvioiVIat kaasuturpiini!ll muodostavan suorastaan 1reskeisen kysy- myksen kehitettäessä nopeita vartioveneiltä, nykyistä p.ienempiä ja hal- vempia fregatteja ja erityisesti pyrittäessä ratkaisemaan sotilaskäyttöön soveltuvien kanto- ja siipiveneiden ja pintaliitäjien ra.kentaminen. Ami- raali James sanoo kahden konstruoi.tavana olevan fregatin (DE 1040 ja 1041) koneiden tehon kasvavan uusien kaasuturpiinien ansiosta 75 %

vain vähäisellä koneiston painon lisäyksellä -aikaisempiin vastaaviin fregatteihin verrattuna.1 )

4. Tykistön kehitys

Huolimatta ohjusten kehityksestä on tykistö säilynyt aluksilla, lu- kuunottamatta USA:ssa rakenteilla olevaa atomikäyttöistä ohjusristei- lijää ja -hävittäjää, joihin ei kalenteritietojen mukwm tule laisinkaan tykkejä.

Uusi tykistö on kaikissa maissa erittäin nopeaa konesuunnattua yleistykistöä, k:alliperi yleensä 40--127 mm.

Kalentereista bJavaitaan, että välillä (n v 1955) oLtiin siiDtym.ässä enemmän 40 mm:n ja 57 mm:n it-tykistöön, mutta nyt on yleisesti. ka- liiperi kasvanut 75---100 mm:iin (mm Neuvostoliitossa ja Ra.nskassa).

Tykkien määrä on yleisesti vähentynyt, mutta. paranne1ltujen tulen- johto-, mittaus- ja suuntauslailttedstojen ja tutkasytyrtmten ansiosta on teho suuresti kasvanut. Tulinopeus on lisääntynyt sodanaikaisesta. 2-4 k.ertaiseksi.

5. Torpedojen kehitys

Kehityksestä mainittakoon -ainoastaan kasvanut kla.ntama sekä maa- linhaku- ja ohjauslaitteiden yleistyminen. Muilta osin viitattakoon komkapt S Wikbergin katsaukseen v 1956.

1) R.adm R K James: The Ships of '73, Proceedings 1/63

6. TeleteknjJJjsten laitteiden kehitys

Vielä II maJailmansodan aikana rakennetuissa sotalaivoissa. oli tele- teknillisten laitteiden hinta verraten vaatimaton laivan kokonaiskus- tamluksiin velTattuna. Nyt se on arnerikkala,jsi^Ua fregateilla ja sitä suuremmillia aluksilla 40

%

Tämä osoittaa osaltaan, miten suuri teleteknillisten wtteiden kehi-

·tys on sodan jälkeen ollut kokonaisuutena.

Viimeisin kehitys on USA:ssa kohdistunut erityisesti (liite 4a) - johtamis- ja yhteysjärjestelmiin,

- kiaikumittauslaitteisiin j-a - suurtehotutlilin.

Meritoimintojen rytmin kiihtyminen ja ennen kaikkea taistelu- ja vaikutusetäisyyden lisääntyminen ohjusten ansiostJa on ollut ailieena johtaJInistoiminnJan uudelleen järjestelyyn. Te1millisinä edellytyksinä tälle on ollut radioiden, televisioiden ja muiden tietojen (kuvat ml) välityslaitteiden, tietokoneiden sekä tiedustelu- ja valvontavälineiden kehittyminen sellaisiksi., että sotatoimia voidaan johtaa riittävän no- peasti ja varmasti myös :taistelualueen ulkopuolelta sen laajentumi- sesta huolimatta. Tämän mahdollistamiseksi on Yhdysvaltojen merivoi- mille rakennettu

- laivastojen komentajien operaatioiden johtamis- (valvonta-) keskukset (operations control oen:ters, lyh Op Con Den), - komentola.iva,

- yhdistettyjen operaatioiden komentajien siirrettävä johtokeskus (Op Con Cen of Joint Task Commanders),

- meritaktilliIlJe.n tietokonesysteemi (Navy Taktical Data System), - merijalkaväentaktillinen tietokonesysteemi (Marine Taktical

Data System) ,

- ilmataktillinen -tietokon.esysteemi (Air Taktical Data System), - pienten alusten taistelun rtietokonesysteemi (Small Ship Comb8lf;

Data System).

1) Capt M W Cagle: The Navy's Future Role in Space, Proceedings 1/63

60

Nämä järjestebnät tulevat käy.ttämään välitykseen tietosatelllitteja.1) Näissä keskuksissa vastaanotetaan, analysoidaan ja muodostetaan tietojen paljoudesta nopeasti tarkoituksenmukainen kuva komenJtajien johtamistoimintaa varten. Eri tavoin, erityisesti lentotiedustelulla (tie- dustelusatelliitit ml) saaltujen tietojen käsittely <tapahtuu suureksi osaksi automaattisesti (mm Iconarama-iiedustelulentokoneiden televi- siQ-järjestelmä).!)

Myös laivoilla olevat johtokeskukset ovat USA:ssa kehityksenaJai- sina. USA:n uusimpaan ohjushävittäjään tulee ltaktillinen tietokone- systeemi.!) Tuloksena on, että laivojen päälliköt siirtyvät komentosil- lalta taisteluk.eskukseen. kaikkien .ta.istelutehtävien (suvtorjunta ml) jQhtamista vaI"ten. Tämä johtuu teIeteknillisten laitteiden kasvaneesta havaintoetäisyydestä ja kasvaneesta taisteluetäisyydestä sekä toisaalta vaatimuksesta kyetä koordinoimaan laajalla alueella toimivien muodos- telman alusten komplisoidut hyökkäykset. Tästä seuraa, että alusten teleteknillisten laitteiden vaatimat tilat kasvavat yhtä suuriksi kuin taisteluosaston talistelukeskukset.

Teknillisinä johtamisvälineinä ovat automaattiset taistelutasot syr- jäyttämässä pystysuorat tilJaImetasot.

Vastaava johtamisjärjestelmien kehitys on Ifleleteknillisten laitteiden lisääntymisestä päätellen tapahtumassa myös muissa laivastoissa.

On hyvin todennäköistä, että rajoitetuilla merillä tapahtuu taistelu- toiminnan johtaminen entistä enemmän maihin sijoitetuista johtok.es- kuksista, sillä pieniin aluksiin ei kyetä sijoittamaaJn riittäviä johtamis- välineitä j'a henkilöstöä.

Laivojen teleteknillisistä välineistä on USA:ssa kehitetty3)

- syvyyden säätömahdollisuudella varustettu kaikumlttain (Vari- able Depth Sonar, lyh VDS), jurnka mittausetäisyys on ainakin syvissä vesissä, mm äänikanavien käyttömahdollisuuden vuoksi, huomattavasti suurempi kuin kiintokantaisella laitteella,

- entistä lrevyemmät yhteysvälineet ja tunnistus1aitteet,

1) Capt E R Zumwalt: A Course for Destroyers, Proceedings 11/62 2) B GalIagher: Searching for Subs in the Atlantic, Proceedings 7/62 3) V.adm W F Rabon: New Horizons of Naval Research and Development,

Proceedings 1/63

- enJtistä tehokkaampi sukellusveneiden magneettinen ilmaisin (MAD) lentokoneita varten ja

- kaikumittauslaitteiden seuranta- (f'Ollow-on) systeemi (SQS-23 ja SQS-26).

Tiettävästi ei 'Ole saatu vielä kehltetyksi ,teh'Okasta suurella n'Opeu- della liikkuvan aluksen. kaikumi.ttainlta.^{t )}

7. Merilentoaseen ja sen välineistön kehitys

Helikopterit ovat täysin. vakiintuneet suvtorjuntasodankäynnin vä- lineiksi. Kuten liitteestä 3 ilmenee, on useimmilla risteilijöillä ja kai- killa uusilla hävittäjillä 1-3 helik'Opteria, j'Oita. käytetään sukellusve- neenetsintään ja eräiden sotilasaikakausi.lehtien maininlrum mukaan myös ohjustulenjohtoon. Helikopterien määrän lisääm.iseksi su:k.ellus- veneentorjunnassa ja amfibiosodankäynnissä on useissa maissa raken- nettu helikopteTitukilaivoja ja lisätty isompiin aluksiin. helikopterikansi.

USA:n uuteen. suV'torjwntahelik'Opteriin (Dash

=

Helikoptereita on myös alettu varustaa suvtorjwntaraketeilla. Näiden laadusta ei ole esiintynyt mainillItoja.

Helikopterien käyttö ankkuroitujen nilinojen raivaukseen. on USA:ssa. ilmeisesti jo sivuuttanut kokeiluvaiheen päätellen siitä, että v 1962 on laivastoon liitetty 5800 tn.:n mi.inaru.1aivaustukilaiva (support ship), j'Olta miinanraivawfu.elikopterit ja -veneet toimivat.

Merilentokoneiden kehitys on kulkenut rinnan muiden lentokonei- den kehityksen kanssa. Pystysuoraan nouseva kone, joka poistaisi piJt- kän lentokannen tarpeen, ja vedestä n'Ouseva kone 'Ovat jatkuvan kehi- tyksen ^ja kokeilun alaisina, mutta vielä ei ole päästy kokeiluastetta pitemmälle.

Meritoimintalentokoneissa ovaJt erilaiset meriohjukset yleisessä käy- tössä. Tunnetuimpien amerikkalaisten 'Ohjusten ominaisuudet on mai- nittu alla 'Olevassa taulukossa.

1) V.adm J W Thach: The Navy of the Seventies, Proceedings 1/63

62

Ohjuksen Kan- Nop Lähtö- _Ydin-

I

tama Ohjaus paino Käyttö

nimi

mpk M kg lat

Bullpub 3-6 2,4 Radio- 238

+

(3 mallia) komento

f

lntk. ilmav

Shrike Passiiv

I

tutka-maa- lntk

linhaku

-

Zuni 5 2 Ei ohjausta 50 - Suihkuhäv

ja rynn lntk AD-tyypillä 48 ohjusta Falcon

(8 mallia) ') 5 1 Akt tutka- 51)-90

+

tai infra- F-89 -

I

punamaa- Fl06

linhaiku

Huom! ') Varsinaisesti ilmasta ilmaan ohjus, mutta soveltuu myös meri- maaliammuntaan.

8. AvaruussatelliiUien kehitys

Avaruussatelliiteista on jo ainakin USA:n lähettämillä Tir03- ja T:mnsit- sekä Telstar-satelliiteilla merivoimiJle käytälnnöllistä sotilaal- lista merkitystä.

Tiros, joita on lähetetty jo kuusi, on sääsaJtelliitti, j'oka antaa laskin- laitteille televisiokuvat ja tiedot säätilanteesta 3 tunnin välein (kierto- aika). Tällä on erittäin suuri merkitys operaatioiden suunnittelulle.

Transit on paika!l1Jtamissatelliitti, joita kuuluu täydelliseen paikan- tJamisjärjestelmään neljä. Nyt toiminnassa olevalla järjestelmällä ky- kenevät kauko-ohjukset suorittamaan nopeasti paikantamisen 1 mpk:n tarkkuudella, mutta on mahdol1istJa päästä 30--60 metrin tarkkuuteen.1 )

Satelllitit lentävät n 1000 km:n korkeudessa. V:n 1962 lopulla valmis- tuneissa Polaris-sukellusven!eissä on jo tarvittavat vastaanottimet ja laskimet.

1) Missiles and Rockets 7/62 ja 1/63 sekä Proceedings 1/63

Telstar on yhteyssaroelllitti, jonka avulla merivoimien yksiköt OValt jo pitäneet ybtey;ttii (Havaijista Washingtontin).

On ilmeistä, että em aVarllussaJtelliittiLajien lisäksi on suurvallois3a (ainakin USA:ssa ja NL:ssa) lrehitetty tiedustelusaJtelliitteja, jotka ky- kenevät jatkuvasti BlD:tamaaJn tiedot aavoilla merillä liikkuvista aluk- sista verraten suurella varmuudella ja tarkkuudella. USA:ssa on kehi- tysvaiheessa Yo-Yo-niminen ,taktillinen. tiedustelusaJtelliiIbti.1 ), josta ei kuitenkaan ole tarkempia tietoja käytettävissä.

IV ERI AL USLAJlEN VIIMEAIKAINEN

KEHITYS 1. Kehityksen yleissuunta

Liitteessä 2 on esitetty viime aikoina eräissä suurissa, keskikokoi- sissa ja pienissä laivastoissa rakennettujen eJ.uslajien määrät ja ver- l'Iattu niitä ko laivaston koko alusl:tantaan. Taulukosta havaitaan, että

- suurvaltojen ja pienten valtioiden laivastot poiklreavo8It yhä enem- män toisistaan,

- suurv.aJ1at rakentavat nyt ta~i.stJen lentokoIlJetukilaivojen 1isäksi maihinnousu- ja suvtorjunta/tukiLaivoja,

- uutena suurvaltojen laivo8Jtyyppinä on rakennettu isoja komento- laivoja,

- taV8nOIllaisella aseistuksella varustettujen risteilijöiden rakenta- minen on lopetettu ja USA:ssa on aloitettu ohjusristei1ijöiden rakentaminen,

- miurval1a.t ov·at lopebtamassa .tavanomaisella aseistuksella varus- tettujen hävittäjien ja aloittaneet ohjushävittäjien rak.eIJJtamisen, joita on eräillä suurvalloilla jo 1/4-1110 hävittäjien k'Okonais- määrästä, kun ra:kenteilla oleWJt lasketaan mukaan,

- fregatti on alustyyppd. jot.a kaikki valti'Ot rakentavat, aluskannan uudistumisen 'Ollessa n 10 % vuodessa, paitsi USA:ssa, jossa uudistum.inen on hitaampaa, mikä mahdollisesti johtuu siirtymi- sestä ohjusaluksiin myös fregattiluokassa,

') Missiles and Rockets 7/62

LUTE 2 VUOSINA 1959-1963 RAKENNETl'UJEN JA RAKENTEILLA OLEVIEN ALUSTEN MXXRXT

USA Englanti Saiksa Ruotsi Tanska

Aluslaji Alus-ten Rak 195~ vv Alus-<!;en 1959-63 Rak vv Alus-ten 1959---63 Rak vv Alus-ten 1959---63 Raik vv Alus-ten 1959-63 Rak vv Huom kokon

kpll

kokon

kpl

I

kokon ]qIll

kokon

määrä °lo määrä °lo määrä °lo määrä °lo määrä kpl °lo

Lentotukilaivat 26 2 8 5

-

Maihinnousu- ja saatto- laivaa + 16

tukilaivat 6+24¹) 6 100 (30) 3 1 33 saattotukil

Komentolaivat 3 2 70 1

-

o hj usrisbeilij ät 14 4 30

-

Risteilijät 28

-

-

Ohjushävittäjät 55 54") nlOO 6 6 100 { (8) (8) 100

ohjusfreg

HävittäJjät 327 5 1 22

-

-

Fregatit 339 17⁸) 5 82 21') 25 19 6 30 13 4 30 15 6 40 ^') Sodan jälk

Atomi-ohjussukellus- rak yht 40

veneet 30 30 100

-

Atomisukellusveneet 31 27 90 3 3 100 ^G) Näistä 4oh-

Tavalliset sukellusveneet 150")

-

Nopeat vartioveneet 2 2 100 12 5 41 52 n3G 60 40 5 12 18 6 33 pienoissuv.

Raivaajat ja miinalaivat 243

-

-

Maihinnousulaivat 240 18') 7 7 1 14 ⁸⁾ Kaildd. rak

Erik huoltolaivat 27⁸) 138) 50 14 1 7 16 13 80 4 2 50

- ^{- -}

Vartiolaivat ja -veneet 21 17

-

lakkamn.

laiv 8) Näistä 1 suv

torj ,huolto- laiva

- USA:ssa tapahtuu tavattoman nopeasti su:kellusvenelaivasboo muuttaminen atomikäyttöiseksi ja ballistisilla kauko-ohjuksilla varustetuksi, mtä kehitystä eivät muut suurvallat kuin NL ja vähäisessä määrin Englanti ole kyen.neet seuraamaan,

- keskikokoiset ja pienet meriva1l8lt ovat jatkaneet tavanomaisten sukellusveneiden rakentamista enltiseen tapaan,

- nopeita varotioveneitä (mt-iykki- ja mt-torpedoveneitä) ovat kes- kikokoiset ja pienet meriv.aJ1.81t rakentaneet entiseen tapaan, mutta suurvallat vain kok.eilualuksia ja ·prototyyppejä,

- miinalaivoja ovat sanottavmnmin rakentaneet vain pjenvallait, - raivaajia ovat pien:va1.lat raken.taneet IOOrmaalikulutusta vastaa-

vasti, mutta suurvaltojen raikennustaht.i. on huomattawsti hidas- tunut tai rakentaminen on viime 4-vuotiska·utena kokonaan. py- sähtynyt,

- laivaluokan maihinnousualuksia on mkentanut vain. USA, - kaikki merivaJlat ovat raken.taneet eri taisteluväline- ja alus-

lajeille huoltoaluksia, joita ei aikaisemmin ole sanottavasti ra- kennettu rauhan aikana,

- vartiolaivoja ja -veneitä ovat pienet ja k.eskikokoiset merivaJlait rakentaneet keskimäärin. niiden kulutusta vastaavasti tai vähän enemmän, mutta suurvallat sen sijaan vähenunän..

Kokonaisuutena ottaen ei pienten ja keskikokoisten (rannikkome- rillä toimivien) meriva1tojen laivolllll.I'll:lreuksessa ole aluslajien. suh- teen tapahtunut huomattavia muutoksia, mutta sen sijaan valtamerillä toimivissa. suurvaltalaiVlaSl;oissa ovat muutokset olleet v:sta 1959 läh- tien aluslajien suhteen rad.i.kaa.1isia.

2. Lentotukilaivojen kehitys

Kun Yhdysvallat on kuluv8lIla vuotenakin vielä aloittanut uuden jät- tiläistukilaivan (America) rakentamisen, se osoittaa., että ainakaan n 10 vuoteen ei ole odotettavissa ttukilaJivalennoston merkityksen vähe- nemistä. Syynä siihen, että Amerioaan ei kuitenkaan tule atornikoneis- toa saaittaa olla se, että ei ole vd.elä saatu kokemuksia sen atomikäyt- töisestä edeltäjästä, mutta arvioitu tukilaivan tarve on kiirehtinyt rat- kaisua. Toisena syynä voisi olla hinta.

5 - Tiede ja Ase

66

Muut tukilaivoja omistavat suurvallat (Ranska ja Englanti) eivät ole kyenneet rakentamaian jättiläistuki1aivoja, vaan ovat tyytyneet uusissa sodaooåkaisiin )tokoihi:n ja sodaniaikai:ste tukilaivojen moder- nisoinltiin, mikä aloitettiiJn myös Yhdysvalloissa jo n 10 vuotta siItten.

Modernisoinnin yhteydessä niihin on ltehity viisi sodan jälkeisen ajan pa.ra.n.nusta. (kulmakansi, höyrykaroapuLtti., laskeutumispeilijärjestelmä, kolmiu1otteilnen. ohjallStutka ja uusi hissilai.te) sekä viime aikoina lisäksi taisteluainesuojelWl vaatimat suojalaitteet ja -järjes!lely, uusittu it- tykistö, jolloin tykkien. määrä on yleensä vähentynyt puoleen ja 40 mm:n tyk.i.t poistettu, aseIlIIIe'ttu uudet suuritehoiset valvontatutkat ja rakennettu teleteknillisillä laitteilla varustetut johtokeskukset, joiden avulla kyetään taistelua ja lentokoneiden käyttöä johtamaan. huomat- tlaJvasti ;tehokkla:amm.i.n kuin viime sodan aikana. Osaan modernisoituja tukilaivoja on aseIl!Illettu it-ohjukset.

Jätti.läis1entotukdlaivoilba. kykenee toimimaan 90-130 uusimman tyyppistä hävittäjä- ja rynnäkkösuihkukonetta. Myös ydinpommeja kuljettavat kv pommikoneet voivat toimia niiltä. Pienemmi1tä (Rans- kan ja Englannin) leIJJtotukiIaivoilta. voi toimia n 40 potkurihävittäjää ja -rynnäkkökonert'ta tai kevyttä ponunikonetta.

Osa USA:n sodanajan tukilaivoista on aseistettu Regulus-ohjuksilla . .Asen.nus on ilmeisesti kuitenkin vain väliaökairnen tai kokei1UJ1larkoi- tuksia V'8.l'IJen suoritettu päätellen mm siitä, että nyt on jo osasta aluk- sia ohjukset poistettu.

Helikopte:cien käyttöönoton jälkeen on USA:ssa, Eng1ann.issa ja Ranskassa. kehitetty uusiksi aluslajeiksi mai.hinnoUSUJtuk.i.lJaJi.va (Com- IlUIiIldo-Carrier tai. Amphibious Assault Ship) ja sukellusven.eenJtorjun- tastukilaiva (ASW Support Carrrer).

Näiden nyky.iset määrät ovat Yhdysvallat

Englanti Ranska

9 mntukilaivaa ja 11 suVltorjtukilaivaa 2+2 mntukHa:ivaa

1 nmtukila.iva

Yhdysvallalt kykenee kuitenik.i.n. VerI1a1len nopeasti lisäämään näiden määrää huomattavasti ja myös Englamllti jossakin määrin muuttamaJla nykyisiä pienempiä ja v'8lllbem.pia tukliLaivoja tähän tarkoitukseen.

Maihinnousutukilaivoille on sijoitettu meri-jvpataljoona (vahv 700 -2100 m) varusteineen ja 15-45 kuljetushelikopteria (USA:n Prm.- cetonilla 40 HR2S-lk:n helikopteria) sekä suurimpiin lisäksi 50 lento- konetta. Maihinnousutukilaivoja pitävät "lålnsiva1.1a.t" tärkeinä myös rauhan aikiana ja sodanuhkatilaniteissa varmistamaan tärkei:tJten koh- teitJten. säilymisen niiden hallussa ja estämään kumoukse1ldsen :toimin- nan niissä.

Sukellusveneentorjuntatukilaivoille on raJrennettu suuret johrto- ja yhteyskeskukset. Niille on sijoirt:etJtu 30-40 suvtorjunrtahelikopteria ja suv.torjuntaJentok<mei<ta.

3. KomentoJaivat ja yhteysalukset

USA on rakentanut kahdesta sodanajan lentotu:kilaivasta ja aikai-

semm:i;n (v 1953) raskaasta risteilijästä (Northamp"ton) laivastoillreen komentolaivat (Command Ship), joiden johrtokeskuksan keskeisenä elimenä on taktillinen tietokonesysteemi (Taktica1 data systern). Muina huoma1Jtavina laitteö.na ovat suuxe1 valvontatutkat, yhteyshelikopberit

ja lentokoneet.

Myös eräisiin pienempiin laivastoihin on rakennettu erityisiä komen- tolaivoja (Englamun tutkatiedusteluhäviJttäjät ja Italian laivaston komentolaiva, en.t häVlittäjä), sillä tehokkaan operatiivisen tai taktilli- sen johtamisen Vlaatimia välineitä enempää kuin johtohenkilöstöäkään ei voida sijo1ttJaa varsinaisille taistelualuk.sille.

Kyetäkseen turvaamaan yhteytensä mannerten välisessä sodan- käynnissä on USA yhtJeyssatelliittJien kehitystJoimi.nnan lisäksi aloitta- nut kahden soc:Umai.kaisen len:totukilaivan muuttamisen. yhteysaJuksiksi (Major Communicatians Helay Ship, lyh AGMR) , joiden Ienrtolmusd tulee täyteen valtavia antennira:k.ennelmia.

4. Risteilijät

Sodan päätyttyä on rdsteilijöiltä rakennettu muualla kuin Neuvosto- liitossa ainoastaan

- Ranskassa vv 1953-1959 kmnentolaivat it-risteilijä Colbert, jossa on erittäin runsas it-aseistus ja johon mahdollisesti sijoitetaan i1t-ohjukset

68

- USA:ssa vv 1957--61 atomikoneistolla vat'USllettu n 16000 ton- nin ohjusristeilijä Long Beach, jota voirtanee:n piJtää tulevaisuuden ris- teilijöiden ensimmäisenä kehi.tysvaiheena. Viimeksi mainitun pääaseis- tuksena ovat Regu!us-, Talos- ja Terrier-ohjukset. Regulus-ohjukset karvattaneen kuitenkin myöhemmin 8 Polaris-ohjuksella, joten sitä voitaneen pitää jo strategisena yksikkönä. Erityisesti ki1n.nibtää huo- miota, että siinä on säily;tetty kaksi 127 mm:n yleistykktij, lähitorjun- taan, mutta ei pienempikaliiperisia aseita. J ohtamistoimin:taa varten on risteilijässä ,taktillinen. tietokonesysteemi (NTDS).

USA:ssa ja Lta1ia.ssa on modernisoitu sodanaikaisia risteilijöitä ohjusristeilijöiksi korvaamalla osa päätykistöstä tt-ohjuksilla (Terrier, Talos ja Tal1tar). USA:n rist.eilijän Albanyn ohjusa:seistus on kuiten- kin muutettavana lähimain samaiksi kuin Long Beachissa. Kun USA:lla on 15 vastaavan kokoista (21500-17500 tn) ja lähes saman ikäistä (valm 1944-46 raskaalla ,tykistö1lä (9 kpl 8") aseistet.tua ris- teilijää, on mielenkiinJtoista nähdä, tullaanko ne muuttamaan Albanyn tapaan ohjusristeilijöiksi - kuten on luultavaa.

USA:n laivaston m.odernisoimisohje1ma (FRAME) edellyttää jo kevyiden risteilijöiden ja hävittäjien osittaisen varustamisen tt-ohjuk- silla ja uusilla suvtorjuntalaitteilla.

Myös Neuvostoliitossa on aiJn.alk:in joissakin risteilijöissä (Dser- tshinsky) korvattu yksi tykkitomi it-ohjuksilla (M-2 ohjus).

Engla.n.n.i.ssa sodan jälkeen loppuun rakennettuihin (Tiger-1k:n ris- teilijöihin asennettiin edellisistä poiketen uudistuksen yhteydessä uudet 75 mm:n it-konetyypit 40 mm:.n. tykkien tilalle.

USA:n mer.ijalkaväen taholta on korostettu ohjusten kehityksestä huolimatta ,tykistön tarvetta l'isteilijöillä ja muilla isommilla aluksilla.

Katsotaan, että ohjusten. käyttö enempää kuin ~voimien tuli tuki-

k;a;an ei voi korv8l1:a tarkkaa, hyvän läpäisykyvyn omaavaa ja nopeaa raskaan ladvatykistön "massatulta." maihinnousuvoimien tulitukena.

Risteilijöiden ohjusristeilijöiksi muuttamisen vuoksi esittää USA:n Atlantin laiVl8Ston amfibiovoimien komentaja l"3I1lk.a.isun Iiwa-1k:n tais- t.elulaivojen muunJtamisen ko.mento- ja tulitukiJaluksiksi, joissa olisi myös hel'ikoptere.ita ja mai.hirmousuveneitä merijvpataljoonaa var-

ten.·) Tätä taustaa vasten tarkaste1tuna on ymmärrettävää, että ristei- lijöissä ja hävittäjissä on ohjusalukslksi muutettuinakin säilytetty

ama-

kin osa raskaasta tykistöstä lähltorjunJtatykistön lisäksi.

5. Hävittäjien kehitys

HävUtäjä oli jo 2.maailm.ansotaan rnsnnessä kehittynyt tykistöaluk-

se~i, vaikka siinä säilyikin torpedoaseistus, jota myös sodan ai.k:ana jois.9akin harvoissa taistelun. ratkaisuvaiheissa käyotettlin. Sodan pää- tyttyä rakennetuissa tai mod~uissa läntisten suurvaltojen hävit- täjissä on. 1:orpedoputkien paikalle sijoitettu it-ohjusheitin, suvtorjun- taohjusheitin tai suvtorjuntatorpedopu:tket tai -heittimet. Myös ven.ä- l.äisistä ohjushävittäjistä on. poistettu torpedoaseistus, jonkJa paikalle on sijoitettu suv1orjun1:atorpedopwtket.^{2 )}

Hävittäjien ja niiden aseistuksen kehitystä selventää nykyisille ja lähitulevaisuuden hävittäjille USA:ssa määritellyt :tehtäväi, j,otka ovata)

- nopeiden ItukiladvaJtaisteluosastojen suojaaminen,

- amfibiotaisteluosastojen suojaaminen ja maihinnousuvoimien tulituki,

- offensiivisen (hUnIter-killer) sukellusveneentorjuntasodankäyn- nin suorittaminen ja tukeminen,

- tärlreiden saattuei.den saa/tt.aminen, - ilmatOlrjuntateMävät ja uusina ,tehtävinä

- tutkavalvOlll.'tl8itehtävät (early warning) yhdessä tukilaiv8l1:ai.ste- luo.>aStojen kanssa sekä

- risteilysodaJnkäynti ja viimeisimpänä

- toiminta sotilaspoliittisena pelotusaseena "kylmän sodan" aikana.

Pienemmillä laivamoilla ja osaksi myös USA:lla on hävittäjien. lisä- tehtävänä toi.min.ta taisteluosaston, vieläpä laivastonkin komentoaluk- sena.

1) R.adm J S Me Cain jr: AmphibiQUS Warf5lre During the Next Decate, ,Proceedings 1/63

') 'Saldat und Teehnik 4/63

8) Captain E R Zumwalt: A Cource for Destroyers ja Capt H A Seymour:

Destroyers in Their Sixtieth Year, Proceedings 11/62

70

7

"Kr_" / NL

r

BAIN8IIDGE/USA

7

LEAHY /USA

,

- 7

COONTZ/USA

"Coumr"/ Englanti

SUFFREN / Ranska

I _

7

CAIO DUILlO/ Italia Liite 3 a

Eri maiden obJushivittitjiä

I

Maa

Häv määrä valm/rak 1 aluksen valm v Uppouma (maksimi) Pituus m

Syväys m Pääkoneisto Nopeus

OhjusläihelJtimet - pinta-ammunta - ilmatorjunta - suvtorjunta

Ohjusten määrä/tyyppi(

kantama km - pinta-ammunta - ilmatorjunta - suvtorjunta Tylkistö

SuvtorjuntatorpedO't Suv torj raketinheitin Helikopterit

Kynda

I

I

I

NL INL USA USA

41? 61 II 91

1962 1960 1962 1962

6000 4500 7600 6350

150 127 172 169

? 4,9 6,0 5,2

Tu+K-Tu Tu Ydin Tu

35 36 32 34

2X4 "-

-

1X2 2X2 2X2 2X2

-

30/? - - -

16/M-2/30 12/M-2/30 80/Ter- 80/Ter"':

rierl rierl

?

-

2X2/57 4X4/57 2>.<2/76 2X2/76 tai 76

2X3 2X3 2X3 2X3

2X1Z-161 lX161

-

1500 m 1500 m

liKa 15 liKa 15 1 1

Huom ') Soveltuu myös meriammuntaan.

Tu = turpiinilroneisoo K-Tu = kaasuturpiini D = diese1lron~

Goontz

I

USA USA

loi II

1960 1965?

5600 9000

156 183

6,0 ?

Tu Ydin

34 ?

-

lX2 ) 2x2

lX8 lX8?

- ₁

40/Ter-

rierl [ hon/?

Asroc Asroc 1/127+ 2X1/127 2X2/76

2X3 2X3

-

-

1 1

"County"

I

I

Englanti Ranska Italia

61 -/3 -/2

1962 1966 1965

6200 5600 6500

158 158 147

4,9 ? ?

Tu Tu Tu

32,5 34 31

) lX2X')

- -

) 2X4 lX2 lX2

lXI -

/""8".

^-

^-

caU rierl

-

2X2/u4 2X2/100 8X1/76

ZX3

-

- - -

1 1 3

LnTrEESSÄ 3 a

OhjushävittäJjien sivukuvat

I-VIII

Saksa -/8 1965 6000 165 4,9 D+K-Tu?

) +') ) +

+

) ITartar') ) Sea-

slug1l') Asroc?

11100

? + +

72

On selvää, että näin erilaisten j-a eri taisteluvälineitä ja laitteita vaativien tehtävien paljous on aiheuttanut suurvaltalaivastoissa hävit- täjäluokan jak8ia.Iltumisen eri päätehtävien mukaisiin ryhmiin

- laivueenjohtajat - ohjushävitttäjät - (tykistö)hävitttäjät - suvtorjuntahävittäjät - tutkavalvontahävittäjät - saattohävittäjät

USA:n lyh

DL

DLG DDG DD DDE DDR DE

Useampien <tehtävien edellyttämien, entistä tehokkaampien taistelu- välineiden j'a laitteiden sijoittaminen samalle alukselle 'On aiheuttanut hävittäjien kasvUlll uppoumaltaan 2-3 lrer.taiseksi sodanaikajsesta ja viimeISllllIIlän, rakenteill:a oleV'aIl atomivoimakoneella vaxustetun USA:n 'Ohjushävittäjän uppouman (n 9000 tn) sodanaikaisen kevyen risteilijän suuruiseksi.

On ilman muuta selvää, että pienemmät meriva1.1aJt eivä<t kykene Mk.entamaan eri tehtäviin eri hävittäjäryhmää eivätkä myöskään suu- rempia hävittäjiä niiden kalleuden takia, vaan niiden 'On yleensä tyy- dyttävä lähinnä saatt'Ohävittäjäluolmn aluksiin, joiden itaisteluvälineistö ei tietenkään paino- ja kustan.nustekijöiden johdosta voi olla vastaa- valla tasolla kuin isommissa hävittäjissä, paliw ehkä yhdellä päätoi- minta-al'8l.la, jos se kyetään näkemään riittävän hallitseV18ksi. Paikalli- silla, rajoi.tetuilla toiminta-alueilla ja rajoi<tetuissa tehtävissä kykene- vät tosin pienemmätkin hävittäjät vaativiinkin tehtäviin.

Myös suurvallat muuntava<t ai:kaisemmin vaativampiin tehtäviin rakennetuista hävittäjistä muUJtostöillä hävittäjiä tai fregatteja heik'Om- pia suoriltusominaisuuksia vaativia tehtäviä varten. Tällöin vailidetaan usein pää'Osa 1laisteluvälineistöstä ja teletelmilli.sistä laitteista ja työ kestää. vuoden.

Yhdysvalloissa 0IIl nykyisen hävittäjien jatkuvan laisvun ja hinnan progressiivisen nousun vuoksi ruvettu tutkimaan mahdollisuuksia pie- nempien ja halvempi.en hävilttäjien rakenJtamiseen, koska lukumäärän vähennykseen ei ole mahdollisuuksia, ja on ,tultu siihen tulokseen, että tulevaisuudessakin tullaan rakentamaan pienehköjä (saaItto- )hävittä- jiä. Näiden taisteluteh'O <tulee kuitenkin kasvamaan, koska V'Oimak'O-